Tätä lapualaiset eivät taida edes uskoa ennen kuin työt alkavat? 🤔
" Toinen kehittämishanke on valtatie 19 välillä Seinäjoki-Lapua, jonka kustannusarvio kahdessa vaiheesta yhteensä 28,7 miljoonaan euroa.
Seinäjoki–Lapua-tien liikennemäärät aamu- ja iltaruuhkassa ovat 15 000 autoa tunnissa, eli periaatteessa enemmän kuin Vaasan moottoritiellä.
Tie on tukkoinen, ja sillä on ympäri vuoden 80 kilometrin nopeusrajoitus. Liikenteessä on paljon työmatkaliikennettä, raskasta liikennettä, mopoautoja ja syksyisin ja keväisin runsaasti maatalouskoneita.
Tavoitteena on ennen pitkää tehdä osuudesta nelikaistainen moottoriliikennetie. "
Näin hyviä uutisia on Ilkassa ja väitän, että mv vaikenee tästä.
Vielä parempi olisi, että parannustyöt jatkuisivat Kauhavalle asti, koska kohta kaikki kolme ovat yhtä ja samaa kaupunkia, mutta hyvä näinkin. 👍🏿
Lapua-Seinäjoki VT:lle 29 miljoonaa euroa
53
1823
Vastaukset
- TampereentieTärkein
Se tie on juurikin lapualaisille, ei seinäjokisille.
Seinäjoen etu ja suurin tarve on saada Parkanontien
kapeus, mutkaisuus ja pimeys kuntoon.
Myös Tuurin, Ähtärin tie on tärkeä.
Nöyrät lapualaiset saavat kihlautua Seinäjoen kanssa uuden tien myötä.- karja-poluutvain
Kaikki tiet seinäjoelle umpeen -jotta muualakin eletään omillaan.
Kyllä napa saa touhata yksin monttuineen.
Onhan ympyrä nurmoos hyvä ja ohitustie ne riittää. - savi-keeliiii
Siellää on muuten viimeiset tuutis kuapankaivuuss nyy-yout, eväspussit on tyhyjät.
- Hianuakuurtanehianua
Ja kuurtaneelkekki tulleepi mootooritie kun se on luvanna liityä vaasahan.
- valahti-sekin-haave
Aloittaja on vissiin luopunut siitä kaarnalaiva aatoksestaan ja vähän niinkuin nyt pakosalla keskiöstään äppäsanojensa kanssa.
- 5898752
Kyllä on hyvä uutinen lapualle kaikki seinäjokiset ja nurmoolaaset lähtöö lapuan tokmannihin ostoksille
- Ratikka...Halpee
Valtio ei enää yksin rahoita tiehankkeita.
Lapuantiehen....Seinäjoentiehen tarvitaan ainakin 5 milj e. omaa rahaa. - tumpelot-erikseen
Kolome tietä välillä ja ilimaa pitkin pääsee myös helikopterilla, liikaakin on välvejä, eikä tumpeloiten tarvii seilatakkaan -jotka eivät teitä löydä.
- Agrot
Miten liikennemäärä voi olla 15 000 tunnissa? Kuitenkin LiVi:n mukaan vuorokaudessa reilu 10 000. Tulikohan sulla nollavirhe?
- mitäs-ruuhkia-noilla-on
Nopeusrajoitusta olisi lasketava noilla seinäjoen ja lapuan välisillä teillä 50 km/h jotei aivan kuralla tuota väliä hypätä -pyärällä sitten ei olisi mitään rajoitusta -sais veivata miten haluaa.
- jalootelutaukoja
Kyllä junienkin pitääs ruhkas pysähtyä ja pitää tiiman taukoja, kun ei ole mihkään kiires ja matkustajat sais vähän jalootella.
- Kuvittelette
jalootelutaukoja kirjoitti:
Kyllä junienkin pitääs ruhkas pysähtyä ja pitää tiiman taukoja, kun ei ole mihkään kiires ja matkustajat sais vähän jalootella.
Ai siinä Keiteleen vientisahalla vai?
- mitästuasta-seikistä
Joo eikun junien pitäisi siitä ruhkan jälkee ohittaa seinäjoki tua aharas paikka suorinta tietä oarkanon raralle ja seinäjoelle menijät saisi kävellä sinne siinähän tervehtyisivät ja luanto kasvaisi.
Seinäjokea on kierrettävä ja kaikilla vehkeillä eihän sieltä koneetkaan lennä.
- callekiwes
Notti ei ymmärrä mistään. Ei mitään suhteelöisuudentajua kun väittää että 15000 autoa tunnissa. Korkeintaan vuorokaudessa.
Voi että joku voi olla yksinkertainen. Ja kuitenkin kirjoittelee joka asiasta.Toimittaja on lainannut jonkun viskaalin visioita, eikä ole huomannut/halunnut muuttaa lainattua tekstiä, kuten en minäkään. Kaikki tuota eivät edes huomaa, kun ihmissilmä tuppaa näkemään sen mitä se odottaa.
Eipäs nyt aleta pilkkuja viilaamaan, vaan mieluummin vaikka arvailemaan aikatauluja ja sitä, että haluaako Seinäjoki maksaa oman kuntaosuutensa rajalle asti? Veikkaanpa, että tuo visio ei toteudu ennen kuntaliitosta, kuten ei moni muukaan asia, mutta tomintoja S-Joki kyllä imuroi vanhaan malliin, jos liitosta ei jostain syystä tule. Sekin voi olla mahdollista, sillä miksi
se haluaisi tyhjää maaseutua? 😝
- Ptjai
Itte käyn sukuloomas yms asioilla välillä Kurikan suunnalla. On Lapua-Seinäjoki välilläkin toki liikennettä, mutta aika hyvin se nopeus pysyy jonossakin lähellä 80 km/h, ja todella harvoin näkyy maatalouskoneita. Lapua-Seinäjoki välillä maatalouskoneet pystyy aika pitkälti käyttämään kahta samaan suuntaan kulkevaa pienempää tietä. Suurin hidaste on Seinäjoki-Ilmajoki välillä, siellä on oikeasti melkein aina joku leviä tattori vetämäs letkaa ja jonon nopeus on pitkiä matkoja alle 40 km/h. Johtuu siitä ettei päätien suuntaisesti kulje vaihtoehtoisia teitä, sekä maataloutta on Ilmajoen suunnalla enemmän kuin Lapualla. Lapualla maatalous keskittyy enemmän Hellanmaan ja Haapakosken sivusuunnille. Jotenka kyllä varmaan tuo Ilmajoen suunta tarvii kipeimmin sen nelikaistatien, liikennemääräkin taitaa olla hieman enemmän Lapuan suuntaan verrattuna.
Kauhavan suunnallakin tulee joskus käytyä, kyllä se liikenne on jo sillä suunnalla sen verran harvempaa ettei sinne nelikaistatietä tarvita. Ja harvenee se Kauhavan suunnan liikenne muutenkin sitä mukaa kun sieltä yritykset ja ihmiset muuttaa kiihtyvällä tahdilla pois. Kauhavan pohjoispuolella ei ole mitään, eikä sinne ole oikein kenelläkään asiaa, korkeintaan joskus hiihtoloma-aikaan eteläpohjalaiset suuntaa pohjoseen Kauhavan läpi. Eteläsuomalaiset kulkee pohjosiin aivan muita valtateitä. Vt19 on lähinnä maakunnan sisäinen kokoojatie, jonka liikennevirrat muuttuu olemattomiksi reunamille mentäessä. Ainoastaan Jalasjärven suuntaan liikennemäärä pysyy jonkinlaisena, johtuen maakunnan ja eteläsuomen välisestä liikkumistarpeesta. Pitkämatka-mielessä maakunnan alueelta asioidaan lähes täysin etelän suuntaan, pohjoiseen ei ole kenelläkään asiaa muuta kuin hiihtolomalla. Siinä mielessä Kauhava on pussinperä. Toki suurin paikallinen asiointisuunta on edelleen Seinäjoki, joka suunnasta, ylivoimaisesti.- opelmazda
Liikennemäärissä Ilmajoen suunta jää Lapuasta paljon. Eli Lapuan edelle ei Ilmajoen suunnan tiehanke mene.
- 12654
Oletko miettinyt, että mitä kautta Etelästä Pohjoiseen menevä liikenne kulkee. Tämän takiahan Seinäjoen ohikulkutiekin rakennettiin, eikä reitille osu Seinäjoki-Ilmajoki väli.
- 675422
Ilmeisesti kirjoituksestasi voi päätellä Seinäjoen ohitustien rakentamisen olleen turhaa. Yksi perusteluhan oli etelä-pohojoinen suunnassa kulkeva suuri raskaan liikenteen määrä.
- Ptjai
Vastauksia...
- Liikennemäärä Seinäjoelta Ilmajoen suuntaan 10 934, ja Lapuan suuntaan 10 538
- Etelästä pohjoiseen menevä liikenne on vähäistä.
- Ohikulkutien rakentaminen ei ollut turhaa, rekat tarvitsee sitä.
Tuolta voit katsella vähän liikennemääriä, niin hoksaat mistä puhutaan.
https://extranet.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne- RautatieOnHalvin
Kartan perusteellaa Ilmajoki......Ideapark.Frami.......Lapua väli on edullisinta toteuttaa valmista rataa myöden paikallisratikalla.
Kesällä se vie turisteja Härmään ja Ähtäriin..Tuuriin.
Ja se teollisuusraide Ruhaan Keiteleen vienrisahaa varten.
Ja biomassapuuvarastoraide Rahkolaan Äänekosken biomassatehtaalle. - hondamosse
Huomaat varmaan itsekin, että tilasto on vuodelta 2016 (ohikulutie lisäsi liikennettä). Ja kuten itse sanoit rekat tarvitsee ohikulkutietä. Edelleen ne jatkaa Lapuan suuntaan (tai tulevat sieltä). Jatkossa Lapua-Seinäjoki välinen ennustettu liikennemäärä on niin suuri, ettei rakentamisjärjestyksestä ole epäselvyyttä.
- i-realisti
Ely-keskuksen selvityksissä Lapuan suuntaan menevän liikenteen määrä on arvioitu maksimissaan huomattavasti suuremmaksi kuin Ilmajoen suunnan. Lisäksi Lapuan suunnassa on karummat onnettomuustilastot. Näin on pakko todeta reijo realistina Ilmajoen suunnasta. Molemmilla teillä säännöllisesti liikkuvan totean vain, että tiettyinä kellonaikoina Lapuan suunnassa on melko hurja automäärä. Enkä oikein ymmärrä, miksei edes Atriale menevää väylää korjattu ohitustien rakentamisen yhteydessä. Väli on pahimmillaan kaottinen.
- Atrialle...Julkisella
i-realisti kirjoitti:
Ely-keskuksen selvityksissä Lapuan suuntaan menevän liikenteen määrä on arvioitu maksimissaan huomattavasti suuremmaksi kuin Ilmajoen suunnan. Lisäksi Lapuan suunnassa on karummat onnettomuustilastot. Näin on pakko todeta reijo realistina Ilmajoen suunnasta. Molemmilla teillä säännöllisesti liikkuvan totean vain, että tiettyinä kellonaikoina Lapuan suunnassa on melko hurja automäärä. Enkä oikein ymmärrä, miksei edes Atriale menevää väylää korjattu ohitustien rakentamisen yhteydessä. Väli on pahimmillaan kaottinen.
Miksi paikallisbussit eivät käy edes joskus Atrialla kääntymässä.
Liitoksen jälkeen paikallisbussit tai ........ratikka voivat käydä Lapualla kääntymässä.
Lapuantie kyllä vetää hyvin, kun tiellä ei ole traktoreita eikä polkupyöriä.
Valtio vaatii 20 prosenttisen oman kuntarahan hankkeisiin. On siinä taas Lapualle purtavaa. - austinmetro
Atrialle...Julkisella kirjoitti:
Miksi paikallisbussit eivät käy edes joskus Atrialla kääntymässä.
Liitoksen jälkeen paikallisbussit tai ........ratikka voivat käydä Lapualla kääntymässä.
Lapuantie kyllä vetää hyvin, kun tiellä ei ole traktoreita eikä polkupyöriä.
Valtio vaatii 20 prosenttisen oman kuntarahan hankkeisiin. On siinä taas Lapualle purtavaa.Ei se lapuantie ruuhka-aikana kovin hyvin vedä. Jos liikennemäärä vielä nousee seuraavan 10 vuoden aikana arvioidusti, niin nykyinen tie on aivan alimitoitettu. Ei millään kunnalla ole rahkeita tuollaiseen 20 % rahoitusosuuteen.
- austinmetro
Elykeskuksen infossa ainakin Lapuan suunnan liikennemäärät, mukaan lukien raskaanliikenteen lisäys) olivat prosentuaalisesti huimia. Siinä valossa Lapuan suunta on varmuudella ensisijainen kehittämisen kohde.
- Ptjai
Laittakaas jotain faktaperusteista linkkiä tuosta Lapuantien liikenteen kasvusta. Mistä se lisäys on tullut ja miksi? Ohikulkutiehän sinänsä ei synnytä uusia autoja, se on vain Vapaudentien sijaan uusi reitti Lapuantielle.
Enemmän näkisin että koko Ilmajoki-Lapua väli pitäisi olla nelikaistatietä. Lapuantien suurin liikennevirta menee muutenkin Seinäjoelle, noin 80% liikenteestä. Jos ja kun liikennemäärät lisääntyy, niin kyllä se johtuu Seinäjoesta eikä ohikulkutiestä.
Tampereelta kun lähtee Ouluun, niin paras ja nopein reitti menee Jyväskylän kautta. Eikä Seinäjoen ohikulkutie sitä asiaa muuta.- renkaankuluttaja
En ole noiden numerotietojen tutkija. mutta raskaan liikenteen osalta näkyy paljon autoja Keski-Pohjanmaan alueelta jonnekin Raaheen/Ylivieskaan asti. Sitten on paljon Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista, kuten alueelta Turku-Huittinen-Pori. En osaa määritellä, minne ovat menossa tai mistä tulossa, mutta näkyy huoltoasemilla pysähtyjinä/nukkujina. Tuossa Tampere-Oulu asiassa vedit asiat pikkuisen suoraksi. Jos Tampereelta tuleekin Keski-Pohjanmaalle tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin. Nopein on kai tulla reittiä Kuru-Alavus-Alajärvi, mutta teiden taso ei ole valtatietasoa.
- renkaankuluttaja
renkaankuluttaja kirjoitti:
En ole noiden numerotietojen tutkija. mutta raskaan liikenteen osalta näkyy paljon autoja Keski-Pohjanmaan alueelta jonnekin Raaheen/Ylivieskaan asti. Sitten on paljon Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista, kuten alueelta Turku-Huittinen-Pori. En osaa määritellä, minne ovat menossa tai mistä tulossa, mutta näkyy huoltoasemilla pysähtyjinä/nukkujina. Tuossa Tampere-Oulu asiassa vedit asiat pikkuisen suoraksi. Jos Tampereelta tuleekin Keski-Pohjanmaalle tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin. Nopein on kai tulla reittiä Kuru-Alavus-Alajärvi, mutta teiden taso ei ole valtatietasoa.
Raahe ja Ylivieska on tietenkin Pohjois-Pohjanmaata, niin ei kenenkään tarvitse takertua lapsukseeni.
- maajussinpoika
Keksiikö Ptjai keinon saada ne ilman pakottavaa syytä Lapua-Seinäjoki tietä ajavat traktorit ja muut hitaat ajoneuvot pois tuolta pääväylältä? Joen molemmin puolinhan menee ns. vanhat maantiet, jotka olisivat aivan sopivia esimerkiksi traktoreille. Jos ei ole asiaa tämän uuden tien varteen, niin traktorit voisi taittaa matkaa noita teitä. Monella traktorikuskilla tuntuu olevan ego niin mahtava, ettei jonoa voi päästää yhtään kertaa ohi 20 km matkalla.
t: traktorin perässä Lapuan ketjutehtaalta Seinäjoen ohitustielle ajanut - Ptjai
maajussinpoika kirjoitti:
Keksiikö Ptjai keinon saada ne ilman pakottavaa syytä Lapua-Seinäjoki tietä ajavat traktorit ja muut hitaat ajoneuvot pois tuolta pääväylältä? Joen molemmin puolinhan menee ns. vanhat maantiet, jotka olisivat aivan sopivia esimerkiksi traktoreille. Jos ei ole asiaa tämän uuden tien varteen, niin traktorit voisi taittaa matkaa noita teitä. Monella traktorikuskilla tuntuu olevan ego niin mahtava, ettei jonoa voi päästää yhtään kertaa ohi 20 km matkalla.
t: traktorin perässä Lapuan ketjutehtaalta Seinäjoen ohitustielle ajanutOn siihen keino. Nelikaistatie, jossa traktorilla ajo kielletty -merkki. Yleensä aina nelikaistatiellä ruukaa olla traktorilla ajo kielletty. Siihen viereen sitten kokoojatie, kuten esim 3-tien varrella on Jalasjärvellä tehty.
- Ptjai
renkaankuluttaja kirjoitti:
En ole noiden numerotietojen tutkija. mutta raskaan liikenteen osalta näkyy paljon autoja Keski-Pohjanmaan alueelta jonnekin Raaheen/Ylivieskaan asti. Sitten on paljon Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista, kuten alueelta Turku-Huittinen-Pori. En osaa määritellä, minne ovat menossa tai mistä tulossa, mutta näkyy huoltoasemilla pysähtyjinä/nukkujina. Tuossa Tampere-Oulu asiassa vedit asiat pikkuisen suoraksi. Jos Tampereelta tuleekin Keski-Pohjanmaalle tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin. Nopein on kai tulla reittiä Kuru-Alavus-Alajärvi, mutta teiden taso ei ole valtatietasoa.
Kyllä. Aivan oikea huomio. Kokkolan ja Raahen/Ylivieskan välillä on paljon liikennettä, varsinkin raskasta liikennettä. Kuitenkin jostain syystä Etelä-Pohjanmaalta pitkänmatkan liikenne ei suuntaudu juurikaan pohjoiseen, vaan enemmänkin Vaasan ja Tampereen suuntiin. Etelä-Pohjanmaa ei ole siinä mielessä minkään läpikulkutien varrella, vaan enemmänkin pussinperä, kuten myös Vaasa. Oikeastaan nelostie on ainoa pohjoisen ja etelän yhdistävä läpikulkuväylä.
Sammakkoperspektiivistä on todella hankala hahmottaa, mihin liikenne on menossa. On kuitenkin liikenteestä ja logistiikasta paljon tutkittua tietoa, siitä minäkin tietoni ammennan. - logistiikkains
Ptjai kirjoitti:
Kyllä. Aivan oikea huomio. Kokkolan ja Raahen/Ylivieskan välillä on paljon liikennettä, varsinkin raskasta liikennettä. Kuitenkin jostain syystä Etelä-Pohjanmaalta pitkänmatkan liikenne ei suuntaudu juurikaan pohjoiseen, vaan enemmänkin Vaasan ja Tampereen suuntiin. Etelä-Pohjanmaa ei ole siinä mielessä minkään läpikulkutien varrella, vaan enemmänkin pussinperä, kuten myös Vaasa. Oikeastaan nelostie on ainoa pohjoisen ja etelän yhdistävä läpikulkuväylä.
Sammakkoperspektiivistä on todella hankala hahmottaa, mihin liikenne on menossa. On kuitenkin liikenteestä ja logistiikasta paljon tutkittua tietoa, siitä minäkin tietoni ammennan.Väittäisin toisin. Ei tavaraliikenne Tampereelta Kokkolaan ja muulle rannikkoseudulle mene nelostien kautta. Kyllä se liikenne ihan kartasta on pääteltävissä. Nelostie ei ole noin ehdottomassa asemassa kuin kerrot. Toki se on sitä Helsinki/Tampere-Oulu väleillä, mutta etäällä nelostiestä olevat paikkakunnat suuntaavat liikennettä muille väylille. Kokkolan alueelta osalta yksi merkittävä tavaraliikennekeskittymää on Kruunupyyssä ja muutenkin Kokkolan sijainti on melko etäällä nelostiestä. Tuntuu myös rannikkoreitiltä 8-tieltä tulleen liikennettä Seinäjoen kautta tulevalle väylällle Seinäjoen ohikulkutien valmistuttua. Ajallisesti Seinäjoki oli aiemmin suuri pullonkaula. Mitä tulee mainintaasi logistiikan tietämyksestäsi, niin on näihin asioihin muutkin perehtyneet. Etelä-pohjoinen liikenteen lisäksi poikittaisliikenteeseen ja mm. rautatiekuljetusten mahdollisuuksiin ja yhdistettyihin kuljetuksiin.
Eräiltä osin olen kanssasi eri mieltä, mutta en ala asiasta väittelemään tämän enempää. - TähtimalliOnTärkeä
logistiikkains kirjoitti:
Väittäisin toisin. Ei tavaraliikenne Tampereelta Kokkolaan ja muulle rannikkoseudulle mene nelostien kautta. Kyllä se liikenne ihan kartasta on pääteltävissä. Nelostie ei ole noin ehdottomassa asemassa kuin kerrot. Toki se on sitä Helsinki/Tampere-Oulu väleillä, mutta etäällä nelostiestä olevat paikkakunnat suuntaavat liikennettä muille väylille. Kokkolan alueelta osalta yksi merkittävä tavaraliikennekeskittymää on Kruunupyyssä ja muutenkin Kokkolan sijainti on melko etäällä nelostiestä. Tuntuu myös rannikkoreitiltä 8-tieltä tulleen liikennettä Seinäjoen kautta tulevalle väylällle Seinäjoen ohikulkutien valmistuttua. Ajallisesti Seinäjoki oli aiemmin suuri pullonkaula. Mitä tulee mainintaasi logistiikan tietämyksestäsi, niin on näihin asioihin muutkin perehtyneet. Etelä-pohjoinen liikenteen lisäksi poikittaisliikenteeseen ja mm. rautatiekuljetusten mahdollisuuksiin ja yhdistettyihin kuljetuksiin.
Eräiltä osin olen kanssasi eri mieltä, mutta en ala asiasta väittelemään tämän enempää.Poikittaisliikenteelle on tulossa kaksi uutta huomattavaa kiihdykettä.
1. Merenkurkun uusi laiva Vaasata Uumajaan.
2. Uusi iso turistikeskittymä Ähtäriin kun Pandat saapuvat Suomeen.
Valtatie 18 mahdollistaa nämä molemmat kalliit hankeet onnistua.
Nyt vaan ko. tie ei ole alkuunkaan valtatietasoinen.
Veneskosken Kouran oikaisut ohitukset ja Sydänmaan vaarallisten rautatietsoristeysten poistot ovat kiireellisimmät.
Seinäjoen liikenne kehittyy tähtimallina eikä vain yksittäisenä I-palkkina .
Valtatie 3 Parkanoon ja Tampereelle on myös hankala pullonkaula, jota pitäisi koko Pohjanmaa painostaa parantumaan. - Ptjai
logistiikkains kirjoitti:
Väittäisin toisin. Ei tavaraliikenne Tampereelta Kokkolaan ja muulle rannikkoseudulle mene nelostien kautta. Kyllä se liikenne ihan kartasta on pääteltävissä. Nelostie ei ole noin ehdottomassa asemassa kuin kerrot. Toki se on sitä Helsinki/Tampere-Oulu väleillä, mutta etäällä nelostiestä olevat paikkakunnat suuntaavat liikennettä muille väylille. Kokkolan alueelta osalta yksi merkittävä tavaraliikennekeskittymää on Kruunupyyssä ja muutenkin Kokkolan sijainti on melko etäällä nelostiestä. Tuntuu myös rannikkoreitiltä 8-tieltä tulleen liikennettä Seinäjoen kautta tulevalle väylällle Seinäjoen ohikulkutien valmistuttua. Ajallisesti Seinäjoki oli aiemmin suuri pullonkaula. Mitä tulee mainintaasi logistiikan tietämyksestäsi, niin on näihin asioihin muutkin perehtyneet. Etelä-pohjoinen liikenteen lisäksi poikittaisliikenteeseen ja mm. rautatiekuljetusten mahdollisuuksiin ja yhdistettyihin kuljetuksiin.
Eräiltä osin olen kanssasi eri mieltä, mutta en ala asiasta väittelemään tämän enempää.Toki Tampereelta Kokkolaan menevä liikenne kulkeekin Seinäjoen ohi, olet siinä aivan oikeassa. Kerroin lähinnä siitä, mihin suuret liikennevirrat suuntautuu, enkä tarkoittanut tällä pelkästään rekkaliikennettä, vaan liikennettä yleensä. Ja varmaan tietty prosentti tuolta 8-tieltä on voinutkin siirtyä Seinäjoen reitille. Mutta nämä näyttelevät niin pientä prosenttia, ettei sillä ole käytännön merkitystä ohikulkutien liikennemääriin, sekä Seinäjoki-Lapua tien liikennemääriin, josta tässä keississä alun alkujaan keskusteltiin.
Etelä-Pohjanmaan pussinperäisyyden havaitsee ihan jo siitä, että liikennemäärät suorastaan romahtaa Alahärmän ja Kauhavan pohjoispuolella. Se tarkoittaa sitä, että sinne Kokkolan ja Ylivieskan suuntaan ei kuitenkaan Etelä-Pohjanmaalta tai sen ohi ole menossa kuin harvat. Kokkolan henkilö- ja tavaravirrat liikkuu käytännössä rannikon 8-tien suuntaisesti, muut suunnat ovat selvästi hiljaisempia. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan välillä on yllättävän vähän liikennettä.
- milioonat.vilajaa
Pääskö unohtumahan jotta Lapuan satraapit lupas viälä milioonan eurua ylimääräästä kaupungin lompsasta. Käytös on silloon 30 milioonaa.
- mitäs-kauniinpaa-on
Muistetaankos yhtään tätä ---näitä kieloja --pirusti lapioidessaan.
https://www.youtube.com/watch?v=j_ch-7JCFf0
Löysemmin rantein LAPUAN humuun vain kevään morsiaimin. - Ptjai
Kun katsoo pelkkää raskasta liikennettä, niin ei se nyt pelkästään Lapualle tai Itäväylälle suuntaudu. Lapuantiellä toki kulkee paljon raskasta liikennettä, liikennemäärä 967 per vrk. Kuitenkin ohikulkutiellä sitä on 365 Nurmon päässä, ja 569 Rengonharjun päässä. Vertailun vuoksi Ilmajoen suuntaan raskasta liikennettä kulkee 702 per vrk, joskin se vähenee aika nopeasti lukemaan 570.
Lapuantieltäkin enemmistö rekoista suuntaa (yllätys yllätys) siitä maailmanpyörän alitse kohti Pohjanvaltatietä. Miksi? Siksi että useimmalla rekalla näyttää olevan kuitenkin asiaa Seinäjoelle eri kohteisiin.
Jos nyt näitä Seinäjoen viittä eri pääsuuntaa katsoo raskaan liikenteen osalta, niin tässä ne suuruusjärjestyksessä.
-Lapuan suunta 967
-Ilmajoen suunta 702
-Jalasjärven suunta 683
-Alavuden suunta 495
-Ylistaron suunta 420
-Ohikulkutie eli Itäväylä 365-569
Toki nämä ovat 2016 loppuvuoden tilastoja. Mutta kyllä tuo lähellä totuutta on, koska raskas liikenne alkoi sitä heti käyttämään.- renkaankuluttaja
Pikku huomautus tekstiisi, että rekkaliikenteen kannalta ohitustie aukesi todellisuudessa vasta loppuvuodesta 2016. Tiehanke oli siihen saakka kesken Nurmon suunnassa ja ohikulkutien hyödyt katosi kurvaillessa Kuortaneentietä kohti Käyttöautoa. Lopullisen avaamisen jälkeen raskas liikenne on varmuudella jonkin verran lisääntynyt. Ettei tilastosi olisi ajalta ohikulkutien avaamista kokonaisuudessaan? Kokkolan henkilö- ja tavaraliikenne ei kulje ainoastaan vaasan kautta rantatietä.
- opposittio
Eli itäinen ohikulkutie perusteltiin aikanaan väärin. Jalasjärven suunnasta Lapuan suuntaan raskasta liikennettä menee niin vähän, että olisi kannattanut rakentaa halvempi läntinen ohikulkutie. Suuri peruste ohikulkutielle oli Seinäjoen läpi jyräävä suuri raskaan liikenteen määrä. Mutta tuon vähäisen liikenteen olisi helposti vetänyt läntinen vaihtoehto.
- Ptjai
Renkaankuluttajalle. Löysin Ely-keskuksen sivuilta erään tutkimuksen, jossa on vertailtu vuoden 2015 ja 2017 liikennemääriä, viikoilta 5 ja 6, jotka ovat hyvin tavanomaisia viikkoja ilman arkipyhiä ja lomaliikennettä, ja siksi vertailukelpoisia keskenään.
Tuossa linkki siihen:
https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/56135/Kandidaatintyö Venla Määttä/2027a186-1619-42be-9cf4-487b5b5499fb
Tuosta tutkimuksesta kävi ilmi, ettei ohikulkutie ole lisännyt Lapuan suunnan liikennettä juurikaan. Sen sijaan se on vähentänyt Pohjan Valtatien liikennettä, sekä Vapaudentien liikennettä.
Ohikulkutien liikennemäärät (kaikki liikenne) ovat siis vuonna 2017
-Kertunlaakson mittauspisteessä 2158 ajoneuvoa/vrk
-Rengonkylän mittauspisteessä 3317 ajoneuvoa/vrk
Tuon 2016 tilaston mukaan lukemat olivat:
-Kertunlaakso 2724
-Rengonkylä 3085
Eli tämän mukaan kyllä nuo suunnilleen samansuuruisia lukemia esittävät. Itse asiassa tuo 2016 vuoden tilasto ohikulkutien viimeiseksi valmistuneesta pätkästä, kuvaa marras-joulukuun keskiarvoa, koska aiempaa tilastoa ei ollut rakennustyön keskeneräisyyden takia olemassa.
Tutkimuksessa todettiin, että Lapuan suunnan liikennemäärän pelättiin kasvavan, ainakin joidenkin mielestä. Jostain syystä näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan Lapuan suunnan liikennemäärä on kasvu on ollut vain hyvin pientä, johtuen lähinnä Lapuan kasvaneesta väkiluvusta. On vain niin, että ihmisten liikkumista on vaikea ennustaa. Ihmiset eivät liiku ohikulkutielle ohikulkutien takia, vaan ihmiset liikkuu sinne minne heillä on kulloinkin tarve mennä.
Mutta kannattaa tosiaan lukea tuo tutkimus, siinä on paljon mielenkiintoisia havaintoja.- Roves...Rules
Nyt kun seuraa uuden Roveksen alueen rakentumista, on selviö,
että kaupungin voimakas rahallinen satsaus ohikulkutiehen oli oikea.
Logistiikkayritykset ovat keskittyneet Rovekseen.
Mahdollisen kuntaliitoksen kannalta Roveksen rakentuminen on tärkeää. - Ptjai
Roves...Rules kirjoitti:
Nyt kun seuraa uuden Roveksen alueen rakentumista, on selviö,
että kaupungin voimakas rahallinen satsaus ohikulkutiehen oli oikea.
Logistiikkayritykset ovat keskittyneet Rovekseen.
Mahdollisen kuntaliitoksen kannalta Roveksen rakentuminen on tärkeää.Siihen tuo ohikulkutien tuleminen osittain perustuukin. Tulevaan maankäyttöön, ja ennenkaikkea mahdolliseen potentiaaliin. Paljon pitää kuitenkin sinne suunnalle rakentaa, ennenkuin ennustetut liikennemäärät toteutuu.
Periaatteessa Itäväylä onkin parempi nimi kuin Ohikulkutie. Koska tulevaisuudessa rakentamisen myötä se on yhä vähemmän ohikulkutie, ja yhä enemmän kaupungin sisäinen kokoojaväylä. Mutta vain jos potentiaali toteutuu. Nykyisellä poukkoilulla siitä ei ole mitään takeita.
Mikäli sinne Itäväylän varteen ei tule muutamaa hallia enempää, on suuri riski, että kauppa keskittyy kuitenkin Pohja-Jouppi välille sekä keskustaan. Tällöin on suuri vaara, että Itäväylä jää kuitenkin pelkäksi harvain ohikulkutieksi. Logistisestihan se olisi oikein hyvällä paikalla. Mutta toteutuma on silti epävarmaa, koska asioiden siirto sinne ei ole ihan yksinkertaista, eikä se onnistu kerralla, vaan siihen kehittymiseen menee mahdollisesti vuosikymmeniä.
Kuka tekee sinne ensimmäisenä, seuraako muut perästä, siinä on omat riskinsä investoida neitseelliseen korpimaahan, jossa suhteellisen vähän vielä liikennettäkin. Kauppa ei sinne ainakaan itsestään siirry, tarvittaisiin joku suuri vetonaula, Ikea tai Ideapark, niin silloin sen imussa sinne muutkin seuraisivat. Jonkun HongKongin ei kannata pioneerina sinne ensimmäisenä siirtyä, koska voi olla ettei asiakkaat sinne yhden kaupan perään lähtisi kuitenkaan, ja parkkipaikat sitten tyhjinä ja kauppa kohta konkurssissa. Riskittömintä on rakentaa Pohjaan, Jouppiin tai keskustaan, asiakasvirrat on jo luonnostaan siinä ympärillä. Sen takia sitä Ideaparkiakin nyt Jouppiin sitten loppujen lopuksi aiotaan, riskittömimpään paikkaan. - lentajanlikka
Millaisia määriä mahtaaa liikkua liikennettä akselilla Lapua-Alavus-Virrat-Tampere jne. Ainakin joidenkin isojen kuljetusketjujen autot menevät tuota reittiä. Keski-Pohjanmaan suunnasta tulee taas raskasta liikennettä reittiä Alajärvi-Alavus-Virrat jne.
- Ptjai
lentajanlikka kirjoitti:
Millaisia määriä mahtaaa liikkua liikennettä akselilla Lapua-Alavus-Virrat-Tampere jne. Ainakin joidenkin isojen kuljetusketjujen autot menevät tuota reittiä. Keski-Pohjanmaan suunnasta tulee taas raskasta liikennettä reittiä Alajärvi-Alavus-Virrat jne.
Jos nyt pelkkää raskasta liikennettä katsoo. Lapua-Kuortane väli on tuon "reitin" vähäliikenteisin, hiljaisimmassa mittauspisteessä vain 136 raskaan liikenteen ajoneuvoa. Kuortane-Alavus 299-371.
Alavus-Virrat 365-263
Virrat-Kuru 199-180
Kuru-Ylöjärvi 358-618
Tuosta nyt voi äkkiä päätellä että Lapua-Virrat-Tampere "reittiä" ei ajeta päästä päähän, vaan se liikenne on lyhytmatkaista liikennettä, eli se ei ole ns "linja". Kuru-Ylöjärvi on selkeästi raskaan liikenteen osalta vilkkain kohta. En tiedä mitä sieltä Kurun suunnalta ajetaan, tukkirekkoja varmaan, kuitenkin suunta on etelä.
Alajärvi-Alavus-Virrat on tätäkin vähäliikenteisempi, eli mistään "linjasta" ei voi puhua tältäkään osalta.
Ja edelleenkin pointtina ns pääliikennevirrat. Toki raskasta liikennettä kulkee pienilläkin sivuteillä, mutta se ei ole pääliikennevirtaa. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, raskaan liikenteen päävirrat on Vt19:lla ja Kt67:lla Kauhajoelle saakka, sekä Vt18 Seinäjoelta Vaasaan päin, kuten myös Vt3 Jalasjärveltä etelään. Kaikki muu on sivuliikennettä.
Myös muu liikenne on tuolla Lapua-Virrat-Tampere välillä selvästi päävirtoja vähäisempää. Toki sieltä kautta pääsee ainakin Lapualta henkilöautolla nopeiten Tampereelle, kun ei ole ruuhkia eikä rekkoja ohitettavana. Käytännössä Lapua-Tampere liikennettä on hyvin hyvin vähän. Suuri osa Kt66 autoista on menossa todennäköisesti Tuuriin. - lentajanlikka
Päävirtojen määrittelystäsi pakko kysyä, että eikö yksi raskaan liikenteen päävirta täytyisi olla Jalasjärveltä Pohjoiseen. Vaasan tavaraliikenne Etelästä tulee jostain ja se ei kierrä Seinäjoen tai Porin kautta. Vai onko reitti poissa, koska se menee maakunnan "reunalla" tullen Pirkanmaalta ja kurvaten jo ennen Laihiaa Pohjanmaan puolelle. Kokkola-Tampere-Helsinki on ainakin osittain siirtynyt kulkemaan ohikulkutien myötä Seinäjoen kautta. Ennen kuljettiin enempi tuota Alavuden ja Virtojen reittiä. Joskin Kurun sijasta ajettiin välillä Oriveden kautta. Toki tämä minun fakta ei koske satoja autoja. mutta käytännössä asia meni näin.
- Ptjai
lentajanlikka kirjoitti:
Päävirtojen määrittelystäsi pakko kysyä, että eikö yksi raskaan liikenteen päävirta täytyisi olla Jalasjärveltä Pohjoiseen. Vaasan tavaraliikenne Etelästä tulee jostain ja se ei kierrä Seinäjoen tai Porin kautta. Vai onko reitti poissa, koska se menee maakunnan "reunalla" tullen Pirkanmaalta ja kurvaten jo ennen Laihiaa Pohjanmaan puolelle. Kokkola-Tampere-Helsinki on ainakin osittain siirtynyt kulkemaan ohikulkutien myötä Seinäjoen kautta. Ennen kuljettiin enempi tuota Alavuden ja Virtojen reittiä. Joskin Kurun sijasta ajettiin välillä Oriveden kautta. Toki tämä minun fakta ei koske satoja autoja. mutta käytännössä asia meni näin.
Kyllä, raskaan liikenteen yksi päävirta menee Jalasjärveltä pohjoiseen, Vt19 pitkin, yhtyen Vt8:aan. Tosin Alahärmä-Jepua välillä se päävirta pienenee jo lukemaan 481. Toki sitten kokonaisliikenne (mihin kuuluu henkilöautot) romahtaa tuossa Alahärmän pohjoispuolella, joten siinä mielessä Etelä-Pohjanmaa on kokonaisuuden kannalta pussinperä. Ja enemmänkin Seinäjoki on raskaan liikenteen osalta solmupiste, kuin ohikulkupaikka. Raskas liikennehän suuntautuu Kokkolan suuntaan 50/50 Vaasan/Seinäjoen suunnasta. Seinäjoki-Tampere väli on selkeästi päävirtaa, koska määrä pysyy koko matkalla lähellä 900 raskasta ajoneuvoa. Tosin sitten jossain Helsinki-Lahti välillä raskaan liikenteen määrä on yli 2000 ajoneuvoa, se antaa hieman mittasuhteita näille päävirroille. Suurin ja pisin päävirta on Nelostie, Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Kemi, jossa raskaan liikenteen määrä pysyy koko matkan hyvin korkeana.
- Peräkylänpoika
Ei näitä isoja tiehankkeita takavuosien historiatietojen perusteella ajoiteta ja suunnitella. Ennusteet 10-20 vuoden päähän on pohjana ja silloin ennustemalleissa on näiden valtatietasoisten teiden kohdalla maakunnan elinkeinotoiminnan ja asutuksen kehitysennusteiden lisäksi melko laajalta alueelta kehitys maakunnan ulkopuolellakin ja sen synnyttämä liikenne, joka saattaa valita ko reitin.
- TampereellaMaailmaAukee
Silloin lapualiset johtajat Peltola ja Pöntinen ovat jo eläkkeellä ja uskalletaan sanoa, että Vt 3 Tampereelle on Seinäjoen ja Pohjanmaan tärkein kehitysväylä.
Parkanontien mutkat, kapeus ja pimeys wituttawat. - Yhteinen....tulevaisuus
Lapuantie....Seinäjoen tie levennetään vain jos kunnat ovat yhtä ja samaa.
Yksin ei ole painoarvoa. - humpan-himot
Mitäs sitä leventää parempi kaventaa
Ilkassa on tilaajalle erittäin mielenkiintoista tietoa tästäkin hankkeesta. 🤗
" Valtatie 19:n Lapuan ohituskaistahanke päivitetty uuteen uskoon " Hanketta viedään siiheen
suuntaan mitä aloituksessa toivoin. 👍🏼
https://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/tilaajalle-7.3187110?aId=1.2439035- jatkoa-sein-lapua-väliii
Kyllä nua ilikan jutut tiäretähän, koskaan ei ne ole pitäneet paikkaansa, ku ei niiläl oo viitteliäisyyttä niitä perinpohjin selevittää -on akojen paasoota kaikki.
NOT-tihan on ennenkin tuan juttuihin haksahdellu ja kimittänyt -taitaa ittekkin siellä tolopilla hillua.
sen pituinen se, lisätä matkaa vain kurvia kurvin perään
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht1723375Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava3732161Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii542097- 421988
Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua321481Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em931241- 541203
Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.
Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul3941091Jumala puhui minulle
Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles1151015- 46889