Tänäänkin metsästä terveiset. Metsä näyttänyt tänävuonna kasvaneen hyvin,
kasvu on pitkää, ihan mitaten muutamista mannyistä ja kuusista, sellaista 50 cm
jopa 60 cm näytti joissain olevan. Selvä että paikka vaikuttaa kasvuun, kun sitten
puolta pienempääkin näkyy kasvua.
Ottaisin tuommoisen otsikoksi, kun itsekkin sitä tässä harrastanut.
Lähes kaikki istutukset hoidetaan edelleen miestyönä. Ja jos mikä niin
tämä on satsaus tulevaisuuteen. Taimi ei ole korjuu kypsä moniin vuosikymmeniin.
Puu sikäli ihmeellinen aine, että siitä otetaan enenevissä määrin aineita ja ainesosia,
jopa lääkkeisiin aineita, joka näyttää olevan kovassa kasvussa sekin suunta.
"" Ihmistä kiinnostaa lähinnä puun runko, mutta biologiselta kannalta latvus on puun tärkein osa, koska metsikön puumassa määräytyy latvusten koosta ja kunnosta. Ylitiheässä metsikössä ainoastaan osa lehti- tai neulasmassasta osallistuu rakennustyöhön. Tämä aktiivinen latvusmassa muodostuu valtapuiden latvuksista. Valtapuita suosivassa harvennuksessa aktiivinen latvusmassa ei juuri vähene, ja se kuntoutuu nopeasti lisääntyneen kasvutilan ansiosta.
Harvennus ei vaikuta valtapuiden pituuskasvuun vaan järeytymiseen. Metsikön tilavuskasvua/ja ei voida harvennuksilla lisätä, mutta sen voi ohjata haluttuihin puihin.
Pähkinänkuoressa; harvennus on yhtä kuin valtapuiden latvusten jatkuva hoito. Periaatteessa metsikön harventaminen ei juuri poikkea porkkanapenkin harventamisesta.""
Jos vielä vähän metsän tuotosta, se luonnollisesti vaihtelee maaston mukaan.
Myös kotitarvepuu on arvokasta, lämmistykseen käytettävä, se kun saadaan monesti hakkuu jäämistä, ja harvennus yksi muoto myös, joka nykyisin kylläkin menee hakkeeksi lämpölaitoksiin.
Tuosssa näkyy vähän seikkaperäisemmin olevan kirjoitusta siitä>
https://arvometsa.fi/blogi/paljonko-metsasijoitus-tuottaa.
Näytti jossain olevan kysymyksen muodossa>Metsiemme vuotuinen kasvu on liki kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Mitkä ovat mahdollisuutemme lisätä metsien kasvua edelleen? Onko 150 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvu mahdollista?
"− Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäbiotalouden globaali Eldorado. Tähän tarvitaan innovatiivista ja kestävää puuntuotantoa sekä vahvaa teknologiakehitystä. Myös investointeja tarvitaan, ja ne tulevat osaamisen ja kestävän raaka-aineen luo, toteaa tutkimusylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskuksesta (Luke)."
Nyt metsienkasvu on 110 miljoonaa kuutiometriä .
"Lapin puusto kasvaa nyt riivatusti siksi, että 60-luvun suunnattomien avohakkuiden paikalle istutetut puut ovat nyt parhaassa kasvuiässä."
-muunmuassa näin, ja yleinen metsänhoito ojituksineen. Vähemmän enään metsää löytyy jossa ei ojituksia, siis tuottometsää.
Sepä siitä.
Jos joku moittii ettei ole keskustalaista asiaan ja kokokansaa koskevaa, ei ole metsässä käynyt koskaan, ja nähnyt mikä se on, ja mitä se kasvu siellä on. Enkä malta olla heittämättä vielä, metsä kasvaa muutakin kuin puita mm marjoja, sieniä, lihaa jne. mm jäkälää paikoin kerätään paljonkin.
Sellainen havainto on metsässä liikkuvana, että kuusen naava on vähentynyt, ja varmaan syykin selviö.
Nytkin näytti hesan torilla jutusteltuna, että mustikat viedään siellä käsistä.
Näytti 6 euron hinta olevan siinä kojulla mustikalle, kilolta, tai enpä tarkemmin katsonut, voi se olla litrakin ?. Litran mitalla, ja painomitalla kilolla on aina eroa. Oli nyt kummoinn tahansa, mainion hyvä marja on saanut kannattajia lisää.
Jahas ! tästä ranta -puolisavusaunalle vielä lisäämään puuta pesään, josko sitten kuudelta olisi valmista. Viimeinen pesällinen on paremmin palavaa, pilkottua enemmän. Saa siten pellin kiinni paremmin.
Espanjassa ei ole tällaisia rantasaunoja.
kasvu on pitkää, ihan mitaten muutamista mannyistä ja kuusista, sellaista 50 cm
jopa 60 cm näytti joissain olevan. Selvä että paikka vaikuttaa kasvuun, kun sitten
puolta pienempääkin näkyy kasvua.
Ottaisin tuommoisen otsikoksi, kun itsekkin sitä tässä harrastanut.
Lähes kaikki istutukset hoidetaan edelleen miestyönä. Ja jos mikä niin
tämä on satsaus tulevaisuuteen. Taimi ei ole korjuu kypsä moniin vuosikymmeniin.
Puu sikäli ihmeellinen aine, että siitä otetaan enenevissä määrin aineita ja ainesosia,
jopa lääkkeisiin aineita, joka näyttää olevan kovassa kasvussa sekin suunta.
"" Ihmistä kiinnostaa lähinnä puun runko, mutta biologiselta kannalta latvus on puun tärkein osa, koska metsikön puumassa määräytyy latvusten koosta ja kunnosta. Ylitiheässä metsikössä ainoastaan osa lehti- tai neulasmassasta osallistuu rakennustyöhön. Tämä aktiivinen latvusmassa muodostuu valtapuiden latvuksista. Valtapuita suosivassa harvennuksessa aktiivinen latvusmassa ei juuri vähene, ja se kuntoutuu nopeasti lisääntyneen kasvutilan ansiosta.
Harvennus ei vaikuta valtapuiden pituuskasvuun vaan järeytymiseen. Metsikön tilavuskasvua/ja ei voida harvennuksilla lisätä, mutta sen voi ohjata haluttuihin puihin.
Pähkinänkuoressa; harvennus on yhtä kuin valtapuiden latvusten jatkuva hoito. Periaatteessa metsikön harventaminen ei juuri poikkea porkkanapenkin harventamisesta.""
Jos vielä vähän metsän tuotosta, se luonnollisesti vaihtelee maaston mukaan.
Myös kotitarvepuu on arvokasta, lämmistykseen käytettävä, se kun saadaan monesti hakkuu jäämistä, ja harvennus yksi muoto myös, joka nykyisin kylläkin menee hakkeeksi lämpölaitoksiin.
Tuosssa näkyy vähän seikkaperäisemmin olevan kirjoitusta siitä>
https://arvometsa.fi/blogi/paljonko-metsasijoitus-tuottaa.
Näytti jossain olevan kysymyksen muodossa>Metsiemme vuotuinen kasvu on liki kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Mitkä ovat mahdollisuutemme lisätä metsien kasvua edelleen? Onko 150 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvu mahdollista?
"− Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäbiotalouden globaali Eldorado. Tähän tarvitaan innovatiivista ja kestävää puuntuotantoa sekä vahvaa teknologiakehitystä. Myös investointeja tarvitaan, ja ne tulevat osaamisen ja kestävän raaka-aineen luo, toteaa tutkimusylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskuksesta (Luke)."
Nyt metsienkasvu on 110 miljoonaa kuutiometriä .
"Lapin puusto kasvaa nyt riivatusti siksi, että 60-luvun suunnattomien avohakkuiden paikalle istutetut puut ovat nyt parhaassa kasvuiässä."
-muunmuassa näin, ja yleinen metsänhoito ojituksineen. Vähemmän enään metsää löytyy jossa ei ojituksia, siis tuottometsää.
Sepä siitä.
Jos joku moittii ettei ole keskustalaista asiaan ja kokokansaa koskevaa, ei ole metsässä käynyt koskaan, ja nähnyt mikä se on, ja mitä se kasvu siellä on. Enkä malta olla heittämättä vielä, metsä kasvaa muutakin kuin puita mm marjoja, sieniä, lihaa jne. mm jäkälää paikoin kerätään paljonkin.
Sellainen havainto on metsässä liikkuvana, että kuusen naava on vähentynyt, ja varmaan syykin selviö.
Nytkin näytti hesan torilla jutusteltuna, että mustikat viedään siellä käsistä.
Näytti 6 euron hinta olevan siinä kojulla mustikalle, kilolta, tai enpä tarkemmin katsonut, voi se olla litrakin ?. Litran mitalla, ja painomitalla kilolla on aina eroa. Oli nyt kummoinn tahansa, mainion hyvä marja on saanut kannattajia lisää.
Jahas ! tästä ranta -puolisavusaunalle vielä lisäämään puuta pesään, josko sitten kuudelta olisi valmista. Viimeinen pesällinen on paremmin palavaa, pilkottua enemmän. Saa siten pellin kiinni paremmin.
Espanjassa ei ole tällaisia rantasaunoja.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Metsänhoitajana" sinä tunnet puuston ja puun vuosikasvun tarkasti...
Vieläkö rantamökissäsi oleilevat ne neljä pakolaista? Pääsevätkö hekin saunaan?
https://www.youtube.com/watch?v=lqdZmGgro4Y
Hieno kappale, ja hyvä laulaja.
Omat metsät olen uudistanut luontaisesti. Siemenpuut vain jätetään pystyyn. Ei tule omenapuita eikä rumaa kynnettyä maastoa. Metsäherrat ovat tietysti eri mieltä.
Sinullakin on "omaa metsää" kuten pankkomajurilla. Jos tarvetta rakentaa "oma metsätie", niin pankkikselta saat neuvoa. Neuvottelurupeaman päätteeksi lennätte sitten pankkomajurin eteisen taikamatolla Espanjaan.
Perikunnan omaa metsää löytyy tuollaiset 100 hehtariaa. Niistä olen sitten yrittänyt muiden kiireiden ohessa huolta pitää, Metsäherrojen oppeihin en kauheasti luota.
Ja niitä metsiä hoitelet "muiden kiireiden ohessa" ajamalla hoitojakson aikana päivittäin Helsingistä Etelä-Pohjanmaalle ja takaisin, kun et kestä asua siellä maalla yön yli. Eikö se noin aiempiesi puheidesi mukaan mennyt?
Panipa pysty pahan tuolle tollolle. Odotellaan mitä vastaa.
Juuri näin.
Miten niin Tollakko?
Luonnosta totaalisesti vieraantuneet luonnonsuojelijat pitävät talousmetsiä likimain helvetin esikartanoina. Kaikki pitäisi olla ikivanhaa koskematonta korpea, sammalmättäistä naavakuusikkoa johon auringonvalo ei pääse kuin vilauksena oksiston läpi siivilöityen. Ei suojaa linnuille, ei jäniksille, ei muuta kasvustoa kuin ne ikipuut ja sammal.
Tuollainen ikimetsä on eliöstöltään ja kasvistoltaan yksinpuolista, valo vapauttaa metsän monimuotoisuuden. Vasta hakattu aukko on joidenkin silmään raiskauksen uhri, mutta parissa vuodessa se on uutta elämää kuhiseva kehto. Metsämansikkaa, mesimarjaa, sitten vadelmaa, mustikkaa, laitamilla puolukkaa, nuorta lehtimetsää, sen varjossa kohoavaa kuusen tai männyn taimikkoa, suojaisia pesäpaikkoja metsälinnuille, jäniksenpojille aloittaa taivallus kun emo jo kantaa toista poikuetta, hirvelle ravinteikasta nuorta puuta, kauriille lehtipuun vesaa jne.
Hoidettu oikein harvennettu metsikkö tuottaa esim mustikkaa vuosikymmenet, vadelmaakin vuosikausia. Karummilla paikoilla puolukkaa, usein sama metsä niin mustikkaa kuin puolukka, variksenmarjaa siinä myös. Löytyy puuta saunavastan tekoon, leppeää leppää kiukaan alle lämpöä antamaan. Rätisevää kuusta hellanuuniin. Kuusi pitää muuten hormin puhtaana, koivua pesään, kuusta vähän enemmän, semmoista satsia ku polttelee niin pysyy hormi kunnossa. Nuohoojamestari kiittelee aina käydessään kuinka on hormit puhtaat.
Suon laidalta olen pätkinyt siinä kituuttaneita mäntyjä pärepuiksi, kunnostettiin kesällä pärehöylä ja tehtiin vanhaan aittaan (vuodelta 1813) pärekatto, kestää taas 30 vuotta katto, ja aitta näyttää tyylikkältä vieläkin. Kunnon kivien päällä kun on ollut, permanto halaspuolikkaita, seinät hirttä ja katto päreistä kunnon räystäin, ei homeesta tietokaan. Ei pysty nykyrakentajat yli 200 vuotta kestäviä taloja tekemään vaikka on korkeakoulut käyneet arkkitehdit johtamassa. Semmoista se on kaupungeissa.
on huomattu, että metsänuusiutumisessa olisi siirryttävä ns rikkomattoman maanpinnan tekniikkaan, joka tarkoittaisi sitä, että "silleekshakkuita rajusti vähennetään, kun uudistuksessa ojitusmätästys on huomattu aiheuttavan vesistöihin haitallista kuormitusta, samoin myös metsäojituksissa.
Metsäojia on kaivettu noin 1500000jm osa on puuta kasvamattomilla rämeillä jopa nevoilla, joita on nyt alettu "ennallistamaan alkuperäiseen tilaansa.
Kuivanmaan metsän uudistaminen on oma lukunsa ja muuntuu rajusti jos EU pistää lapionsa "hiekkaan, ,metsähän uudistuu kyllä noin 10 vuodessa ja on jo alkava taimikko havaittavissa, mutta siinä meni 10 vuotta ootellessa, ojitusmätästys-istutuksilla taimikko olisi jo 5-10 m korkeaa jolloin väli puustoa voi jo harventaa.
Siis uusi "rikkumaton maapohja vaatimus metsän uudistuksessa tietää "Järellä puustolla "yläharvennus tekniikkaa jossa jo loppuunsa kasvanut puusto poistetaan ja kasvava jätetään varttumaan, em sopii erinomaisesti kahatapuolen 30 ha talousmetsälöihin joka on tänään yksityismetsänomistajain keskimääräinen metsäpinta-alan omistus.
Ojitusmätästys ja tai laikutus ei jää/ne kokonaan pois vaan sitä soveltaen toteutetaan suuremmissa päätehakkuissa.
Espanjassa ei ole tällaisia rantasaunoja.
Oletko minkäänlaista saunaa siellä Espanjassa löytänyt?
Jytilä puhuu seinän kanssa kun majurin kanssa raatailee.
Näyttäisi 5 minsaa kuluneen kun jo seinä vastasi.
Seinillä on korvat
https://www.youtube.com/watch?v=Wt0YY927jDg