Professori tylynä: HS:n ja Ylen vaaligallupit politiikan välineinä
M&M 12.8.2011
Jaa artikkeli
Yleisradion ja Helsingin Sanomien tilaamilla mielipidetutkimuksilla politikoitiin kevään vaalien alla, väittää Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Seppo Laaksonen.
Uuteen Kanava-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa Laaksonen epäilee, että Ylen Taloustutkimukselta ja HS:n TNS-Gallupilta tilaamissa viimeisissä gallupeissa "painotuksia oikaistiin toivottuun suuntaan”.
”Muuta selitystä keskustan kannatusta yläkanttiin povanneille ja perussuomalaisten kannatusta alakanttiin povanneille gallup-lukemille on vaikea keksiä”, Laaksonen kirjoittaa.
Laaksonen toisin sanoen arvelee, että perussuomalaisten kannatustasoa painettiin tarkoituksenmukaisuussyistä alas ja vastaavasti keskustan kannatustasoa paranneltiin ylöspäin. Väite on oppituolin haltijalta poikkeuksellisen rankka ja iskee Suomen merkittävimpiin mielipidetutkimuslaitoksiin ja tiedonvälittäjiin.
”Tilastotietelijänä hyväksyn varovaisuuden, mutta en tarkoituksellista tuloksilla politikointia”, professori lataa.
Korjauksia mutupohjalta
Laaksonen perustaa arvionsa muun muassa TNS Gallupin tekemien tutkimusten perusaineistoihin, jotka hän on saanut käyttöönsä Helsingin Sanomilta. Taloustutkimuksen perusaineistot eivät ole olleet Laaksosen käytössä.
Laaksonen ruotii kirjoituksessaan poliittisten mielipidetutkimusten virhelähteitä. Hän oli yllättynyt muun muassa siitä, että TNS Gallup ei korjaa haastateltavien alueellista vinoumaa.
Vielä yllättävämpi on Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön kertoma menetelmä, jolla laitos korjaa tuloksia.
Professori kertoo, että korjauksen hienosäädössä Taloustutkimus joutuu käyttämän "osin mutupohjaisia keinoja, koska tiedot ovat kiusallisen puutteellisia".
Toimivat kuin kartellissa
Laaksosen mukaan mielipidemittausten korjaamiseen ei ole olemassa mitään objektiivista oikaisutapaa. Jollakin tavalla painotukset on valittava.
"Se ei ole mikään herkullinen tilanne tutkimuslaitokselle. Molemmat suuret laitokset toimivat samalla tavoin ikään kuin ne muodostaisivat kartellin; tämä piirre on ollut havaittavissa koko ajan. Harhaan menon pelossa kumpikaan ei tee mittaustaan täysin riippumattomasti, vaan vilkuilee naapurin suuntaan."
Professori toivoo, että alalle tulisi uusia ja huippuluokan yrittäjiä kilpailemaan, sillä gallupeja tarvitaan.
M&M 12.8.2011
Jaa artikkeli
Yleisradion ja Helsingin Sanomien tilaamilla mielipidetutkimuksilla politikoitiin kevään vaalien alla, väittää Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Seppo Laaksonen.
Uuteen Kanava-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa Laaksonen epäilee, että Ylen Taloustutkimukselta ja HS:n TNS-Gallupilta tilaamissa viimeisissä gallupeissa "painotuksia oikaistiin toivottuun suuntaan”.
”Muuta selitystä keskustan kannatusta yläkanttiin povanneille ja perussuomalaisten kannatusta alakanttiin povanneille gallup-lukemille on vaikea keksiä”, Laaksonen kirjoittaa.
Laaksonen toisin sanoen arvelee, että perussuomalaisten kannatustasoa painettiin tarkoituksenmukaisuussyistä alas ja vastaavasti keskustan kannatustasoa paranneltiin ylöspäin. Väite on oppituolin haltijalta poikkeuksellisen rankka ja iskee Suomen merkittävimpiin mielipidetutkimuslaitoksiin ja tiedonvälittäjiin.
”Tilastotietelijänä hyväksyn varovaisuuden, mutta en tarkoituksellista tuloksilla politikointia”, professori lataa.
Korjauksia mutupohjalta
Laaksonen perustaa arvionsa muun muassa TNS Gallupin tekemien tutkimusten perusaineistoihin, jotka hän on saanut käyttöönsä Helsingin Sanomilta. Taloustutkimuksen perusaineistot eivät ole olleet Laaksosen käytössä.
Laaksonen ruotii kirjoituksessaan poliittisten mielipidetutkimusten virhelähteitä. Hän oli yllättynyt muun muassa siitä, että TNS Gallup ei korjaa haastateltavien alueellista vinoumaa.
Vielä yllättävämpi on Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön kertoma menetelmä, jolla laitos korjaa tuloksia.
Professori kertoo, että korjauksen hienosäädössä Taloustutkimus joutuu käyttämän "osin mutupohjaisia keinoja, koska tiedot ovat kiusallisen puutteellisia".
Toimivat kuin kartellissa
Laaksosen mukaan mielipidemittausten korjaamiseen ei ole olemassa mitään objektiivista oikaisutapaa. Jollakin tavalla painotukset on valittava.
"Se ei ole mikään herkullinen tilanne tutkimuslaitokselle. Molemmat suuret laitokset toimivat samalla tavoin ikään kuin ne muodostaisivat kartellin; tämä piirre on ollut havaittavissa koko ajan. Harhaan menon pelossa kumpikaan ei tee mittaustaan täysin riippumattomasti, vaan vilkuilee naapurin suuntaan."
Professori toivoo, että alalle tulisi uusia ja huippuluokan yrittäjiä kilpailemaan, sillä gallupeja tarvitaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.