sinun lepyttämiseen? Mökötätkö pitkään vai lauhdutko nopeasti?
Millainen tapa on hyvä
PuhumatonPässi
36930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tulivuoren purkautumisen jälkeen leppyminen yhtä nopeasti. Paitsi jos tökkii hermoja liian pitkään, armoa ei tunneta! Nopein lepyttely käy suklaalla tai halauksella, jos ei ole rajaa ylittänyt.
En mökötä, ensin alkuräjähdys 💥ja sitten hiljaista hetken. Lepyn nopeasti kyllä.
Noooo kukkapuska ja joku kiva koru niin se on siinä :D No ei vaan halaus ja anteeksipyyntö, ehkä myös jotain selitystä sille miksi on käyttäytynyt niinkuin on käyttäytynyt.
voi olla että käyn huomenna hakeen pizzan ja kebabin , huomenna on kuitenkin rahapäivä joten vaihtoehtoja sinänsä olisi , mutta en tiedä mitä sitä jaksaisi tehdä , tuskin sitten kuitenkaan mitään :(
Lepyn nopeasti....mökötän aikani....😂👁👁🤗
Suutun nopeasti,mökötän. Mutta helposti lauhdutettavissa 😍Osaan pyytää anteeksi ja antaa myös, haluan että asiat selvitetään.
Kun loukkaa tarpeeksi syvältä, loppuu ininät samantein, eli luukku kii eli lepy koskaan. Suhde pilalla. Skip!
Olla edes vähän enemmän kiinnostavampi tai älä osoita sitä heti että olet yksinkertainen. Se jos mikä lopahtaa sen pienenkin kiinnostuksen.
Laihdun nopeasti, yksi syömätön päivä, ja vaaka näyttää seuraavana päivänä kolme kiloa vähemmän kuin edellisenä. : )
Tulivuoren tavoin:
Alussa kuuluu kovia ääniä, vulkaani reiästä tulee ulos mustia savupilejä ja sylkee ulos vähän väliä tulikuuma tulta...
Sitten räjähtää ja laavavirta syöksyy ulos nopea tahtiin, rinnetta alas, tuhoten kaiken tiellä olevat...selän taakse jää kelvoton eloton harma-musta maa täynnä tuhka..edessä hyvin äkkiä vihreä häviä tulen ruuaksi...
kunnes tulivuori tasaantuu ja taantuu... ja lopulta rauhoittuu!
Ja minä olen siitä kaikesta syytön pieni kissanpentu kuka on väsynyt ja tarvii 12 tunniset yöunet ja ei jaksaa stressaa! 🐾
*☕*
Riippuu niin paljon asiasta.
En mökötä mistään nykyään.
Muille ihmisille ainakaan.
Jos niin kävis ni de on vaa viistoista sekkaa
En tiedä onko mitään haavaa mitä ei orgasmi korjaa tai voitele. Miks haluut suututtaa?
niin :)
Oot kovin hymyileväinen
Niin :)
Mulla itselläni toimii huumori, mutta pitää myös pystyä myöntämään jos on toiminut tökerösti. Suutun nopeasti ja silloin sanon erittäin suoraan, mitä ajattelen ja olen hyvinkin piikikäs, lepyn yhtä nopeasti ja hyvitän kaiken ylenpalttisesti. Kuitenkin jos jotain jää hampaankoloon, on tuo asia aina välissä, helposti vuosia. Siksi lähimmät pyrkii selvittämään asian juurta jaksoin kanssani. Onhan se kuitenkin paljon mukavampaa kokea mielettömän antaumuksellista rakkautta kuin puolittaista, sellanen mä oon.
Riippuu tilanteesta ja fiiliksestä.
Pienemmissä asioissa: Usein olen hyväntuulinen, mutta reagoin herkästi ympäristöön. Varsinkin miehiin jotka aggressiivisia. Jos minulle tiuskitaan. Olen hiljaa ja otan vastaan sitä hiljaisesti jonkun verran. Jos se jatkuu monta tuntia taikka toistuu jokainen päivä se on kolmas peräkkäinen usein pahasti sanottu joka naksauttaa pinnani. Ekan otan hiljaa vastaa. Toisen kohdalla mulkaisen pahasti mutta pidän suuni vielä väkisin kiinni mutta kolmas kun tulee alkaa minun suustakin tuleen ja kun minä aloitan siinä usein on aggressiivisemmatkin miehet hiljaistapoikaa.
Nimittäin kun minä hermostun olen aika tulinen ja se mies alkaa miettiin että ei ehkä olisi pitänytkään tuota suututtaa. Minä sanon yhdellä taikka kahdella tiukalla lauseella sanottavani. Käsittelen ehkä ovia taikka jotain kulhoja hiukan voimakkaammin mutten ala niitä viskomaan seinille. Sitten hiljenen ja noin 15 minuuttia jos saan olla ilman lisä provokaatio olen jo leppynyt ja puhelen taas normaalisti. Jos toinen puhuu myös minulle ystävällisesti.. pyydän anteeksi omaa osuuttani.
Suuremmissa asioissa. Mökötän vaikka 10 vuotta jos toinen ei osoita olevansa pahoillaan ja pyydä anteeksi.
Usein sen hiljaisen hetken pidättelen kyyneliä ja jos toinen tulee jatkamaan usein puhkean itkuun.
eli ensin pinnan venytys, katkeaminen, räjähdys, itku ---> leppyminen
Tämä siis miehen ollessa toinen osapuoli.
Naiset saa anteeksi enemmän ja sietokykyni on parempi eikä reaktiot ole yhtä voimakkaasti tunteellisia. Naiset koen tasavertaisina joten usein kun hermot palaa kylmästi sanon muutamalla lauseella mitä mieltä olen ja saatan mököttää hetken mutta pyydän anteeksi sitten. Siihen ei kuulu niin voimakasta vihalla puolustautumista eikä sitä että se kaikki purkautuu itkuna.
Useimmat miehet sanoo että tärisen voimakkaasti koko kropaltani joka merkki siitä että pelkään ja puolustaudun jo pelon takia niin vahvasti.. koen miehen uhaksi itselleni jonka takia niin paljon tunteellisempi reaktio kuin naiseen
Se kuvailemissa tilanteissa ennen riitaa miesten kanssa käymäni tunnetila on.. se ei ole ollut koskaan viha...
Olen tuntenut voimakasta ahdistuneisuutta, pelkoa ja jonkinlaista voimakasta puristusta rinnan alueella. Itku, pelko ja ahdistus hyvin pitkään kuunnellessa sitä tiuskimista ja sellaista minuun purettua vihaa...
Tunnetila joka siis oman purkauksen laukaisee ei ole viha vaan pelko. Se vaan muuntautuu ulospäin näkyväksi vihaksi koska vihan kautta puolustan itseäni peloissani kun alan kokemaan miehen uhkaavana itselleni..
Nämä on monimutkaisia psyykkisiä kiemuroita mutta todiste siitä ettei kaikki tosiaan ole niin yksinkertaista ja aina juuri sitä miltä näyttää.
Keneltä kysyt?
Sulta tietenkin
Riippuu ihan siitä, mistä asiasta on kyse, mitä anteeksipyydettävää toinen on tehnyt.
Jos on jostakin pienestä asiasta kyse, anteeksipyyntö ja pusu poskelle tai muu hellittely saa heltymään. :)
Jos taas kyse on sellaisesta, että on meidän ulkopuolella joku kolmas tyyppi kyseessä, niin en tiedä, auttaako mikään. Ei siksi, ettäkö en haluaisi pystyä antamaan anteeksi, vaan siksi, että teko on osoittanut, ettei "minä ja hän, me" ole hänelle sellainen asia, kuin se on minulle, ja me olemme saaneet siinä aikamoisen kolauksen. Mutta tässäkin moni asia vaikuttaa tietenkin.
No onko joku kolmas tyyppi?
No tavallaan. Kirjoitin aiemmin vähän huonossa paikassa, joten korjaan kyllä sen verran tuohon aiempaan, että riippuu tosiaan tietysti tilanteesta, mitä on tapahtunut, mistä eri jutut johtuvat, ja miehen ajatuksista.
En siis sano, että mikään ei auta. Kun se riippuu niin tilanteesta. Ehkä enemmänkin sanoisin niin, että tuo sattuu ja satuttaa minua (ja meidän välejä) kovasti ja syvältä. Mutta jos ja kun miehestä välittäisin enemmän kuin kenestäkään, niin haluaisin silti hänen kanssaan yrittää. Ehkä asiat selviäisivät, kun niistä puhuisi.
Ehkä se tuntuu siltä, kuin osa minusta ajattelisi edelleen ihan samalla tavalla kuin ennenkin, että haluan elää sen miehen kanssa ja että hän on kaikkein ihanin. Ja osasta tuntuu siltä, että kaikki on pilalla. Haluaisin silti, että tuo ensimmäinen voittaisi ne ikävät tunteet ja asiat. Ja toivoisin, että niin kävisi.
Kuulostan varmaan tuossakin kommentissa edelleen epäselvältä, kun yritin puhua yleisellä tasolla...
Selkeyden vuoksi: Haluaisin hänet, vaikka minuun sattuukin. Haluaisin olla hänen ja että hän olisi minun.
Ei oo keinoja enää en lepy koskaan yhden kohdalla
En pitkään. Lepyn helposti.
Kieroilua ja loukkauksia en unohda. Jos sellaista sanoo on tarkoituskin viilentää välit, satuttaa toista. Oma valinta miten toimii.
Käytöstavat pitäs olla kaikilla ja säännöt yhteiset molemmilla.
Oman rakkaani tyylin tiedän. Leppyy suht helposti naisellisia konsteja käyttämällä
että mökötän ? Aina ei oo vaan asiaa, eikä sitä tartte tikustakaan tehdä. Ja pieni välimatka tekee vain hyvää, uso pois 😊
Onkos sulla tarkoitus koittaa mua lähiaikoina lepytella? ;) :) Ei siihen paljon tarvita. Hyvin helppo lepytettävä oon.
Yleensä en suutu, siihen tarvitaan hyvin , siis hyvin paljon ennen kuin suutun.
Sitten kun vihdoin viimein suutun, voi olla että sinulla ei ole enää mitään lepytettävää, sain tarpeekseni ja lähdin.
Oon tosi lyhytvihainen, mutta minua pitää tajuta tulla halaamaan...ja sanoa sovittelevalla, matalalla, rauhallisen miehekkäällä äänellä, että "älä nyt kulta, tuus tänne..." ja kopata tosiaan suureen nallehaliin. En pysty kiukuttelemaan enää sen jälkeen. Hali herkistää niin, että koko riita unohtuu.
Näytä se kuvalla että säkin voit hyvin
Oma vihani on syvä ja leppymätön. Jos koen että mua on kohdeltu väärin niin voin vielä "leppyä" just ja just "morjestus/ ehkä lyhyet puheet"- väleihin. Anteeksi en anna koskaan enkä unohda!
Ja unohtanu ei se ole minulta pois