Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi lopettaa kannattamattomuuden suosiminen Suomessa. Tätä varten meillä pitäisi analysoida asuinalueet niin, että löydettäisiin 20-40 kuntaa, jotka saatetaan välittömästi saattohoitoon.
Ihmisellä on oikeus asua missä lystää ja saada sen mukaan kaikki yhteiskunnan palvelut. Jos joku 20 hengen kommuuni päättää muuttaa Sallan Änkyräperälle, niin heille pitää rakentaa sinne tie, pitää rakentaa terveyskeskus, koulu, kirjasto, uimahalli, puisto jne. Tällainen oikeus asua missä lystää tulee kalliiksi, mutta Kepu on keksinyt, että valtionapujärjestelmällä asia hoituu. Ja kaupunkilaiset etälässä maksavat tämän lystin onnellisen tietämättöminä siitä, mihin heidän veromarkkansa katoavat. Tällainen systeemi on myös oivallinen, siis korostan sanaa oivallinen, koko Suomen näivettämisessä.
Tästä irtipääsemiseksi pitäisi siis tehdä analyysi saattohoidon tarpeessa olevista alueista. Kriteerejä voi olla useampia. Luettelen tässä muutamia:
1. Tavanomaista selvästi korkeampi työttömyysaste
2. Kunnan tuloista suurin erä muodostuu valtionavuista
3. Kunta on kolmen suurimman työantajan joukossa
4. Kunnan väestöön suhteutettu henkirikollisuus on keskimääräistä selvästi korkeampi
5. Kunnassa alkoholiperäinen kuolleisuus ja sairastavuus väestömäärään suhteutettuna on selvästi keskimääräistä suurempaa
6. Kunnan talous on valtionavuista huolimatta kuralla
Arvelen, että Itä- ja Pohjois-Suomesta löytyy vähintään 20 nämä kriteerit täyttävää kuntaa. Tällaiset kunnat ovat elättikuntia, jotka ovat rasite koko maan taloudelle. Yhdeksi kriteeriksi voisi vielä lisätä sen, että Keskusta on selvästi suuri puolue näiden kuntien kunnallisvaltuustossa.
Ihmisellä on oikeus asua missä lystää ja saada sen mukaan kaikki yhteiskunnan palvelut. Jos joku 20 hengen kommuuni päättää muuttaa Sallan Änkyräperälle, niin heille pitää rakentaa sinne tie, pitää rakentaa terveyskeskus, koulu, kirjasto, uimahalli, puisto jne. Tällainen oikeus asua missä lystää tulee kalliiksi, mutta Kepu on keksinyt, että valtionapujärjestelmällä asia hoituu. Ja kaupunkilaiset etälässä maksavat tämän lystin onnellisen tietämättöminä siitä, mihin heidän veromarkkansa katoavat. Tällainen systeemi on myös oivallinen, siis korostan sanaa oivallinen, koko Suomen näivettämisessä.
Tästä irtipääsemiseksi pitäisi siis tehdä analyysi saattohoidon tarpeessa olevista alueista. Kriteerejä voi olla useampia. Luettelen tässä muutamia:
1. Tavanomaista selvästi korkeampi työttömyysaste
2. Kunnan tuloista suurin erä muodostuu valtionavuista
3. Kunta on kolmen suurimman työantajan joukossa
4. Kunnan väestöön suhteutettu henkirikollisuus on keskimääräistä selvästi korkeampi
5. Kunnassa alkoholiperäinen kuolleisuus ja sairastavuus väestömäärään suhteutettuna on selvästi keskimääräistä suurempaa
6. Kunnan talous on valtionavuista huolimatta kuralla
Arvelen, että Itä- ja Pohjois-Suomesta löytyy vähintään 20 nämä kriteerit täyttävää kuntaa. Tällaiset kunnat ovat elättikuntia, jotka ovat rasite koko maan taloudelle. Yhdeksi kriteeriksi voisi vielä lisätä sen, että Keskusta on selvästi suuri puolue näiden kuntien kunnallisvaltuustossa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Koko maa pitää säilyttää asuttuna!
Eipä taida löytyä muuta selitystä!
Koko maa saattaa pysyä asuttuna, jos kuntarakennetta muutetaan ja merkittävästi. Nykyinen pienkuntapolitiikka on johtanut nykyiseen tilanteeseen, jossa muutetaan pois maalta.
Se nyt vaan on niin, että jos tähän kuntarakenteeseen ei tule muutosta, niin alkaa todiaan löytymään niitä kuntia, joissa viimeinen lähtijä eli kunnanjohtaja (kesk.) sammuttaa valot lähtiessään.
Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä. Jos kepun politikoinnilla pyritään jatkuvasti estämään tarpeellisia kuntaliitoksia ja ennen kaikkea tämän rahoituskuvion vääristymien korjaamista, niin ottakoon valtio haltuunsa pahimmat tapaukset.
Noista kriteereistä kohtia 4 ja 5 ei nähdäkseni tarvita, koska ilman niitäkin asia selviää.
Elinkelvottomia kuntia Suomessa on liikaa ja nykyinen rahoitusjärjestelmä koettelee jo yhteiskuntamoraalia, kun osalla organisaatioista ei ole mitään mahdollisuuksia vastata velvoitteistaan eikä niillä ole edes kykyä parantaa omaa talouttaan.
Yhdestäkään kunnasta ei väen tarvitse paeta, kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei elinkelvottomia kuntaorganisaatioita tarvita tuhlaamaan verorahoja.
On tasan puppua väittää, että kuntaliitokset eivät tuota säästöjä. Ne tuottavat ja eritoten pitkällä aikavälillä, kun siirtymäajan järjestelyt (jotka eivät säästä kenenkään rahaa) ovat ohitse. Ja sitä paitsi, suuremmissa erissä palveluidenkin ostaminen tulee halvemmaksi. Ja niin päin pois.
Uskoa saa mitä haluaa ja tietysti luulla.
Mistä moinen kuvitelma?
"Toteutuneista kuntaliitoksista ei ole syntynyt säästöjä, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimuksessa.
Innokkaille kuntaliitosten ajajille tulos on kylmä suihku, mutta tutkimuksen tulos sinänsä ei yllätä. Osoittavathan esimerkiksi Kuntaliiton keräämät tilastot selvästi, että kunnallisten palveluiden asukaskohtaiset kustannukset eivät riipu kunnan asukasluvusta. Päinvastoin: Suurimmissa kunnissa asukaskohtaiset menot ovat suuremmat kuin monissa väestömäärältään pienissä kunnissa.
Kuten VATT:n tutkijatkin toteavat, kuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on järkevää, jos kuntaliitokset mahdollistavat kunnallisten palvelujen tuottamisen laadukkaasti ja aiempaa pienemmillä yksikkökustannuksilla.
Mutta: "Mitään näyttöä tähän mennessä tehtyjen liitosten aikaansaamasta tehokkuuden kasvusta ei kuitenkaan ole; kuntaliitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin kasvaneet kuin pienentyneet", tutkijat toteavat.
Hämmästyttävää on, että tällaista tutkimusta on saatu odottaa, vaikka kuntaliitoksista on väännetty kättä poliittisella tasolla vuosikaudet. Voi jopa kysyä, mitä järkeä valtiovallan on vauhdittaa kuntaliitoksia porkkanarahoilla. Entä millaisen asiatiedon pohjalta kuntaliitosten edistäminen on katsottu järkeväksi, kun taloudesta ei perusteita löydy?
Vastaus kysymyksiin on yksinkertainen: Kyse on ollut poliittisesta tahdosta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kuntaliitosintoa on ollut erityisesti kokoomuksessa ja Sdp:ssä, joiden ajattelussa korostuu usko suurten yksiköiden tehokkuuteen. Keskustakin on hyväksynyt kuntaliitokset, mutta vain vapaaehtoisuuden pohjalta. Tuore tutkimus osoittaa, että ainakaan nykyisiä porkkanarahoja järeämmin asein ei kuntia ole yhteen syytä usuttaa."
Liitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet ja menot ovat kasvaneet nopeammin kuin vertailukunnissa.
Sisäministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Palkansaajien tutkimuslaitos tutkivat kuntien yhdistymisen taloudellisia vaikutuksia vuoden 1970 jälkeen tehdyissä liitoksissa.
Yhdistyneitä kuntia verrattiin ominaisuuksiltaan samanlaisiin, mutta itsenäisinä säilyneisiin kuntiin.
Yhdistymisillä ei havaittu olevan vaikutusta kuntien verotuloihin, veroäyrimäärään eikä pitkäaikaisiin lainoihin.
Yhdistyminen vähensi tutkimuksen mukaan kuntien menoja vain yleishallinnossa. Saavutettu säästö ei kuitenkaan riittänyt korvaamaan menojen kasvua muissa tehtävissä.
http://www.keskusta.fi/apila/paakirjoitukset/?article_id=8713&show_next_article=1&Keskusta_Session=8eb3f69a4ce02754fc13ce1287ed5132
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedoteold.asp?id=104&year=2003
En ole kuntaliitoksia vastaan vaikka VATTin tutkimustulos sitä niin tuekkaan, mutta liitoksen täytyisi lähteä kuntalaisista omasta halusta liittyä toiseen kuntaan, koska pakkoliitoista ei aina tule toimivia kokonaisuuksia.
Oletko katsonut millä tavalla nuo liitokset on tehty? Jos olet, niin ei se ole ihme, jos välittömiä hyötyjä ei synny. Odota vaan, kunhan siirtymävaiheet menevät ohi, niin johan ne numerotkin ovat toisenlaiset.
Mutta se ei edes ole pääasia. Tosiasia on se, että meillä ei ole varaa väestön eläköityessä nykyiseen kuntarakenteeseen, vaan koko julkishallinto palveluineen pitää pistää ihan eri kuosiin. Ja yksi suuri rahanreikä on tämä tuhlaava kuntarakenne, siitä ei pääse mihinkään.
Vaihtoehto kun ei ole nykyinen kuntarakenne, vaan se että kuntien yhdistämisen sijaan, niin yksinkertaisesti lakkautetaan.
tarkoitat?, sillä osa noista tutkituista kuntaliitoksista oli tehty 70-luvulla.
"Vaihtoehto kun ei ole nykyinen kuntarakenne, vaan se että kuntien yhdistämisen sijaan, niin yksinkertaisesti lakkautetaan."
Selventäisitkö hieman tuota ajatusta. Tarkoitatko esim. että pirkanmaa olisi tulevaisuudessa yksi iso kokonaisuus eli yksi yhtenäinen kunta?
Itsekin olen usein sanlailla perustella torjunut intoilijoiden hpötykset, eeä maan asoat ratkaistaan kuntin pakkoliitoksilla.
Kyseessä on vain koklipiläisten into käydä Kepun kimpuun.
Maailma on muuttumassa ympärillä nopeammin kuin päällisin puolin näyttää ja sen seuraukset ovat varsin radikaalit.
Se mitä on selvitelty 70-luvun tapahtumista ja näyttää nyt, on aikalailla turhaa kun katsotaan sitä mihin rahoitustilanteeseen julkinen hallinto on menossa väestön ikääntymisen myötä. Nyt on tehty kuntaliitoksia, joissa on sovittu, ettei mitään henkilöstöratkaisuja tehdä ja sitä kautta turvataan osalle yhdistettävien kuntien henkilöstölle pääsy eläkkeelle kunnan liksoilta. Ehkä ihan hyvä niin, mutta kunhan nämä siirtymät ovat menneet, niin tilanne muuttuu aikalailla.
Lakkauttaminen tarkoittaa suunnilleen sitä, mitä yritysmaailmassa tarkoitetaan konkurssilla. Asiakkaat hakevat palvelunsa toisaalta ja joku taho, esimerkiksi velkojat, ottavat haltuunsa konkurssipesän. Kuntin kohdalla haltuunottaja voi tietysti olla vaikkapa valtio, jonka maksettavaksi kulut kuitenkin tulevat.
Tilanne on muuten analoginen valokuvausliikkeiden kanssa. Digitaalinen teknologia syö perinteisten valokuvausliikkeiden tarvetta ja niitä onkin mennyt nurin ja lopettanut toimintansa runsain mitoin viime aikoina. Miksikö? Siksi, että asiakkaiden toiminta muuttuu ja kannattavuus heikkenee kun ei löydetä uutta toimintamallia.
Kepulaisen kuntapolitiikan logiikalla nyt pitäisi ryhtyä tukemaan valtion varoista perinteiseen teknologiaan perustuvia valokuvausliikkeitä, jotta ne saisivat olla olemassa maailman tappiin asti, vaikka kysyntä hupenee ja hinnat nousevat ja palvelutaso pitäisi pystyä pitämään ennallaan. Itse valokuvaushan ei tästä maasta ole mihinkään vähentynyt, päinvastoin.
on oikea. Veikkaan, että suurimmassa osassa pystyynkuolleita kuntia juuri kepu on niskan päälä.
Tilannetta ei pureta millään muulla keinolla kuin kertakaikkiaan yhdistämällä kuntia. Palvelut voisi delegoida reppufirmoille.
Täyttäähän Helsinkikin jo 4 noista 6 kriteeristä.
20 ALIJÄÄMÄISINTÄ KUNTAA
(suluissa asukasluku 31.12.2003) Alijäämä euroa/as.
1. Vuolijoki (2 632) -1 501
2. Lehtimäki (2 020) -1 475
3. Värtsilä (647) -1 306
4. Längelmäki (1 734) -1 166
5. Enontekiö (2 022) -1 065
6. Utajärvi (3 263) -1 059
7. Rääkkylä (2 960) -1 028
8. Savonranta (1 263) -1 014
9. Muonio (2 465) -1 010
10. Rantsila (2 079) -983
11. Savukoski (1 385) -979
12. Pelkosenniemi (1 180) -966
13. Ylämaa (1 505) -853
14. Kuru (2 761) -803
15. Siuntio (5 158) -733
16. Kangaslampi (1 605) -710
17. Savonlinna (27 536) -691
18. Kuhmoinen (2 880) -670
19. Utsjoki (1 385) -655
20. Mäntyharju (7 013) -631
10 YLIJÄÄMÄISINTÄ KUNTAA
(suluissa asukasluku 31.12.2003) Ylijäämä euroa/as.
1. Kauniainen (8 622) 3 485
2. Velkua (233) 3 459
3. Särkisalo (723) 2 784
4. Salo (24 794) 2 720
5. Iniö (251) 2 614
6. Merijärvi (1 312) 2 571
7. Kaskinen (1 558) 2 564
8. Kannonkoski (1 634) 2 420
9. Petäjävesi (3 691) 2 195
10.Töysä (3 206) 2 102
Tilanne 31.12.2003, ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto/Heikki Pukki
Köyhien kuntien asukkaat ovat vain pienituloisia. Verotuloja ei kerry. Valtionosuukien jaon yhteydessä suoritetaan tasaus, että kaikkien kuntien asukkaat saavat jo perustuslaissa taatut kunnalliset vämimmäispalvelut.
Keskusta on noiden köyhien alueiden viimeinen toivo. Erityisesti kolipihallitukse ovat valtion toimenpiteillä kurjistaneet noita alueita entisestää.
Minä puhun köyhistä alueista, en köyhistä kunnista. Kaikki tutkimuksethan osoittavat, että kunnan köyhyys ei riipu sen koosta
jotka olivat Kekkosen aikana köyhiä ovat olleet köyhiä Lipposen ajan ja ovat edelleen köyhiä Vanhasenkin jälkeen.
Suurin ongelma näissä kunnissa on yrittäjien vähyys,asia on muodostunut perinteeksi.
Kannettu vesi ei kaivossa pysy,on hyvin vaikea saada aletukia todella hyvin poikimaan.
Yritykset pitäisi saada verkostumaan alueelle,yksinäiset sudet eivät auta.
Eikös yhdellä kunnan johtajan palkalla voisi palkata noin kymmenen tavallista palkannauttijaa töihin !
Johan loppuisi työttömyys!
Tästä tietenki voisi jatkaa pyroratian purkua vaikka vähän radikaalimmin!
Jos 450 eurolla/kk saisi palkata ihmisiä täysipäiväiseen työhön.
1000 ekua per kuukausi?
Onhan sekin jo jotakin ja muut säästöt päälle!
Edustus plus muut kulut päälle niin löytyy niille puuttuville viidellekin 1000 ekua kuukaudessa palkkaa!
Mielipidepankilla jälleen täyttä puppua.Mitään tälläistä oikeutta ei ole,että kymmenelle ihmiselle rakennettaisiin mainitut palvelut.
Pankit eivät rahoita,eikä kunnat anna rakennuslupia mihin tahansa.
Kuntien yhdistämistä minäkin kyllä kannatan,se olisi nimenomaan näille kunnille hyvä.Valtion rahatilannetta niillä toimin tosin aika vähän korjataan.Ainakaan 20-40 kunnan vähentämisellä ei olisi juuri mitään vaikutusta,luvut pitää olla huomattavasti suuremmat.
lopetus???
No nythän on todettu niin, että "kunnanelätti" pääkaupunkiseudulla tulee kalliimmaksi veronmaksajalle kuin "kunnanelätti" pohjoisen pienessä kunnassa.
Jos kaannattamattomia kansalaisia pitää alkaa lopettamaan, niin aloittakaa mieluimmin sieltä etelästä, koska se vaikuttaa tehokkaammin ja nopeammin.
periaatteessa. Jos tarkoitat vain kuntarakennetta olen samaa mieltä. Jos taas tarkoitat yheiskunnan palveluita ja niiden saatavuutta olen erimieltä.
Yhteiskunnan palvelut ja niiden saatavuus ovat vaarana ellei välittömästi poisteta 100 - 250 kuntaa.
On selvää, että tästä kuntien vähenemisestäkin aiheutuu ongelmia. Ne ovat ilmeisesti muutenkin järjestymässä, kun ihmiset siirtyvät vähitellen palveluiden äärelle.
Minulle ei vielä ole auennut se, miten kunnan palvelut turvataan poistamalla kunta ? Selventäisitkö ?
En minä ole tätä mieltä, vaan minun puolueeni.
Mutta minä olen ihan eri mieltä.
Mieli on ihan eri.
Eri on minun mieleni.
Kuka on oikea Mielipidepankki? Minä vai sinä? Sinä vai Minä?
Ainaki Mielipidepankki antaa vääriä lausuntoja minun nimissäni.