Pelkäätkö yksinäisyyttä?

Jos pitäisi valita ihmisten seuran ja yksinolon väliltä, arvaa kumpi voittaa?

Jotkut syntyvät erakoiksi, ja yrittävät sosiaalistua koko ikänsä.

seonmunluonne kirjoitti:

Jos pitäisi valita ihmisten seuran ja yksinolon väliltä, arvaa kumpi voittaa?

Jotkut syntyvät erakoiksi, ja yrittävät sosiaalistua koko ikänsä.

Olen itse sosiaalinen erakko. Tykkään usein olla pitkiäkin aikoja yksin ja toisinaan liika ihmisten seura vain vie voimia, mutta jotkut myös ovat sellaisia, että heidän näkemisestään ei kulu, vaan elpyy.

Miksi sinusta yksin oleva on itsekäs?

Ihmiset tuovat aina mukanaan omat ongelmansa, joskus voivaan saada tarpeekseen siitä että on kantanut niitä koko ikänsä.

Voi olla aika olla itsekäskin joskus.

Sama täällä. Kaipaan omaa rauhaa ja omaa tekemistä. Jatkuva seurustelu ihmisten kanssa voi olla raskasta minulle, joskin myönnän tarvitsevani muita ihmisiä.

Heidän kanssaan tulee vaikeuksia koska eivät välitä minusta mutta minä silti välitän koska en ole ainut paineessa syntynyt elävä timantti meitä timantteja on enemmänkin.

tulee pieniä timantteja räjähdyksestä, se on nautinnollista.

Hyvä kumppsni on elämänlaatua ja sisältöä, jota ei saa rahalla. Pidetään kiinni niistä.

Kumppani voi olla täysin puhumaton, joku erityisherkkä, joka ei siedä asunnossa ääniä, valoja tai toisia ihmisiä yms. Kuitenkin huomannut, että jos yrittää vaihtaa, ei saa esim. akateemista tyyppiä enää toisilla kierroksilla ja ei ole sitten samanlaiaisia, yhteisiä asioita.

Kumppaneissa on samalla tavalla ongelmia kuin kotiväessä, mutta nekin mielummin pitää kuin alkaa naapuriperheen kansa asua normioloissa. Kumppani on niin erakko, ettei siltä voi vaatia paljon mitään, koska aiheutuu muita ongelmia.

Jos tulet sairaaksi, kumppani ei suostu käymään lääkkeitä, kaupassa, ei vie roskia, ei siivoa. Se kyllä välilä ns. sieppaa perkeleesti. Mutta jos se saa edes ulos kieltämästä ja valittamasta metelistä, niin voi itse yrittää. Kaveri voi olla haluton käymään kaupasta halpoja yksinkertaisia asioita, vaikkapa maitoa ja leipää. Sitten se ei syö samaa sapuskaa, kaippaan laittaminen ei toimi edes rahan kanssa kuin harvoin. Kyllä se vituttaa, ettei moneen viikkoon suostu esim. hakemaan leipää kaupasta. Kun ei usko mitään, niin ei sitten usko, kukin tahollaan. Pieniä ovat siis silakat joulukaloiksi.

Kuvittele ottavasi muslimi-ukko ja sairastu joskus. Ensi ihastuksen jäkeen, vaikka vuosien päästä, kun mies ei syö länsimaista sapuskaa, ei käytä leipää, ei kahvia, ei shampoota, eikä lihaa tms. Jos mies en näe ongelmaa, siis vaikka jääkaapista puuttuu jauhelihaa, se ei sitä tuo käskystäkään kaupasta.

En taitaisi huolia maksustakaan näin erityylisen kulttuurin ja uskonnon edustajaa asuntoon. Kaikki voivat joskus olla autottomia, eivätkä pääse minnekään niin siinä voi pitää vähän ehtoja päällä. Toisaalta näistä muslimiukoista ei pidä sanoa sanaakaan, koska ne ajetaan systeemin Googlen voimalla sisään. Siis puhumatta paras.

Kaverista on sellainen etu, että kun se on olemassa, siis kotona, niin ei tunnu vajaalta ja yksinäiseltä.

Pienillä voi olla turvallisuusongelma, silloin pitempi tyyppi on kätevä olemassa kotosalla. Huomaamattomia etuja pelkästä tiedosta, että on joku ei yleensä puhuta. Joskus se auttaa siivouksessa yms. ja se on vielä parempi etu.