Itse masentuneena henkilönä harmittaa tuntemattomien ihmisten suhtautuminen masentuneisiin.
Monta kertaa on saanut kuulla kun ihmiset puhuvat keskenään paikkakunnalla missä asun: "kato tossa toi taas menee," tai vastaavaa asiatonta. Mitä jos ihmiset ääneen aina vammaisen ihmisen nähtyään puhuisivat samalla tavalla? Ei paljoa kiinnosta liikkua ulkona kuin pakolliset kaupassa käynnit. Voisivat edes paskan puhumisen aloittaa kun on päässyt kuuloetäisyydestä kauemmaksi.
Monta kertaa on saanut kuulla kun ihmiset puhuvat keskenään paikkakunnalla missä asun: "kato tossa toi taas menee," tai vastaavaa asiatonta. Mitä jos ihmiset ääneen aina vammaisen ihmisen nähtyään puhuisivat samalla tavalla? Ei paljoa kiinnosta liikkua ulkona kuin pakolliset kaupassa käynnit. Voisivat edes paskan puhumisen aloittaa kun on päässyt kuuloetäisyydestä kauemmaksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minkä vuoksi luulet, että ilmiö johtuu?
Psykiatria stigmatisoi ihmisiä, koska se antaa kuvan siitä, että henkilössä on jokin vika, vaikka todellisuudessa vika on hänen elämässään. Jos ajatellaan, että surullisen ihmisen aivot ovat vialliset, totta kai se stigmatisoi. Se antaa kuvan, että hän on viallinen ihminen/toisen luokan kansalainen. Jos ajateltaisiin niin, että henkilö on surullisen siitä mitä elämässä hänelle on tapahtunut, stigma murtuisi. Tämä ei kuitenkaan palvelisi valtio-psykiatrian etua, joten siksi meille promotaan harhaa elämään reagoimisesta jotain biologisena vikana, sairautena.
Jos surun stigma halutaan joskus poistaa, vaatii se hölönpölöstä luopimista. Muutos voi kuitenkin tulla ainostaan kansan riveistä, koska kuten edellä todettua, psykiatria-valtiolla on liikaa menetettävää. Usko mielisairauden myyttiin mahdollistaa psykiatrian sosiaalikontrollin välineenä. Ilman myyttiä mielisairaudesta (kts. Thomas Szasz at www szasz com), ei psykiatriaa olisi sellaisena kuin me sen tunnemme, jos olisi ollenkaan.