Kartat alkavat olla aika vanhoja, mutta niille merkityt väylien alueiden syvyydet eivät ole muuttuneet ainakaan merkittävästi. Uusia väyliä ei ole tulossa ja vanhoja poistetaan tai kulkusyvyyttä lasketaan.
Mietinkin, että vanhat kartat ovat parempai kuin uudet koska niissä on tietoa, jota uusissa ei ole ja päivittämisessä voi menettää jotain.
Keppien paikka ja malli voi muuttua, mutta niihin pitää aina suhtautua hiukan varovaisesti koska jäät voi siirtää niitä tai rikkoa ne. Plotteri on tarkempi kuin silmämääräinen keppien mukaan ajelu.
Jos sitten jokainen plotteri päättää simahtaa, niin jäljelle jää kartat, joidea avulla pääsee perille. Vaikka joku keppi on tullut lisää, poistunut tai muuttunut, niin kepit edelleen kertovat, missä väylä kulkee. Yleensä muuttuneet merkit teklevät kulkemisesta helpompaa ei vaikeampaa.
Kannattaako kartat päivittää?
64
997
Vastaukset
- Neuvostoliitto_elää
Juu, minäkin navigoin merikartalla vuodelta 1948 jossa Porkkala on vielä Neuvostoliiton aluetta ja se pitää kiertää ulkomeren kautta. Ei väliä vaikka ulkomerellä ei ole niitä brajaviittoja, niihin kun pitäää suhtautua kuitenkin varauksella, jos vaikka on väärään paikkaan veli laitanut keväällä.
Hyvin kartoilla pärjää, ei kannata päivttää. Voin vaikka menettää vielä jonkun vanhan tiedon jota uusiassa kartoissa ei ole. Kuten vaikka että Porkkala on Neuvostoliiton aluetta ja se pitää kiertää. Uudemissa kartoissa tämä tieto on poistettu. Ihme touhua!- ei.usein
Pysy sinäkin kartallasi.
Mulle riittää kuten aloittajalle, että kartat pääosin ovat tältä vuosituhannelta. Jos seilatessa joskus jonkun väylän ylittää, ei sen merkitsemisestä tällä tai tuolla tavalla ole erityistä iloa eikä haittaakaan. - Tyrnäväntorpedo
Ironia on vaativa kirjoitustyyli, jota vain parhaiden kynämiekkojen kannattaa käyttää.
Jo symmärsin oikein, niin sunun mielestäsi kannattaa päivittää, mutta perustelu jäin hieman hataraksi. Osaatko jalostaa vastaustasi? - etkö.todella.ymmärtänyt
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Ironia on vaativa kirjoitustyyli, jota vain parhaiden kynämiekkojen kannattaa käyttää.
Jo symmärsin oikein, niin sunun mielestäsi kannattaa päivittää, mutta perustelu jäin hieman hataraksi. Osaatko jalostaa vastaustasi?Sinulle annettin erittäin elävä esimerkki siitä, miksi kartat kannattaa päivittää. Sen ymmärtämisessä ei normaalijärjellä ole ongelmia. Kauniilla ilmalla päivänvalossa pärjää huonommillakin välineillä ja kartoilla, joiden muutokset viittojen yms. oslata voi päätellä. Mutta jos olet karttojen varassa rajoitetussa näkyvyydessä, olet ensimmäisen muutoksen kohdalla ongelmissa. Ja miten yllättävää, voi uudesta kartasta helposti löytyä vanhaan karttaan merkitsemätön matalikko. Itsekin olen sellaisen kölillä löytänyt, joka oli vasta seuraavaan kartan painokseen merkitty. Ja samat asiat koskevat tietenkin plotterikarttoja.
ei.usein kirjoitti:
Pysy sinäkin kartallasi.
Mulle riittää kuten aloittajalle, että kartat pääosin ovat tältä vuosituhannelta. Jos seilatessa joskus jonkun väylän ylittää, ei sen merkitsemisestä tällä tai tuolla tavalla ole erityistä iloa eikä haittaakaan.Hmm. Tuossa oli nyt jonkinlainen epäloogisuus. Väitän, että karttojen ajantasaisuus on sitä tärkeämpää, mitä enemmän harrastaa virallisten väylien ulkopuolella veneilyä. Joka vuosi tulee korjauksia syvyystietoihin väylien ulkopuolella.
etkö.todella.ymmärtänyt kirjoitti:
Sinulle annettin erittäin elävä esimerkki siitä, miksi kartat kannattaa päivittää. Sen ymmärtämisessä ei normaalijärjellä ole ongelmia. Kauniilla ilmalla päivänvalossa pärjää huonommillakin välineillä ja kartoilla, joiden muutokset viittojen yms. oslata voi päätellä. Mutta jos olet karttojen varassa rajoitetussa näkyvyydessä, olet ensimmäisen muutoksen kohdalla ongelmissa. Ja miten yllättävää, voi uudesta kartasta helposti löytyä vanhaan karttaan merkitsemätön matalikko. Itsekin olen sellaisen kölillä löytänyt, joka oli vasta seuraavaan kartan painokseen merkitty. Ja samat asiat koskevat tietenkin plotterikarttoja.
Tiedä siitä "elävästä esimerkistä", kun melko suuri osa veneilijöistä ei ollut syntynytkään vielä silloin, kun Neuvostoliitto luopui Porkkalan vuokra-alueesta... Eikä ainakaan ostanut ensimmäistä merikarttaansa...
- Neuvostoliitto_elää
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Ironia on vaativa kirjoitustyyli, jota vain parhaiden kynämiekkojen kannattaa käyttää.
Jo symmärsin oikein, niin sunun mielestäsi kannattaa päivittää, mutta perustelu jäin hieman hataraksi. Osaatko jalostaa vastaustasi?No-joo, koitetaan osaanko.
1)
uusiiin karttoihin tulee jatkuvasti lisää kiviä ja kivvikkoja ja vanhat väyläaluiden ulkopuoliset syvyystiedot päivittyvät sieltä tältä jatkuvasti. jso ajelee väyläalueiden ulkopuolella, tämä on merkittävä parannus.
2)
Merkimerkkien ja merenkulun turvalaitteiden muutoksia tehdään jatkuvasti. Myös uusia linjatauluja ja sektoriloistoja on tänäkin vuonna tullut. Sitten on se ainainen lateraali- ja kardinaaliviittojen keskeinen vaihtorumba. Normaalisti tällä ei ole kovin suurta merkitystä, mutta kun lateraaliviittaprtein tehty väylä muutetaan yksittäisillä lateraaliviitoilla tehdyksi, niin huonon näkyvyyden aikana on mukavaa kun kartta on päivitetty. Kokemus juuri menneeltä viikonlopulta. Ja yleensä sähköiset kartat päivittyvät vähän hitaammin kuin paperiset.
Esim. Helsingin edustan itä-länsi suunnassa kulkevan 9 metrin väylään on tullut muutoksia merenkulun turvalaitteiden osalta. Pellingin alueen väyliin on tullut paljonkin muutoksia. Myös Tammisareen.
3)
käynti- ja vierasvenesatamat päivittyvät. Uusia tulee, vanhoja poistuu.
4)
Kieltoalueet ja niiden päivittyminen (luonnonsuojelualeu, maihinnousukiellot, kiellot edes mennä kyseiselle alueeelle, sotilasalueet, suoja-alueet, ampuma-alueet... jne). Näihin tulee jatkuvasti muutoksia tällä hetkellä.
5)
VTS alueiden merkintä ja ilmoittautumispaikat.
6)
Muut karttaan merkityt tiedot. Vanhat virheelliset poistuu, uudet uudistetut tulee tilalle.
Kyllä paperikartan päivittäminen kannattaa. Ja siinä on paljon sellaista tietoa mitä ei sähköisestä löydy. Neuvostoliitto_elää kirjoitti:
No-joo, koitetaan osaanko.
1)
uusiiin karttoihin tulee jatkuvasti lisää kiviä ja kivvikkoja ja vanhat väyläaluiden ulkopuoliset syvyystiedot päivittyvät sieltä tältä jatkuvasti. jso ajelee väyläalueiden ulkopuolella, tämä on merkittävä parannus.
2)
Merkimerkkien ja merenkulun turvalaitteiden muutoksia tehdään jatkuvasti. Myös uusia linjatauluja ja sektoriloistoja on tänäkin vuonna tullut. Sitten on se ainainen lateraali- ja kardinaaliviittojen keskeinen vaihtorumba. Normaalisti tällä ei ole kovin suurta merkitystä, mutta kun lateraaliviittaprtein tehty väylä muutetaan yksittäisillä lateraaliviitoilla tehdyksi, niin huonon näkyvyyden aikana on mukavaa kun kartta on päivitetty. Kokemus juuri menneeltä viikonlopulta. Ja yleensä sähköiset kartat päivittyvät vähän hitaammin kuin paperiset.
Esim. Helsingin edustan itä-länsi suunnassa kulkevan 9 metrin väylään on tullut muutoksia merenkulun turvalaitteiden osalta. Pellingin alueen väyliin on tullut paljonkin muutoksia. Myös Tammisareen.
3)
käynti- ja vierasvenesatamat päivittyvät. Uusia tulee, vanhoja poistuu.
4)
Kieltoalueet ja niiden päivittyminen (luonnonsuojelualeu, maihinnousukiellot, kiellot edes mennä kyseiselle alueeelle, sotilasalueet, suoja-alueet, ampuma-alueet... jne). Näihin tulee jatkuvasti muutoksia tällä hetkellä.
5)
VTS alueiden merkintä ja ilmoittautumispaikat.
6)
Muut karttaan merkityt tiedot. Vanhat virheelliset poistuu, uudet uudistetut tulee tilalle.
Kyllä paperikartan päivittäminen kannattaa. Ja siinä on paljon sellaista tietoa mitä ei sähköisestä löydy.Sinänsä asiallista tekstiä, mutta huomautanpa kuitenkin parista kohdasta:
3) Noita koskeva tieto on muutenkin yhä enemmän ihan muualla kuin kartoissa, varsinkin enää ei karttojen mukana tule satamaluetteloa kuten vielä 90-luvulla (ja taisi olla vielä jonkun aikaa tämänkin vuosituhannen puolella)
4) Noidenkin merkitys taitaa olla enemmistölle aika vähäinen ja ne merkitykselliset kiellot (eli lähinnä maihinnousukiellot) on yleensä merkitty maastoonkin aika lailla selkeästi
5) Ei koske huviveneilijää millään tavalla (VTS-kanavan kuuntelun kannalta ei ole väliä, missä alueen raja kulkee).
Kun olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt plotteria ja sen yhteydessä sähköistä merikarttaa pääasiallisena navigaatiovälineenä, niin en suoralta kädeltä keksi kuin yhden sellaisen tiedon, joka paperikartasta löytyy mutta ei ainakaan kovin selkeästi sähköisestä kartasta: aluevesirajan sijainti. Eikä silläkään juuri merkitystä ole.- Tyrnäväntorpedo
10-14 kirjoitti:
Sinänsä asiallista tekstiä, mutta huomautanpa kuitenkin parista kohdasta:
3) Noita koskeva tieto on muutenkin yhä enemmän ihan muualla kuin kartoissa, varsinkin enää ei karttojen mukana tule satamaluetteloa kuten vielä 90-luvulla (ja taisi olla vielä jonkun aikaa tämänkin vuosituhannen puolella)
4) Noidenkin merkitys taitaa olla enemmistölle aika vähäinen ja ne merkitykselliset kiellot (eli lähinnä maihinnousukiellot) on yleensä merkitty maastoonkin aika lailla selkeästi
5) Ei koske huviveneilijää millään tavalla (VTS-kanavan kuuntelun kannalta ei ole väliä, missä alueen raja kulkee).
Kun olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt plotteria ja sen yhteydessä sähköistä merikarttaa pääasiallisena navigaatiovälineenä, niin en suoralta kädeltä keksi kuin yhden sellaisen tiedon, joka paperikartasta löytyy mutta ei ainakaan kovin selkeästi sähköisestä kartasta: aluevesirajan sijainti. Eikä silläkään juuri merkitystä ole.Hyviä argumentteja, esitän vasta-argumentteja katsotaan tuleeko josssain vaiheessa hyvä synteesi ;)
Väylän ulkopuolisten alueiden tiedot päivittyvät, mutta jos ei liiku väylän ulkopuolella, nillä ei ole merkitystä. Väylän ulkopuolella liikuttaessa uusimmatkin kartat ovat suuntaa-antavia eikä niihin voi luottaa. Eli väylän ulkopuolella uusi on parempi, mutta ei niin hyvä, että sillä on merkittävästi eroa vanhaan.
Keppejä vaihtuu ja siirtyy, mutta huonossa näkyvyydessä niitä ei näe. Sitä varten on plotteri ja etenkin tutka. Väyliin voi tulla muutoksia, mutta kukaan ei kasaa vanhan väylän päälle kiviä ja estä sen käyttöä - ainakaan niissä syvyyksissä, missä huvivene liikkuu.
Vierassatamat päivittyvät, muttuuvat ja aukiolot vaihtuvat niin usein, että uudenkin kartan tiedot ovat vanhentuneita eikä sen avulla voi suunnitella kauppamatkaa.
Kieltoaluueet ovat relevantteja, tosin niitäkään ei tule väylille.
Huviveneen ei tarvitse ilmoittautua VTS:lle, ei väliä.
Muut mahdolliset tiedot ovat pitkälti tarpeetonta tilkettä.
GPS näyttää paikan tarkemmin kuin asteita mittailemalla pystyy. Plotteri näyttää paikan erinomaisesti ja tutka näyttää, jos ei plotteri pelitä. Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa kivien välttelyssä, vaikka silloin nopeuden pitää olla hidas. Jos on pimeää, kova sumu ja kaikki sähköt ovat kadonneet, ei paperikartastakaan ole hyötyä. - Mulkku.on.mulkku
10-14 kirjoitti:
Tiedä siitä "elävästä esimerkistä", kun melko suuri osa veneilijöistä ei ollut syntynytkään vielä silloin, kun Neuvostoliitto luopui Porkkalan vuokra-alueesta... Eikä ainakaan ostanut ensimmäistä merikarttaansa...
Ongelma tuntuu olevan sinulla se yleinen mulkkuja vaivaava. Pilkun nussinta, ei ymmärrä kuin juuri tarkkaan määritellyn asian, mikäli se on lukijan mielestä oikein kuvailtu.
- Joakim1
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Hyviä argumentteja, esitän vasta-argumentteja katsotaan tuleeko josssain vaiheessa hyvä synteesi ;)
Väylän ulkopuolisten alueiden tiedot päivittyvät, mutta jos ei liiku väylän ulkopuolella, nillä ei ole merkitystä. Väylän ulkopuolella liikuttaessa uusimmatkin kartat ovat suuntaa-antavia eikä niihin voi luottaa. Eli väylän ulkopuolella uusi on parempi, mutta ei niin hyvä, että sillä on merkittävästi eroa vanhaan.
Keppejä vaihtuu ja siirtyy, mutta huonossa näkyvyydessä niitä ei näe. Sitä varten on plotteri ja etenkin tutka. Väyliin voi tulla muutoksia, mutta kukaan ei kasaa vanhan väylän päälle kiviä ja estä sen käyttöä - ainakaan niissä syvyyksissä, missä huvivene liikkuu.
Vierassatamat päivittyvät, muttuuvat ja aukiolot vaihtuvat niin usein, että uudenkin kartan tiedot ovat vanhentuneita eikä sen avulla voi suunnitella kauppamatkaa.
Kieltoaluueet ovat relevantteja, tosin niitäkään ei tule väylille.
Huviveneen ei tarvitse ilmoittautua VTS:lle, ei väliä.
Muut mahdolliset tiedot ovat pitkälti tarpeetonta tilkettä.
GPS näyttää paikan tarkemmin kuin asteita mittailemalla pystyy. Plotteri näyttää paikan erinomaisesti ja tutka näyttää, jos ei plotteri pelitä. Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa kivien välttelyssä, vaikka silloin nopeuden pitää olla hidas. Jos on pimeää, kova sumu ja kaikki sähköt ovat kadonneet, ei paperikartastakaan ole hyötyä.Kyllä väyläalueet ja varsinkin niiden välitön lähiympäristö päivittyvät. Väylien nimellissyvyyksiä muutetaan joskus (esimerkkinä Porkkalan puutarhaväylä 1,5->1,2 m joskus 90-luvun loppupuolella).
Juuri tuli verrattua uutta ja alle 10 vuotta vanhaa karttaa Barösundin "olympiaväyällä". Useammassa kohtaa väylän välittömässä läheisyydessä oli muutoksia. Pari sellaista, jotka voisi hyvin pelastaa "väylää pitkin" luovivan tai muuten laajemmin kuin keskellä väylää liikkuvan karilleajolta. Esimerkiksi Sälteskärin ja Bågaskärin välissä on 3,2 m syvyysmerkintä muutettu 1,2 m merkinnäksi 180 m väylän keskilinjalta etelään kohdassa, jossa ei ole viittaa ko. puolella väylää kovinkaan lähellä.
Väylien ulkopuolella saattaa joutua esimerkiksi laivalle tilaa antaessaan, vaikka muuten liikkuisikin vain väylän keskiviivan lähistöllä. - Neuvostoliitto_elää
10-14 kirjoitti:
Sinänsä asiallista tekstiä, mutta huomautanpa kuitenkin parista kohdasta:
3) Noita koskeva tieto on muutenkin yhä enemmän ihan muualla kuin kartoissa, varsinkin enää ei karttojen mukana tule satamaluetteloa kuten vielä 90-luvulla (ja taisi olla vielä jonkun aikaa tämänkin vuosituhannen puolella)
4) Noidenkin merkitys taitaa olla enemmistölle aika vähäinen ja ne merkitykselliset kiellot (eli lähinnä maihinnousukiellot) on yleensä merkitty maastoonkin aika lailla selkeästi
5) Ei koske huviveneilijää millään tavalla (VTS-kanavan kuuntelun kannalta ei ole väliä, missä alueen raja kulkee).
Kun olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt plotteria ja sen yhteydessä sähköistä merikarttaa pääasiallisena navigaatiovälineenä, niin en suoralta kädeltä keksi kuin yhden sellaisen tiedon, joka paperikartasta löytyy mutta ei ainakaan kovin selkeästi sähköisestä kartasta: aluevesirajan sijainti. Eikä silläkään juuri merkitystä ole."4) Noidenkin merkitys taitaa olla enemmistölle aika vähäinen ja ne merkitykselliset kiellot (eli lähinnä maihinnousukiellot) on yleensä merkitty maastoonkin aika lailla selkeästi"
Koskee kyllä monia veneilijäitä eikä kieltoalueet ole merkitty selvästi. Vai onko Porkkalan hylkeiden suojelualue, Saaristomeren kansallispuiston kielletyt alueet (ei saa mennä lainkaan) merellä merkitty? En ole ainakaan nähnyt kelluvia kieltomerkkejä noillakaan alueilla. Entäs sitten suoja-alueet. Onko mielestäsi meressä kelluvia viivoja? Tiedätkö edes miten suoja-alue vaikuttaa perusvenilijän toimintaan.
Löytyykö vuoden 2002 kartasta muuten Vrouw Marian kieltoaluetta ja miten se vaikuttaa perusveneilijään? Kartassa kyllä lukee, mutta jos on vanha kartta niin et tiedä.
"5) Ei koske huviveneilijää millään tavalla (VTS-kanavan kuuntelun kannalta ei ole väliä, missä alueen raja kulkee)."
Koskee kyllä ja rajalla on väliä. Ymmärrän kuitenkin, ettet sinä tätäkään asiaa ja detailia ymmärrä. - Neuvostoliitto_elää
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Hyviä argumentteja, esitän vasta-argumentteja katsotaan tuleeko josssain vaiheessa hyvä synteesi ;)
Väylän ulkopuolisten alueiden tiedot päivittyvät, mutta jos ei liiku väylän ulkopuolella, nillä ei ole merkitystä. Väylän ulkopuolella liikuttaessa uusimmatkin kartat ovat suuntaa-antavia eikä niihin voi luottaa. Eli väylän ulkopuolella uusi on parempi, mutta ei niin hyvä, että sillä on merkittävästi eroa vanhaan.
Keppejä vaihtuu ja siirtyy, mutta huonossa näkyvyydessä niitä ei näe. Sitä varten on plotteri ja etenkin tutka. Väyliin voi tulla muutoksia, mutta kukaan ei kasaa vanhan väylän päälle kiviä ja estä sen käyttöä - ainakaan niissä syvyyksissä, missä huvivene liikkuu.
Vierassatamat päivittyvät, muttuuvat ja aukiolot vaihtuvat niin usein, että uudenkin kartan tiedot ovat vanhentuneita eikä sen avulla voi suunnitella kauppamatkaa.
Kieltoaluueet ovat relevantteja, tosin niitäkään ei tule väylille.
Huviveneen ei tarvitse ilmoittautua VTS:lle, ei väliä.
Muut mahdolliset tiedot ovat pitkälti tarpeetonta tilkettä.
GPS näyttää paikan tarkemmin kuin asteita mittailemalla pystyy. Plotteri näyttää paikan erinomaisesti ja tutka näyttää, jos ei plotteri pelitä. Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa kivien välttelyssä, vaikka silloin nopeuden pitää olla hidas. Jos on pimeää, kova sumu ja kaikki sähköt ovat kadonneet, ei paperikartastakaan ole hyötyä."Keppejä vaihtuu ja siirtyy, mutta huonossa näkyvyydessä niitä ei näe. Sitä varten on plotteri ja etenkin tutka. "
Erotteleeko siis tutka onko kyseessä punainen tai vihreä lateraali? Kuka myy sellaisia erikoistutkia?
Tilannehan oli, että lateraaliviittaportti on poistettu ja tilalla on yksittäinen lateraali. Tutka näyttää näytöllä vain yhden viita, mutta siis joku erikoistutka näyttää kumman värinen se viitta on? Mistä niitä erikoistutkia saa ostaa?
Plotterissa on edelleen vuosia kuitenkin se viittaportti.... Vaikka ostat plotteriin uuden kartan nyt, niin tiedätkö miltä vuodelta sen ostamasi kartan aineisto on ostettu ja työstetty myytäväksi kartaksi? Ei ne elektronisia karttoja huviveneille tekvät firmat osta Suomesta joka vuosi tai edes joka toinen vuosi uutta aineistoa ja tee siitä myytävää karttaa. Ja kertooko ne edes, miltä vuodelta sen nyt myytävän kartan aineisto on? Ellet sitten puhu ENC kartoista, ne päivittyy ja niissä tieto on. Muissa ei kerrota myyntihetkellä.
"Huviveneen ei tarvitse ilmoittautua VTS:lle, ei väliä."
Ei tarvitse ei. Mutta tieto missä iso laiva ilmoittautuu ja millä kanavalla on taas relevantti.
"GPS näyttää paikan tarkemmin kuin asteita mittailemalla pystyy. "
Väitätkö ettei paperikartan kanssa voi käyttää GPS:ää? Olenko yli 20 vuotta toiminut väärin?
"Plotteri näyttää paikan erinomaisesti ja tutka näyttää, jos ei plotteri pelitä. "
Et ole tainnut tutkaa ikinä käyttää? Jos plotteri ei pelitä, niin pelkällä tutkalla et kyllä navigoi metriäkään. Tutka tarvitsee kaverikseen kartan, paperisen tai sähköisen.
"Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa kivien välttelyssä, vaikka silloin nopeuden pitää olla hidas. "
Väärin. Olen käyttänyt eteenpäin näyttäviä kaikikuja useissa veneissä ja omassa veneessäkin on sellainen. Ei auta kuin rantautuessa, normaalisti ajaessa ei auta.
"Jos on pimeää, kova sumu ja kaikki sähköt ovat kadonneet, ei paperikartastakaan ole hyötyä. "
Milläs luulet entiseen aikaa navigoidun, kun ei GPS:ää ja tutkaa ollut?
Tulee mieleen tilanne vuonna 1997, kun veneen sähköt loppuivat. Meni GPS ja sen aikainen tietokone pimäksi. Otin paperikartan jne esiin ja jatkoin niillä, kunhan olin saanut koneen käyntiin hätäkäynistyksellä (naru vauhtipyörän ympärille). Viimeisin tälläinen "black out" tilanne tapahtui tänä vuonna 2017, noin kuukausi sitten säkki pimeässä. Ei sentään kaikki sähköt menneet (diesel kone olisi kuitenkin vielä käynyt), mutta plotteri tutka pimeni. Tai sen yhdistelmänäyttö hajosi. Sitten jatkoin paperikartalla yms. välineillä (lähinnä kolmioviivain ja kompassi) navigointia ja päästiin satamaan ilman ongelmaa. Jos olisin kohdannut väylän jonka merenkulun turvalaitteet olisivat poikenneet hyvin paljon kartassa esitetystä, niin luuletko etten olisi ollut kovasti hämilläni ja lähes eksyksissä. Mutta nyt kun hakuvalolla löytyi kaikki kuten kartassa oli, ei ollut ongelmaa.
Mutta en taida jatkaa tätä enempää, kun jo ennen esittämääsi kysymystä olet päättänyt ettei paperikartoja kannata päivittää, vaan vanhaan voi tukeutua maailman tappiin saakka. Neuvostoliitto_elää kirjoitti:
"4) Noidenkin merkitys taitaa olla enemmistölle aika vähäinen ja ne merkitykselliset kiellot (eli lähinnä maihinnousukiellot) on yleensä merkitty maastoonkin aika lailla selkeästi"
Koskee kyllä monia veneilijäitä eikä kieltoalueet ole merkitty selvästi. Vai onko Porkkalan hylkeiden suojelualue, Saaristomeren kansallispuiston kielletyt alueet (ei saa mennä lainkaan) merellä merkitty? En ole ainakaan nähnyt kelluvia kieltomerkkejä noillakaan alueilla. Entäs sitten suoja-alueet. Onko mielestäsi meressä kelluvia viivoja? Tiedätkö edes miten suoja-alue vaikuttaa perusvenilijän toimintaan.
Löytyykö vuoden 2002 kartasta muuten Vrouw Marian kieltoaluetta ja miten se vaikuttaa perusveneilijään? Kartassa kyllä lukee, mutta jos on vanha kartta niin et tiedä.
"5) Ei koske huviveneilijää millään tavalla (VTS-kanavan kuuntelun kannalta ei ole väliä, missä alueen raja kulkee)."
Koskee kyllä ja rajalla on väliä. Ymmärrän kuitenkin, ettet sinä tätäkään asiaa ja detailia ymmärrä.Kuka nyt yleensäkään pyrkii veneellä noin hankaliin paikkoihin kuin nuo mainitsemasi kieltoalueet? Myönnän, etten edes tiennyt Saaristomeren kansallispuistossa olevan alueita, joilla ei saisi liikkua edes vesialueila, mutta karttaa tutkien se ei ole ihme, koska ne ovat joka tapauksessa kummallisissa paikoissa.
Suoja-alueet eivät vaikuta veneilijään käytännössä mitenkään, koska kelle nyt tulisi mieleen ankkuroitua alle 100 m päähän sellaisesta rannasta, jolla on keltaisia kieltotauluja?
Wrouw Marian karttamerkinnöistä on tiedä, mutta paikka on niin syvä, ettei sinne huviveneilijä ankkuroi. Liikkuahan saa.
Mitä VTS-alueisiin tulee, niin perustelepa väitteesi, miksi sillä olisi jotain väliä huviveneilijälle? Ko. alueen määritelmä vaikuttaa vain kauppa-alusten toimiin, mutta ei esimerkiksi muuta väistämissääntöjä millään tavoin.
Mutta minulla on myös konkreettinen esimerkki siitä, miten vanhentunut kartta voi vaikeuttaa liikkumista: Emäsalon itäpuolen lateraalimerkityn väylän nimelliskulkusuunta muuttui joskus vuosituhannen vaihteen nurkilla (en muista tarkkaa vuotta). En nyt oikopäätä muista, onko siellä kohtia, joissa olisi vain yksi lateraali, mutta joka tapauksessa portit kääntyivät toisinpäin. Eihän se ollut ongelma, kun sieltä ajoi hyvässä näkyvyydessä, vähän vain ihmetytti, että portit ovat toisinpäin kuin kartta näytti. Mutta jos olisi ollut pimeää ja nähnyt vain yhden viitan...- FowardLookSonar
Neuvostoliitto_elää kirjoitti:
"Keppejä vaihtuu ja siirtyy, mutta huonossa näkyvyydessä niitä ei näe. Sitä varten on plotteri ja etenkin tutka. "
Erotteleeko siis tutka onko kyseessä punainen tai vihreä lateraali? Kuka myy sellaisia erikoistutkia?
Tilannehan oli, että lateraaliviittaportti on poistettu ja tilalla on yksittäinen lateraali. Tutka näyttää näytöllä vain yhden viita, mutta siis joku erikoistutka näyttää kumman värinen se viitta on? Mistä niitä erikoistutkia saa ostaa?
Plotterissa on edelleen vuosia kuitenkin se viittaportti.... Vaikka ostat plotteriin uuden kartan nyt, niin tiedätkö miltä vuodelta sen ostamasi kartan aineisto on ostettu ja työstetty myytäväksi kartaksi? Ei ne elektronisia karttoja huviveneille tekvät firmat osta Suomesta joka vuosi tai edes joka toinen vuosi uutta aineistoa ja tee siitä myytävää karttaa. Ja kertooko ne edes, miltä vuodelta sen nyt myytävän kartan aineisto on? Ellet sitten puhu ENC kartoista, ne päivittyy ja niissä tieto on. Muissa ei kerrota myyntihetkellä.
"Huviveneen ei tarvitse ilmoittautua VTS:lle, ei väliä."
Ei tarvitse ei. Mutta tieto missä iso laiva ilmoittautuu ja millä kanavalla on taas relevantti.
"GPS näyttää paikan tarkemmin kuin asteita mittailemalla pystyy. "
Väitätkö ettei paperikartan kanssa voi käyttää GPS:ää? Olenko yli 20 vuotta toiminut väärin?
"Plotteri näyttää paikan erinomaisesti ja tutka näyttää, jos ei plotteri pelitä. "
Et ole tainnut tutkaa ikinä käyttää? Jos plotteri ei pelitä, niin pelkällä tutkalla et kyllä navigoi metriäkään. Tutka tarvitsee kaverikseen kartan, paperisen tai sähköisen.
"Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa kivien välttelyssä, vaikka silloin nopeuden pitää olla hidas. "
Väärin. Olen käyttänyt eteenpäin näyttäviä kaikikuja useissa veneissä ja omassa veneessäkin on sellainen. Ei auta kuin rantautuessa, normaalisti ajaessa ei auta.
"Jos on pimeää, kova sumu ja kaikki sähköt ovat kadonneet, ei paperikartastakaan ole hyötyä. "
Milläs luulet entiseen aikaa navigoidun, kun ei GPS:ää ja tutkaa ollut?
Tulee mieleen tilanne vuonna 1997, kun veneen sähköt loppuivat. Meni GPS ja sen aikainen tietokone pimäksi. Otin paperikartan jne esiin ja jatkoin niillä, kunhan olin saanut koneen käyntiin hätäkäynistyksellä (naru vauhtipyörän ympärille). Viimeisin tälläinen "black out" tilanne tapahtui tänä vuonna 2017, noin kuukausi sitten säkki pimeässä. Ei sentään kaikki sähköt menneet (diesel kone olisi kuitenkin vielä käynyt), mutta plotteri tutka pimeni. Tai sen yhdistelmänäyttö hajosi. Sitten jatkoin paperikartalla yms. välineillä (lähinnä kolmioviivain ja kompassi) navigointia ja päästiin satamaan ilman ongelmaa. Jos olisin kohdannut väylän jonka merenkulun turvalaitteet olisivat poikenneet hyvin paljon kartassa esitetystä, niin luuletko etten olisi ollut kovasti hämilläni ja lähes eksyksissä. Mutta nyt kun hakuvalolla löytyi kaikki kuten kartassa oli, ei ollut ongelmaa.
Mutta en taida jatkaa tätä enempää, kun jo ennen esittämääsi kysymystä olet päättänyt ettei paperikartoja kannata päivittää, vaan vanhaan voi tukeutua maailman tappiin saakka.Kyllä minun eteenpäin luotaava näyttää varsin mallikkaasti matalikot ja kivet. Sulla on laitteessasi vissiin anturi asennettu väärin, väärään paikkaan tai muuta vikaa, jos ei toimi.
Siitä olen samaa mieltä hitaasti pitää ajella, jotta kerkeää reagoida, kun kaiku näyttää veden mataloituvan yllättäen, sillä se luotaa kuitenkin rajallisesti etiä päin... - YleisestiRajoittunut
10-14 kirjoitti:
Kuka nyt yleensäkään pyrkii veneellä noin hankaliin paikkoihin kuin nuo mainitsemasi kieltoalueet? Myönnän, etten edes tiennyt Saaristomeren kansallispuistossa olevan alueita, joilla ei saisi liikkua edes vesialueila, mutta karttaa tutkien se ei ole ihme, koska ne ovat joka tapauksessa kummallisissa paikoissa.
Suoja-alueet eivät vaikuta veneilijään käytännössä mitenkään, koska kelle nyt tulisi mieleen ankkuroitua alle 100 m päähän sellaisesta rannasta, jolla on keltaisia kieltotauluja?
Wrouw Marian karttamerkinnöistä on tiedä, mutta paikka on niin syvä, ettei sinne huviveneilijä ankkuroi. Liikkuahan saa.
Mitä VTS-alueisiin tulee, niin perustelepa väitteesi, miksi sillä olisi jotain väliä huviveneilijälle? Ko. alueen määritelmä vaikuttaa vain kauppa-alusten toimiin, mutta ei esimerkiksi muuta väistämissääntöjä millään tavoin.
Mutta minulla on myös konkreettinen esimerkki siitä, miten vanhentunut kartta voi vaikeuttaa liikkumista: Emäsalon itäpuolen lateraalimerkityn väylän nimelliskulkusuunta muuttui joskus vuosituhannen vaihteen nurkilla (en muista tarkkaa vuotta). En nyt oikopäätä muista, onko siellä kohtia, joissa olisi vain yksi lateraali, mutta joka tapauksessa portit kääntyivät toisinpäin. Eihän se ollut ongelma, kun sieltä ajoi hyvässä näkyvyydessä, vähän vain ihmetytti, että portit ovat toisinpäin kuin kartta näytti. Mutta jos olisi ollut pimeää ja nähnyt vain yhden viitan...Jso sinä rajoittuneena et jotain tee, ei se tarkoita ettei muut voi tehdä. Yleistät että muut ovat yhtä rajoittuneita kuin sinä.
- Neuvostoliitto_elää
FowardLookSonar kirjoitti:
Kyllä minun eteenpäin luotaava näyttää varsin mallikkaasti matalikot ja kivet. Sulla on laitteessasi vissiin anturi asennettu väärin, väärään paikkaan tai muuta vikaa, jos ei toimi.
Siitä olen samaa mieltä hitaasti pitää ajella, jotta kerkeää reagoida, kun kaiku näyttää veden mataloituvan yllättäen, sillä se luotaa kuitenkin rajallisesti etiä päin...On se ihan oikein asennettu ja toimii kuten pitää.
Vene (noin 11 metriä, painaa 9 tonnia) kulkee tyhjäkäynnilläkin noin 5,9 solmua eli luokkaa kolme metriä sekunissa. Jos eteenpäin näyttävä näyttää että 20 metrin päässä madaltuu, niin aikaa on 6,6 sekuntia. Jos siis heti huomaa, Pakin saa päälle vasta kun vaihteisto ei pyöri, siihen sekuntti. Aikaa pysähdykseen on siis joitakin sekuntteja. Juuri ja juuri mahdollista. Jos taas ajelee 9 solmua (sekin on aika hidas vauhti), niin etenee 4,6 m/sekuntti, jolloin aikaa 4,3 sekunttia. Ei riitä, kyllä rysähtää.
FLS näyttää kohtuu luotettavasti eteenpäin noin 4-5 kertaa pohjan syvyyden. Silloinkin se antaa usein vääriä tietoja jos pohjassa on isompi kivi tai edes pieni jyrkkäreunainen nousu, mutta kun osaa lukea näyttöä ja vähän nappulatekniikkaa niin OK. Pidemälle kun aletaan katsomaan, niin kivi tai esim. pohjan nousu 10 m -> 9 m tulee näyttöön siten, että se näyttää jopa pintaan tulevalta matalikolta. Tämä johtuu siitä, että pitkälle katsoessa gainia täytyy laittaa paljon. Kun gainia vähentää manuaalisesti ja "matalikkoa " lähestytään, se häviää ja alkaa näyttämään oikein. Näin ollen niihin mataliin näyttöihin ei aina tule reagoitua niin helposti, koska se o jatkuvaa laitteen säätöä. Sekä alueen että gainin. FLS ei siis korvaa karttaa ja sen avulla ei voi ajaa jatkuvasti, käytänössä siis, kuten alkuperäinen väite oli. FLS on tosin erittäin hyvä lisävaruste kartan rinnalla (oli se sähköinen tai paperinen). - et.vain.usko
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Hyviä argumentteja, esitän vasta-argumentteja katsotaan tuleeko josssain vaiheessa hyvä synteesi ;)
Väylän ulkopuolisten alueiden tiedot päivittyvät, mutta jos ei liiku väylän ulkopuolella, nillä ei ole merkitystä. Väylän ulkopuolella liikuttaessa uusimmatkin kartat ovat suuntaa-antavia eikä niihin voi luottaa. Eli väylän ulkopuolella uusi on parempi, mutta ei niin hyvä, että sillä on merkittävästi eroa vanhaan.
Keppejä vaihtuu ja siirtyy, mutta huonossa näkyvyydessä niitä ei näe. Sitä varten on plotteri ja etenkin tutka. Väyliin voi tulla muutoksia, mutta kukaan ei kasaa vanhan väylän päälle kiviä ja estä sen käyttöä - ainakaan niissä syvyyksissä, missä huvivene liikkuu.
Vierassatamat päivittyvät, muttuuvat ja aukiolot vaihtuvat niin usein, että uudenkin kartan tiedot ovat vanhentuneita eikä sen avulla voi suunnitella kauppamatkaa.
Kieltoaluueet ovat relevantteja, tosin niitäkään ei tule väylille.
Huviveneen ei tarvitse ilmoittautua VTS:lle, ei väliä.
Muut mahdolliset tiedot ovat pitkälti tarpeetonta tilkettä.
GPS näyttää paikan tarkemmin kuin asteita mittailemalla pystyy. Plotteri näyttää paikan erinomaisesti ja tutka näyttää, jos ei plotteri pelitä. Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa kivien välttelyssä, vaikka silloin nopeuden pitää olla hidas. Jos on pimeää, kova sumu ja kaikki sähköt ovat kadonneet, ei paperikartastakaan ole hyötyä.Yritäpä mennä Uuteenkaupunkiin vanhalla kartalla. Väylä on muuttunut kokonaan uuteen ja vanhan reitin seuraaminen edes plotterilla on vähintään hiuksia nostavva kokemus ilman merenkulun turvalaitteita. Siirtyy niitä väyliä muuallakin, jossain enemmän, jossain vähemmän.
- navigare.etc
et.vain.usko kirjoitti:
Yritäpä mennä Uuteenkaupunkiin vanhalla kartalla. Väylä on muuttunut kokonaan uuteen ja vanhan reitin seuraaminen edes plotterilla on vähintään hiuksia nostavva kokemus ilman merenkulun turvalaitteita. Siirtyy niitä väyliä muuallakin, jossain enemmän, jossain vähemmän.
Eipä ollut pienintäkään vaikeutta kulkea vanhaa reittiä pitkin, oli kartassa mutta merimerkit huitsin nevadassa.
YleisestiRajoittunut kirjoitti:
Jso sinä rajoittuneena et jotain tee, ei se tarkoita ettei muut voi tehdä. Yleistät että muut ovat yhtä rajoittuneita kuin sinä.
Myönnän: tuppaa unohtumaan, että 90-95% ihmisistä on (testatusti!) minua tyhmempiä. Siksi oletan usein virheellisesti, että muutkin ihmiset olisivat älykkäitä eivätkä tekisi typeryyksiä kuten menisi veneellä tuollaisiin paikkoihin.
- jompi.tai.kumpi
10-14 kirjoitti:
Myönnän: tuppaa unohtumaan, että 90-95% ihmisistä on (testatusti!) minua tyhmempiä. Siksi oletan usein virheellisesti, että muutkin ihmiset olisivat älykkäitä eivätkä tekisi typeryyksiä kuten menisi veneellä tuollaisiin paikkoihin.
Älykkyyskö jotenkin ratkaisee, mihin veneellä kannattaa mennä, eikä ollenkaan vaikka se, mihin on tarve mennä? Tulee vain mieleen vanha vitsi auton pyörän pulteista ja hullujenhuoneesta. Ei todellakaan tarvitse olla tyhmä, vaikka olisi hullu. Ja 10-14 juuri todisti, ettei ole tyhmä.
jompi.tai.kumpi kirjoitti:
Älykkyyskö jotenkin ratkaisee, mihin veneellä kannattaa mennä, eikä ollenkaan vaikka se, mihin on tarve mennä? Tulee vain mieleen vanha vitsi auton pyörän pulteista ja hullujenhuoneesta. Ei todellakaan tarvitse olla tyhmä, vaikka olisi hullu. Ja 10-14 juuri todisti, ettei ole tyhmä.
No mitä helvetin TARVETTA huviveneilijällä muka olisi mennä moisiin paikkoihin? Ei niin mitään. Joten sinne menee vain idiootti, joka ei ymmärrä välttää riskejä.
- siis.onnea
navigare.etc kirjoitti:
Eipä ollut pienintäkään vaikeutta kulkea vanhaa reittiä pitkin, oli kartassa mutta merimerkit huitsin nevadassa.
Säkä kävi, kartan koordinaatit ilmeisesti sattuivat olemaan siellä suunnilleen paikoillaan. Sen verran kapeita paikkoja sillä väylällä on, että plotterin mukaan ajamalla on hyvät mahdollisuudet ajaa kiville ilman viittoja ja linjoja. Uudemmat kartat ovat siinäkin suhteessa tarkempia.
- täysälytön
10-14 kirjoitti:
No mitä helvetin TARVETTA huviveneilijällä muka olisi mennä moisiin paikkoihin? Ei niin mitään. Joten sinne menee vain idiootti, joka ei ymmärrä välttää riskejä.
Voiko joku olla niin perkeleen tyhmä, että menee päättelemään toisten tarpeet tai halut? Ja päälle vielä kehuu olevansa viisas.
täysälytön kirjoitti:
Voiko joku olla niin perkeleen tyhmä, että menee päättelemään toisten tarpeet tai halut? Ja päälle vielä kehuu olevansa viisas.
Tarpeet on helppo arvioida, kun tietää, a) että puhumme huviveneilystä ja b) että noilla alueilla ei ole edes kesämökkejä. Toisin sanoen tarvetta mennä sinne ei ole. Halut ovat eri asia, mutta niidenkin kohdalta voi arvioida halujen rationaalisuuden. Siinäkin arvosana on nolla.
Koska et ilmeisesti ymmärrä sanojen merkityksiä, avataan niitä sinulle vähän:
1) se, että ihmisen on silloin tällöin syötävä pysyäkseen hengissä, on tarve.
2) se, että ihmisen tekee mieli hoitaa se syöminen 10 hampurilaisella päivässä, on halu. Ja luulisi jopa sinunkin pähkinänkokoisiin aivoihisi mahtuvan sen tajuamisen, että tuollaisen halun rationaalisuus on ulkopuolistenkin arvioitavissa.- Pallonkiertäjä
10-14 kirjoitti:
Tarpeet on helppo arvioida, kun tietää, a) että puhumme huviveneilystä ja b) että noilla alueilla ei ole edes kesämökkejä. Toisin sanoen tarvetta mennä sinne ei ole. Halut ovat eri asia, mutta niidenkin kohdalta voi arvioida halujen rationaalisuuden. Siinäkin arvosana on nolla.
Koska et ilmeisesti ymmärrä sanojen merkityksiä, avataan niitä sinulle vähän:
1) se, että ihmisen on silloin tällöin syötävä pysyäkseen hengissä, on tarve.
2) se, että ihmisen tekee mieli hoitaa se syöminen 10 hampurilaisella päivässä, on halu. Ja luulisi jopa sinunkin pähkinänkokoisiin aivoihisi mahtuvan sen tajuamisen, että tuollaisen halun rationaalisuus on ulkopuolistenkin arvioitavissa.Kirjoitat taas läpiä päähäsi, kuten tapoihisi kuuluu. Sinä et voi tietää muiden veneilytrpeita. Jos itse olet rajoittunut, älä yleistä että muutkin ovat.
Pallonkiertäjä kirjoitti:
Kirjoitat taas läpiä päähäsi, kuten tapoihisi kuuluu. Sinä et voi tietää muiden veneilytrpeita. Jos itse olet rajoittunut, älä yleistä että muutkin ovat.
Kyllä voin, kun käytettävissä on selvä reunaehto: HUVIveneily. Siitähän tällä palstalla on kyse. Ammatikseen vesillä liikkuvilla voi hyvinkin olla sellaisia TARPEITA mennä johonkin, jota ei ainakaan heti pysty ilman taustatietoja arvaamaan.
Sinäkin näytät sekoittavan toisiinsa tarpeen ja halun. Opettele sanojen merkitykset, ennen kuin kosket näppäimistöön.- Pallonkiertäjä
10-14 kirjoitti:
Kyllä voin, kun käytettävissä on selvä reunaehto: HUVIveneily. Siitähän tällä palstalla on kyse. Ammatikseen vesillä liikkuvilla voi hyvinkin olla sellaisia TARPEITA mennä johonkin, jota ei ainakaan heti pysty ilman taustatietoja arvaamaan.
Sinäkin näytät sekoittavan toisiinsa tarpeen ja halun. Opettele sanojen merkitykset, ennen kuin kosket näppäimistöön.Ja sinäkö täällä määrittelet mitä on huviveneily? Ja ilman tietoa mitä tuolla ulkona oikeasti tapahtuu ja missä huviveneliikennettä on. Kävisit joskus edes katsomassa siellä ulkoluodoilla väylien ulkopuolella, mikä siellä on meiniki. Huviveneitä luonnonsatamissa.
- pähkinällä.ajatellen
10-14 kirjoitti:
Kyllä voin, kun käytettävissä on selvä reunaehto: HUVIveneily. Siitähän tällä palstalla on kyse. Ammatikseen vesillä liikkuvilla voi hyvinkin olla sellaisia TARPEITA mennä johonkin, jota ei ainakaan heti pysty ilman taustatietoja arvaamaan.
Sinäkin näytät sekoittavan toisiinsa tarpeen ja halun. Opettele sanojen merkitykset, ennen kuin kosket näppäimistöön.Jopa pähkinän kokoisilla aivoillani ymmärrän, että tarpeita on erilaisia. Ja jollakin voi hyvin olla tarve mennä sinne, mihin sinua ei huvita mennä. Ei taida mielikuvitus sekä äly mahtua isompiin aivoihin.
Pallonkiertäjä kirjoitti:
Ja sinäkö täällä määrittelet mitä on huviveneily? Ja ilman tietoa mitä tuolla ulkona oikeasti tapahtuu ja missä huviveneliikennettä on. Kävisit joskus edes katsomassa siellä ulkoluodoilla väylien ulkopuolella, mikä siellä on meiniki. Huviveneitä luonnonsatamissa.
Kyllä, MINÄ määrittelen. Jos ei miellytä, voit rauhassa ampua itsesi.
pähkinällä.ajatellen kirjoitti:
Jopa pähkinän kokoisilla aivoillani ymmärrän, että tarpeita on erilaisia. Ja jollakin voi hyvin olla tarve mennä sinne, mihin sinua ei huvita mennä. Ei taida mielikuvitus sekä äly mahtua isompiin aivoihin.
TARVE merkitsisi sitä, että hankalaan paikkaan meno on elannon saamisen ehto. Ei päde huviveneilyyn. Joten tuki turpasi, tolvana!
- puutappiAnukseen
10-14 kirjoitti:
TARVE merkitsisi sitä, että hankalaan paikkaan meno on elannon saamisen ehto. Ei päde huviveneilyyn. Joten tuki turpasi, tolvana!
Hyvin sanottu palstan vaki viisaalle säälittävälle numero nimimerkille
- Tyrnäväntorpedo
10-14 kirjoitti:
TARVE merkitsisi sitä, että hankalaan paikkaan meno on elannon saamisen ehto. Ei päde huviveneilyyn. Joten tuki turpasi, tolvana!
Ihan hyvä määritelmä, mutta ei välttämättä ainoa oikea.
Tarve ei ole yksinomaan välttämättömyys sanan kaikissa merkityksissä. Esimerkiksi Maslowin tarvehierarkiassa halujen tyydyttäminenkin lasketaan tarpeisiin. - Ainasitävoisanoa
10-14 kirjoitti:
Kyllä, MINÄ määrittelen. Jos ei miellytä, voit rauhassa ampua itsesi.
Älykkäät 10-14 kommentit jatkuvat. Älykkyytesi oikein loistaa, jatka vain älykkyytesi julkista esittelyä. Mejoukolla oikein ihailemme sitä.
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Ihan hyvä määritelmä, mutta ei välttämättä ainoa oikea.
Tarve ei ole yksinomaan välttämättömyys sanan kaikissa merkityksissä. Esimerkiksi Maslowin tarvehierarkiassa halujen tyydyttäminenkin lasketaan tarpeisiin.Tunnen Maslow'm tarvehierarkian, mutta se ei vastaa sanojen normaalia merkitystä millään tavoin. Mahdollisesti käännösvirheen vuoksi.
- tarvetta.olis
10-14 kirjoitti:
Tunnen Maslow'm tarvehierarkian, mutta se ei vastaa sanojen normaalia merkitystä millään tavoin. Mahdollisesti käännösvirheen vuoksi.
Yliälykkääksi itseään kehuva 10-14 ei ymmärrä tavallisten sanojen merkityksiä. Näin selittää wikipedia sanan "tarve": Tarve on asia, joka on onnellisuuden, elossapysymisen tai jonkin muun halutun asian edellytys.
Elossapysyminenkin mainitaan, mutta myös onnellisuus ja halu. Mutta koska 10-14 on yliälykäs, on hänen poikkeava käsityksensä tietenkin oikea ja me muut sekä niin wikipedia kuin muutkin lähteet väärässä. - Tyrnäväntorpedo
10-14 kirjoitti:
Tunnen Maslow'm tarvehierarkian, mutta se ei vastaa sanojen normaalia merkitystä millään tavoin. Mahdollisesti käännösvirheen vuoksi.
Normaali, jos mikään, on hyvin epämääräinen käsite.
En ole samaa mieltä siitä, että tarpeellinen on sama kuin välttämätön, mutta ei meidän tarvitse olla samaa mieltä. - miten_on
10-14 kirjoitti:
TARVE merkitsisi sitä, että hankalaan paikkaan meno on elannon saamisen ehto. Ei päde huviveneilyyn. Joten tuki turpasi, tolvana!
No, onko sinulla vielä TARVETTA avautua aiheesta?
- ressukkainen
Vaikka tarvetta olisi, ei 10-14:ssa ole tarpeeksi miestä tunnustamaan, että oli väärässä.
- kartallla
ne vihreet on ihan riittävän tarkkoja. onko gps:ssä vielä häirintää?
- navigare.etc
Mikään ei ole niin välttämätöntä kuin karttojen päivitys, sammuttimien kopautus ja rakettien uusiminen. Ja veneenomistajan viiri. Ei edes purjehdus.
- kansimiäs
eikö edes puutappisarja?
- navigare.etc
kansimiäs kirjoitti:
eikö edes puutappisarja?
Ei niin kauan, kun puutappeja ei tarvitse vuosittain leimauttaa Tukesin hyväksymällä kartiotappien tarkastajalla.
- Tyrnäväntorpedo
Nyt tuntuu siltä, että on paljon tahtoa ymmärtää asiat väärin ja jopa ihan mahdottomalla tavalla :D
Tutka ei erottele merkkejä, mutta kun sitä käyttää yhdessä plotterin kartan kanssa tai jopa sen päällä, ei ole vaikea päätellä mitä keppi tarkoittaa.
Ihan omalla kokemuksella voi sanoa, että erityisesti aurinkoa vasten mentäessä tutka kertoo paljon silmää paremmin missä keppi sijaitsee koska se sijoittaa sen suoraan kartalle eikä etäisyyttä atrvitse arvata - jos kepin edes omin silmin erottaa saati sitten sen värin.
Plotterikartoissa ei todellakaan ole merkintää päivityksestä. Siksi suhtaudunkin niihin varovaisesti ja juuri sen takia ei kepin siirtyminen tai muuttuminen paljoa hetkauta. Paikan vedessä plotteri kuitenkin pistää ihan tarkalleen oikeaksi ja tutka vahvistaa.
Laivan ilmoittautumisellakaan ei ole väliä, kun veneellä pääsee alta pois. Laivat näkyvät puolustusvoimien vehkeitä lukuunottamatta myös AISilla.
En väitä etteikö gepsin kanssa voi käyttää paperikarttaa, mistä ihmeestä se tuli päähäsi????
Ei pelkällä tutkalla tietenkään navigoi enkä ole niin väittänytkään edelleen, mistä se putkahti mieleesi???
Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa ihan mainiosti muutenkin kun rantautuessa koska sillä näkee edessä olevat kivet ja syvyydet. Eihän kaiku tiedä ollaanko tulossa rantaa ja vasta sitten ryhdy toimiin.
Tuntuu siltä, että olet kuullut ääniä tai nähnyt näkyjä, mutta minun kirjoitusta et ole lukenut Kyse oli alunperin siitä kannataako kartat päivittää. Tietenkin paperikartat (ne vanhat) on mukana, mutta normaalisti mennään plotterilla ja huonossa näkyvyydessä plotterila ja tutkalla tai paperikartalla ja tutkalla.
Ja mitä päätämiseen tulee, niin kuuntelit taas kerran sisäitä ääntäsi. Esitin argumentteja ja vasta-argumentteja. Sitä kutsutaan keskusteluksi. - mitä.kyselet
Miksi kyselet, kun olet ilmiselvästi lyönyt oman kantasi etukäteen lukkoon?
- Tyrnäväntorpedo
OAW:n mukaan aina löytyy joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut. Hän oli oikeassa :)
Kyselen, koska haluan saada erilaisia näkemyksiä päätöksen tekoa varten.
Ei ole yllättävää, että linja on joko-tai, mutta eihän siinäkään ole mitään järkeä.
Jos aina pitäisi olla uusimmat kartat, niin niitä saisi ostella paperisina ja digitaalisina pari kertaa vuodessa eikä silloinkaan tieto ole ajantasalla koska jatkuvasti tapahtuu jotain.
Jokainen käytää vanhoja karttoja, kyse on pikemminkin siitä kuinka vanhoja ne voivat olla. Todennäköisesti Porkkalan venäläisillä sotilaskartoilla voi ihan hyvin liikkua edelleen ainakin niitä väyliä, joita silloin käytettiin. Toisaalta 1539 tehdyllä Carta Marinalla kulkeminen voi olla takkuista.
Vastausten perusteella täsmennän kysymystä: kuina vanhat kartat pitää päivittää uusiin? - Nedjona
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
OAW:n mukaan aina löytyy joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut. Hän oli oikeassa :)
Kyselen, koska haluan saada erilaisia näkemyksiä päätöksen tekoa varten.
Ei ole yllättävää, että linja on joko-tai, mutta eihän siinäkään ole mitään järkeä.
Jos aina pitäisi olla uusimmat kartat, niin niitä saisi ostella paperisina ja digitaalisina pari kertaa vuodessa eikä silloinkaan tieto ole ajantasalla koska jatkuvasti tapahtuu jotain.
Jokainen käytää vanhoja karttoja, kyse on pikemminkin siitä kuinka vanhoja ne voivat olla. Todennäköisesti Porkkalan venäläisillä sotilaskartoilla voi ihan hyvin liikkua edelleen ainakin niitä väyliä, joita silloin käytettiin. Toisaalta 1539 tehdyllä Carta Marinalla kulkeminen voi olla takkuista.
Vastausten perusteella täsmennän kysymystä: kuina vanhat kartat pitää päivittää uusiin?Ovat niin halpoja, että aina päivitys, kun on uutta saatavilla.
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
OAW:n mukaan aina löytyy joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut. Hän oli oikeassa :)
Kyselen, koska haluan saada erilaisia näkemyksiä päätöksen tekoa varten.
Ei ole yllättävää, että linja on joko-tai, mutta eihän siinäkään ole mitään järkeä.
Jos aina pitäisi olla uusimmat kartat, niin niitä saisi ostella paperisina ja digitaalisina pari kertaa vuodessa eikä silloinkaan tieto ole ajantasalla koska jatkuvasti tapahtuu jotain.
Jokainen käytää vanhoja karttoja, kyse on pikemminkin siitä kuinka vanhoja ne voivat olla. Todennäköisesti Porkkalan venäläisillä sotilaskartoilla voi ihan hyvin liikkua edelleen ainakin niitä väyliä, joita silloin käytettiin. Toisaalta 1539 tehdyllä Carta Marinalla kulkeminen voi olla takkuista.
Vastausten perusteella täsmennän kysymystä: kuina vanhat kartat pitää päivittää uusiin?"Jos aina pitäisi olla uusimmat kartat, niin niitä saisi ostella paperisina ja digitaalisina pari kertaa vuodessa "
Älähän nyt. Ei uusia versioita julkaista läheskään noin tiuhaan. Merikarttasarjojen (jotka ovat veneilijälle lähes aina se järkevin valinta) uusimistiheys näyttää olevan noin viiden vuoden luokkaa. Korjaus-/muutostietoja löytyy ilmaispalveluna Liikenneviraston sivuilta.
En usko, että kysymykseesi on olemassa mitään "oikeaa vastausta". Osa kartoista on käytännössä ihan riittävästi ajan tasalla 10-15 vuoden ikäisinäkin versioina, jokin pari vuotta sitten julkaistu saattaa olla jostain kohdasta jo vanhentunut.- selkeästi.sanottu
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
OAW:n mukaan aina löytyy joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut. Hän oli oikeassa :)
Kyselen, koska haluan saada erilaisia näkemyksiä päätöksen tekoa varten.
Ei ole yllättävää, että linja on joko-tai, mutta eihän siinäkään ole mitään järkeä.
Jos aina pitäisi olla uusimmat kartat, niin niitä saisi ostella paperisina ja digitaalisina pari kertaa vuodessa eikä silloinkaan tieto ole ajantasalla koska jatkuvasti tapahtuu jotain.
Jokainen käytää vanhoja karttoja, kyse on pikemminkin siitä kuinka vanhoja ne voivat olla. Todennäköisesti Porkkalan venäläisillä sotilaskartoilla voi ihan hyvin liikkua edelleen ainakin niitä väyliä, joita silloin käytettiin. Toisaalta 1539 tehdyllä Carta Marinalla kulkeminen voi olla takkuista.
Vastausten perusteella täsmennän kysymystä: kuina vanhat kartat pitää päivittää uusiin?Tähän mennessä et ole jättänyt sanomisillesi lainkaan tulkinnanvaraa. Vasta nyt muotoilet kysymyksen aivan uusiksi, tähän mennessä sanomisistasi päätellen vanhat vihreät kartat ovat jopa parempia kuin uudet. Ettei jopa parhaat olisi ne ennen IALA-viitoitusta käytössä olleet.
- Tyrnäväntorpedo
selkeästi.sanottu kirjoitti:
Tähän mennessä et ole jättänyt sanomisillesi lainkaan tulkinnanvaraa. Vasta nyt muotoilet kysymyksen aivan uusiksi, tähän mennessä sanomisistasi päätellen vanhat vihreät kartat ovat jopa parempia kuin uudet. Ettei jopa parhaat olisi ne ennen IALA-viitoitusta käytössä olleet.
Argumentteja on puolesta ja vastaan.
On ihan luonnollista, että muotoilen viestini uudelleen, jos se ymmärretään väärin.
OAW on todennut myös, että jos viesti ei mene perille, vika on viestin lähettäjässä.
Tosin viestin vastaanottajallakin voi olla taipumus pitää kiinni alkuperäisestä tulkinnastaan, vaikka viestiä on täsmennetty. Se taas menee sen säännön piikkiin, jonka mukaan vastaanottaja uskoo tietävänsä viestin lähettäjää paremmin, mitä viestillä tarkoitetaan.
Vanhat kartat voivat olla paremmat kuin uudet, mutta kuinka vanhat? Kuten totesin, Carta Marina vuodelta 1539 taitaa olla liian vanha.
Olisi ihan hyvä löytää joku perusteltu näkemys siitä, minkä ikäiset merikartat ovat riittävän hyvät esimerkiksi luotaustekniikkaan tai paikanmääritykseen perustuen.
Kartat, painetut tai digitaaliset, ovat kuin autoja: kaikki ajavat käytetyllä autolla. Auto muuttuu käytetyksi, kun sen ajaa ulos liikkeestä ja kartta on vanha siitä lähtien, kun aineiston deadline on mennyt. - tätäkö.pyysit
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Argumentteja on puolesta ja vastaan.
On ihan luonnollista, että muotoilen viestini uudelleen, jos se ymmärretään väärin.
OAW on todennut myös, että jos viesti ei mene perille, vika on viestin lähettäjässä.
Tosin viestin vastaanottajallakin voi olla taipumus pitää kiinni alkuperäisestä tulkinnastaan, vaikka viestiä on täsmennetty. Se taas menee sen säännön piikkiin, jonka mukaan vastaanottaja uskoo tietävänsä viestin lähettäjää paremmin, mitä viestillä tarkoitetaan.
Vanhat kartat voivat olla paremmat kuin uudet, mutta kuinka vanhat? Kuten totesin, Carta Marina vuodelta 1539 taitaa olla liian vanha.
Olisi ihan hyvä löytää joku perusteltu näkemys siitä, minkä ikäiset merikartat ovat riittävän hyvät esimerkiksi luotaustekniikkaan tai paikanmääritykseen perustuen.
Kartat, painetut tai digitaaliset, ovat kuin autoja: kaikki ajavat käytetyllä autolla. Auto muuttuu käytetyksi, kun sen ajaa ulos liikkeestä ja kartta on vanha siitä lähtien, kun aineiston deadline on mennyt.Kaikki uudet luotaukset on tehty monikeilaisella luotaimella. Sellaiselta ei jää matalikkoja huomaamatta, kuten aiemmin käytetyltä linjaluotaukselta, josta muodostui vain liian harva gridi. Luotauspisteiden välit olivat pelkkää arvausta. Kartasta taas ei näe, mihin aineistoon syvyydet perustuvat muuten kuin punaisella painettujen tsaarinaikaisten luotausten osalta.
Vanhojen karttojen koordinaatit perustuvat kolmiomittauksiin. Vaikka Suomen peruskoordinaatisto on hämmästyttävän tarkka, voivat vanhojen karttojen merkinnät olla 50 m sivussa. Niitäkin virheitä oikaistaan sitä mukaa kun ehditään. Huomattakoon, että 50 m on todella vähän verrattuna vaikkapa Tyynen meren karttoihin. Siellä ennen gps-aikaa virheet olivat parin mpk:n luokkaa.
Kelpaavatko argumenteiksi? - Tyrnäväntorpedo
tätäkö.pyysit kirjoitti:
Kaikki uudet luotaukset on tehty monikeilaisella luotaimella. Sellaiselta ei jää matalikkoja huomaamatta, kuten aiemmin käytetyltä linjaluotaukselta, josta muodostui vain liian harva gridi. Luotauspisteiden välit olivat pelkkää arvausta. Kartasta taas ei näe, mihin aineistoon syvyydet perustuvat muuten kuin punaisella painettujen tsaarinaikaisten luotausten osalta.
Vanhojen karttojen koordinaatit perustuvat kolmiomittauksiin. Vaikka Suomen peruskoordinaatisto on hämmästyttävän tarkka, voivat vanhojen karttojen merkinnät olla 50 m sivussa. Niitäkin virheitä oikaistaan sitä mukaa kun ehditään. Huomattakoon, että 50 m on todella vähän verrattuna vaikkapa Tyynen meren karttoihin. Siellä ennen gps-aikaa virheet olivat parin mpk:n luokkaa.
Kelpaavatko argumenteiksi?Mainiosti!
Nyt kun vielä kerrot, mitä tarkoitat uusilla kartoilla eli mistä lähtien uudella tekniikalla mitatut kartat ovat olleet käytössä. - Joakim1
tätäkö.pyysit kirjoitti:
Kaikki uudet luotaukset on tehty monikeilaisella luotaimella. Sellaiselta ei jää matalikkoja huomaamatta, kuten aiemmin käytetyltä linjaluotaukselta, josta muodostui vain liian harva gridi. Luotauspisteiden välit olivat pelkkää arvausta. Kartasta taas ei näe, mihin aineistoon syvyydet perustuvat muuten kuin punaisella painettujen tsaarinaikaisten luotausten osalta.
Vanhojen karttojen koordinaatit perustuvat kolmiomittauksiin. Vaikka Suomen peruskoordinaatisto on hämmästyttävän tarkka, voivat vanhojen karttojen merkinnät olla 50 m sivussa. Niitäkin virheitä oikaistaan sitä mukaa kun ehditään. Huomattakoon, että 50 m on todella vähän verrattuna vaikkapa Tyynen meren karttoihin. Siellä ennen gps-aikaa virheet olivat parin mpk:n luokkaa.
Kelpaavatko argumenteiksi?Valitettavasti edelleen jää matalikkoja huomaamatta uusissa. Syy on se, että mittausveneillä ei ajeta paikkoihin, joissa ne saattavat ajaa kiville. Matalat kohdat voivat siis olla väärin, mutta "valkoiset" vedet lienevät turvallisia mitatuilla alueilla. Valitettavasti noita mitattuja alueita ei taida mistään nähdä.
Esimerkiksi Espoosta Porkkalaan menevän laivaväylän ympäristö on mitattu moderneilla välineille 2000-luvulla, mutta silti kartasta puuttuu kiviä mittausalueelta. Yhdelle niistä olen ajanut ja silloin sain Merenkulkulaitokselta tiedon, että ko paikka oli tarkoituksella kierretty mitattaessa. Kartan mukaan piti olla juuri ko. kohdassa 4,2 m, mutta olikin 1 m. Valitukseni ansiosta nyt on kivimerkki tuossa. - Karttahuoneesta
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Mainiosti!
Nyt kun vielä kerrot, mitä tarkoitat uusilla kartoilla eli mistä lähtien uudella tekniikalla mitatut kartat ovat olleet käytössä.Ei ole mitattu uudella tekniikalla kattavasti vieläkään. Pikkuhiljaa luotaavat, mutta täyttä kattavuutta ei saada meidän elinikänä. Mutta edelleen kivikoita tulee nyisiin karttoihin jopa veneilijöiden ilmoituksen perusteella. Usko siihen, että kaikki vedet on tarkkaan luodattu, on väärä. Vainkauppamerenkulun käyttämät väyläalueet ja jonkin verran niiden viereiset alueet on tarkasti keilattu. Esim. veneilyväyliä ei vieläkään ole.
- Tyrnäväntorpedo
Karttahuoneesta kirjoitti:
Ei ole mitattu uudella tekniikalla kattavasti vieläkään. Pikkuhiljaa luotaavat, mutta täyttä kattavuutta ei saada meidän elinikänä. Mutta edelleen kivikoita tulee nyisiin karttoihin jopa veneilijöiden ilmoituksen perusteella. Usko siihen, että kaikki vedet on tarkkaan luodattu, on väärä. Vainkauppamerenkulun käyttämät väyläalueet ja jonkin verran niiden viereiset alueet on tarkasti keilattu. Esim. veneilyväyliä ei vieläkään ole.
Siis, kerrataan.
Uusissa kartoissa on voitu käyttää laivaväylillä suurempaa luotaustarkkuutta tai sitten ei ole käytetty.
Veneväyliä ei ole luodattu uudella tekniikalla eikä uutta tekniikkaa muutenkaan käytetä siellä, missä on kiviä ettei luotain osu niihin. Sitä siis käytetään vain siellä, millä ei ole huviveneilijällä muutenkaan vaaraa ajaa kiville.
Kun ostat kartan, niin ei ole keinoa tietää mitä saa koska tarkkuutta ei kerrota missään.
Vaikuttaa siltä, ettäuudella kartalla saa muutaman väylän lähellä olevan kiven tietoonsa sekä muuttuneet kepit. Samalla menettää poistetut väylät ja mahdollisesti jotkut väylät ovat matalampia.
Uudet laivaväylät on hyvä olla olemassa, mutta niitä ei ole montaa. Vuosaaren sataman alueelta kannattaa ainakin olla kartta, jossa sen väylät näkyvät.
Joistakin korkeista rakennelmista on hyvä olla tieto, jos aikoo eksyä pahanpäiväisesti. En ole ikuna niitä tarvinnut, mutta ehkä joskus.
Tuntuu siltä, että päivitän paperikarttoja harvakseltaan ja alueilta, joissa on tapahtunut paljon ja muut vielä harvemmin. Bittikarttan päivitys on helpompaa koska kaikki tulee yhdellä kertaa. Siinä ei kuitenkaan saa tietää on tuote tuore vai pilaantunut... Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Siis, kerrataan.
Uusissa kartoissa on voitu käyttää laivaväylillä suurempaa luotaustarkkuutta tai sitten ei ole käytetty.
Veneväyliä ei ole luodattu uudella tekniikalla eikä uutta tekniikkaa muutenkaan käytetä siellä, missä on kiviä ettei luotain osu niihin. Sitä siis käytetään vain siellä, millä ei ole huviveneilijällä muutenkaan vaaraa ajaa kiville.
Kun ostat kartan, niin ei ole keinoa tietää mitä saa koska tarkkuutta ei kerrota missään.
Vaikuttaa siltä, ettäuudella kartalla saa muutaman väylän lähellä olevan kiven tietoonsa sekä muuttuneet kepit. Samalla menettää poistetut väylät ja mahdollisesti jotkut väylät ovat matalampia.
Uudet laivaväylät on hyvä olla olemassa, mutta niitä ei ole montaa. Vuosaaren sataman alueelta kannattaa ainakin olla kartta, jossa sen väylät näkyvät.
Joistakin korkeista rakennelmista on hyvä olla tieto, jos aikoo eksyä pahanpäiväisesti. En ole ikuna niitä tarvinnut, mutta ehkä joskus.
Tuntuu siltä, että päivitän paperikarttoja harvakseltaan ja alueilta, joissa on tapahtunut paljon ja muut vielä harvemmin. Bittikarttan päivitys on helpompaa koska kaikki tulee yhdellä kertaa. Siinä ei kuitenkaan saa tietää on tuote tuore vai pilaantunut...Joissain karttasarjoissa on kyllä ollut tietoja luotaustarkkuudesta myös väylien ulkopuolella. Olet oikeassa siinä, että suurin osa "uusista kivistä" on väylien lähellä, koska ne useimmiten löytyvät niin, että veneilijät osuvat niihin. Mutta kyllä välillä tulee korjauksia melko kaukana lähimmästä väylästä oleviin matalikoihin. Joskus jopa sellaisissa kohdissa, ettei voi millään käsittää, miksi kukaan on riskeerannut veneensä menemällä sellaiseen paikkaan.
- Karttahuoneesta
10-14 kirjoitti:
Joissain karttasarjoissa on kyllä ollut tietoja luotaustarkkuudesta myös väylien ulkopuolella. Olet oikeassa siinä, että suurin osa "uusista kivistä" on väylien lähellä, koska ne useimmiten löytyvät niin, että veneilijät osuvat niihin. Mutta kyllä välillä tulee korjauksia melko kaukana lähimmästä väylästä oleviin matalikoihin. Joskus jopa sellaisissa kohdissa, ettei voi millään käsittää, miksi kukaan on riskeerannut veneensä menemällä sellaiseen paikkaan.
Olitko se sinä, joka aikanaan vouhotit ettei merkityiltä väylilät saa poiketa, koska silloin riskeeraa veneen? Ja julistit, että kuljet vain merkittyjä väyliä. Entä jos mökki / kalapaikka / sukelluskohde / muu tarve vaatii, että väylältä poiketaan? Täytyy jättää tekemättä, kun se on riskialtista? Onko plotteri muka ainoa keino navigoida?
- kerrataan.kertaus
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Siis, kerrataan.
Uusissa kartoissa on voitu käyttää laivaväylillä suurempaa luotaustarkkuutta tai sitten ei ole käytetty.
Veneväyliä ei ole luodattu uudella tekniikalla eikä uutta tekniikkaa muutenkaan käytetä siellä, missä on kiviä ettei luotain osu niihin. Sitä siis käytetään vain siellä, millä ei ole huviveneilijällä muutenkaan vaaraa ajaa kiville.
Kun ostat kartan, niin ei ole keinoa tietää mitä saa koska tarkkuutta ei kerrota missään.
Vaikuttaa siltä, ettäuudella kartalla saa muutaman väylän lähellä olevan kiven tietoonsa sekä muuttuneet kepit. Samalla menettää poistetut väylät ja mahdollisesti jotkut väylät ovat matalampia.
Uudet laivaväylät on hyvä olla olemassa, mutta niitä ei ole montaa. Vuosaaren sataman alueelta kannattaa ainakin olla kartta, jossa sen väylät näkyvät.
Joistakin korkeista rakennelmista on hyvä olla tieto, jos aikoo eksyä pahanpäiväisesti. En ole ikuna niitä tarvinnut, mutta ehkä joskus.
Tuntuu siltä, että päivitän paperikarttoja harvakseltaan ja alueilta, joissa on tapahtunut paljon ja muut vielä harvemmin. Bittikarttan päivitys on helpompaa koska kaikki tulee yhdellä kertaa. Siinä ei kuitenkaan saa tietää on tuote tuore vai pilaantunut...Poistuneet väylät ovat uusissakin kartoissa näkyvissä kulkukelpoisena vetenä. Eipä toisaalta muistissa ole muita poistuneita väyliä kuin se Uutenkaupunkiin johtava, joka vain korvattiin uudella ja paremmalla. Helposti niitä vanhoja piirtelee uudelle kartalle, jos omilla alueilla joku väylä poistuu, pelkkä viivahan riittää. Edes millilleen ei viivan tarvitse olla.
Sitä ei tosiaankaan tiedä, missä uusia ja parempia luotauksia on tehty. Ainoastaan tietää, että ainakaan vanhemmalla kartalla niitä ei ole. Uusi on aina varmempi valinta.
Ylempänä kehuttiin, että eteenpäin luotaavalla kaiulla voi kivet välttää. Eivät ilmeisesti työkseen merta luotaavat ole niistä kuulleet, kun kalustovaurioiden takia välttelevät niitä matalia vesiä. - relaa-
10-14 kirjoitti:
Joissain karttasarjoissa on kyllä ollut tietoja luotaustarkkuudesta myös väylien ulkopuolella. Olet oikeassa siinä, että suurin osa "uusista kivistä" on väylien lähellä, koska ne useimmiten löytyvät niin, että veneilijät osuvat niihin. Mutta kyllä välillä tulee korjauksia melko kaukana lähimmästä väylästä oleviin matalikoihin. Joskus jopa sellaisissa kohdissa, ettei voi millään käsittää, miksi kukaan on riskeerannut veneensä menemällä sellaiseen paikkaan.
Veneilen yli 50% väylien ulkopuolella koska siellä ne parhaat paikat on. Navigoin paperikartalla ja elektronisella kartalla, joista jompikumpi on aina tuorein mahdollinen ja molemmat ajossa nenän edessä. Piirtävä värinäyttöinen kaiku kertoo syvyyden lisäksi pohjan muodot ja lajin. Tuolla on pärjännyt hyvin, 15 vuodessa kerran potkuri raapaissut pohjaan ja sekin tankkauslaiturilta lähtiessä kun tankkaushenkilökunta oli uutta eikä tiennyt varoittaa matalasta.
Omasta mielestä veneessä PITÄÄ olla joku tuore kartta, sitten pärjää hyvin väylien ulkopuolella terveellä järjellä. Muutamia varottavia paikkoja tietysti löytyy kuten Ahvenanmaan paikoittain heikot tiedot.
- Uudempikuin2008
Helsinkiä ei kannata lähestyä ennen vuotta 2008 painetuills, Vuosaaren satama ...
- vanhatappi
Itse käytän sekä uusia että vanhoja karttoja, sillä väylien reittejä on vuosien saatossa siirretty. Eli vanhalta kartalta saattaa löytää väylän, jota ei uudessa enää ole tai kulkureittiä on huomattavasti muutettu. Ajan muutenkin paljon väylien ulkopuolella.
- uusitappi
Jos väylän kulkureittiä on muutettu, mitä iloa on tietää vanha sijainti? Olethan ilmiselvästi sitä väylää pitkin kuitenkin menossa, eikä uusi ainakaan huonompi ole. Ilo väylän ulkopuolella kulusta on mahdollisuus mennä paikkoihin, joihin ei väyliä mene, ei uusia eikä vanhoja.
- KyöstiKiiveri
Nuukana ajoin vanhalla kartalla karille. Uudet oli kotona. Muinoisissa kartoissa on jo lopetettuja retkisatamia, lenkit on vielä kallioissa. Niissä saa olla rauhassa. Se puoli niissä.
Minäkö oon aina vesillä niin kartatki kuluu. - Skipper73
Ei sen kartan ole pakko olla aina kaikkein uusin painos, mutta kymmentä vuotta vanhemmalla en haluaisi liikkua sen enempää väylillä kuin niiden ulkopuolellakaan. Pääasialliselta veneilyalueelta (jossa liikkuu eniten) hankkisin kyllä aina uuden, voimassaolevan painoksen. Muualla pärjää hiukan vanhemmallakin, varsinkin jos muistaa itse päivittää.
Paperikarttojen pitäminen ajan tasalla ei maksa mitään, jos viitsii nähdä vaivaa. Liikenneviraston nettisivuilta saa ilmaiseksi kuukausittain ilmestyvän tiedonantoja merenkulkijoille (notices for mariners)-julkaisun johon kaikki edellisen kuukauden aikana tehdyt muutokset on merkitty. Nykyään LV:llä on myös helpommin käytettävä, karttasarjoittain jaettu päivityspalvelu jossa näkyy kyseisen sarjan/karttalehden kaikki muutokset kartan voimassaolon alusta saakka. Jos muutokset merkitsee säännöllisesti karttaan itse, voi kartta olla periaatteessa kuinka vanha tahansa ja silti ajan tasalla.
Muualla maailmassa on kartoissa usein kynällä tehtyjä korjauksia jo siinä vaiheessa kun kartan ostaa uutena kaupasta. Ainakin jos painoksen ilmestymisestä on kulunut jonkin aikaa.
Itse olen ollut vuosituhannen alussa läheltä piti-tilanteessa kun lateraalein merkityn väylän nimelliskulkusuuntaa oli muutettu, eikä viitat olleet aina pareittain "porttina".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri161419- 281285
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka631182Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111072Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651026Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.271015Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?91003Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan30989Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se6981Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha1980