Ministeri Hannes Manninen ja Pohjois-Suomen kuntaliitos
Se on niin, että virkavapaalla olevan Tornion kaupunginjohtajan on helppo tulla Helsinkiin kansanedustajaksi, kuntaministeriksi ja ehdottaa, että yhdistetäänpä nämä pääkaupunkiseudun kunnat.
Mutta miksi jo tätä ennen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) ei ole hankkinut kunnioitustamme ja yhdistänyt edes Torniota Kemiin ja sitä tietä Ouluun tai Rovaniemeen? Ja onhan hänen Tornionsa tullut tunnetuksi vain siitä, että siellä on maailman rivoimman näköinen kaupungintalo ja ulkomaiseen omistukseen siirtynyt Lapin Kullan oluttehdas. Manninen yrittää kai uutta ennätystä.
Tai miksei Manninen alkajaisiksi yhdistäisi näitä Etelä-Suomen satoja lilliputtikuntia, joiden elämä käy ajanoloon joka tapauksessa mahdottomaksi?
Manninen on vuodesta 1973 lähtien ollut Tornion kaupunginjohtaja. Sitä ennen hän toimi Säämingin kunnansihteerinä ja Haapaveden kunnanjohtajana. Eduskuntaan Manninen pääsi 1996. Hän on kalotti-ihmisiä, syrjäseudulla kasvanut. Matka pääkaupunkiseudun metropolin ongelmiin on valovuosien mittainen.
Voiko löytyä kaukaisempaa planeettaa, jolta tullut etäinen viisas saattaisi kohdata vielä vähäisempää kunnioitusta ns. kohdealueelta? Miten pitkälle demarit ovat halukkaita seuraamaan hallituksensa toisen apupuolueen aivoituksia?
Vai onko ministeri Mannisen pääkaupunkiseudun yhdistämisehdotus kosto?
Se on niin, että virkavapaalla olevan Tornion kaupunginjohtajan on helppo tulla Helsinkiin kansanedustajaksi, kuntaministeriksi ja ehdottaa, että yhdistetäänpä nämä pääkaupunkiseudun kunnat.
Mutta miksi jo tätä ennen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) ei ole hankkinut kunnioitustamme ja yhdistänyt edes Torniota Kemiin ja sitä tietä Ouluun tai Rovaniemeen? Ja onhan hänen Tornionsa tullut tunnetuksi vain siitä, että siellä on maailman rivoimman näköinen kaupungintalo ja ulkomaiseen omistukseen siirtynyt Lapin Kullan oluttehdas. Manninen yrittää kai uutta ennätystä.
Tai miksei Manninen alkajaisiksi yhdistäisi näitä Etelä-Suomen satoja lilliputtikuntia, joiden elämä käy ajanoloon joka tapauksessa mahdottomaksi?
Manninen on vuodesta 1973 lähtien ollut Tornion kaupunginjohtaja. Sitä ennen hän toimi Säämingin kunnansihteerinä ja Haapaveden kunnanjohtajana. Eduskuntaan Manninen pääsi 1996. Hän on kalotti-ihmisiä, syrjäseudulla kasvanut. Matka pääkaupunkiseudun metropolin ongelmiin on valovuosien mittainen.
Voiko löytyä kaukaisempaa planeettaa, jolta tullut etäinen viisas saattaisi kohdata vielä vähäisempää kunnioitusta ns. kohdealueelta? Miten pitkälle demarit ovat halukkaita seuraamaan hallituksensa toisen apupuolueen aivoituksia?
Vai onko ministeri Mannisen pääkaupunkiseudun yhdistämisehdotus kosto?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tornio on harvinainen ilmiö Suomen kaupunkien joukossa. Se on onnistunut liittämään itseensä ruotsalaisen kaupungin.
http://www.rakli.fi/uutisia/Lehdisto/torniohapa.htm
Minimsteri Manninen voisi ensin keskittää kaikki voimansa ja asiantuntemuksensa Kemin, Tornion, Keminmaan, Tervolan ja Simon yhdistämiseksi yhdeksi kaupungiksi. Vasta sitten voisi olla jotain näyttöjä kuntaliitossektorilla.
Onneksi pääkaupunkiseudulla ei ole keskustalaisia estämässä järkevää kuntapolitiikkaa. Espoon kokoomuksen uskotaan vielä kevään aikana esittävän, että Helsinki ja Vantaa liitetään Espooseen. Tätä kannattavat Espoon vihreät.
PERÄMERENKAARI
- Tornion ja Haaparannan keskeisen sijainti Perämerenkaarella on merkittävä kehitystä vauhdittava tekijä kaksoiskaupungille.
- Perämerenkaari ulottuu alueellisesti Suomen puolella Ylivieskan eteläpuolelta Ruotsin Piteån eteläpuolelle.
- Tällä rannikkovyöhykkeellä asuu noin puolimiljoonaa asukasta, ja alueelle on keskittynyt voimakas perusteollisuus sekä korkea teknologinen osaaminen.
PERÄMERENKAAREN VISIO 2010 ON:
Perämerenkaari - parempaa arkea ja huippuosaamista.
Perämerenkaari on tunnettu Euroopassa, se on houkutteleva alue, jossa yhdistyvät:
- Korkea elämisen laatu
- Voimakas alueellinen itseluottamus
- Kansainvälisyys, sukupuolienvälinen ja muu tasaarvo
- Kulttuurinen moninaisuus
- Monipuolinen, rikas ja vaihteleva luonto
- Kestävä ympäristö
- Tehokkaat tietojärjestelmät ja verkostotalous
- Kehittynyt ja toimiva yhdyskuntarakenne.
Näistä kaikista muodostuu pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisuus.
Tuosta tulis palion hajanaishempi kokonaisuus ko pääkaupunkiseu'un yhistämisestä. Kemile se ei kelepais ensinkhän. Kaikki muut ko olis kepulaisia paikkoja. Iliman Kemiä siittä tulis ihan torso koko liitoksesta.
Kemile saattais justhinsa kelevata Kemi-Tornio liitos. Ehkä mahollisesti Keminmaaki siihen lisäksi. Tervola ja Simo olis pelekkiä riippoja koko hötäkäsä.
eläisi jopa kepulainen..
Niin ei siitä varmaan tulisi mitään, jos kepulaisilta kunnanpolitrukeilta ja veronmaksajien eläteiltä kysytään. Kuntalaisille on ihan yhdentekevä kuinka vasemmistoliittolainen Kemi on, jos liitoksesta on kokonaisuuden kannalta iloa esimerkiksi sitä kautta että palvelut paranevat.
Selvät ovat suunnitelmat, mutta miksi pirussa meillä Suomen puolella alueella pitää olla läjä kuntia? Eikun yhdistetään kaikki.
Kemi se on joka ei ajatuksesta tykkää. Tästä oli joku vuosi takaperin Pohojolan Sanomisa kyselyki. Kaikile muile tuo kävis mutta ei Kemile. Syyn sie jo arvasikki. Nythän sielä tosin on ajat vähän toiset ku muut löysi toisensa. Saa nähä mitä siittä seuraa.
Eikä se oli ainua syy se politiikka. Kyllä se vain niin on, että köyhä ei kelepaa kellekhän.
asukkailla saa olla omia mielipiteitä oman kuntaansa liittyvistä asioista?
Miksi haukut ihmisiä, joita et edes tunne?
Onko tuntemattomien ihmisten haukuminen tyypillistä sinulle?
mennä kuntakeskustelu keuhkoihin. Hih-Hiih..
tarkemmin, kiitos. köh..köh..
Missä niin sanoin?
Sen kun kaikki pitävät mielipiteensä. Sanoin vain sen, että kunnanisien poliittisin perustein rakentama kuntaliitosten vastustus ei tarkoita ollenkaan samaa kuin kuntalaisten etu.
Taitaa ottaa totuus koville.
"Niin ei siitä varmaan tulisi mitään, jos kepulaisilta kunnanpolitrukeilta ja veronmaksajien eläteiltä kysytään."
"Taitaa ottaa totuus koville."
Niinkuin tuolla aikaisemmin sanoin kuntalaisten mielipidettä on kuunneltava, jotta kuntaliitoksesta tulisi onnistunut. Pakkonaittaminen jättää helposti ylimääräisiä jännitteiä puolin ja toisin.
Se tosiasia on sanottava, että joskus tunne on suurempi tekijä liitoksissa kuin järki.
On vain niinki, että joisaki kuntaliitoksisa ei ole mithän järkiä. Väitämpä, että Espoon ja Vantaan liittämisesä Helsinkhin on enempi järkiä ko täsä 'vaihtoehosa' joka täälä annethin. Se tuntuu tuo liittämishomma olevan vähän niinku vuntamenttaalisela pohojala.