Helpoin reitti välimerelle

HR312

Suunnittelen virkavapaavuoden pitämistä ja lähtöä välimerelle purjehtimaan. Nykyinen purjehduskokemus rajoittuu Itämeren piiriin, joten vuorovedet ja virtaukset oat uusi asia. Olen lähdössä vaimon kanssa, joten toiveena olisi ns. helppo reitti ja mieluiten mahdollisimman pitkälle päiväpurjehduksina. Kanavareitti ei kuitenkaan oikein kiinnosta, koska halu olisi purjehtia eikä ajaa koneella. Vene on tosin matalasyväyksinen (1.6m) joten kanavatkaan eivät ole ongelma.

Saksassa ollaan käyty jo, joten Kieliin asti reitti on selvä ja helppo. Muten miten siitä eteenpäin? Lähinnä siis kaipaisin reittisuosituksia välille Brunsbüttel ja A Coruña. Onko Staande Mast Route paras vaihtoehto? Kannattaako mennä Ranskan rannikkoa vai suunnistaa Englannin puolelle ja sieltä Biskajan yli?

Entä mikä olisi paras aika lähtöön, onko parasta lähteä heti toukokuun alussa vai onko etuja jos odottaa esimerkiksi kesä-heinäkuulle? Itämeren legille saamme miehistöä mukaan, joten sen voimme mennä non-stop, sen jälkeen vaimon kanssa kahdestaan.

41

2022

    Vastaukset

    • Mutenmiten. Pahoittelut kirjoitusvirheistä. iPad ei aina pysy perässä.

    • Älä suotta lyö lukkoon menoa staaende mast routelle, vaan jätä se optioksi jos Pohjanmeri äksyilee. Pysy Kielin kanavan Pohjanmeren päässä kunnes keli on hyvä ja muutkin lähtevät merelle. Olot merellä ovat oudot, eivät ylivoimaiset. Ensin Helgolandiin, sitten Saksan Pohjanmeren rannikolle, Hollantiin jne.
      Älä aja Kanaalissa virtoja vastaan, vaan mene myötävirroissa kuuden tunnin päivämatkoina. Mieluummin ulosajot pimeässä kuin sisäänajot, jos mahdollista. En tiedä syitä mennä Britannian rannikolle, Ranskassa on nähtävää ja kohtuuhintaista.

      Kierrä Biskaja rantoja pitkin. Näet Ranskan purjehdusmekat ja Espanjan pohjoisrannikon. Tuo kaikki on helppoa heinä- ja elokuussa. Vuorokausirytmiä ei tarvitse sotkea ja koet uudet paikat pirteämpänä ja kireettömänä.
      Portugalin pasaati puhaltaa kesällä pohjoisesta ja taival taittuu. Sumuja on, tutka voisi olla eduksi. Älä koita jokisatamiin korkeassa swellissä alavedellä. Douro ja Aveiro pahoja mennä silloin, mene vaikka Leixoesiin.

      Kattele brittien, ranskalaisten ym. tekemisiä, lähtemättä jättämisiä ja lähtemisiä ja apinoi heitä. Silloin menee suht oikein hommat.

      • Kiitos ariel371 vinkeistä. Miksi kannattaa mennä Helgolandin kautta? Ja miksi ei Staaende mast route vaan Pohjanmeren kautta? Näin äkkiseltään hankalimmalta vaiheelta tuntuu juuri Pohjanmeri ja Englannin kanaali, lähinnä siis ruuhkien ja virtausten vuoksi. Kauhuskenaario on saapuminen johonkin satamaan sellaiseen vastavirtaan että sisään ei pääse lainkaan. :)

        Biskajan voisi hyvin kiertää rantoja pitkin, koska kiirettä ei ole. Tosin taas Biskajan kohdalla ajattelen että avomerellä yölegit eivät ole ongelma, niitä on tehty Itämerelläkin. Kelin kanssa pitää vain olla tarkkana. Tutkaa ei ole, AIS löytyy.

        Varmasti aluksi on tosiaan hyvä seurata toisia ja keskustella satamissa porukan kanssa oikeista ajoista lähteä liikkeelle. Pitää myös tietysti hankkia aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.


    • Varmaankin on niin, että kunkin reittisuositus riippuu omista kokemuksista. Ariel371 suositteli Ranskan rannikkoa. Minä taas suosittelisin Englannin puoleista rannikkoa kanaalissa siksi, että olen purjehtinut siellä useita kertoja. Ehkä sekin on vaikuttanut reittivalintaan, etten osaa ranskaa...

      Elbeltä Pohjanmerelle mennessä (tai kotimatkalla Pohjanmereltä Kielin kanavaan) Helgoland on siitä hyvä satama, että sinne voi saapua vuoroveden vaiheesta riippumatta ja kaikkina vrk:n aikoina - myös kovan tuulen yllättäessä.
      Helgolandista olen mennyt Delfzijlin tai Lauwersoogin kautta Hollannin kanaville, jos sää on ollut hankala. Takaisin avomerelle olen mennyt useimmiten Den Helderin kautta. Kanaalin ylityksen tekisin Ramsgateen, jonne on verraten lyhyt matka ja satama on hyvä. Sieltä sitten pitkin Englannin rannikkoa joko satamasta toiseen Solentin pohj.puolitse tai suoraan Falmouthiin. Falmouth on omasta mielestäni mukava paikka sopivan sääikkunan odotteluun. Itse menisin Biskajan yli suoraan Portosiniin tai Baionaan. Loppumatkalla Gibraltarille on useita satamia.
      Kannattaa varautua siihen, että Cabo Rocan ja Cabo Rason niemien kohdalla voi olla kovia vihureita!

    • Otsake oli helpoin reitti Välimerelle. Se on kyllä kanavat. Eikä ole ollenkaan pöllö, jos on aikaa ja polkupyörät kannella.

    • Unohda päiväpurjehdus- rajoitus. Ei onnistu. Satamien välit liian pitkiä ja joudut ajoittamaan legit myös vuoroveden mukaan (jolloin se ei aina natsaa päivänvalon kanssa). Lisäksi useat lyhyet legit tuntuvat raskaammilta kuin yksi pitkä ja legin alussa kestää aina puoli päivää, ennen kuin tottuu kovempiin valtameriolosuhteisiin.
      Ja niinkuin edellä, portugalissa on reipas myötänen pasaari ja luultavasti sumua.

      • Ja ai niin. Ei Kanaalissa ole ruuhkien kannalta vaikeaa. Et purjehdi laivareitillä vaan sen ja rannan välissä. Siellä keskellä ei toikkaroida. Vaikeampaa on mennä tallinnaan tai ylittää laivareitti bornholmin luona etelään mentäessä
        Ja laivareitit pitää ylittää 90 asteen kulmassa


    • Helpoin reitti on kun lähetät veneen Saksasta jonnekin Välimeren satamaan lavetilla. HR312:n tapauksessa se on todennäköisesti myös varsin halpa tapa kun ei tarvita erikoiskuljetusta. Jos päätyisi kanavareittiin, masto kai kuitenkin kuljetettaisiin erikseen, niin melkein samalla menisi sitten koko vene tässä tapauksessa.

      • Maston kuljetus kanavilla onnistuu myös kannella rakentamalla A-tuet ja nostamalla korkealle, ettei käiritse kansielämää. On alttiimpi kolhimiselle mutta säästyy pari tuhatta. Muutama kukka-ja yrttiamppeli koristukseksi.
        Päiväpurjehduksilla rantoja pitkin matka edistyy hitaasti ja yksi yö kussakin marinassa on aina kalliimpi. Toinen tapa on purjehtia pitempiä legejä, jotta saa " merijalat" ja tottuu matkan tekoon esim 100-200 mpk/ vrk. Sitten pitempi stoppi ja tutustumista ympäristöön. Tähän asti olen suosinut jälkimmäistä.


      • seppomartti kirjoitti:

        Maston kuljetus kanavilla onnistuu myös kannella rakentamalla A-tuet ja nostamalla korkealle, ettei käiritse kansielämää. On alttiimpi kolhimiselle mutta säästyy pari tuhatta. Muutama kukka-ja yrttiamppeli koristukseksi.
        Päiväpurjehduksilla rantoja pitkin matka edistyy hitaasti ja yksi yö kussakin marinassa on aina kalliimpi. Toinen tapa on purjehtia pitempiä legejä, jotta saa " merijalat" ja tottuu matkan tekoon esim 100-200 mpk/ vrk. Sitten pitempi stoppi ja tutustumista ympäristöön. Tähän asti olen suosinut jälkimmäistä.

        Tässä tapauksessa varmaan toimiva ratkaisu nostaa masto tosiaan niin korkealle ettei haittaa kansielämää, kun masto ei liene paljon venettä pitempi. Maston rahtihinnaksi olisin veikannut 600-700 e maksimissaan.


      • Kiitos neuvoista kaikille. Olen katsellut kanavakarttoja netistä, mutta reittien hahmottaminen on hankalaa. Mites sellainen kompromissi, jos purjehtisi ensin jonnekin ranskan rannikolle ja oikaisisi siitä Välimerelle kanavia pitkin? Tulisiko kanavaosuus paljon lyhyemmäksi kuin Saksan kautta? Canal du Midi on ilmeisesti huonokuntoinen, mutta olisiko järkeä mennä Le Havresta sisään ja Seineä pitkin Pariisiin ja siitä kanavaa Dijoniin, josta sitten Marseilleen?


      • HR312 kirjoitti:

        Kiitos neuvoista kaikille. Olen katsellut kanavakarttoja netistä, mutta reittien hahmottaminen on hankalaa. Mites sellainen kompromissi, jos purjehtisi ensin jonnekin ranskan rannikolle ja oikaisisi siitä Välimerelle kanavia pitkin? Tulisiko kanavaosuus paljon lyhyemmäksi kuin Saksan kautta? Canal du Midi on ilmeisesti huonokuntoinen, mutta olisiko järkeä mennä Le Havresta sisään ja Seineä pitkin Pariisiin ja siitä kanavaa Dijoniin, josta sitten Marseilleen?

        Loppuosa Dijonista eli Saone ja Rhone olisivat ajattelemallasi Shildtin/ Dafnen reitillä samat mutta välttäisit hitaan, vanha ja kauniin Canal del estin. Kahdestaan paras päiväannos oli 32 sulkua
        Nopeampi mutta tylsempi olisi ajaa Reiniä ohi Koblenzin aina Rhein- Rhone kanavalle, jos koneteho riittää. Reini voi virrata 5-6 s. Mosel ei juurikaan. Pienellä koneteholla Reinin vastavirran voi minimoida.


    • Suosittelen kysymään asiasta SPR:n asiantuntijoilta.
      Esimerkiksi nimimerkki bella__n SPR:stä kertoi, että
      pakolaiset saapuvat Itävallasta Suomeen kumiveneillä.
      Lähtöisin he ovat bellan mukaan Alepasta.
      Noilla asiantuntijoilla on tietoa, kuten huomaat.

    • Kannattaa tutkia vuorovesivirtauksia ja pysytellä purjeveneellä tarpeeksi kaukana Ranskan rantakapeikoista. Pahimmillaan virtaukset ovat 5-6 solmun luokkaa ja sortavat pahasti päin karikkoja. Näin esimerkiksi Ranskan kärkeä ohitettaessa. Eli avomeren kautta.

      Biskajan lahden satamat ovat oikeasti vaarallisia maininkien käydessä lännestä, moniin ei yksinkertaisesti pääse sisään eikä ulos. Sama Portugalin rannikolla. Ei kerta kaikkiaan kannata laskea sen varaan, että joka ilta tullaan turvallisesti maihin. Menisin mieluummin avomerta, parempi pysyvä epämukavuus kuin perkeleellinen stressi aamuin illoin.

      Täältä saa USA:n laivastotiedustelun satamakirjat ladattua ilmaiseksi koko maailmasta: https://msi.nga.mil/NGAPortal/MSI.portal?_nfpb=true&_pageLabel=msi_portal_page_62&pubCode=0010

      Englannin kanaalista Välimerelle ja koko välimeri on noin 700 sivua.

      Lisäksi kannattaa printata satelliittikuvat kaikista tarvitsemistaan satamista. Ja tietysti pitää olla kuluvan vuoden merialmanakka jossa vuorovesitaulukot ja/tai vastaava appi ladattuine taulukoineen (puhelin kuuluu noin 15 km rannikosta) jossain älylaitteessa.

    • Noista "lee shore" satamista vielä. Esim Portugalissa satama voidaan sulkea kovan tuulen vuoksi. Tarkoittaa, ettei saa tulla sisään, ei fyysistä sulkua. Jos selviää vahingoitta sisään saa sakot. Kahdelta suomalaiselta veneeltä olen kuullut sakotuksesta ja sakon suuruus on ollut jopa 3000! Suuaukon matalikossa aalto jyrkkenee ja murtuu. Voi käydä kuin s/y Meri Tuuli koulutuspurjehdulsella.

      • Tuntuu masentavalta. Tietysti myrskyä ja.huonoa säätä voi tulla, mutta ovatko ennustamattomat myräkät kesäaikana todennäköisiä? Kun reissuun varaa aikaa sään pitämistä varten ja lukee säätiedot hyvin, niin eikö tuo kuitenkin ole aika riskitöntä? Portugalin ja Espanjan ympäri olisi kuitenkin se preferoitu reitti.


      • HR312 kirjoitti:

        Tuntuu masentavalta. Tietysti myrskyä ja.huonoa säätä voi tulla, mutta ovatko ennustamattomat myräkät kesäaikana todennäköisiä? Kun reissuun varaa aikaa sään pitämistä varten ja lukee säätiedot hyvin, niin eikö tuo kuitenkin ole aika riskitöntä? Portugalin ja Espanjan ympäri olisi kuitenkin se preferoitu reitti.

        Älä sentään masennu. Sääpalvelu toimii hyvin ja sekin on mahdollista, että joudut ajelemaan koneella silloin tällöin heikkojen tuulien ja vastavirtojen takia. Kesä-heinäkuu on paras aika Engl.kanaalin ja Biskajan ylityksen kannalta. Hyvä periaate on se, ettet tuhlaa hienoa purjehdustuulta satamissa. Mene eteenpäin silloin silloin, kun sää on suotuisa. Pysy satamassa, jos huono keli. Viimeksi yksin purjehtiessa en pysähtynyt kertaakaan Falmouthin ja Brunsbüttelin välillä, koska sattui olemaan mukava korkeapainesää.

        Tsekkasin nyt vielä Jimmy Cornellin "World Cruising Routes"-kirjasta, että hänkin suosittelee Falmouthia lähtösatamaksi Biskajan ylitykseen eikä Ranskan puolta.
        Kanava-ajo Euroopan läpi on tietysti yksi mahdollisuus, jos sellaisesta vaihtoehdosta tykkää. Omasta mielestäni turvallinen ja hyvä vaihtoehto on Portugalin ja Espanjan ympäri kuten itsekin preferoit.


      • Falmouthinkautta kirjoitti:

        Älä sentään masennu. Sääpalvelu toimii hyvin ja sekin on mahdollista, että joudut ajelemaan koneella silloin tällöin heikkojen tuulien ja vastavirtojen takia. Kesä-heinäkuu on paras aika Engl.kanaalin ja Biskajan ylityksen kannalta. Hyvä periaate on se, ettet tuhlaa hienoa purjehdustuulta satamissa. Mene eteenpäin silloin silloin, kun sää on suotuisa. Pysy satamassa, jos huono keli. Viimeksi yksin purjehtiessa en pysähtynyt kertaakaan Falmouthin ja Brunsbüttelin välillä, koska sattui olemaan mukava korkeapainesää.

        Tsekkasin nyt vielä Jimmy Cornellin "World Cruising Routes"-kirjasta, että hänkin suosittelee Falmouthia lähtösatamaksi Biskajan ylitykseen eikä Ranskan puolta.
        Kanava-ajo Euroopan läpi on tietysti yksi mahdollisuus, jos sellaisesta vaihtoehdosta tykkää. Omasta mielestäni turvallinen ja hyvä vaihtoehto on Portugalin ja Espanjan ympäri kuten itsekin preferoit.

        Kesäkuukausina Biskajalla on 2% myrskyriski. Usein Azorien korkea on normaalia pohjoisempana. Siitä sitten seuraa hyvä Portugalin pasaati ja Biskajan myrskyttömyys. Matalalien reitti menee koilliseen Englantiin


    • Nyt on mielenkiintoinen aihe! Jään innolla seuraamaan.

      Itselläni vaimon kanssa lähes täysin samat suunnitelmat. Lähtö olisi kesäkuun alussa 2019. Ellei virkavapaata irtoa riittävästi, siinä tapauksessa irtisanoudutaan.

      Reittinä Kielin jälkeen Helgolandin kautta Amsterdamiin. Tai jos keli on huono niin vaihtoehtoisesti kanavan kautta.

      Amsterdamissa masto alas ja kannelle. Tästä kanavia pitkin välimerelle. Välimerellä tavoitteena olla syyskuuun alussa.

      Purjehduskokemusta ristiin rastiin Itämerta 30 vuotta, mutta Kieliä kauempana en ole käynyt. Itseäni jännittää myös kovasti vuorovedet ja virtaukset.

      Kuulisin mielelläni kaikki mahdolliset vinkin tälle matkalle. Hyvät ankkuripaikat kiinnostaa eritoten.

      Ranskasta suunittelen jatkavani Corsikan ja Sardinian kautta Sisiliaan. Sisiliasta olisi tarkoitus löytää talveksi jokin liveboard marina.

      Keväällä 2020 matka jatkuisi Kreikan ja Turkin saaristoon. Syksyllä sitten joko takaisin oravanpyörään, tai jatketaan hamaan tulevaisuuteen. Tarkempia suunnitelmis ei ole.

    • Syys- lokakuu ovat Välimerellä parasta purjehdusaikaa. Aikataulu on hyvä, samoin talvi Sisiliassa. Etelärannikolla on 2-3 modernia, väljää ja kohtuuhintaista marinaa. Eikä Maltakaan ole kaukana, jos satamakuolema uhkaa. Valettassa en sesongin aikana löytänyt tilaa, poukamissa kylläkin. Pakolaisia ei em paikoissa näkynyt, vaikka Lampedusa on lähellä. Amsterdamin grachteilla en ole veneellä käynyt, ympäristön Enkhuizen, Lelystad (viehättäviä) tai Zuiderzand (vain hyvä marina) saattaisivat sopia paremmin. Amsterdam- Rein kanavaa kannattaa välttää, laivoja yhtenään kapeassa rännissä. Viereinen vesireitti Vecht on soma. Utrectin kautta kulkeva kanava oli oletettua matalampi, jouduin ajamaan takaisin. Samoin Ranskassa itäinen mainitsemani kanava, missä ajoin 1,6m syväyksellä pitkän matkan pohjaa kyntäen lähellä Saksan rajaa.
      Sardiniassa olen pitänyt Gagliaria tukikohtana, 3 marinaa ja lentoyhteydet. Koillisosa huippukallista.

    • Vuorovesissä kuuden tunnin myötävirran hyödyntäminen antaa hyvät päivämatkat ja aikaa maissa. Omalla Välimeri -kiekalla Suomesta lähdettyäni ensimmäinen yönylilegi osui vasta välille Menorca-Sardinia. Toki pohjoisen valoisassa tuli vedettyä 15 -tuntisiakin päiviä Itämerellä. Yksin seilatessa kuitenkin aina unet maissa tai ankkurissa. Tilanteesi on eri, vaimo mukana.

      Staaende mast route on aika lyhyt pätkä, mutta kelissä odottamisen sijasta antaa mielekästä tekemistä mahdollistaessaan menon eteenpäin. Jos sitä et mennessä välttämättä tarvitse, jätä se optio paluumatkan varaan.

      Biskaja kannattaa ehdottomasti kerran vetää rantoja pitkin, nähtävää on yhtä paljon kuin koko matkalla muuten yhteensä. Silti, jos sääikkuna osuu mennessä, mene vaan yli. Olet tuolloin vielä suoritusmoodissa, tiedän sen.

      Britannian kautta mennessä joudut Kanaalin alapuolella Kanaaliin kerääntyvän laivaliikenteen vaivaamaksi pidemmäksi ajaksi. Ranskan puolella pysyessä tätä ei ole kun olet koko ajan liikennejakoalueen kaakkoispuolella.

      Jos aiot varsinaisille kanaville, hommaa CEVNI -tutkinto. Tätä ei tarvita Staaende mast routella eikä Kielin kanavassa. Ei sitä muuallakaan kysytä, mutta jos kuitenkin kysytään...
      Pidä VHF auki ja vastaa siihen kun liki jokaisen maan viranomaiset ottavat kontaktia. He kysyvät kohdesatamaa ja kontra on sitten siellä. Jos et vastaa, sinut kontrataan merellä. Viranomainen ei jätä hommaa kesken ja RIB -invaasion jälkeen venettä yleensä pengotaan enemmän kuin asiat ensin VHF:llä ja loput rannassa hoitaen.

      Mitään ylivoimaista ei tule vastaan kunhan kattelet mitä muut tekevät, otat pilottikirjojen varoitukset swellissä eri marinoihin ajot tosissasi etkä yritä liikoja.

      • Vhf- kaijutin sitlooraan,jotta voi päivystää kanavalla 16. Vhf on ihan oikeasti käytössä kanaalissa ja siitä eteenpäin. Kysyvät purjevenettä nopeus ja sijaintitiedolla. Syytä vastata.

        Ja se on selvää, että suotuisan sääikkunan sattuessa pitää lähteä vaikka yön selkään.


    • Kiitos seppomarti ja ariel371 jälleen hyvistä vastauksista.

      1-3 vuorokauden purjehdus ei ole ongelma. Meitä tosiaan on kaksi ja pidän muutenkin enemmän pidemmistä legeistä. Jotenkin mukavampaa nykästä kerralla 100-300 mailia ja olla sitten kohteessa rauhassa pidempään. Yöksi satamaan nykiminen menee helposti urheilun puolelle, kun joutuu joka päivä köysien ja fendarien kanssa sättäämään.

      Kanavan läpi meno välimerelle on oikeastaan enemmän vaimolta tullut toive. Biskaja on pelottava ja niin päin pois. Eli kanavan läpi siis mennään. Tosin olen kyllä suunitellut, että jos keli on hyvä niin voisihan sitä jatkaa ranskan rannikkoa pidempääkin. Pääsee sitä kanaville monesta kohtaan, jos rupeaa pelkkää vastasta puhaltamaan. Veneemme syväys on vain 1,3, joten sillä pääsee lähes mitä tahansa puroa pitkin kulkemaan.

      CEVNI -tutkintoa olen pohtinut, mutta en oikein tiedä missä ja miten se suoritetaan. Toisaalta olen myös ymmärtänyt, että luottokortti on ainoa läpyskä mitä kanavilla kysytään. Ymmärtääkseni kanavat ovat todella hieno kokemus, joten haluan kyllä ainakin jonkun pätkän mennä kanavien kautta.

      Parasta tietenkin olisi mennä Espanja kiertäen ja tulla takaisin kanavien kautta. Meillä vain ei ole tarkkaa aikataulua reissulle ja voipi olla, että kotiin tuleminen siirtyy muutaman vuoden päähän. Haluaisin käydä kokemassa kanavat heti alkuun, koska matka voi jatkua mihin tahansa. Tai vaihtoehtoisesti vene voi jäädä välimerellä ja tulemme itse lentäen takaisin kotiin.

      Mitäs pilotti yms. kirjoja suosittelette matkalle?
      Imray julkasee ainakin jotain opuksia kanaville ja välimerelle. Onko niistä kokemuksia?

      Mihinkä tuonne Italian/Ranskan saarille kannattaa käyttää eniten aikaa? Mikä on siis purjehduksen ja ankkuripaikkojen kannalta parasta aluetta? Jostain luin, että Corsikan ja Sardinian välissä on erittäin hienoa seutua ja lukuisia ankkuripaikkoja.

      Ankkuripaikat kiinnostaa siksi, koska olemme hyvin pienellä budjetilla liikkeellä. Käytännössä reissukassaa tulee olemaan max 10000€/vuosi (mielummin vielä alle tämän). Kuulostaako täysin mahdottomalta? Säästömme riittävät 2-3 vuotta ja pystyn freelancer hommilla tienaamaan vuodessa 5000€-10000€ (olettaen, että netti toimii).

      • Et voi olla marinoissa budjetillasi käytännössä ollenkaan. Hinnat ainakin nelinkertaiset Itämerellä totuttuun nähden


      • Tuosta CEVNI - tutkinnosta vähän lisää. Jos sinulla on tarpeeksi kokemusta, jotta voisit hankkia Kansainvälisen huvivenepätevyyden, niin mene SPV :n konttorille ja pyydä sieltä pätevyyskartoitus ja osta CEVNI kirja.
        Käyt sen kirjan kotona rauhassa läpi ja sitten tilaat SPV:n konttorilta tenttiajan. Kun olet saanut paperit kuntoon, niin he lähettävät ne Trafiin ja pian on KVHVK postissa. Koeta saada kaikki kirjaimet siihen pahviin kerralla, jotta sitä ei tarvitse sitten myöhemmin uudelleen täydentää, koska se maksaa sitten taas sen pitkälle toista sataa €.
        Mikäli olen oikein ymmärtänyt ei sitä CEVNI kelpuutusta saa kuin siihen KVHVK pätevyyskirjaan liitettynä.
        Ne kirjaimet tarkoittaa: C= coastal waters, I = Inland waters,
        M= Motorized craft, S= Sailing craft. Se Inland on juuri se CEVNI osuus siinä kirjassa.
        Kuten täällä on usein kerrottu, ei sitä todistusta ole keneltäkään koskaan kysytty, joten hanki se kirja ja pitä itsesi asioista perillä. Nauttikaa maisemista :D


      • Pätevöitynyt kirjoitti:

        Tuosta CEVNI - tutkinnosta vähän lisää. Jos sinulla on tarpeeksi kokemusta, jotta voisit hankkia Kansainvälisen huvivenepätevyyden, niin mene SPV :n konttorille ja pyydä sieltä pätevyyskartoitus ja osta CEVNI kirja.
        Käyt sen kirjan kotona rauhassa läpi ja sitten tilaat SPV:n konttorilta tenttiajan. Kun olet saanut paperit kuntoon, niin he lähettävät ne Trafiin ja pian on KVHVK postissa. Koeta saada kaikki kirjaimet siihen pahviin kerralla, jotta sitä ei tarvitse sitten myöhemmin uudelleen täydentää, koska se maksaa sitten taas sen pitkälle toista sataa €.
        Mikäli olen oikein ymmärtänyt ei sitä CEVNI kelpuutusta saa kuin siihen KVHVK pätevyyskirjaan liitettynä.
        Ne kirjaimet tarkoittaa: C= coastal waters, I = Inland waters,
        M= Motorized craft, S= Sailing craft. Se Inland on juuri se CEVNI osuus siinä kirjassa.
        Kuten täällä on usein kerrottu, ei sitä todistusta ole keneltäkään koskaan kysytty, joten hanki se kirja ja pitä itsesi asioista perillä. Nauttikaa maisemista :D

        CEVNIn tenttiin tai todistukseen ei tarvittu mitään muuta "pätevyyttä" vaan oli erillinen


    • Kanavat on edullinen vaihtoehto. Syväys saattaa riittää jopa Canal du Midin läpi, oikein nätti mutta madaltunut. Marinamaksut ovat kohtuullisia ja ruoka Suomea halvempaa. Saattaa olla halvempaa eloa kuin kotimaassa, ainakin vuokra pienempi. Saksan ja Hollannin puolella en maksanut sulutuksista mitään. Ranskan puolella pitää lunastaa ikkunaan liimattava maksutodistus kanavoiden hallintofirmalta. Reinille pitäisi olla oma kelpuutuksensa saksalaisille, meidän ei tarvinne tietää. Cevnitutkinto kannattaa hankkia. Siitä on jopa hyötyä vaikkei kukaan kysellyt.
      Tuolla niukalla budjetilla pitää suosia asumista ankkuripaikoilla ja ajelua rantaan kumijollalla. Hyvätasoisten marinoiden vrk maksaa yli 100 mutta hajontaa hinnoissa on. Alaraja lienee 25 seutuvilla 38ft veneeltä. Kalleinta ilmeisesti on Baleaareilla, Sardian koillisosassa, Turkin kaakkoisnurkassa ja ehkä Ranskassa. Halvinta Kreikassa.
      Pilottikirjoja olen käyttänyt aluksi Välimerellä paljon mm. Heikelin Italian waters pilot, Turkish w.p. , Greek w.p. jne mutta Navionicsin hankinnan jälkeen ankkuripaikka, vesi-ja polttosinetankkaus, tulli, ravintola jne löytyy tabletista. Kirjat ovat nykyään veneessä jääneet hyllyyn. Kanaville oli niukasti kirjallisuutta, muutama on joutilaana hyllyssäni. Suunnitteluun käyttäisin kanavakarttaa.

      • Katselin Navionics Europe HD : lta kanavaosuuksia Ranska- Hollanti-Saksa. Näyttäisi olevan erinomainen kun saa ?- merkillä lisätietoa paikallisesti. Parempi kuon käyttämäni paperikartat kanavista, eikä kanavien lataus maksa mitään jos merialueet on ennestään hankittuna.


      • Huomasin saman, kun tutkiskelin reittiä Navionicsilla. Kyseinen softa tosiaan löytyy, koska toimii veneessäni ensisijaisena navigointivälineenä.

        Lisäksi löytyy paperinen yleiskartta Ranskan sisävesistä. Sillä on mukava suunnitella reittejä.

        Canal du Midin minimisyvyys näyttäisi olevan 1,50 m, joten pääsen sitäkin kautta Välimerelle. Tällöin näkisin myös Biskajan rannikon.


      • Pilssirotta kirjoitti:

        Huomasin saman, kun tutkiskelin reittiä Navionicsilla. Kyseinen softa tosiaan löytyy, koska toimii veneessäni ensisijaisena navigointivälineenä.

        Lisäksi löytyy paperinen yleiskartta Ranskan sisävesistä. Sillä on mukava suunnitella reittejä.

        Canal du Midin minimisyvyys näyttäisi olevan 1,50 m, joten pääsen sitäkin kautta Välimerelle. Tällöin näkisin myös Biskajan rannikon.

        "Canal du Midin minimisyvyys näyttäisi olevan 1,50 m, joten pääsen sitäkin kautta Välimerelle." Pari kertaa kävin autolla ohimennessä katsomassa, ei näkynyt veneitä vehreällä kanavalla. Toisen käden tietojen mukaan olisi madaltunut ja ruoppaamatta jossain Cargassonen seuduilla?. Kannattaa tarkistaa nykytilanne. Muuten hyvä, eikä niin isoja korkeuseroja ja tunneleita kuin Ranskan itäreunalla.


      • seppomartti kirjoitti:

        "Canal du Midin minimisyvyys näyttäisi olevan 1,50 m, joten pääsen sitäkin kautta Välimerelle." Pari kertaa kävin autolla ohimennessä katsomassa, ei näkynyt veneitä vehreällä kanavalla. Toisen käden tietojen mukaan olisi madaltunut ja ruoppaamatta jossain Cargassonen seuduilla?. Kannattaa tarkistaa nykytilanne. Muuten hyvä, eikä niin isoja korkeuseroja ja tunneleita kuin Ranskan itäreunalla.

        Löysin tietoa, että Canal du Midi olisi onnistuneesti menty 1,45 syväyksisellä paatilla muutama vuosi sitten. Toisaalta löysin myös tiedot, että 2015 syksyllä 1,35 syväyksinen paatti jouduttiin loppujen lopuksi tuomaan rekalla läpi.

        Nämä molemmat yritykset raportoivat jatkuvasti kyntäneensä pohjaa.

        Lisäksi kanava on reunoilta todella matala, eli sinne on veneestä hankala saada köysiä. Lisäksi kanava on täynnä romua (polkupyöriä, pesukoneita, autoja yms.) , sekä kaikenlaista koneen tukkivaa möhnää.

        Elikkä Canal du Midin voi varmasti sovinnolla unohtaa ja palata alkuperäiseen suunnitelmaan, eli Amsterdamista kanaville. Tämän reitin pitäisi olla koko matkan vähintään 1,80.


      • Miksi olet niin vakaasti päättänyt mennä kanavia pitkin? Miksi ei Biskaja-Portugali-Espanja? Jos sinulla kuitenkin on purjevene.


      • Hörkki kirjoitti:

        Miksi olet niin vakaasti päättänyt mennä kanavia pitkin? Miksi ei Biskaja-Portugali-Espanja? Jos sinulla kuitenkin on purjevene.

        Kuten tuossa jo aikaisemmin mainitsin, niin kanavamatka on vaimolta tullut toive. Itseäni myös kiinnostaa kovasti kokeilla kanavamatkailua, vaikka purjehtija henkeen ja vereen olenkin.

        Espanjan kiertoa ei toisaalta ole pois suljettu. Mennään lähinnän säiden, fiilisten ja tilanteen mukaan.


    • Ainakin Turussa CEVNI:n voi näköjään suorittaa yhden päivän kestävällä kurssilla ja tutkinnolla. Hinta 67€ sisältäen oppikirjan, kurssin, tutkinnon ja todistuksen.

      Täytyypä käydä moinen lappu hakemassa.

      http://www.tslturku.fi/kurssit/merenkulku/

    • Tämä menee jo aika paljon alkuperäisen aiheen ohi, mutta samapa tuo, koska olen näköjään kaapannut melkein koko ketjun.

      Olen haalinut tietoa reittisuunnitelmalleni itse Välimeren puolelta. Laitan tähän, jos vaikka jotain muutakin kiinnostaa.

      Ranskan Välimeren rannikko Marseillesista itään pitäisi olla erittäin mukavaa:
      - Lukuisia suojaisia ankkuripaikkoja
      - Satamien ulkopuolelle on sallittua ankkuroitua ja jollailla rantaan
      - Käytännössä aina suojassa Mistral-tuulilta
      - Satamien hinnat sesonkina 20-50€. Veneen koosta riippuen. Taitaa olla läntisen Välimeren halvinta seutua tältä osin.
      - Halpaa viiniä ja edullista sapuskaa kaupassa
      - Ravintolat ja turistipuuhat hyvin kallista
      - Paljon nähtävää
      - Purjehdus onnistuu lyhyinä päiväpurjehduksina ankkuripaikalta seuraavaan.
      - Sopii siis hyvin tällaiselle persaukiselle. Toki satamaan voi mennä vain harvoin, eikä ravintolaan laisinkaan. Viiniäkin pitää litkiä pullosta puiston penkillä. Eli sama meininki jatkuu, kuin koti suomessa.
      -Täällä voisi viettää syyskuun.

      Korsikan ja Sardinian välissä tosiaan on mukavaa purjehdusaluetta:
      - Paljon ankkuripaikkoja ja kivoja kyliä
      - Ravintolat edullisia
      - Di La Maddalenan saaristo ja luonnonpuisto pohjois Sardiniassa pitäisi olla erittäin kaunis. Valitettavasti ankkuroituminen tai poijun käyttäminen täällä maksaa n.100€/yö. Onneksi tänne voi hankkia purjehdusluvan 1-4 viikoksi, jolloin kustannus on vain n.20€/yö. Vaihtoehtoisesti voi ankkuroitua luonnonsuojelualueen ulkopuolella oleviin lukuisiin ilmaisiin ankkuripaikkoihin ja jollailla rantaan vähän kauempaa.
      - Samalla voisi piipahtaa käymään manner Italiassa katsomassa Rooman ja Pisan.
      -Näillä nurkilla voisi pyöriä lokakuun.

      Sisiliasta en tiedä vielä mitään, mutta siellä suunnittelin pyöriväni Marraskuun ja joulukuun alussa löytäväni kivan liveboard marinan talveksi.

      Tarkotuksena olisi jättää vene 3-4 kuukaudeksi sisiliaan ja lähteä reppureissaamaan. Onkohan järkevämpää/halvempaa nostaa vene kuivilli vai antaa olla vedessä.

      • Hienoja suunnitelmia. Itselläkin hieman suunnitelmia 2 - 3 vuoden päästä lähtöön. Mistä olet saanut tietoa (Arielin, Seppomartin ym lisäksi) reittien suunnitteluun?
        Löytyykö jostain sopivia karttoja yleissuunnitteluun Saksasta eteenpäin?
        Löytyykö välimeren alueelta opuksia ankkuripaikkoihin ja satamiin liittyen?
        Tulin kauan sitten jokia ja kanavia myöten Marseillen läheltä Saksaan Hannoveriin asti tosin moottoriveneellä. Nähtävää oli paljon ja elämä helppoa ja halpaa ainakin silloin. Purjeveneitä näki välillä proomujen hinauksessa joella. Virta oli esim Reinillä aika kova.


      • Me olemme päättäneet lähteä liikkeelle toukokuussa 2018. Aloitamme syksyllä veneen remontoinnin ja varustelun pysyvämpää asumista varten. Koska vene on pieni, niin joka tapauksessa mennään aika askeettisella meiningillä. Olen seurannut netistä Sailing Family -nimistä Youtube-kanavaa, siinä on oikea asenne yksinkertaiseen elämään Välimerellä.

        Kiitos kaikille neuvoista, kyselen taas täällä lisää kun tulee ajatuksia. Hienoa että palstalta löytyy porukkaa joilla on kokemusta ko. merialueista.


      • Itse olen nostattanut veneen ylös vain jos on jotain syytä, en säilytykseen. Tavallisin syy on myrkkyjen maalaus, sinkkien vaihto ja kylkien koneellinen vahauttaminen. Yleensä kerran vuodessa, joissain nopeasti pohjan turmelevissa marinoissa 2x/v. Lyhyimmät välit olleet pari kertaa vain 2-3 kk vedessä olon jälkeen Karbialle saapuessa. Syy silloin oli hyvin tehdyn pohjan säilyttäminen kunnossa joulukuu>toukokuu välin ennen paluuta. Jättämällä vene veteen menee tehty pohjatyö hukkaan. Kasvun määrä yllättää, voi olla 10cm paksua eikä vene liiku täyskaasulla edes laiturista ennen kuin sukeltaja puhdistaa potkuria ja pohjaa.


      • Seppomartti kirjoitti:

        Itse olen nostattanut veneen ylös vain jos on jotain syytä, en säilytykseen. Tavallisin syy on myrkkyjen maalaus, sinkkien vaihto ja kylkien koneellinen vahauttaminen. Yleensä kerran vuodessa, joissain nopeasti pohjan turmelevissa marinoissa 2x/v. Lyhyimmät välit olleet pari kertaa vain 2-3 kk vedessä olon jälkeen Karbialle saapuessa. Syy silloin oli hyvin tehdyn pohjan säilyttäminen kunnossa joulukuu>toukokuu välin ennen paluuta. Jättämällä vene veteen menee tehty pohjatyö hukkaan. Kasvun määrä yllättää, voi olla 10cm paksua eikä vene liiku täyskaasulla edes laiturista ennen kuin sukeltaja puhdistaa potkuria ja pohjaa.

        Edellinen oli tarkoitettu pilssirotan pohdiskeluun kannattaako jättää vene 3-4 kk seisokin ajaksi veteen vai kuivalle. Jos pohja on juuri tehty ja hyvä niin kuivalle. Jos ennen jatkamista joka tapauksessa teet pohjarempan niin jätä veteen.


      • Täytyy siis pohtia se veneen säilytys tilanteen mukaan.
        Laitan tähän muutamia linkkejä mistä olen löytänyt tietoa:

        Navionicsin nettiselaimella toimiva kartta on täyttä kultaa. En käytä oikeastaan enää mitään muuta suunnitteluun.
        https://webapp.navionics.com

        Kattava tietopaketti Ranskan kanavista löytyy täältä
        http://www.french-waterways.com

        JimB: blogi on täyttä inffoa. Suosittelen!
        http://www.jimbsail.info

        Kattavasti tietoa kaikista välimeren satamista ja monista ankkuripaikoista.
        http://www.guidemediterranee.com

        Podcasti välimerellä seilaamisesta. Mukava kuunnella vaikka lenkillä.
        http://www.medsailor.com

        Cruiser foorumilta löytyy alafoorumi joka käsittelee eurooppaa ja välimerta. Paljon ajankohtaista tietoa.
        http://www.cruisersforum.com/forums/f17/

        Ja tietenkin vanha kunnon Noonsite, josta löytyy tietoa ympäri maailman.
        http://www.noonsite.com/Countries/Italy?a=Sicily

        Siitä sitten opiskelemaan. Noita lukiessa vierähtää mukavasti useampi ilta.

        HR312, veneesi on jättilainen verrattuna minun Tetis29 paattiini.

        Kiitos Seppomartti hyvistä vinkeistä.


    • Laita viestiä: otium3@suomi24.fi.
      Saat nettilokikirjat käyttöösi. Sieltä löytyy välimatkat, satamamaksut yms.
      Reissu tehty 2014-15.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poker Run kolari

      Ei mennyt aivan putkeen! Joku loukkaantui vakavasti ja taphtuma keskeytetty. Videolta näkyy ensin yksi vene ajaa melko hiljaa kovalla melulla ja vesis
      Yleistä veneilystä
      166
      3172