Ajattele ensin, kirjoita sitten

Löysin linkin Iltasanomaan.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005341514.html

Olen monena syksynä viettänyt Lapin maisemissa loma-aikaa.
Vaativa työ pakotti luontoon ja sitä löytyy vain Lapista, tunturit louhikot ja suotkin ne olivat kaikki mielenkiintoisia ja antoisia, liikunnallisa ja rauhallisia paikkoja.
Vuosi vuoden jälkeen parin viikon reissu siellä jossain missä keloutuneet männytkin olivat kauniinpia kuin piirretty taide. Kuukkelin seuraaminen polun vierellä siinä lennellen puolelta toiselle ja antaen merkkiääntään..täällä ollaan, täällä täällä!
Kun löytyi sopiva paikka levähtää ja avata kahvitermos oli kuukkeli jossain lähioksalla tarkkailemassa josko eväitä riittäisi hänellekin, aina oli jotain mikä tuolle pienelle 'oppaalle' oli maistuva, tai oliko vain muuten innoissaan kun huomattiin.
Monet kahvit ja eväsleivät on tullut nautittua Lapin lumoavassa luonnossa jo silloin kun vielä naava kasvoi puissa. Monesti naavainen puu oli todellinen luonnon taideteos, nyt naava on kadonnut lie teollisuus ja muut saasteet syynä.
Lapin ihminen oli vieraanvarainen ja hyväntuulinen opas monessa, sääskien ja mäkäräisten karkoittamisessa, nuotion paikosta, ym ym.
Monet kerrat on kamera otettu ajoissa esiin porolauman ilmestyttyä maantielle, kun auto pysähtyy, häviää porot kuin taikaiskusta maastoon, harva kuva on onnistunut poroista luonnossa, ne vain häviää.

Paljonhan täällä on tullut kirjoiteltua muutama vuosi sitten, nyt vain luen muutamia jos kiinnostavaa löytyy kuten tässä aloittajan teksti.
Harvoin enää kirjoitan, paljon olen liikekannalla ja nuorten parissa päivisin.

Taitaa hävitä tästä kirjoittajakin tuonne moottoribaanalle ja palaa kun siltä tuntuu.

Joo, tosi harvoin mitään kiinnostavaa eikä ainakaan kiinnostavan ihmisen kirjoittamana. Se on paras itse tehdä koko ketju niin tulee laatutavaraa.

En usko että sama henkilö on koko ketjun kirjoittanut?? en en
Täällä nämä samat saatanat vain yrittää olla selvänäkijöitä/-lukjoita.
Raukat vain menköhön merten taa elleivät huku matkalla.

Aloittajalle on paikallaan todeta:
Ajsttele ensin, jätä sitten kirjoittamatts.

Ajattelen siis olen - niinhän sitä opittiin.

Kauniisti aloittaja kuvasi Lappia ja palautti mieleen muistot omista pohjoisen retkistä.
Karhunkierroksen teimme nuorimmaisen keikkuessa selässä ja hyttyset riivasivat.
Nyt vaellukset ovat lyhentyneet ja maisemat vaihtuneet, mutta sama mielihyvä niistä seuraa kuin
nuorenakin, Aivan tuore kokemus on mielessä päällimmäisenä.

Kun on katsellut lohien nousua joessa, seurannut sudenpentujen leikkiä luonnossa, kuunnellut susien ulvontaa talviyönä ja ihaillut valaiden hyppyjä aavalla merellä sekä saanut ihmetellä monia muita luonnon tarjoamia näytelmiä, niin rikkaudeksi sitä voi sanoa. Elämälle kiitos - runoilijan sanoin.

Kateus ja tyhmyys yhdistettynä? Mitähän se olisi nimeltään?
Kirjoitin yhden vastauksen tänne ja se aiheutti lukutaidottomille ymmärtämättömille ihmisille tuskaa, toivon että se tuska vain lisääntyy.

En ole aloittaja mutta hyvään ja asialliseen aloitukseen on aina miellyttävää vastata, tämähän ON keskustelu palsta 70sille.
Moni vastaus on kuitenkin täysin vain pilkkaa ja vihaa ja asiatonta arvostelua.

Olen monien Lapin matkojen tehneenä nauttinut reissuista ja kirjoittanut niistä silloin tällöin tännekin, ja jos tulee tilaisuus niin piruuttani kirjoittelen edelleen.

Sananvapaudessa on se ikävä puoli, että siinäkin on hyväksyttävä aika ajoin "ei niin laadukas kirjoittelu" ja mielipiteet, joita ei ole osattu tai haluttu tehdä journalistisin periaattein (enkä tarkoita tällä Seiska-lehden linjaa). Mielestäni on vähän outoa olettaa, että tällainen yleispalsta, jonne kirjoittelee kukin taidoillaan tai taitamattomuudellaan voitaisiin muokata vain tahdikkaiden ja mielenkiintoisten ihmisten foorumiksi. Jos niin on, tämän palstan pitäisi olla suljettu eikä avoin niille ikäville tyypeille, joihin minäkin varmaan tämän ilmaisun myötä kuulun.

Mehän emme tiedä toisistamme mitään emmekä varsinkaan sitä, missä mielentilassa kukin mielipiteitään jakelee. Ahdistus ja epätoivo ovat tämän ajan vanhenevan ihmisen yleisiä kanssakulkijoita. Harvalla ja aina vain harvenevalla joukolla menee vanhetessa seesteisesti ja tahdikkaasti. Monet purkavat ahdistustaan kirjoittamalla. Syyttelyn sijaan kannattaa katsoa peiliin, koska opettamalla, miten näinkin iäkkäät ihmiset voisivat olla muuta kuin ovat, on aika toivoton tulos. Jos palstan sisältö näyttää lukijan mielestä toivottomalta ja kirjoittaneet sellaisilta, joiden kanssa ei halua keskustella, miksi väkisin yrittäisi?

Iäkkäälle on tänä päivänä tarjolla viihdykkeitä ja virikkeitä yllin kyllin ja keskustelupalstoja on muuallakin kuin täällä. Sen sijaan, että marisee, kannattaa mieluummin hakea elävästä elä- mästä mieleistään seuraa. Sitä on, jos vain viitsii yrittää, koska meitä vanhoja taitaa kohta olla enemmän kuin mitään muuta ryhmää. Palstan rikkaus on myös sen monimuotoisuus (joskus rasittavassa määrin) ja sellaisena myös sananvapauden ymmärrän. Mutta eri mieltä voi olla, sekin on sananvapautta.

Niin todella, unohdin nuo naamakirjat sun muut. Kun en itse käytä... Olen pohtinut elävässä elämässä tuota samaa eli miksi joku on toisen mielestä ärsyttävä, vaikka mitään syytä ei näennäisesti ole. En tiedä saavatko (varmankin sitten saavat) jonkinlaisia kicksejä siitä, että aiheuttavat pahan olon toiselle tai ainakin ikävän ilmapiirin. Toki aloittaja siinä on oikeassa, että kannattaa miettiä sanomisensa. Se on aina hyvä ohje elämässä, kun vaan muistaisi. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Mutta ei tietenkään aina kannata niellä erimielisiä mielipiteitään, balanssi vain täytyy löytää.

Pikkasen kärhämistyin siitä, että koin aloituksen tarkoittavan, että jokaisen tulisi olla samantasoinen kirjoittaja kuin ammattijournalisti ja osata sovittaa sanansa vastaavasti. Se on aika mahdoton vaatimus eikä aloittaja sitä varmaan tarkoittanutkaan vaan enemmän tätä laiha sopu-linjaa. Niin tuo Sini-Sirkku. Olen niin vähän aikaa täällä kirjoitellut, että taustoja en tiedä, mutta olen ihmetellyt samaa eli miksi häneen käydään sanallisesti kiinni henkilötasolla. Hän on mielestäni hyvin sopuisan oloinen ja mukava kirjoittaja. Toivottavasti hän edelleen jatkaa kirjoittamista vaikka lunta tuleekin tupaan.