kiivaammin jalkojemme juureen. Siihen samalle kostealle tiivistyneella hiekalle piirrät sydämen. Pidät kädestäni lujempaa kiinni, ja kysyt "Kestätkö sä? Mä oon tässä.". Mua pelottaa horisontissa näkyvä paksu mustaa taivasta vasten pullisteleva harmaan valkea pilvi. Samalla näkymä sumentaa minulle arvokkaan tunteen. Sen syksyisen maiseman, jonka kirpeä talvea ennakoiva tuuli tuo muassaan omenoiden tuoksun. Mä en halunnut vastata vaan katsoa sua syvälle silmiin, ja kysyä mitä kotimme sinulle merkitsee. Mitä kotimme hyllyillä olevat kirjat sinulle merkitsevät? Mitä kodissamme vietetyt illat ja puhtailla marmoripinnoilla terävällä veitsellä leikatut tomaatit sinulle merkitsevät? Pelkäätkö sä menettäväs mut? Jätätkö mun vaatteiden hienostuneen seesteisen tuoksun kotiimme muistuttamaan yhteisistä öistä? Jätätkö kuvani muistuttamaan kuka sinua on rakastavasti pitänyt kädestä kiinni? Muistaako sydämesi ketä kylmästi manipuloit jäämään viereesi, hoivaasi, käsillesi?
Laajenevatko pupillisi vieläkään, värähtävätkö ne edes tässä hetkessä edes hetken?
Laajenevatko pupillisi vieläkään, värähtävätkö ne edes tässä hetkessä edes hetken?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuin kosketus.
Värähdys sielussa.
<3
Syysunelmaa päivääsi
jaa, täällä ei olekkaan vielä alkanut kiroilu ja parkumistunnit, nyt trollimies runoilee itselleen voi kuinka ihanata ;D
Aallot lyövät siel,
harjalla aallon,
liito on tosin cool.
Syvälle meren,
lyönnit ei löydä,
siellä meri taas,
näyttää kauneuden.
Ulkona on kylmä
Syksy saa minut jäämään sisälle
Katson ikkunasta ulos
Tuuli saa minut lumoihin
Lehdet tekevät kauniin maton maahan
Aaltojen alla on vedenalainen salattu maailma.
Syvällä pinnan alla elää korallien värikäs metsä mitä mainioimpine asukkaineen. Juovikkaat, kiiltävät, monen kokoiset kalat uiskentelevat parvina, muodostaen massoittain nopeasti vaihtelevasti liukuvia uintikuvioita. Hypnoottinen liikehdintä vasemmalta oikealle vangitsee katsojan ihastelemaan liikkeen sulavuutta ja kauneutta.
Minä katselin maailmaa unessani ja hämmästelin, vedenalaisessa valtakunnassa näkyivät kaikki värit niin kirkkaina ja aika tuntui pysähtyneen. Minä ja hän hymyilimme toisillemme ilman rihman kiertämää. Kauniina maailma piirtyi eteeni, täydelliseen rauhaan ja hyväksyntään taipuvi mieleni.
Yksin istun laiturilla. Katson merelle. Ilta on jo tullut.
Odotan sinua.
Appelsiini halkesi, kuului poks. Mehut levisivät läjähtäen ja jäljet jättäen, pitkin seiniä 😃
Rakkauden jälkeinen raukeus,
lämmin endorfiinikylpy.
Viimeiset hellät hyväilyt,
ennen pehmeitä unia.