Opiskelen insinööriksi. Alussa olin innostunut opinnoista, mutta nykyisin motivaatio on kadoksissa. Olen kyllä läsnä kaikilla tunneilla ja teen vaaditut tehtävät, mutta suurimman osan ajasta ihmettelen mitä pitäisi tehdä omalla elämällä. Keskiarvo on reilu kolme tällä hetkellä eli ihan hyvin menee, mutta tylsää on. Ei ole suuremmin intoa tehdä oikeastaan mitään. Fiilikset on vähän sellaiset, että kunhan valmistuu. Ennen näitä opintoja olin aika aktiivinen ihminen ja tykkäsin käydä eri paikoissa yms. Nykyisin jatkuva pänttäys ja laskeminen tylsistyttää minut täysin. Ammattikoulu on pohjalla, joten totuttelua on vaatinut se, että käytäntöä ei ole yhtään koulussa. Kesällä pidettävät harjoittelut ovat, sitten toinen juttu.
Onko muilla vastaavia kokemuksia AMK-opiskelusta? Eniten tavallaan kaipaisin sitä kiirettä ja ripeyttä mihin olin aikaisemmin tottunut. Jos asiat haluaa oppia kunnolla niin niihin täytyy perehtyä. Tuntuu kuin koko oma maailma olisi pysähtynyt opiskelun myötä. Joudun paljon näkemään vaivaa joidenkin aineiden kohdalla ja se vie energiaa. Sitten ei oikein jaksa keskittyä muuhun. Monesti ajattelen pitäisikö kattoo, joku leffa, mennä ulos syömään tai käydä yökerhossa. Tuntuu kuin olisi jokin Jet Lag päällä.
Tavallaan vaivaa se, että tässä vain odottelee milloin valmistuu. Jossain määrin aika menee hukkaan kun ei ole muuta tekemistä kuin opiskelu. En vain jaksa innostua mistään.
Onko muilla vastaavia kokemuksia AMK-opiskelusta? Eniten tavallaan kaipaisin sitä kiirettä ja ripeyttä mihin olin aikaisemmin tottunut. Jos asiat haluaa oppia kunnolla niin niihin täytyy perehtyä. Tuntuu kuin koko oma maailma olisi pysähtynyt opiskelun myötä. Joudun paljon näkemään vaivaa joidenkin aineiden kohdalla ja se vie energiaa. Sitten ei oikein jaksa keskittyä muuhun. Monesti ajattelen pitäisikö kattoo, joku leffa, mennä ulos syömään tai käydä yökerhossa. Tuntuu kuin olisi jokin Jet Lag päällä.
Tavallaan vaivaa se, että tässä vain odottelee milloin valmistuu. Jossain määrin aika menee hukkaan kun ei ole muuta tekemistä kuin opiskelu. En vain jaksa innostua mistään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tsekkaa onko opiskelutaidoissasi korjattavaa. Jos kaikki aikasi kuluu lukemisessa, niin jokin siinä lukemisen järjestelyssä mättää pahasti. Nuoren ihmisen on hyvä myös välillä tuuletella. Urheilla ja käydä illanvietoissa yms. Pystytkö jotenkin vaikuttamaan lukemisprosessiisi. Pariton viikkoa ja parillinen viikko ovat hyviä tapoja. Parittomalla viikolla panostat lukujuttuihin A ja parillisella viikolla lukujuttuihin B. Paras tapa saada lisäenergiaa on mennä riittävän aikaisin nukkumaan. Riittävä yöuni on edellytys kaikkeen menestymiseen. Älä roiku netissä "paskaa" katsomassa.
En huomannut, monesko vuosi menossa, mutta onko teillä nyt kenties sellainen yleissivistävämpi teoriajakso? Monesti ne ihan oikeat ammattiin liittyvät kurssit on niitä mielenkiintoisempia. Kyllä tuollainen suvantovaihe tuli itsekin koettua, ja muistaakseni joku meille ihan alussa sanoikin, että on hyvin yleistä, että tuollainen vaihe tulee ns alkuinnostuksen jälkeen. Yritä elää muutakin elämää kuin koulua (vaikka velvollisuudentunto painaa), ota mahdolliset tukikurssit vastaan ja älä välitä, vaikka joutuisit jonkun kurssin käymään uusiksi. Arvosanoja ei muista enää kukaan, ellet aio suoraan papereilla pyrkiä johonkin muualle.
Ihan normaalia. Varmasti monet muutkin ovat sama mieltä. Pitää olla sinnikäs eikä antaa periksi. Toki on asioita, missä pitääkin antaa itselleen periksi ja höllätä kontrollia välillä. Jokainen selviytyy oman taitonsa mukaan, mutta jokainen tarvii välillä apuakin. Jetlaggi on osa elämää aina.
Kertokaa mulle kannattoo mun lähtee yriään edest opiskelemaan. Täytän 20 oon metallipuolen käyny ja joku tekniikan insinööri vähä kinostais. mutta en ole mikään lukija ylä astellakaan en lukenut mihinkää kokeeseen oikeastaan ja keskiarvo joku 7 vähä alle tais olla. Ammattikoulus kuiteki meni iha jees ja tuli pari 3 esim matikka ja enkku. Että onko mun järkee lähtee opiskelemaan ja onko siitä hyötyä jos nipin napin valmistuu. Ja sitte kun oon luonteeltaan hiljanen ja en oikee pääse mihinkää porukkaa ja en osaa puhuu muitten kans ja on vaikee saada mitää kavereita oon vaa hilijaa yksinää ja teen mitä pitää. Onko tää sitte huono asia sitte jos valmistun ja yritän päästä johoki insinööriks töihin
Miksi kuitenkin mietit opiskelua, vaikka lukeminen ja opiskelu ei ole sun juttu? Jospa nyt hankkiutuisit töihin muutamaksi vuodeksi. Se voisi hyvinkin kohentaa itseluottamusta, jota tarvitaan insinööriopinnoissakin. Entäs armeija, onko käyty?
Armeija käyty olin vuoden kuskina ehkä hiuka itteluottamusta lisäs. Mutta oon just päässyt töihi mutta paskalla palkalla ka ei homma oo yhtää kiinnostavaa enkä haluais tässä työpaikassakaa olla loppuu elämää että ihan tulevaisuude kannalta oon miettiny opiskeluu
Sinulla on jo ammatti joten on mahdollista myös mennä töihin. Olisiko se hyvä vaihtoehto opiskelun jatkamiselle ?Onko töitä paikkakunnallasi ja alallasi ? Jos työtä ei saa niin sitten opinnot on järkevämpää kuin vaan olla työttömänä. Olet niin nuori että muutkin AMK opiskelijat on samanikäisiä. Mutta mieti työvaihtoehto myös
Just alottanut työn ja sopimus on joulukuu loppuu mut mahdollisuus jopa vakii mutta ko ei oo yhtää kiinnostavaa homma seison konee vieres ja vaihan paloja jne. Plus paska palkka enkä oo aatellut sitä hommaa tehä loppu elämää nii ihan vaa tulevaisuude kannalta oon tota opiskeluu ruvennu harkitsemaa hiuka enemmä haluun mu elämältä ko tota paskaa loppu elämän
No haluatko jatkaa siinä "paskahommassa" paskalla palkalla, vai opiskella loppuun ja työskennellä hyvällä palkalla? Enpä tiedä... Tosiaan... Mitenkähän on... Itse valmistuin juuri AMK:ista tekniseltä puolelta ja olen hakenut töitä. Pääsin myös töihin ja palkkakin on toivomuksen mukainen. Kyllä töihin pääsee, kun jaksaa hakea! Voi olla että joutuu käymään monessa työhaastattelussa, mutta siinä vain taito harjaantuu koko ajan.
Mutta jos tahdot jatkaa opiskelua niin sinun pitää opetella ensin kirjoittamaan kunnolla. Ei mitää 13v txt viest kielt.
Tässä ketjussa on näköjään monta kirjoittelijaa, joten vaikea on mitään neuvoa sanoa kellekään, eikä varsinkaan kannata neuvoa työtään jättämään, mutta omasta motivaatiosta kait se on kiinni, ja kuinka vaikeisiin olosuhteisiin on valmis riskeeraamaan lähtemään. Joillekin ei lukeminen ja opiskelu sovellu ja opiskelemaan lähtö voi olla virhe. Omalla kohdallani näin ei ollut.
Jos nykyinen ala ei nappaa ja varsinaista lukuintoa ei ole, niin mitenkäs joku toinen tutkinto ammatilliselta puolelta?