XamK takoo Biosampoa uuteen asentoon — Anjalaan palkataan 5 — 6 tutkijaa
22.8.2017 5:30
Kuva: Katja Juurikko
Laitosvastaava Juha Solio sanoo, että kiertotalousteknologia on Biosammon lempilapsi.
Laitosvastaava Juha Solio sanoo, että kiertotalousteknologia on Biosammon lempilapsi.
Puuhiiltämötoiminta on yksi Biosammon vahvoista osaamisalueista. Siitä myös Xamk aikoo kehittää uutena isäntänä.Biosammon tiloihin pyritään saamaan tutkijoita, yrityshankkeita ja laiteinvestointeja.
Biosammon historiassa kääntyy uusi lehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin, kehitysjohtaja Kalevi Niemi sanoo, että Biosammolle etsitään oma markkinarako.
— Terävöittääkseen osaamistaan valitulla alalla tarvitaan noin 5 — 6 asiantuntijan muodostama tutkijayhteisö. Siihen nyt ainakin ensimmäisessä vaiheessa rima korotetaan.
Niemi sanoo, että kevään aikana käydyissä neuvotteluissa yksikkö pyrittiin läpivalaisemaan.
— Teimme oman liiketoimintasuunnitelman ja arvioimme sen heikkouksia ja vahvuuksia.
Niemen mukaan Anjalassa sijaitseva yksikkö istuu hyvin ammattikorkeakoulun kokonaisuuteen.
— Biosammolla on synergiapintaa Xamkin muiden kampusten tutkimustoiminnan kanssa. Se istuu ammattikorkeakoulun TKI eli tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaan.
Niemi on myös sitä mieltä, että Anjalaan rakennettua rautaa ei pidä jättää ruostumaan. Niemen mukaan yksikön pystyttäneet henkilöt olivat aikaansa edellä.
— Uskomme, että Suomen johtavana TKI-ammattikorkeakouluna meillä on sekä osaamista että hartioita viedä eteenpäin ja nostaa Biosampoa.
Laiteinvestointeja on vireillä
Realismilta ei Niemen mukaan suljettua silmiä.
— Yritysmyynnin potentiaalia on pyrittävä nostamaan uudelle tasolle. Siellä on paljon tekemistä yritysyhteistyössä ja niille myytävän palvelurepertuaarin kehittämisessä ja volyymissä.
Olemassa olevista laitteista pyritään saamaan paras teho irti, mutta Anjalaan on luvassa myös laitehankintoja. Alustava arvio investoinneista liikkuu noin puolessa miljoonassa eurossa.
— Joudumme investoimaan laitteisiin ja koneisiin. Tutkijavoimavarojen lisääminen ruokkii jatkuvuutta ja huolehtii ulkoisen rahoituksen saamisesta.
Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkisen mukaan markkinaraon löytäminen ja terävöittäminen ovat työn alla.
— Tiukka analysointivaihe on meneillään eikä mitään radikaaleja muutoksia tehdä nopeasti. Biosammon vahvat osaamisalueet säilytetään.
Pulkkinen mainitsee energiasektorin, biohiilen ja mädätyksen esimerkkeinä.
— Rinnalle etsitään alueen teollisuuteen ja biomateriaaleihin soveltuvia vahvistuksia. Mikä se tukee olemaan, en tällä hetkellä halua sitä sanoa.
Rekrytointien aikataulu on avoinna
Toimeen tartutaan vitkastelematta.
— Katsomme hyvin nopeasti sen, mikä istuu alueen ja yksikön tarpeisiin. Sekä markkina että henkilöstön osaaminen katsotaan sellaiseksi, että se vastaa kysyntään, Pulkkinen toteaa.
Kalevi Niemi ei vielä osaa sanoa, milloin uutta henkilökuntaa rekrytoidaan.
— Aikataulu riippuu siitä, kuinka nopeasti saamme uutta hankekantaa synnytettyä Biosampoon.
Kyösti Suolanen
Uudet aiheesta:
22.8.2017 5:30
Kuva: Katja Juurikko
Laitosvastaava Juha Solio sanoo, että kiertotalousteknologia on Biosammon lempilapsi.
Laitosvastaava Juha Solio sanoo, että kiertotalousteknologia on Biosammon lempilapsi.
Puuhiiltämötoiminta on yksi Biosammon vahvoista osaamisalueista. Siitä myös Xamk aikoo kehittää uutena isäntänä.Biosammon tiloihin pyritään saamaan tutkijoita, yrityshankkeita ja laiteinvestointeja.
Biosammon historiassa kääntyy uusi lehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin, kehitysjohtaja Kalevi Niemi sanoo, että Biosammolle etsitään oma markkinarako.
— Terävöittääkseen osaamistaan valitulla alalla tarvitaan noin 5 — 6 asiantuntijan muodostama tutkijayhteisö. Siihen nyt ainakin ensimmäisessä vaiheessa rima korotetaan.
Niemi sanoo, että kevään aikana käydyissä neuvotteluissa yksikkö pyrittiin läpivalaisemaan.
— Teimme oman liiketoimintasuunnitelman ja arvioimme sen heikkouksia ja vahvuuksia.
Niemen mukaan Anjalassa sijaitseva yksikkö istuu hyvin ammattikorkeakoulun kokonaisuuteen.
— Biosammolla on synergiapintaa Xamkin muiden kampusten tutkimustoiminnan kanssa. Se istuu ammattikorkeakoulun TKI eli tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaan.
Niemi on myös sitä mieltä, että Anjalaan rakennettua rautaa ei pidä jättää ruostumaan. Niemen mukaan yksikön pystyttäneet henkilöt olivat aikaansa edellä.
— Uskomme, että Suomen johtavana TKI-ammattikorkeakouluna meillä on sekä osaamista että hartioita viedä eteenpäin ja nostaa Biosampoa.
Laiteinvestointeja on vireillä
Realismilta ei Niemen mukaan suljettua silmiä.
— Yritysmyynnin potentiaalia on pyrittävä nostamaan uudelle tasolle. Siellä on paljon tekemistä yritysyhteistyössä ja niille myytävän palvelurepertuaarin kehittämisessä ja volyymissä.
Olemassa olevista laitteista pyritään saamaan paras teho irti, mutta Anjalaan on luvassa myös laitehankintoja. Alustava arvio investoinneista liikkuu noin puolessa miljoonassa eurossa.
— Joudumme investoimaan laitteisiin ja koneisiin. Tutkijavoimavarojen lisääminen ruokkii jatkuvuutta ja huolehtii ulkoisen rahoituksen saamisesta.
Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkisen mukaan markkinaraon löytäminen ja terävöittäminen ovat työn alla.
— Tiukka analysointivaihe on meneillään eikä mitään radikaaleja muutoksia tehdä nopeasti. Biosammon vahvat osaamisalueet säilytetään.
Pulkkinen mainitsee energiasektorin, biohiilen ja mädätyksen esimerkkeinä.
— Rinnalle etsitään alueen teollisuuteen ja biomateriaaleihin soveltuvia vahvistuksia. Mikä se tukee olemaan, en tällä hetkellä halua sitä sanoa.
Rekrytointien aikataulu on avoinna
Toimeen tartutaan vitkastelematta.
— Katsomme hyvin nopeasti sen, mikä istuu alueen ja yksikön tarpeisiin. Sekä markkina että henkilöstön osaaminen katsotaan sellaiseksi, että se vastaa kysyntään, Pulkkinen toteaa.
Kalevi Niemi ei vielä osaa sanoa, milloin uutta henkilökuntaa rekrytoidaan.
— Aikataulu riippuu siitä, kuinka nopeasti saamme uutta hankekantaa synnytettyä Biosampoon.
Kyösti Suolanen
Uudet aiheesta:
Vastaukset 1
Vanhimmat
Biosampoa reivataan teollisuuden tarpeisiin — Anjalaan etsitään uusia yhteistyöyrityksiä
22.8.2017 6:00
Kuva: Katja Juurikko
Laitosvastaava Juha Solio kertoo, että Xamkilla on Biosammon laboratorioon jo paljon varauksia.
Laitosvastaava Juha Solio kertoo, että Xamkilla on Biosammon laboratorioon jo paljon varauksia.
Opetus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle elokuun alussa siirtyneessä Biosammossa käynnistyy syyskuussa.
Yhteistyö yritysten kanssa tulee jatkossakin kuulumaan oleellisena osana Biosammon toimintaan.
— Aiemmin olimme pääsiassa maaseutu- ja ympäristöyritysten kanssa tekemisissä. Jatkossa menemme enemmän energiatekniikan parissa toimivien yritysten suuntaan, laitosvastaava Juha Solio arvioi.
Torstaina pidettävässä palaverissa on tarkoitus linjata koulutuksen tavoitteet tutkimus- ja koulutuskeskukselle.
Anjalassa jo tehtävän hajautetun sähköntuotannon hyödyntämiseksi on myös tarjolla paljon uutta teknologiaa. Hajautettu energiantuotanto tarkoittaa tuotantomallia, jossa sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotannon laitokset ovat hajautuneena ympäri siirtoverkkoa.
Opintojen suunnittelun ohella Anjalassa valmistaudutaan vastaanottamaan opiskelijoita.
— Opettajien kanssa on lyöty lukkoon joitakin laboratoriopäiviä. Syys-, loka- ja marraskuussa on jo tupa täynnä.
Laboratoriossa harjoitellaan työelämää
Ammattikorkeakoulu tuntuu olevan joillekin yrityksille ammattiopistoa houkuttelevampi kumppani. Ainakin kolme yritystä on jo esittänyt toiveitaan koulutukseen liittyen.
— Vaikka Ksaolla oli yhtä lailla päteviä henkilöitä, niin jostain syystä Xamkin status puhuttelee paremmin, Solio sanoo.
Xamkin Kotkan energiatekniikan opettajien kanssa on jo keskusteltu toiminnasta. Biotekniikan valinneita opiskelijoita on 40.
— Laboratorioon sopii noin 10 opiskelijaa kerrallaan, muuten menee hulinaksi. Täällä ei kiillotella vain housujen persauksia pulpeteissa vaan tehdään käytännössä töitä.
Biosampo jatkaa myös yhteistyötä Anjalan nuorisokeskuksen kanssa muun muassa lasten energiavalistustapahtumilla.
Yhteistyötä Ksaon ja Xamkin välillä on myös vireillä uudella konseptilla.
— Ksaolta tulee opiskelijoita työporukaksi ja Xamkilta tulee opiskelija työnjohtajaksi, jolloin tilanne on sama kuin työelämässä.
Kyösti Suolanen
Aiemmin aiheesta: