Onko Gustaf Adolfin matalikon kohdalla karimerkkiä?
Gustaf Adolfin kari
kustaan
241579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Siinä on keltainen erikoismerkki. Hylkypuiston kohdalla etelämpänä on kiinnityspoijuja sukeltajien tukialuksille.
En ole vielä nähnyt sitä karimerkkiä vaikka olen siellä katsellut sen, enkä ole noita kiinnityspoiuja tiennyt etsiäkään.
Siinä ei ole karimerkkiä, vaan erikoismerkki.
Juuri näin. Keltainen keppi. Just kisattiin 4-päivää Ytterillä ja kyllä se siellä on.
Onx tää jossain Stokiksessa...?
Jaa Tookiksessa? Tait olla Juntti!
Miks siellä olis, sehän on melko kaukana väyliltä?
Tässä on kilpapurjehdusrata. Suomen Purjehtijaliitto anoi Merenkulkuhallitukselta 1993 että kari merkittäisiin.
Joka vuosi siinä pujotellaan matalien välistä paluumatkalla Suursaaresta. Kuka muutenkaan noilla vesillä piittaisi joistain kartan väyläviivoista.
Ja joka tapauksessa vettä monta metriä matalimmassakin kohdassa eli ei mitään tarvetta karimerkille.
Onko? Kartan mukaan tuossa on n. 50 m halkaisijainen alle 3 m alue, jossa 1,2 m syvyysmerkintä. En ole käynyt tutkimassa pitää kartta paikkansa, mutta vierestä olen ajanut kymmeniä ellei toistasataa kertaa.
Oikeassa olet syvyyden suhteen.
Kivi on merkitty erikoismerkillä, mikä on oikein hyvä ratkaisu kun kivi sijaitsee kaukana väylien ulkopuolella. Ehkä funktio sitten on kilpapurjehtijoiden ilahduttaminen.
Siellä väylien ulkopuolella on ihan tavallinen paikka purjehtia, niillä väylillä sen alueen molemmilla puolilla kulkee jatkuvasti lähteviä ja saapuvia laivoja.
Väitinkö, ettei se olisi tavanomainen paikka purjehtia? En.
Ilmaisin vain sen viitoitukseen liittyvän periaatteen, että väylien ulkopuolelle ei ole tapana laittaa sen enempää lateraali- kuin kardinaalimerkkejäkään, ei myöskään turvavesi- tai karimerkkejä. Tämä on ymmärrettävää, koska viitoilla merkitään väyliä tai ne ovat muuten väylillä navigointia varten.
Erikoismerkit taas eivät palvele navigointia, vaan ovat erikoiskohteiden merkkejä. Siinä mielessä ainoa mahdolline merkki Kustaa Adolfin karille on erikoismerkki, jos sekään.
Pitkin hampain joudut hyväksymään erikoismerkin karilla
On niitä kardinaalimerkkejä väylien ulkopuolella. Osa voi tietysti olla epävirallisia, mutta karttoihin on merkitty esim. kaksi kardinaalimerkkiä Barösundin väyliä yhdistävälle reitille.
Ruotsissa niitä on varsin paljonkin merkitsemässä yleisesti käytettyjen reittien yksittäisiä vaarallisia paikkoja.
Eikös ne ole aika viisaita paikoissa, joissa ilman niitä oletettavasti tulisi useita karilleajoja? Paljon hyödyllisempiä kuin väylillä olevat lukuisat viitat, joiden väärällä puolellakin on väylän nimellissyvyyttä enemmän vettä. Taitaa nykyään suurin osa viitoista olla tuollaisia.
Saisinko mainittujen keppien koordinaatit?
Eivät muuttane kuitenkaan kokonaiskuvaa viitoituskäytännöstä: ei ole tapana viitoittaa kulkuväylien ulkopuolella.
59 56,6N 23 50,3E ja 59 55.8N 23 56,1E Molemmat ovat karttaan merkityn venereitin varrella, mutta venereitti on muuten viitoittamaton ja ei siis väylä. Merkit löytyvät kartoistakin.
Eihän viitoittamattomuus tarkoita, ettei kyseessä olisi väylä. (Ja jos siellä kerran on viittoja, niin ei se ole viitoittamatonkaan.)
Siinä on siis 1,2 metrin väylä.
Pukeudu viitattomalla väylällä kardinaaliviittaan ja viittaa edelliseen kintaalla.
Ei ole väylä. On venereitti. Katkoviivalla joissain kartoissa toisissa ei lainkaan.
Tuo erottelu ei ole merkitsevä. Venereititkin ovat väyliä. Viitoituksen periaatteet pätevät niilläkin. Tutustu julkaisuun Kartta 1.
Voidaanko taas talvehtia?