Syyskuussa 1981 Urho Kekkonen oli juuri jäänyt sairaslomalle, jolta ei enää töihin palannut. Ulkoministeri Paavo Väyrynen keskusteli ministerineuvos Viktor Vladimirovin kanssa siitä, miten Neuvostoliitto voisi toimia Suomen presidentinvaaleissa Ahti Karjalaisen hyväksi Johannes Virolaista ja Mauno Koivistoa vastaan.
Väyrynen selosti keskustelun Ahti Karjalaiselle kirjeessä, joka tuli julkisuuteen elokuussa 1989. Skandaali oli valmis: Suomen tasavallan ulkoministeri haki Neuvostoliiton vetoapua puolueensa sisäiseen presidenttipeliin. Väyrynen kiisti kaiken ja ilmoitti, että kirje ei tarkoittanut sitä, mitä siinä luki.
Vladimirov-jupakka paljasti kepulaisuuden ytimen, pelkuruuden. Suomettumisesta oli etua monen kepupoliitikon uralle. Heillä ei kuitenkaan ole ollut rohkeutta jälkeenpäin arvioida toimintansa moraalista sisältöä.
Useimmat kylmän sodan aikana toimineet keskeiset kepupoliitikot ovat myöntäneet suomettumisen, vaikkakaan eivät kovin aktiivisesi katuen. Ahti Karjalaisen sanoi Väyrysen Vladimirov-kontaktista, että se nyt oli sellaista aikaa, nyt on toinen aika. Jotkut muut vaikenevat, ja toiset eivät myönnä kysyttäessäkään mitään, kuten Väyrynen.
Väyrysen viattomuuden vakuutus Vladimirov-jupakassa perustui siihen ajatukseen, että hänen puolueensa etu ja isänmaan etu ovat yhtä, eikä tästä kaikesta ollut haittaa hänelle itselleenkään.
Väyrynen selosti keskustelun Ahti Karjalaiselle kirjeessä, joka tuli julkisuuteen elokuussa 1989. Skandaali oli valmis: Suomen tasavallan ulkoministeri haki Neuvostoliiton vetoapua puolueensa sisäiseen presidenttipeliin. Väyrynen kiisti kaiken ja ilmoitti, että kirje ei tarkoittanut sitä, mitä siinä luki.
Vladimirov-jupakka paljasti kepulaisuuden ytimen, pelkuruuden. Suomettumisesta oli etua monen kepupoliitikon uralle. Heillä ei kuitenkaan ole ollut rohkeutta jälkeenpäin arvioida toimintansa moraalista sisältöä.
Useimmat kylmän sodan aikana toimineet keskeiset kepupoliitikot ovat myöntäneet suomettumisen, vaikkakaan eivät kovin aktiivisesi katuen. Ahti Karjalaisen sanoi Väyrysen Vladimirov-kontaktista, että se nyt oli sellaista aikaa, nyt on toinen aika. Jotkut muut vaikenevat, ja toiset eivät myönnä kysyttäessäkään mitään, kuten Väyrynen.
Väyrysen viattomuuden vakuutus Vladimirov-jupakassa perustui siihen ajatukseen, että hänen puolueensa etu ja isänmaan etu ovat yhtä, eikä tästä kaikesta ollut haittaa hänelle itselleenkään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Paavo Väyrysen ei olisi ikinä pitänyt luottaa Viktor Vladimiroviin. Vladimirov oli nimittäin Mauno Koiviston lähin ystävä ja luottofrendi.
Viktor juorusi kaikki kuulemansa ystävälleen Maunolle, joka käytti ne täysillä hyväksi. Näin saatiin Väyrynenkin tipautettua Vladimirovin ja Koiviston hyvällä yhteistyöllä.