Minulla on sinua ikävä. Sydämeni särkyy ja haluan pois kehostani. Sattuu fyysisesti, vähän kuin minulla olisi koko vartalon hermokipua.
En tiedä miksi olet sellainen kuin olet. En tiedä mikä teki sinusta sellaisen. Minä näen sen ihanan sinun siellä kaiken sen inhottavan kuoresi sisällä. Jokin särki sinut. Vihaan kaikkia sitä, mikä sen teki. Jos voisin, olisin poistanut kaiken sen pahan, mikä sinulle on elämässäsi tapahtunut ja mikä teki sinusta sen, mikä päällimmäisesti olet. Mutten voi. Mä itken nyt. Koska menetän ihmisen, jota rakastan enemmän kuin mitään muuta. Mutta joka ei voi olla minulle sama, mikä minä hänelle. Ei siksi, ettei halua. Vaan koska ei pysty. Ei pysty kuuntelemaan, luottamaan, tukemaan, kunnioittamaan ja arvostamaan. Minä olen samalla raivossa ja samalla surulleni ei näy rajaa. Haluan pois kehostani, koska en tiedä miten olisin nyt.
Minä rakastan sinua ja kaipaan. Kaipaan hymyäsi, käsiäsi, hetkiä jolloin et saa unta ja rapsutan selkääsi jotta nukahdat. Yhteisiä hetkiä ja iloa joka meillä oli.
Kirjoitan tämän, koska mun on pakko päästää tämän jonnekin. Olen itsekäs. Mutta mun täytyy olla. Rakastan itseäni, koska olen ainut joka minua ei jätä, ei särje, ei hauku eikä hylkää. Mutta minä myös rakastan sinua. Miksi et sinä arvosta sitä? En tiedä. Miksi et pysty olemaan tukena vaikeina hetkinä, se aikuinen, vahva osapuoli? En tiedä. Enkä koskaan saakaan tietää. Sillä jokin teki sinusta sellaisen, millainen olet. Ja tämä tarina on loppunut.
Ei se ole loppunut siihen, että minä olisin liian itsekäs näkemään sinua. Minä näin sinua alusta asti sinuna. Rikkinäisenä, epätäydellisenä ja epätasapainoisena. Rakastin silti. Pysyin lähelläsi vaikka useamman kerran yritin lähteä. Muutin mieltäni, koska rakastin.
Se on loppunut siihen, ettet sinä pysty näkemään minua. Olet niin peloissasi, ettet näe kuin itseäsi :( ja se tekee meistä mahdottoman.
Mutta ehkä se on järkevämpi näin. Sinä tarvitset erilaista ihmistä kuin mitä minä olen ja minä erilaista kuin mikä sinä olet. Näin tapahtuu. Kaikilla tarinoilla ei ole onnellinen loppu.
Minä rakastan sinua ja ikävöin. Silti.
En tiedä miksi olet sellainen kuin olet. En tiedä mikä teki sinusta sellaisen. Minä näen sen ihanan sinun siellä kaiken sen inhottavan kuoresi sisällä. Jokin särki sinut. Vihaan kaikkia sitä, mikä sen teki. Jos voisin, olisin poistanut kaiken sen pahan, mikä sinulle on elämässäsi tapahtunut ja mikä teki sinusta sen, mikä päällimmäisesti olet. Mutten voi. Mä itken nyt. Koska menetän ihmisen, jota rakastan enemmän kuin mitään muuta. Mutta joka ei voi olla minulle sama, mikä minä hänelle. Ei siksi, ettei halua. Vaan koska ei pysty. Ei pysty kuuntelemaan, luottamaan, tukemaan, kunnioittamaan ja arvostamaan. Minä olen samalla raivossa ja samalla surulleni ei näy rajaa. Haluan pois kehostani, koska en tiedä miten olisin nyt.
Minä rakastan sinua ja kaipaan. Kaipaan hymyäsi, käsiäsi, hetkiä jolloin et saa unta ja rapsutan selkääsi jotta nukahdat. Yhteisiä hetkiä ja iloa joka meillä oli.
Kirjoitan tämän, koska mun on pakko päästää tämän jonnekin. Olen itsekäs. Mutta mun täytyy olla. Rakastan itseäni, koska olen ainut joka minua ei jätä, ei särje, ei hauku eikä hylkää. Mutta minä myös rakastan sinua. Miksi et sinä arvosta sitä? En tiedä. Miksi et pysty olemaan tukena vaikeina hetkinä, se aikuinen, vahva osapuoli? En tiedä. Enkä koskaan saakaan tietää. Sillä jokin teki sinusta sellaisen, millainen olet. Ja tämä tarina on loppunut.
Ei se ole loppunut siihen, että minä olisin liian itsekäs näkemään sinua. Minä näin sinua alusta asti sinuna. Rikkinäisenä, epätäydellisenä ja epätasapainoisena. Rakastin silti. Pysyin lähelläsi vaikka useamman kerran yritin lähteä. Muutin mieltäni, koska rakastin.
Se on loppunut siihen, ettet sinä pysty näkemään minua. Olet niin peloissasi, ettet näe kuin itseäsi :( ja se tekee meistä mahdottoman.
Mutta ehkä se on järkevämpi näin. Sinä tarvitset erilaista ihmistä kuin mitä minä olen ja minä erilaista kuin mikä sinä olet. Näin tapahtuu. Kaikilla tarinoilla ei ole onnellinen loppu.
Minä rakastan sinua ja ikävöin. Silti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Varmaankin n-> m?
Kaunis kirjoitus ja menee hukkaan täällä. Lisäjsi et arvosta toista, jos et anna hänelle mahdollisuutta, ihan turhaa selittää. Et voi päätellä toista kunnolla tuntematta mikä on hänelle tai edes itsellesi parasta. Ehkä sinä aloittaja olet juuri sellainen kuin mitä toinen tarvitsee. Mutta irl juttuja nuo ja trolli taitaa olla tämä.
En ole trolli. Kirjoitin miltä tuntuu. Kyllä hän on itsekin sitä mieltä, ettemme ole toisellemme sopivia. Ihan irl.
Ok, en tiennyt jutustanne ja hyvä että olette jutelleet ennen seurustelun päättymistä. Täällä voi vain tulkita asioita, sillä monet olettaa asioita.
typerä jankutus alusta loppuun. Ei edes rivien välistä tarvinnut lukea, kun paistaa törkeästi läpi miten aloittaja pitää itseään huippu tyyppinä ja tuo kohde on vähintään tunnevammainen ;D
Joo olihan se ikävä aloitus tänne palstalle, kyllä sitä mielummin lukee jotain tissi-, pano-tai munajuttuja.
Tuhansia suudelmia HALEJA sulle koeta rauhoittuu älä hermoile asioilla yleensä on tapana järjestyä silloin kun on yhteistä halua yrittää yhdessä kertoa mitä tarpeita suunnitelmia elämästä yleensä , yhteistä halua mennä eteenpäin ASKEL ASKELEELTA elämä näyttää tarpeensa siitä eteenpäin mitä halutaan toivotaan Hyvää lauantaiiltaa sulle
Hyvä lauantaita sinullekin. Ei ollut minulle tuo kommentti. Mutta mukavaa, että joku omassa elämässään ajattelee näin. Virtuaalihaleja sinullekin :)
Anna jonkunlainen vihje. Voisi sopia elämääni ja omalla tavallaan helpottaisi kuulla tuo kaikki.
Minäkin rakastan ja ikävöin mutta tunnetko aidosti samoin. Epäilen. Annoin sinulle muutaman yksinkertaisen toiveen suhteemme parantamiseksi kantavaksi meille. Se että lopettaisit jatkuvat erolla uhkailut ja sen että olisit lähtenyt kanssani sinne parisuhdeterapiaan. Erolla uhkailua et suostunu lopettamaan lun kuulemma sinun ei tarvi olla huonossa suhteessa. Suhde ei ole silloin huono jos minulla on mielipiteitä mutta sinulle vain omat näkemyksesi on parhaita. Terapiaan lähdön peruit päivää ennemmin kun kuulemma sinä et sitä tarvi. Kysyin myös mitä olisit valmis tekemään suhteemme eteen. Et suostunut vastaamaan. Kun tällaiset perus asiat ovat sinulle vaikeita on suhteen jatkuminenkin hankalaa. Jos aidosti rakastaisit niin suhteen jatkumiselle olisi hyvät eväät jos suostuisit edeltämainitsemiini asioihin. Jos taas kunniasi ei anna myöden tulla yhtään vastaan olet itse valinnut eron tien.