Tarinani on yksi monista, joita löytyy täältä pilvin pimein. Itsekin täällä ollut vaihtelevasti - joskus kuukausiin en ole täällä käynyt, toisinaan joka ilta. Hukkaan heitettyä aikaahan se on ja tästä päästäänkin itse asiaan.
Joo, oli tai on eräs nainen, jonka kanssa olen ollut aikoinaan paljonkin tekemisissä. Niin kuin moni muukin, tunnen hänen olevan se oikea minulle, olen luullut saavani vastakaikua jne. Loppujen lopuksi kerroinkin mitä tunnen, saamatta oikein mitään vastausta. Senoli vain saatava sanottua. Jep, tätä nykyä molemmat varattuja. En ole tästä kertomisestani ylpeä, päinvastoin, ottaa päähän itseni ja se mitä tunnen.
Myönnän, vuosia meni hukkaan ja uskokoon ken haluaa, olen yrittänyt tapella näitä tunteita vastaan parhaani mukaan. Olemme kai olleet jollain tasolla ystäviäkin, mutta minusta ei siihen leikkiin oikeastaan ole. Tunnen liian vahvasti. Olen kaiketi sitten vajavainen, mene ja tiedä.
Olen nyt käytännössä poistanut kaikki yhteystiedot jne., jotta en vahingossakaan sorru ottamaan häneen yhteyttä. Pyrkinyt tekemään poisamisetnvaivihkaa ilman draamaa, Poissa silmistä, poissa mielestä. Tai ainakin toivon. Tästä nyt on jonkin aikaa, mutta voi v.... sentään, kun ajatukset edelleen vievät häneen.
Niinpä kysynkin näin julkisesti, onko olemassa mitään tapaa jouduttaa ns.
toisen unohtamista tai tunteiden katoamista, kun se tuntuu olevan niin helvetin vaikeaa? Muutaman keksin itse, kuten aika, älä käy suomi24 palstoilla, välttele kohtaamisia esim. joissain ystävien pippaloissa tms., urheilu tai muu keskittymistä vaativa toiminta jne. Näitsä useampia kokeillutkin. Kaikki järkevät ehdotukset, linkit tms. ovat tervetulleita joogasta maastamuuttoon. Please, ei veetuilua tai muuta paskaa.
Joo, oli tai on eräs nainen, jonka kanssa olen ollut aikoinaan paljonkin tekemisissä. Niin kuin moni muukin, tunnen hänen olevan se oikea minulle, olen luullut saavani vastakaikua jne. Loppujen lopuksi kerroinkin mitä tunnen, saamatta oikein mitään vastausta. Senoli vain saatava sanottua. Jep, tätä nykyä molemmat varattuja. En ole tästä kertomisestani ylpeä, päinvastoin, ottaa päähän itseni ja se mitä tunnen.
Myönnän, vuosia meni hukkaan ja uskokoon ken haluaa, olen yrittänyt tapella näitä tunteita vastaan parhaani mukaan. Olemme kai olleet jollain tasolla ystäviäkin, mutta minusta ei siihen leikkiin oikeastaan ole. Tunnen liian vahvasti. Olen kaiketi sitten vajavainen, mene ja tiedä.
Olen nyt käytännössä poistanut kaikki yhteystiedot jne., jotta en vahingossakaan sorru ottamaan häneen yhteyttä. Pyrkinyt tekemään poisamisetnvaivihkaa ilman draamaa, Poissa silmistä, poissa mielestä. Tai ainakin toivon. Tästä nyt on jonkin aikaa, mutta voi v.... sentään, kun ajatukset edelleen vievät häneen.
Niinpä kysynkin näin julkisesti, onko olemassa mitään tapaa jouduttaa ns.
toisen unohtamista tai tunteiden katoamista, kun se tuntuu olevan niin helvetin vaikeaa? Muutaman keksin itse, kuten aika, älä käy suomi24 palstoilla, välttele kohtaamisia esim. joissain ystävien pippaloissa tms., urheilu tai muu keskittymistä vaativa toiminta jne. Näitsä useampia kokeillutkin. Kaikki järkevät ehdotukset, linkit tms. ovat tervetulleita joogasta maastamuuttoon. Please, ei veetuilua tai muuta paskaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei siihen mikään auta. Minulla on ihan samanlainen kokemus kuin sinullakin ja kokeillut kaikkea. Välillä jo melkein luulin päässeeni yli, mutta nyt kun näin hänet niin taas ollaan alkupisteessä. Liikaa tunteita. Ei unohdu.
Olen jo yli vuoden etsinyt myös lääkettä, mutta ei sellaista taida olla. Sama juttu, mutta sillä erolla, että olen nainen, hän mies ja vain hän varattu - minä en pysty tutustumaan kehenkään kun vain vertaan heitä häneen ja odotan sitä tunnetta, että sukat pyörisi, olisi ihastunut ja malttamattomana vain odottaisi toisen näkemistä...
Jotenkin tilanne on helpompi käsitellä kun sen voi myöntää ääneen edes tänne. Ystävilleni en edes jaksa yrittää. Miten tätä voisi ymmärtää - heillä kaikilla on vakituiset suhteet, ei mitään suuria draamoja menossa.
Elämä tuntuu vähän puolittain eletyltä, kun ei ole lupaa rakastaa, eikä saa rakastaa isosti. Ehkä vielä joskus tapahtuu sellainen ihme, että joku menisi hänen ohitseen, mutta sitä ennen on vain saatava aika kulumaan. Sillä on tapana kulua vain hyvin hitaasti.
jos suomalaine mies noi rajusti tuntee pitää ostaa parpara.ja viettää koti iltoja.kynttilöitä palamaa ja kutsuu vaikka äitin kylään.kyllä se neuvoo ku koki sama isäs kaa.kyllä unohtuu ku äitees kertoilee.ei oo veetuilua.
Ota yhteyttä siihen naiseen. Sitten näet onko se juuri sopiva tai jopa enemmän tai sitten ihan kamala vaikka luonteeltaan.
Mulla sama siskon kaa, tai ei se sisko oo mut meidän subussa ei o miejet ikinä menestynyt. Siskokset yleensä pitää yhtä ja kuoleekin sit yhessä. Oon ymmärtänyt hyväkdynyt ja nyt jopa toivon samaa kohtaloa. Ei se mun bestis ole eikä sillä ole munaa eikä näytäkään kovin hyvältä mutta aika sama historiikki ja muu.
Ihan hyviä juttuja, mut toivoin jotain konkreettista. Vaikka jotain harjoitteita tms. Olisiko sellaisia?
Mitä tarkoitat harjoitteilla. Jotain yhteistä tekemistäkö?