Avoimen lähdekoodin tarkastus

axiomaticcoder

Tieteelliset tekstit vertaisarvioidaan ennen kuin ne julkaistaan. Onkohan avoimen koodin maailmassa samanlaista koodin arviointia? Eli jos haluaisin käyttää jotain kirjastoa, niin voisin lukea jostain suoraan vaikka mitä bugeja koodissa on, mitä tietorakenteita käytetään, kuinka monta bittia kuluu muistivuotoihin jne. Vai onko se vaan kokeiltava itse?

20

2037

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kokeilisin_näin

      Ensin sinun on jäljitettävä versionhallinta, jota em. softan kehittäjätiimi käyttää. Sen jälkeen hankittava tähän käyttöoikeudet. Eikä tämä yleensä ole helppoa! Tämän jälkeen pääset lukemaan kehitysversionkin koodeja: Avoimesta koodistakaan ei ole yleensä liikkeellä kovin montaa versiota, oikeastaan ainoa julkaistu versio on integraatioversio, jonka avulla koodi siis portataan haluttuun ympäristöön. Portatussa versiossa voi olla lista sen sisältämistä vioista(mikäli näitä tiedetään). Yleensä kannattaa raportoida virheet näissä portatuissa versioissa, ts. "ubuntun virheet ubuntulle", jne. Kehittäjät korjaavat tässä välissä porttausvirheet ja jollakulla heistä on kyllä oikeus raportoida virheitä softan kehittäjän bug-trackeriin asti. Toisekseen softan porttaus ei tapahdu millään muotoa itsestään, joten on täysin mahdollista, että softan kehittäjä on myöskin mukana sen porttaamisessa ja näin ollen virheet päätyvät heti oikeaan osoitteeseen.
      Parempi tapa toimia on tietysti ladata viallisen softan lähdekoodit, korjata virhe itse ja lähettää bugiraporttiin korjausehdotus. Varsinkin jos kyseessä on ns. "yhteisön ylläpitämä" ohjelmisto voi olla mahdollista, ettei kukaan edes lähde korjaamaan koodia ellei löydy riittävää näyttöä siitä, että se häiritsee tiettyä määrää käyttäjiä, joka on suurempi kuin yksi..

      • Anonyymi

        Asiallista tektiä vaikesta aiheesta. Jos Linux olisi auto ja nimimerkki axiomaticcoder olisi tuskaillut auton käytön kanssa ja kysynyt neuvoa ongelmaan, mikä olisi vastaava neuvo? Luultavasti tähän tapaan: "Pura moottori ja tarkista kampiakselin laakerit. Mitään ohjetta tähän ei ole, mutta kehittäjät ovat ehkä raaputtaneet sinne jonkin kommentin..."

        Vertaus ontuu, mutta verrataanpa toimintatapoja näissä kahdessa tekniikan alassa.

        Autot testataan perusteellisesti kehitystyön useassa vaiheessa ennen kuin ne pääsevät tuotantoon. Autojen ja niiden osien valmistajalla on yleensä vastuu tekemisistään. Autot myös lähtökohtaisesti suunnitellaan loppukäyttäjää ajatellen, autolla voivat ajaa muutkin kuin moottorimekaanikot.

        Avoin lähdekoodi vastaavasti syntyy ehkä jopa täysin testaamatta. Mitään organisoitua "vertaisarviointia" tms. testauskäytäntöä ei ole, koekaniineina toimivat ensimmäiset loppukäyttäjät. Tyypillisesti koodin tekijä jättää työnsä kuin katti paskansa ottamatta mitään vastuuta tekosistaan. Avointa lähdekoodia ei välttämättä suunnitella lainkaan loppukäyttäjää ts. tavallista tietokoneenkäyttäjää ajatellen. Kohderyhmä on ensisijassa kehittäjäyhteisö, minkä vuoksi dokumentointikin voidaan kätevästi unohtaa. Koodihan on itsedokumentoivaa.

        Huomaa, etten kritisoi avointa lähdekoodia, Linuxia tai kehittäjäyhteisöä. On valtavan hienoa, että meillä on kaikki nämä. Kritiikkini kohdistuu vallitsevaan käytäntöön, jossa huonolaatuista koodia ja puolivalmiita projekteja suolletaan valtavalla kiireellä loppukäyttäjien työpöydille huolehtimatta koskaan niiden "valmistumisesta" dokumentteineen kaikkineen.

        Tästä syystä esimerkiksi Linux ei ole päässyt käyttäjien valtavirtaan, eikä koskaan sinne pääsekään, ellei käytäntö muutu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiallista tektiä vaikesta aiheesta. Jos Linux olisi auto ja nimimerkki axiomaticcoder olisi tuskaillut auton käytön kanssa ja kysynyt neuvoa ongelmaan, mikä olisi vastaava neuvo? Luultavasti tähän tapaan: "Pura moottori ja tarkista kampiakselin laakerit. Mitään ohjetta tähän ei ole, mutta kehittäjät ovat ehkä raaputtaneet sinne jonkin kommentin..."

        Vertaus ontuu, mutta verrataanpa toimintatapoja näissä kahdessa tekniikan alassa.

        Autot testataan perusteellisesti kehitystyön useassa vaiheessa ennen kuin ne pääsevät tuotantoon. Autojen ja niiden osien valmistajalla on yleensä vastuu tekemisistään. Autot myös lähtökohtaisesti suunnitellaan loppukäyttäjää ajatellen, autolla voivat ajaa muutkin kuin moottorimekaanikot.

        Avoin lähdekoodi vastaavasti syntyy ehkä jopa täysin testaamatta. Mitään organisoitua "vertaisarviointia" tms. testauskäytäntöä ei ole, koekaniineina toimivat ensimmäiset loppukäyttäjät. Tyypillisesti koodin tekijä jättää työnsä kuin katti paskansa ottamatta mitään vastuuta tekosistaan. Avointa lähdekoodia ei välttämättä suunnitella lainkaan loppukäyttäjää ts. tavallista tietokoneenkäyttäjää ajatellen. Kohderyhmä on ensisijassa kehittäjäyhteisö, minkä vuoksi dokumentointikin voidaan kätevästi unohtaa. Koodihan on itsedokumentoivaa.

        Huomaa, etten kritisoi avointa lähdekoodia, Linuxia tai kehittäjäyhteisöä. On valtavan hienoa, että meillä on kaikki nämä. Kritiikkini kohdistuu vallitsevaan käytäntöön, jossa huonolaatuista koodia ja puolivalmiita projekteja suolletaan valtavalla kiireellä loppukäyttäjien työpöydille huolehtimatta koskaan niiden "valmistumisesta" dokumentteineen kaikkineen.

        Tästä syystä esimerkiksi Linux ei ole päässyt käyttäjien valtavirtaan, eikä koskaan sinne pääsekään, ellei käytäntö muutu.

        "Autot testataan perusteellisesti kehitystyön useassa vaiheessa ennen kuin ne pääsevät tuotantoon."

        Aivan kuten tietokoneohjelmilla.

        "Autojen ja niiden osien valmistajalla on yleensä vastuu tekemisistään."

        Aivan kuten tietokoneohjelmilla.

        "Avoin lähdekoodi vastaavasti syntyy ehkä jopa täysin testaamatta."

        Ei sellainen mitä ihmiset yleensä käyttävät.

        "Tyypillisesti koodin tekijä jättää työnsä kuin katti paskansa ottamatta mitään vastuuta tekosistaan."

        Eikä sellaista sitten myöskään käytetä. Koodi on sellaista, että se mätänee vähitellen piloille kun siltä häviää kehittäjät.

        "Avointa lähdekoodia ei välttämättä suunnitella lainkaan loppukäyttäjää ts. tavallista tietokoneenkäyttäjää ajatellen."

        Kyllä tehdään :D Ihmisten käyttämät ohjelmat ovat suurelta osin avointa lähdekoodia.

        "Tästä syystä esimerkiksi Linux ei ole päässyt käyttäjien valtavirtaan, eikä koskaan sinne pääsekään, ellei käytäntö muutu."

        Linuxia käyttävä Android on ylivoimaisesti yleisin käyttöjärjestelmä loppukäyttäjillä. Tuosta enempää valtavirtaa ei oikein ole.


    • "Tieteelliset tekstit vertaisarvioidaan ennen kuin ne julkaistaan. Onkohan avoimen koodin maailmassa samanlaista koodin arviointia?"

      Riippuu ohjelmasta.

      "Eli jos haluaisin käyttää jotain kirjastoa, niin voisin lukea jostain suoraan vaikka mitä bugeja koodissa on, mitä tietorakenteita käytetään, kuinka monta bittia kuluu muistivuotoihin jne. Vai onko se vaan kokeiltava itse?"

      Kehittäjät yleensä kertovat tunnetuista bugeista.

      • linkkupois

        Linuxilla ei näy kehittäjiä mutta bugeja riittää.


      • linkkupois kirjoitti:

        Linuxilla ei näy kehittäjiä mutta bugeja riittää.

        Höpöhöpö. Linuxilla on yli 5000 kehittäjää ja ulkopuoliset ovat tehneet sitä kysyjän hakemaa arviointia, ja on todettu siinä olevan virheiden määrä jokaista tuhatta koodiriviä kohden erittäin alhaisena.


      • linkkupois

        Heh. Ne 5000 kehittäjää eivät edes löytäneet 10v vanhaa aukkoa.
        "Muun muassa Linux-järjestelmistä on löytynyt virhe, joka antaa hakkereille mahdollisuuden suorittaa etäyhteydellä haittakoodia laitteissa,"


      • linkkupois kirjoitti:

        Heh. Ne 5000 kehittäjää eivät edes löytäneet 10v vanhaa aukkoa.
        "Muun muassa Linux-järjestelmistä on löytynyt virhe, joka antaa hakkereille mahdollisuuden suorittaa etäyhteydellä haittakoodia laitteissa,"

        Mistä kumman aukosta höpötät?


      • 102030405060
        linkkupois kirjoitti:

        Heh. Ne 5000 kehittäjää eivät edes löytäneet 10v vanhaa aukkoa.
        "Muun muassa Linux-järjestelmistä on löytynyt virhe, joka antaa hakkereille mahdollisuuden suorittaa etäyhteydellä haittakoodia laitteissa,"

        Tässäpä Kevin Mitnick näyttää muutaman aukon Windowsista:

        https://www.youtube.com/watch?v=NtzZBTjKngw


      • linkkupois
        M-Kar kirjoitti:

        Mistä kumman aukosta höpötät?

        Siitä aukosta mainitsin mitä linux-hipit eivät löytäneet kymmeneen vuoteen.


      • linkkupois kirjoitti:

        Siitä aukosta mainitsin mitä linux-hipit eivät löytäneet kymmeneen vuoteen.

        No kun et näköjään sinäkään ole mitään aukkoa löydä mistä selität niin nähtävästi puhut olemattomista asioista.


    • ytytrytrytrytryt

      Kaikkia julkaistavia tieteellisiä tekstejä ei vertaisarvioida, eikä tieteelliset kirjoitukset ole ohjelmakoodia.

      Asiat eivät siis ole vertailukelpoisia.

    • 102030405060

      Avoimen koodin työt yleensä ensin julkaistaan ja sitten alkaa se arviointi ja iterointi muiden koodarien toimesta., koska se ei oikein palvele sitä ideaa pimittää sitä keskeneräistäkään koodia, sehän vain rajoittaa mahdollisten osaanottajien määrää. Mutta hyvin usein projektista on eri haarat, kuten vakaat stable versiot, ja kehityksen alla olevat versiot, joista jälkimmäinen on luonnollisesti selvästi vähemmän testattua ja arvioitua. Eli ehkä se Stable versio jostakin kirjastosta tai ohjelmasta on se, mitä voi pitää enempi testattuna ja "veraisarvioituna".

      Tunnettujen bugien ja ongelmien määrän sekä selitykset yleensä löytää projektin mahdollisestia bugien jäljitysjärjestelmästä, tai release notes tiedostosta, jne.

      Miten testattua ja arvioitua koodi on, on hyvin projektikohtaista. Riippuu mm. projektin osaanottajien määrästä ja työtavoista..

    • Anonyymi

      Riippuu koodista.

    • Anonyymi

      Virustarkastajien lähdekoodi ei ole ikinä avointa, mieti sitä :DD:

      • Anonyymi

        Siksipä varmaan MS korjaa Windowsista kuukausittain n. sata aukkoa.


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      An analysis of the National Institute of Standards and Technology’s National Vulnerability Database has shown that, if the number of vulnerabilities is any indication of exploitability, Windows 10 appears to be a lot safer than Android, Mac OS or Linux.

      Analyysi National Institute of Standards and Technologyn kansallisesta haavoittuvuustietokannasta on osoittanut, että jos haavoittuvuuksien määrä viittaa hyödynnettävyyteen, Windows 10 näyttää olevan paljon turvallisempi kuin Android, Mac OS tai Linux.
      124

    • Anonyymi

      Voit ladata sen avoimen koodin ja lukea itse että mitä bugeja siinä on, ja suorittaa vertaisarvioinnin.

      Tai sitten voit itse ohjelmoida suoraan oman kirjaston, ja pitää sen itse, etkä antaa sitä kenellekään luettavaksi tai vertaisarvioitavaksi.

      • Anonyymi

        Windowsin arviointia suorittavat ainoastaan haittaohjelmantekijät ja kun aukkoja aletaan hyödyntää niin sitten niitä korjaillaan ( kukaan ei kerro kauanko aukko on ollut olemassa ennen löytymistä).


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      18
      5243
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      116
      2730
    3. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      10
      2274
    4. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      588
      2012
    5. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      122
      1739
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      70
      1322
    7. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      41
      1309
    8. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      1088
    9. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1047
    10. Veda uskonto vs. muut uskonnot

      Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan
      Ateismi
      382
      1041
    Aihe