Olen tullut tavallisiin keskiviikkoillan seuroihin Tampereen rauhanyhdistykselle. Eteinen on vielä muuten hiljainen, mutta tapaan seuraisännän ja järjestyksenvalvojia. Keittiöllä kolistelevat jo keittiövuorolaiset ja myös kirjamyyntipisteellä häärää työvuorolainen.
Saarnavuorossa oleva Yrjö Tala lukee tekstin Sananlaskujen kirjan 14. luvusta: ”Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii. Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu. Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti. Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.”
Tala taustoittaa Raamatun Sananlaskujen kirjaa selittämällä, että tekstit kuuluvat Raamatun viisauskirjallisuuteen. Talan mukaan sananlaskut ovatkin elämänviisauksia, jotka eivät aina puhu suoraan uskosta, mutta sopivat kaikille elämänohjeiksi.
– Tässä sanotaan selvästi, mikä on syntiä. Jos halveksii lähimmäistään, tekee syntiä.
Tala muistuttaa, että lähimmäisemme ovat erilaisia kuin me itse. Me ihmiset eroamme monella tavalla toisistamme. Silti jokaista tulee kunnioittaa omana itsenään.
– Vaikka sananlaskuissa sanotaan, että äkkipikaisuus on hulluuden huippu, kyllä pitkämielinenkin tarvitsee evankeliumia. Hän on vahva tässä asiassa, jossain toisessa kohtaa heikko.
Pysähdyn miettimään mielenrauhaa. Nykyisessä maailmanmenossa monet etsivät mielenrauhaa itämaisista uskonnoista tai henkisistä harjoituksista. Yhä useammat uupuvat ja kokevat mielialaongelmia.
– Sananlaskuissa mielenrauha ja levottomat intohimot pannaan vastakkain. Levottomat intohimot ovat hivuttava tauti, mutta mielenrauha on terveyden perusta, Tala nostaa esille.
Hän muistuttaa kuitenkin, että sairaus iskee lupaa kysymättä, myös mielen sairaus.
– Mielenrauha tässä yhteydessä perustuukin siihen, että olemme sovinnossa Jumalan kanssa. Hyvä sanoma poistaa levottomuuden.
Sananlaskut herättävät jo puheen aikana monenlaisia ajatuksia ja oivalluksia.
Tala kehottaakin, että niitä kannattaa lukea itsekseen aina muutaman kerrallaan miettien, miten ne sopivat omaan elämään tai mitä ne voisivat itselle antaa.
– Mutta sananlaskuja ei kannata lukea vaatimuksen hengessä. Monet meistä kokevat epäonnistumista esimerkiksi äkkipikaisuuden vuoksi, mutta ei pitkämielisyydelläkään tulla autuaaksi, vaan uskomalla synnit anteeksi.
Tuntuu rohkaisevalta, kun Tala lohduttaa kuulijoitaan muistuttamalla, että Jumala on kaikkia kohtaan armollinen.
Vaikka epäonnistumme vuorollamme myös ihmissuhteissa ja lähimmäisen kohtaamisessa, Jumala rakastaa jokaista syntistä.
– Saamme olla juuri niin huonoja kuin olemme ja jäädä sellaisenaan Jumalan ja hänen armonsa sanan siunattuun haltuun, Tala päättää.
Puheen jälkeen yhdymme virteen 521. Tuntuu, kuin siinä puhuttaisiin sananlaskujen hengessä: “Siis yksinkö jäisit nyt huoleen? Jo katsahda Herrasi puoleen, hän kaikessa siunata voi.”
Saarnavuorossa oleva Yrjö Tala lukee tekstin Sananlaskujen kirjan 14. luvusta: ”Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii. Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu. Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti. Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.”
Tala taustoittaa Raamatun Sananlaskujen kirjaa selittämällä, että tekstit kuuluvat Raamatun viisauskirjallisuuteen. Talan mukaan sananlaskut ovatkin elämänviisauksia, jotka eivät aina puhu suoraan uskosta, mutta sopivat kaikille elämänohjeiksi.
– Tässä sanotaan selvästi, mikä on syntiä. Jos halveksii lähimmäistään, tekee syntiä.
Tala muistuttaa, että lähimmäisemme ovat erilaisia kuin me itse. Me ihmiset eroamme monella tavalla toisistamme. Silti jokaista tulee kunnioittaa omana itsenään.
– Vaikka sananlaskuissa sanotaan, että äkkipikaisuus on hulluuden huippu, kyllä pitkämielinenkin tarvitsee evankeliumia. Hän on vahva tässä asiassa, jossain toisessa kohtaa heikko.
Pysähdyn miettimään mielenrauhaa. Nykyisessä maailmanmenossa monet etsivät mielenrauhaa itämaisista uskonnoista tai henkisistä harjoituksista. Yhä useammat uupuvat ja kokevat mielialaongelmia.
– Sananlaskuissa mielenrauha ja levottomat intohimot pannaan vastakkain. Levottomat intohimot ovat hivuttava tauti, mutta mielenrauha on terveyden perusta, Tala nostaa esille.
Hän muistuttaa kuitenkin, että sairaus iskee lupaa kysymättä, myös mielen sairaus.
– Mielenrauha tässä yhteydessä perustuukin siihen, että olemme sovinnossa Jumalan kanssa. Hyvä sanoma poistaa levottomuuden.
Sananlaskut herättävät jo puheen aikana monenlaisia ajatuksia ja oivalluksia.
Tala kehottaakin, että niitä kannattaa lukea itsekseen aina muutaman kerrallaan miettien, miten ne sopivat omaan elämään tai mitä ne voisivat itselle antaa.
– Mutta sananlaskuja ei kannata lukea vaatimuksen hengessä. Monet meistä kokevat epäonnistumista esimerkiksi äkkipikaisuuden vuoksi, mutta ei pitkämielisyydelläkään tulla autuaaksi, vaan uskomalla synnit anteeksi.
Tuntuu rohkaisevalta, kun Tala lohduttaa kuulijoitaan muistuttamalla, että Jumala on kaikkia kohtaan armollinen.
Vaikka epäonnistumme vuorollamme myös ihmissuhteissa ja lähimmäisen kohtaamisessa, Jumala rakastaa jokaista syntistä.
– Saamme olla juuri niin huonoja kuin olemme ja jäädä sellaisenaan Jumalan ja hänen armonsa sanan siunattuun haltuun, Tala päättää.
Puheen jälkeen yhdymme virteen 521. Tuntuu, kuin siinä puhuttaisiin sananlaskujen hengessä: “Siis yksinkö jäisit nyt huoleen? Jo katsahda Herrasi puoleen, hän kaikessa siunata voi.”
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuka näitä kirjoituksia kopio päivämiehestä.
mutta asiallisia kirjoitua ovat.
Lainvastaista kopiointia, koska kopioija ei kerro lähdettä.
Täytyypä tehdä tutkintapyyntö poliisille.
ei olekaan paljon muuta tekemistä, joten kai ne roskapalstojakin alkavat syynäillä. Oikeastaan poliisilla ei nyt olekaan muuta puuhaa kuin kytätä mopopoikia ja yrittäää suojella laittomasti maassa oleilevia, jotteivät suomalaiset huviksensa käväisisi vetäisemässä niitä turpiin.
Aivan asiallinen aloitus ja sen sisältökin siihen asti kunnes aletaan puhua syntien anteeksiuskomisesta, sellaista EI Raamattu tunne.
miksi veeällät e i pysy Raamatussa ollakseen mailman ainut oikea uskomisen kanava?
Saatana vihaa Raamatun oppeja. Siksi vanhoillislestadiolaiset eivät opeta Raamatun mukaisella tavalla.
Näinhän maailma meitä syyttää ja on aina syyttänyt.
Uskovaiset arvostelevat aina Raamattua raiskaavia tahoja, jotka esiintyvät uskovaisina. Se on myös vanhoillislestadiolaisten osana.