Moi. Ongelmani on, että tykkään kauhusta, mutta en mistä tahansa, vaan sellaisista enemmänkin psykologisista jutuista. Kauhun lajityypin alle pistetään niin monentyyppisiä leffoja. Mielestäni väkivalta ja verellä mässäily ei ole kauhua vaan oma lajityyppinsä, ehkä jännitys?. Että koko juonen idea on joku psykopaatti tai joku yliluonnollinen otus, joka listii tai kiduttaa ihmisiä mitä omaperäisimmillä ja raaoilla tavoilla. Ei kiinnosta. toinen on nämä selkeästi fantasia-tyyppiset "kauhuleffat", missä ihmissudet taistelee vampyyreja vastaan, noidat loitsivat ja velhot lentävät tai soditaan zombi-armeijoita vastaan. ne kuuluu musta enemmän fantasia-genreen, kute lovecraftitkin yms. Nyt uutena tulokkaana nämä romanttiset teinivampyyri jutut.
En halua kritisoida kenenkään mieltymyksiä. Kaikki me saamme kiksejä eri asioista. Itse saan kiksejä psykologisesta, mystisestä kauhusta, kuten "the others", sixth sense", the orphanage", " sinister", "home movie", "ouija, origin of evil", "let me in". Monien mielestä nämä ovat varmaan aika tapahtumaköyhiä ja jopa tylsiä juttuja, mutta mulle se aavemainen, mystinen tunnelma on se juttu.
Monille kauhu on kuin junakolari: karmea räsähdys ja verta ja suolenkappaleita. mulle kauhu on kuin vakava sairaus joka tulee hiipimällä ja kehittyy hitaasti ja taphtuu tavallisille, arkipäivän mukaville ihmisille, joihin on helppo samaistua Eli aluksi se antaa vain merkkejä itsestään, ihmisten on helppo sivuuttaa ne merkit aluksi ja keksiä rationaalisia selityksiä yms, kunnes homma lyö kasvoille. Kauhu on riivattuja nukkeja, outoja lapsia, vanhoja taloja joissa kuuluu askeleita yms.
En halua kritisoida kenenkään mieltymyksiä. Kaikki me saamme kiksejä eri asioista. Itse saan kiksejä psykologisesta, mystisestä kauhusta, kuten "the others", sixth sense", the orphanage", " sinister", "home movie", "ouija, origin of evil", "let me in". Monien mielestä nämä ovat varmaan aika tapahtumaköyhiä ja jopa tylsiä juttuja, mutta mulle se aavemainen, mystinen tunnelma on se juttu.
Monille kauhu on kuin junakolari: karmea räsähdys ja verta ja suolenkappaleita. mulle kauhu on kuin vakava sairaus joka tulee hiipimällä ja kehittyy hitaasti ja taphtuu tavallisille, arkipäivän mukaville ihmisille, joihin on helppo samaistua Eli aluksi se antaa vain merkkejä itsestään, ihmisten on helppo sivuuttaa ne merkit aluksi ja keksiä rationaalisia selityksiä yms, kunnes homma lyö kasvoille. Kauhu on riivattuja nukkeja, outoja lapsia, vanhoja taloja joissa kuuluu askeleita yms.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kattoppas semmonen leffa kuin: Jaakobin painajainen jacobs ladder voisit tykätä.
Mut joo tunnelma on se mistä mäkin tykkään ei se tehoste mässäily tee leffasta automaattisesti hyvää.
Ei tuo nyt mikään ongelma ole :) Omasta mielestäni The Others on yksi parhaista elokuvista ikinä. Kukaan kavereistani ei siitä oikein pidä. On kuulemma liian tylsä. Samoin pidän myös muistakin tunnelmallisista kauhuleffoista. Tuohon sinun listaasi voisi lisätä Carpenterin Usvan ja miksipä ei myöskin Halloweenin.
Woman in black, The boy, VVitch, Signs, The autopsy of jane doe, The other side of the door, A cure for wellness.. Tuossa joku ehkä miellyttää. Onhan niitä varmaan muitakin hyviä ei vaan tule nyt mieleen äkkiseltään.
Hyviä hyytäviä kunnon ajan kauhuleffoja ovat Donald Sutherlandin tähdittämä Invasion of the Body Snatchers, 1960 filmattu Village of the Damned, Rosemary´s baby ja Cregory Peckin tähdittämä Omen ovat piinaavan tunnelmallisia ja loistavia elokuvia. Nykypäivän kauhun tarkoitus on järkyttää katsojaa mahdollisimman tehokkaasti ja kauhu-sana on oikeastaan korvattu sadismilla. Nämä sadistiset Hostel-tyyppiset sairaat fiksaatiot eivät ole tekemisissä kauhun kanssa vaikka niitä markkinoidaan kauhun nimen alla. Human sentipedet ja Serbian filmit edustavat 2000-luvun käsitystä kauhuelokuvasta. Se on tavallaan säälittävää. On toki kauhun lajityypillinen piirre se että mässäillään verellä ja ruumiinosilla ja on myös loistavia gore-leffoja joita pidän itse kauhuelokuvina kuten The Thing (1982), Evil dead (1981), Street trash, Hellbound: Hellraiser 2 tai Braindead. Nämä ovat viihdyttäviä elokuvia. Yksinkertaisesti nykykauhun tarkoitus on ilmeisesti osoittaa ja näyttää miten järkyttävää ja vastenmielistä ja tabuja rikkovaa elokuvaa voidaan (ja saadaan) tehdä ja tuntuu siltä että käsikirjoittajat oikein kilpailee siitä kuka pystyy tekemään vielä sairaamman elokuvan. Nykyään ei osata käsikirjoittaa kunnon kauhua, vaan kierrätetään vanhaa joista osoituksena lukemattomat onnettomat remaket klassikkokauhuelokuvista. Nykykauhusta puuttuu täysin tunnelma jota oli vielä 90-luvulla ja yllämainituissa elokuvissa. Hyvän kauhuelokuvan aika on ilmeisesti ohi.
The Blair Witch Project
Mielestäni 90 luvun paras kauhuelokuva. Joidenkin mielestä paras kaikista.
Kun taas mennään 70 luvulle, niin paras lienee
The Texas Chain Saw Massacre
Se ei ole niinkään verellä mässäilyä, vaan kauhu luodaan pääosin muilla tavoin.
Myös Tourist Trap - Kuoleman Mannekiinit on hyvä 70 luvun kauhupätkä.
Siinäkään verellä mässäily ei ole pääosissa ja sekin jakaa mielipiteitä, eli joidenkin mielestä se on pelottava, joidenkin ei ym.
Aivan tavallisen kaupparatsun aivan tavallista duunipäivää arkipäiväistä autoa ajellessa edustaa mainiosti esimerkiksi vuoden 1971 hitti The Duel – Kauhun kilometrit.
Tämän nähtyäsi suhtaudut sinäkin säiliöautoihin liikenteessä jonkin aikaa epäluuloisesti. ; )