Olenko enää uskovien kirjoilla? Minä aivoton.

Olen rämpinyt ja kompastunut useita kertoja ja kompastelen yhä. Sillä näin on ollut aina ja näin on myös oleva jatkossakin.
Olen tyrinyt kaiken. Mitä enemmän järjestelen asioitani, sitä enemmän tyrin. Aivoni vain päättivät lopettaa leikin tähän. Eivät toimi.
Viikon aikana olen jo saanut paljon aikaan asioita järjestelessä. Ei suinkaan parempaan päin, vaan päinvastoin. Rahalliset menetykset aivojeni jumitusten vuoksi ovat olleet suuret, todella suuret.
En käy täällä niitä läpi. Nyt olen sitten hukannut paljon arvotavaraa ja välttämättömiäkin tavaroita muita hukkuneita etsiessä (jotka todennäköisesti ovat roskissa). Olen esimerkiksi nyt kännykätön kaveri. En edes luettele tässä, että mitä muuta olen tässä huhkiessa hukannut.
Tai no... kotiavaimet ovat jääneet pari kertaa sisään ihan tässä lähiaikoina ja olen joutunu pyytää avaamaan ovet. Polkupyörän unohdin lukita ja se vietiin. Lompakkoa ei enää ole. Sitä olen etsinyt, vaan ei löydy. Joo, ja sitten muita menettämiä asioita tässä lähiaikoina on ja kun miettii kolmen vuoden taakse, niin menetyksien arvo yhteensä on tuhansissa euroissa. Olen nostanu handut kattoon.... en etsi enää mitään, enkä enää pyri järjetelemään asioita, kun saan vain sotkua aikaan.
Ammattiavun piiriin en ole päässyt, joten en usko enää, että tulisin jatkossakaan pääsemään.
En tiedä edes, onko näiden koettelemusten jälkeen enää uskomassakaan.
276
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Jos uskot, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, olet uskomassa, ei siihen asioitten luistaminen / ei luistaminen vaikuta.

Me eletään ARMOSTA, ei suinkaan onnistumisistamme.

Jos luulet pelastuvasi onnistuneen elämän kautta, Kristus Jeesus ei ole sulle miksikään hyödyksi.

Älä mene lain alle.

Siuanausta ja jatketaan uskoen Jeesukseen.

Äänestä

En osaa kirjoittaa aivoilla, jotka ovat leikanneet kiinni.
Tässä siis referoitunua ylempi soperrus:
Jumiutuneet aivot ovat tuottaneet paljon töitä.
Olen hukannut paljon arvokasta ja välttämätöntä tavaraa.
Kun etsin hukkuneita, hukkaan vastineeksi useampia löytämättä aiempia.
Jos löydänkin jotain, ne löytyvät ennalta arvaamattomista paikoista ja monesti särkyneinä.
Tällä hetkellä olen kännykätön ja lompakkokin on kateissa.
Olen unohtanut pari kertaa avaimet tässä viikon sisällä asunnon sisälle ja joutunut pyytää talkkarin avaamaan oven. Oven avaus maksaa!
Olen hukannut laskuja ja maksanut korkoineen ja käsittelymaksuineen....
Pyöräni vietiin, koska en ollut varmistanut, että lukko on varmasti kiinni. Lukko on hylättynä pihalla, pyörää ei enää. Tästä päättelin, etten ole laittanut lukkoon. Siinä meni 1500 euroa heti kerralla.
Kännykän arvo oli 500 euroa. Lompakossa oli kaikki kortit. Jouduin nyt varmuuden vuoksi sulkemaan joka ikisen kortin ja tilaamaan uudet. Eikä ole ensimmäinen kerta kun olen joutunut hakemaan uudet kortit.
Enää en järjestele asioita, kun olen tällainen pyörremyrsky.

Olen hakenut apua, mutten saa. Lääkärit luottavat lääkkeisiin. Mutta yksikään lääke ei ole vienyt ongelmiani pois.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jeveleon kirjoitti:

Olen rämpinyt ja kompastunut useita kertoja ja kompastelen yhä. Sillä näin on ollut aina ja näin on myös oleva jatkossakin.
Olen tyrinyt kaiken. Mitä enemmän järjestelen asioitani, sitä enemmän tyrin. Aivoni vain päättivät lopettaa leikin tähän. Eivät toimi.
Viikon aikana olen jo saanut paljon aikaan asioita järjestelessä. Ei suinkaan parempaan päin, vaan päinvastoin. Rahalliset menetykset aivojeni jumitusten vuoksi ovat olleet suuret, todella suuret.
En käy täällä niitä läpi. Nyt olen sitten hukannut paljon arvotavaraa ja välttämättömiäkin tavaroita muita hukkuneita etsiessä (jotka todennäköisesti ovat roskissa). Olen esimerkiksi nyt kännykätön kaveri. En edes luettele tässä, että mitä muuta olen tässä huhkiessa hukannut.
Tai no... kotiavaimet ovat jääneet pari kertaa sisään ihan tässä lähiaikoina ja olen joutunu pyytää avaamaan ovet. Polkupyörän unohdin lukita ja se vietiin. Lompakkoa ei enää ole. Sitä olen etsinyt, vaan ei löydy. Joo, ja sitten muita menettämiä asioita tässä lähiaikoina on ja kun miettii kolmen vuoden taakse, niin menetyksien arvo yhteensä on tuhansissa euroissa. Olen nostanu handut kattoon.... en etsi enää mitään, enkä enää pyri järjetelemään asioita, kun saan vain sotkua aikaan.
Ammattiavun piiriin en ole päässyt, joten en usko enää, että tulisin jatkossakaan pääsemään.
En tiedä edes, onko näiden koettelemusten jälkeen enää uskomassakaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu