siitä ei kannata pyristellä heti irti. Alakuloinen pessimisti on realistisempi kuin muut, siksi häntä kannattaa kuunnella, kun tehdään uusia suunnitelmia, sanoo psykiatri Juha Lehti."
LEHDEN kehittämän teorian mukaan lievä masennus on niin sanottu adaptiivinen moodi, joka laukeaa, kun ihmisen normaalisti käyttämät stressinhallintakeinot eivät toimi.
Adaptiivinen moodi pysäyttää ihmisen ja estää normaaleja toimintoja. Näin se ikäänkuin pakottaa etsimään ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Juuri siksi se on Lehden mukaan avuksi.
Masennuksen lisäksi samoin toimii esimerkiksi työuupumus. Jos liialliseen työkuormaan reagoi ajoissa uupumalla, voi olla paremmassa asemassa kuin työkaveri, joka sinnittelee viimeiseen asti.
Lehden kehittämä teoria julkaistiin hiljattain Medical Hypotheses -lehdessä. Suomessa siitä kirjoitti ensimmäisenä Lääkärilehti.
Masennuksen iskiessä pitäisi ensin pyrkiä hahmottamaan, mikä elämässä on pielessä. Kysymys kannattaa pilkkoa pienempiin osiin ja miettiä, mikä mättää työssä, kotona ja parisuhteessa.
Samalla kannattaa käydä läpi, mitä tunteita nämä itsessä herättävät ja millaiseen käytökseen se johtaa. Olisiko omassa käyttäytymisessä korjattavaa?
Kun elämän eri osa-alueet käy järjestelmällisesti läpi, usein paljastuu, että monilla elämänalueilla näkyy sama ongelma, joka toistuu eri tilanteissa.”
Toinen masennustaito on avun pyytäminen. Siinä ei Lehden mukaan kannata olla liian ujo tai hyväkäytöksinen.
”Itku, suoraan puhuminen tai paniikkikohtaus voivat olla ihan hyviä tapoja viestittää läheisille, että tarvitsee apua.”
MASENNUKSEN taustalla voi olla esimerkiksi suorituskeskeisyys, liiallinen vaativuus itseään kohtaan.
Kun tällainen ihminen lopulta väsyy ja masentuu, häntä eivät välttämättä auta masennuslääkkeet, ainakaan kovin pitkään. Lääkkeet saattavat kyllä auttaa masennukseen, mutta jos ajattelumalli ei muutu, masennus uusiutuu helposti.
”Kannattaako turpaan saanut ihminen nostaa pystyyn, jotta hän voisi saada uudelleen turpaansa”, Lehti kysyy.
Paremman avun voisi tuoda psykoterapia, jossa jäljitettäisiin haitalliset ajatusmallit ja niiden alkulähde. Sen jälkeen voi vähitellen harjoitella uudenlaisia tapoja ajatella ja toimia.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002902385.html
LEHDEN kehittämän teorian mukaan lievä masennus on niin sanottu adaptiivinen moodi, joka laukeaa, kun ihmisen normaalisti käyttämät stressinhallintakeinot eivät toimi.
Adaptiivinen moodi pysäyttää ihmisen ja estää normaaleja toimintoja. Näin se ikäänkuin pakottaa etsimään ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Juuri siksi se on Lehden mukaan avuksi.
Masennuksen lisäksi samoin toimii esimerkiksi työuupumus. Jos liialliseen työkuormaan reagoi ajoissa uupumalla, voi olla paremmassa asemassa kuin työkaveri, joka sinnittelee viimeiseen asti.
Lehden kehittämä teoria julkaistiin hiljattain Medical Hypotheses -lehdessä. Suomessa siitä kirjoitti ensimmäisenä Lääkärilehti.
Masennuksen iskiessä pitäisi ensin pyrkiä hahmottamaan, mikä elämässä on pielessä. Kysymys kannattaa pilkkoa pienempiin osiin ja miettiä, mikä mättää työssä, kotona ja parisuhteessa.
Samalla kannattaa käydä läpi, mitä tunteita nämä itsessä herättävät ja millaiseen käytökseen se johtaa. Olisiko omassa käyttäytymisessä korjattavaa?
Kun elämän eri osa-alueet käy järjestelmällisesti läpi, usein paljastuu, että monilla elämänalueilla näkyy sama ongelma, joka toistuu eri tilanteissa.”
Toinen masennustaito on avun pyytäminen. Siinä ei Lehden mukaan kannata olla liian ujo tai hyväkäytöksinen.
”Itku, suoraan puhuminen tai paniikkikohtaus voivat olla ihan hyviä tapoja viestittää läheisille, että tarvitsee apua.”
MASENNUKSEN taustalla voi olla esimerkiksi suorituskeskeisyys, liiallinen vaativuus itseään kohtaan.
Kun tällainen ihminen lopulta väsyy ja masentuu, häntä eivät välttämättä auta masennuslääkkeet, ainakaan kovin pitkään. Lääkkeet saattavat kyllä auttaa masennukseen, mutta jos ajattelumalli ei muutu, masennus uusiutuu helposti.
”Kannattaako turpaan saanut ihminen nostaa pystyyn, jotta hän voisi saada uudelleen turpaansa”, Lehti kysyy.
Paremman avun voisi tuoda psykoterapia, jossa jäljitettäisiin haitalliset ajatusmallit ja niiden alkulähde. Sen jälkeen voi vähitellen harjoitella uudenlaisia tapoja ajatella ja toimia.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002902385.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja jotkut vielä ihmettelivät, kun kirjoitin aloituksen, että tunnen itseni tällä hetkellä liian hyvinvoivaksi, että haukkukaa minua vähän. Nämä vain alkoivat sääliä minua eivätkä ymmärtäneet. Kun ei ole huolia tai kiireitä yhtään niin ihminen tulee laiskaksi ja ei saa aikaan yhtään niin hyvää kuin esimerkiksi vähän masentuneena tai vähän loukattuna. Pitää saada se potku jostakin.
Totta, olemme kaikki globaalin talouden tykinruokaa masennuslääkkeiden voimalla.