Miten unohtaa ikävän kohde

En siis pysty unohtamaan yhtä miestä mitenkään. Tiedän itse varsin hyvin, että meistä ei tule mitään ja emme näe enää muuten kuin sattumalta. Jotenkin en silti suostu unohtamaan kaikkia kohtaamisiamme ja sitä tunnetta. Välillä alan muistelemaan niitä mielessä ja sitten tunnen kehossani räiskyvän ja poksuvan sekä melkein alan itkemään. Jotenkin se ikävöinti sattuu koko kehoa vaikka aivoni tietävät, että ei tästä tule mitään. Miten tästä tunteesta pääsisi eroon?
7461
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Jos yrität unohtaa et unohda joten anna itsellesi lupa tuntea niitä tunteita. Kun poltat tunteen loppuun se sammuu. Kulahtaneissa parisuhteessakin käy juuri niin.

1Äänestä
  • Annan itseni tuntea niitä tunteita ja olen antanut luvan tuntea jo monta vuotta. Tuntuu vaan, että tämä tunne ei pala loppuun. Hän tulee mieleen yllättäen jostakin asiasta ja sitten alan ajatella häntä. Oli se sitten jokin sana tai muu häneen liittyvä asia. En vain yksinkertaisesti pysty unohtamaan vaikka haluaisin, koska tiedän, että meistä ei tule mitään.

    Äänestä

Muita vinkkejä?

Äänestä

Oletko kokeillut masturbointia?

Äänestä
  • Miten seksuaaliset tarpeet liittyy tähän kaipaamiseen? Ei mielestäni mitenkään.

    Äänestä

Yritä ottaa häneen yhteyttä. Kaikki keinot ovat sallittuja rakkaudessa. Tee siis tikusta asiaa.

Äänestä

Miksi pitäsi unohtaa? Eikö voi vaan hymyillä muistoille ja kokemuksille?
Ota hyvät muistot mukaan ja jatka matkaa.

Koita hyväksyö omat tunteesi. Turhaa on vaatia vastarakautta, jos itse rakastaa.
Anna itsellesi anteeksi ja hänelle myös. Lopeta itsesi rikkominen.
Ehkä voit kokea vielä jotain ihmeellistä jos saat itsesi ehjäksi.
Itsellä on vastaava kokemus. En todellakaan halua sitä unohtaa.
Mutta en myöskään anna sen kahlita itseäni. on vain tämä yksi elämä elettävänä ja koettavana.
Tee siitä paras mahdollinen juuri sinulle.
Älä koita tukahduttaa tunteita. Älä juokse niitä karkuun.
Elä nauttien joka hetkestä, mitä elämä tarjoaa, juuri sinulle :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jomontavuottasamaa kirjoitti:

En siis pysty unohtamaan yhtä miestä mitenkään. Tiedän itse varsin hyvin, että meistä ei tule mitään ja emme näe enää muuten kuin sattumalta. Jotenkin en silti suostu unohtamaan kaikkia kohtaamisiamme ja sitä tunnetta. Välillä alan muistelemaan niitä mielessä ja sitten tunnen kehossani räiskyvän ja poksuvan sekä melkein alan itkemään. Jotenkin se ikävöinti sattuu koko kehoa vaikka aivoni tietävät, että ei tästä tule mitään. Miten tästä tunteesta pääsisi eroon?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu