elämältä vaikka mitä. Tapanani oli sulkea silmät ja haaveilla kaikesta mitä ihanaa elämä tuo tullessaan kun kasvan aikuiseksi. Elämä on tuonut tähän asti vain pettymyksiä ja lisää pettymyksiä. Kamalaa taistelua ollut joka asia, ehkä kaikki vielä muuttuu paremmaksi tai sitten ei.
Kun olin pieni poika
odotinjatoivoin
23568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Minusta on ihanaa kuulla juttuja, kun olit pikku poika.
Ehkä sinun kannattaa miettiä uudestaan mitä haluat elämältä , mitä haaveita ja mitkä on realistisia..
Jotkut ovat aikuisena tehneet tällaisia "karttoja" unelmistaan ja alkaneet elämään kohti näitä unelmiaan/haaveitaan.
Tärkeää on tietysti uskoa itseensä ja niihin unelmiin jotta voi toteutua.
Minäpä alan järjestämään unelmakarttaviikonloppuja. Asiakaskunta pääasiassa keski-ikäisiä ja vanhempia naisia, jotka haluaa tehdä jtn "repäisevää". En tiedä toteutuuko unelmat, mutta minun pankkitilini saldo ainakin kasvaa.. 😆
Voin osallistua sun karttaviikonlopulle. Joko ensi viikonloppuna? Voisko sen kartan tehdä kahdestaan tuolla metsänsiimeksessä ;)
Tiedäthän sen, että yksityisopetus tulee kalliiksi?Aivan ensimmäiseksi teemme maksusuunnitelman, miten aiot hoitaa maksamisen, vasta sitten pääsemme itse unelmakartantekoon. Käy myös osamaksuna korkojen kera, mutta mieluummin könttänä. Yksityisoppilaaksi ei pääse kuka hyvänsä ja luova ajattelu on plussaa. ;)
Ketä kiinnostais muka oikeasti jonku rupisen stalkkerin väijyminen ja kartan tuhertelut? ja tuo autistinen silmäniskuhymiö on muuten aika paljastava kun kirjoittelet ja vastailet itsellesi
Loppuu kuules lyhyen sun unelmakarttailut kun marttakerho juoruaa ettei mennyt ihan niinkö strömsössä..
Tarvii sille rahalle jotain vastinetta olla.
No elämähän on juuri niin hyvää kuin miksi sen tekee. Miksi et tajua tätä?
Minä en tajua miten aikuinen ihminen voi ajatella elämästä noin.
Pystyisitkö jotenkin jättämään taaksesi sen pikkupojan, joka henkisesti vieläkin olet? Aikuisena pikkupojan psyykellä ei oikein tule toimeen. Tämä on ongelmiesi alkusyy.
aloitusta mutta vastaan tähän että ihmisillä on niin kauhea hoppu aina kaikessa. Ihmiset luulee että jollain on aina joku ongelma jos se ei kulje samassa aika zonessa. Mut en usko että mulle kirjoittaiskaan kukaan noin.
Eipä haaveilemani asiat käyneet toteen minunkaan kohdalla. Olisi elämä voinut vähän helpompaakin olla, mutt minkäpä sille voi, se on mennyt niin kuin on mennyt ja pitää vaan jaksaa selvitä päivästä kerrallaan. Jo pentuna opin, ettei kannata keneltäkään apuja odottaa vaan pitää pärjätä itse. Nyt ei ole enää edes haaveita, tai on sellasia pieniä juttuja, kuten ett sais nukkua koko päivän, jos siltä tuntuu ja ei tarvitsisi tehdä mitään, jos siltä tuntuu. Ehkä monivuotinen omaishoitajuus on vienyt mehut minusta etten enää jaksa edes haaveilla vaan yritän jaksaa selvitä päivästä kerrallaan. Mä muuten kuvittelin, ett tässä hommassa sais helpommin apuja kaupungin puolelta 😂😂😂. Just joo, ei palveluohjaajien työnkuvaan kuulu omaishoitajien kuuntelu, eikä heidän auttaminenkaan. Elikä jatkan taisteluani elämän tuulimyllyjä vastaan ja jätän haaveilut hiiteen. Mulla sattui paskat kortit käteen ja näillä on mentävä, ei muuta kuin päin uusia vastoinkäymisiä hammasta purren ja prkle meen vaikka konttaamalla eteenpäin, enkä todellakaan enää odota apuja mistään.
Onneksi olkoon, olet saanut synnyinlahjana hyvän mielikuvituksen, jo tuosta pienestä introstasi sain mielleyhtymiä ja eläviä mielikuvia siitä, millainen haaveiljapoika olit.
Mites kirjoittaminen? Jos alkaisitkin elää haaveitasi todeksi kirjailijana. Pienistä tarinoista voisi syntyä isoja kertomuksia, seikkailuja. Niitä on mielenkiintoista lukea ja uppoudut itsekin sellaisiin sfääreihin, ettet ikinä uskonutkaan :)
Taasko se hullu haaveilee blogistaan ja tuhansista sponsoreistaan tsemppaamalla itseään kuten tässä kirjoituksessa
Hahhahhaa :D oletpas vitsikäs.
Minä en osaa kirjoittaa, mutta voisin opetella ;)
On hienoa kuitenkin tajuta jotain. Vielä jokusen vouden aiot olla täällä pilkattavana ja sitten toimit vai onko se aloittaja sinusta kiinni.
ei muutu paremmaksi
Eihän se elämä mitään itsestään tuo. Jotain pitää itsekin tehdä. Ainoa mikä on varmaa, on epävarmuus ja tämä pätee kaikkien kohdalla.
Kun olin nuori, en osannut odottaa elämältä mitään muuta kuin pettymyksiä, pelkoja ja kuolemaa. Sitä oli ollut elämä täynnä 20-vuotiaaksi asti. Silti en sanoisi lapsuutta ja nuoruutta onnettomaksi, mutta kun ei ollut paljon saanut, ei ollut haaveiksi ja odotuksiksi verhoutuneita vaatimuksiakaan.
Sitä vastoin elämä onkin antanut paljon. Iloja, pettymyksiä, rakkautta, onnistumisia, kuolemaa, epäonnistumisia. Onneksi, hyvin kiinnostavaa on ollut. On hyvä unelmoida, mutta unelmat ovat ajattelua eivät tekoja, ja omien valintojen kautta elämä luodaan. Kukaan tai mikään ei lupaa, että elämä menee kuten haluamme, harvoilla se menee niin. On taito sinänsä säilyttää lapsenomaisuutensa ja joka päivä uskoa uuteen päivään riippumatta siitä millaista on ollut.
Unelmat saavat meidät toimimaan mutta tavoitimmepa tai emme haluamamme, lopputulos on aina sama, vanheneminen ja kuolema.
Minä halusin nopeasti ammatin, ettei tarvitse köyhyydessä elellä.
Tarvitsemme toisiamme, kukaan ei tule toimeen täysin yksin.
voi sua
hali
kyllä se siitä
Sadut ovat satuja ja todellisuus jotain toista.
Ehkä parhaimmillaan voisi sanoa: ja he elivät elämänsä jotakuinkin onnellisina loppuun asti....
Haaveet vievät elämää oikeaan suuntaan ja ovat tavoitteille se ensimmäinen elämänsuunnan prototyyppi. Olen katunut sitä etten pikkutyttönä tajunnut laittaa rimaa korkeammalle. Nekin haaveet joita silloin asetin, tulivatkin liian äkkiä vastaan, haaveet joille muut nauroivat mahat kippurassa, koska ne olivat muiden mielestä pelkkää utopiaa.
Haaveet ovat kuin majakka merellä, ohjaavat oikeaan suuntaan ettei menisi pelkän ympyrän sisällä risteilyksi, saman poteron kaivamiseksi.
Olen huomannut, että kateelliset haluavat torpedoida toisten haaveita. Miksi? Kas siinäpä miettimistä!
Jaahas kateusteesi pikkupojalta joka muuttui taas pikkutytöksi😅 narsistit muuten näkee kateutta joka paikassa, varsinkin kun eivät onnistu tavoitteissaan