Aina, kun kreationistien kanssa keskustellaan evoluutiosta, huomio kohdistuu nimenomaan eläimiin eli taksonomiseen kuntaan Animalia.
Mutta elolliseen luontoon kuuluu muitakin: Arkit (Archaebacteria), Bakteerit (Eubacteria), Protoktistit (Protoctista), Sienet (Fungi) ja Kasvit (Plantae).
Poimitaan noista tarkasteluun viimeksi mainittu eli kasvikunta.
Voiko kreationisti hyväksyä, että kasvikunnassa on tapahtunut evoluutiota, joka on tuottanut uusia lajeja?
Ovatko siis vaikkapa metsähaapa ja hopeapoppeli kaksi eri lajia vai katsottava saman lajin vaihteluksi ja samasta kannasta polveutuviksi?
Äsken mainittujen risteymä on harmaapoppeli, jolla on kaksi hybrideille tyypillistä erityisominaisuutta: lisääntymiskyky on heikompi kuin kantalajeilla, mutta muu elinvoimaisuus sen sijaan on vahvempi (heteroosi). Suoraan kantalajeista risteytyneet harmaapoppelit kasvavat tosi isoiksi ja elävät pitkään, mutta tuo ominaisuus heikkenee seuraavissa sukupolvissa.
Entäpä pajujen suku, jossa on sadoittain lajeja? Niistä monet risteytyvät ja on helppo rakentaa ketjuja, joissa vierekkäiset lajit risteytyvät ja tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, mutta laitimmaiset eivät enää pysty siihen.
Siis loiko Herra Jumala erikseen vaikkapa kiiltopajun, raidan ja halavan?
Nämä ovat ymmärtääkseni hirmuisen tärkeitä asioita tiukan linjan kreationisteille. Taivaan portilla sitten tentataan, uskooko evoluutioon vai ei ja minkä on katsonut kuuluvan makroevoluutioon tai mikroevoluutioon. On siis suunnattoman tärkeää valmistautua tässä elämässä kohtaamaan tämän lajin tietokilpailukysymykset, jotta ei joudu osastolle, jolla kiristetään hampaita.
Mutta elolliseen luontoon kuuluu muitakin: Arkit (Archaebacteria), Bakteerit (Eubacteria), Protoktistit (Protoctista), Sienet (Fungi) ja Kasvit (Plantae).
Poimitaan noista tarkasteluun viimeksi mainittu eli kasvikunta.
Voiko kreationisti hyväksyä, että kasvikunnassa on tapahtunut evoluutiota, joka on tuottanut uusia lajeja?
Ovatko siis vaikkapa metsähaapa ja hopeapoppeli kaksi eri lajia vai katsottava saman lajin vaihteluksi ja samasta kannasta polveutuviksi?
Äsken mainittujen risteymä on harmaapoppeli, jolla on kaksi hybrideille tyypillistä erityisominaisuutta: lisääntymiskyky on heikompi kuin kantalajeilla, mutta muu elinvoimaisuus sen sijaan on vahvempi (heteroosi). Suoraan kantalajeista risteytyneet harmaapoppelit kasvavat tosi isoiksi ja elävät pitkään, mutta tuo ominaisuus heikkenee seuraavissa sukupolvissa.
Entäpä pajujen suku, jossa on sadoittain lajeja? Niistä monet risteytyvät ja on helppo rakentaa ketjuja, joissa vierekkäiset lajit risteytyvät ja tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, mutta laitimmaiset eivät enää pysty siihen.
Siis loiko Herra Jumala erikseen vaikkapa kiiltopajun, raidan ja halavan?
Nämä ovat ymmärtääkseni hirmuisen tärkeitä asioita tiukan linjan kreationisteille. Taivaan portilla sitten tentataan, uskooko evoluutioon vai ei ja minkä on katsonut kuuluvan makroevoluutioon tai mikroevoluutioon. On siis suunnattoman tärkeää valmistautua tässä elämässä kohtaamaan tämän lajin tietokilpailukysymykset, jotta ei joudu osastolle, jolla kiristetään hampaita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Avauksesi taitaa mennä aika vahvasti yli peruskreationistin hilseen.
Mutta eihän kasvien evoluutio voi olla mahdollinen, koska nytkin pitäisi olla kasveja, jotka tuottavat marjaa joka on puoliksi peruna ja puoliksi mansikka, jos evoluutio olisi totta! Koska tällaista ei tapahdu, niin evoluutio on nyt kumottu. Piste.
https://tiedebasaari.com/2012/12/24/havupuiden-perintoaines-on-sailynyt-lahes-muuttumattomana-yli-100-miljoonaa-vuotta/
Onneksi tuokin on vain paholaisen kavalia juonia, niin kunnon adventistilla ei ole mitään syytä huoleen!
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kavele-kasvien-evoluution-halki
Kaikenlaiseen humpuukin sitä yliopistoissa rahaa laitetaan. Raamattu onneksi kumoaa kaiken tuonkin ihan kevyesti, joten tosiuskovan ei tarvitse pelätä sen puolesta, että jumala ei olisi hallinnut kaikkia taikatempun muotoja, kuten taikoa 400 000 koppisiemenistä lajia, jokaista erikseen. On siinä jumalalla ollut ääni käheä, kun on pitänyt yli 400 000 kertaa sanoa zimzalabin tai hokkuspokkus tai joku muu maaginen taikomisloitsu.