Onko valonnopeus vakio?

historoitsija

Valonnopeus on kuulemma vakio maailmankaikkimuksessa - eli sähkokentän ja magneettikentän vaikutusvoimakkuuden suhde on vakio "uber alles".

Onko näin? Onko c vakio vrt. mustat aukot.

Entä jos c ei olekaan vakio? Vaan muuttuja.

Mitä sitten?

92

701

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EiOleEi

      Ei.

      Eikä o vissiin koskaan ollutkaan?
      Käy nyt lukemassa vaikka wikin artikkeli siitä, ennenkuin jatkat? :/
      Ja vastasuuden varalle: Voisitko ottaa etukäteen edes ALKEET asioista selville, ennenkuin edes aloitat keskustelun?

      Kiitos

      • MikäOnTotta

        Nyyh. Kun mulle on opetettu että c on vakio. Nyyh. Mistä voin tietää, jos mulle yliopistollakin opetetaan valheita.

        Ja olen huomannut empiirisesti että magneettikenttäkin on vain illuusio. Mutta nyyh se on kuulemma olemassa aina - vaikka se ei tietenkään ole - koska se opetetaan näin.

        Joku tulee vielä tietysti kertomaan että aikakin on olemassa - tässä kohtaan tietysti järkevänä ihmisenä raivostun.

        Ihmisten pitäisi tosiaan tietää edes alkeet. Mikä on todellista ja mikä olematonta.

      • OppiaIkäEiIhanKaikki

        No jos olisit vaikka ihan vaan MINUUTIN uhrannu elämästäs niinkin hurjaan seikkailuun, ku: Käyny vaikka wikipediasta lukemassa valon nopeus-artikkelin, niin ... ?

        Jaa kuka sulle muka opetti et valon nopeus on vakio? Ja ootko ihan varma että sanoi juuri noin? Käys katsomassa nyt se wikin artikkeli ja tuu sit sanomaan et missä tilanteessa valon nopeus ON vakio!

      • sitmoitsiikummotsii
        OppiaIkäEiIhanKaikki kirjoitti:

        No jos olisit vaikka ihan vaan MINUUTIN uhrannu elämästäs niinkin hurjaan seikkailuun, ku: Käyny vaikka wikipediasta lukemassa valon nopeus-artikkelin, niin ... ?

        Jaa kuka sulle muka opetti et valon nopeus on vakio? Ja ootko ihan varma että sanoi juuri noin? Käys katsomassa nyt se wikin artikkeli ja tuu sit sanomaan et missä tilanteessa valon nopeus ON vakio!

        Luin nyt sen artikkelin ja ymmärsin uutta. Valon nopeus ei tosiaan ole vakio. Esim. täällä Helsingissä jossa ihmiset ovat nopeampia, valo aivoissakin kulkee nopeammin. Sen sijaan Savossa jossa ihmiset ovat umpikieroja, valokaan ei voi siellä kulkea yhtä nopeasti, sillä kieroutunut kaareuttaa aika-avaruutta, vaikka avaruus on ja aika ei.

        Näin se menee.

      • ITS_ALIVE

        Ai sun aivot toimii valokenno-sähkömekaanisesti?!
        No ei o ihmekään et asut Helsingissä!
        Ootko sä joku Otanniemen haalariporukan tekoälyrobotti?

      • Alderbarn

        Kyllä Se nyt vaan On vakio, ottaisit alkeet selville ennenkuin vastailet .Siihen perustuu aika pitkälle Suhtis. Vaikka aika väliaineessa kestää kauimin Se johtuu absorptioon Ja emissioon aineen sisällä, Emission jälkeen Se on se c, ennenkuin se jälleen absorboituu, j. ne.

      • Alderbarn
        OppiaIkäEiIhanKaikki kirjoitti:

        No jos olisit vaikka ihan vaan MINUUTIN uhrannu elämästäs niinkin hurjaan seikkailuun, ku: Käyny vaikka wikipediasta lukemassa valon nopeus-artikkelin, niin ... ?

        Jaa kuka sulle muka opetti et valon nopeus on vakio? Ja ootko ihan varma että sanoi juuri noin? Käys katsomassa nyt se wikin artikkeli ja tuu sit sanomaan et missä tilanteessa valon nopeus ON vakio!

        Oppialkäxxxx..... kysyi että mistä olet oppinut että c on vakio ,No Esimerkiksi yliopistot, Mitä sinä et ole ikinä käynyt, olet näitä 1min wikipedia oppilaita, jotka Luulee tietävänsä.

    • airfoiljokaeikirj

      Väliaineet hidastaa, jos gravitaatio taivuttaa, vaikea olisi nähdä ettei se myös hidastaisi

      • PienFiksaus

        Sen verran vielä korjaisin, et gravitaatio ei suinkaan taivuta itse valoa mihinkään, vaan sitä avaruutta. Eli gravitaation voit siten jättää kokonaan tosta pois.

      • Fiksaus_tilauksessa
        PienFiksaus kirjoitti:

        Sen verran vielä korjaisin, et gravitaatio ei suinkaan taivuta itse valoa mihinkään, vaan sitä avaruutta. Eli gravitaation voit siten jättää kokonaan tosta pois.

        Miksi mustat aukot sitten pidättävät valon sisällään, jos gravitaatio ei valoon vaikuta?

        Selityksiä!

      • Rautalangasta_
        Fiksaus_tilauksessa kirjoitti:

        Miksi mustat aukot sitten pidättävät valon sisällään, jos gravitaatio ei valoon vaikuta?

        Selityksiä!

        Juurihan tuossa sanottiin, että gravitaatio taivuttaa avaruutta ja valo kulkee avaruudessa.

      • NäinOlettaisin
        Fiksaus_tilauksessa kirjoitti:

        Miksi mustat aukot sitten pidättävät valon sisällään, jos gravitaatio ei valoon vaikuta?

        Selityksiä!

        No miten edes VOI vaikuttaa, koska fotonilla EI OLE massaa!?
        Ja ilmeisesti sit tollai musta aukko taivuttaa sitä avaruutta niin rajusti, et se (avaruus) käpertyy takas siihen itseensä?

      • tractor
        Fiksaus_tilauksessa kirjoitti:

        Miksi mustat aukot sitten pidättävät valon sisällään, jos gravitaatio ei valoon vaikuta?

        Selityksiä!

        No gravitaatio vaikuttaa valoon. Itseasiassa gravitaation uskotaan vaikuttavan kaikkeen
        aineeseen (tässä mielessä valokin on siis ainetta: fotoneita).

      • NäinSeVaanMenee

        No kun ei vaikuta!
        Kun se vaikuttaa siihen fotonia ympäröivään AVARUUTEEN!

        Otetaas esimerkki:
        Hmmm ... no esmes pakonopeus (vaikkapa nyt maan) pitää ottaa huomioon kun lasketaan fotonin hilpasua maasta poispäin, mut se ei johdu siitä et maan gravitaatio vaikuttais suoraan siihen protoniin, vaan siitä et maan gravitaatio vaikuttaa itse maata ympäröivään avaruuteen! (Oothan sä nähny sen "lakanahavainnollistamisen" missä pallo heitetään lakanalle ja siihen tulee se monttu?)

        Ja valo ei o pelkästään ainetta, vaan sillä on virallisesti hiukkas/aalto dualismi.

      • Fixingahole
        NäinSeVaanMenee kirjoitti:

        No kun ei vaikuta!
        Kun se vaikuttaa siihen fotonia ympäröivään AVARUUTEEN!

        Otetaas esimerkki:
        Hmmm ... no esmes pakonopeus (vaikkapa nyt maan) pitää ottaa huomioon kun lasketaan fotonin hilpasua maasta poispäin, mut se ei johdu siitä et maan gravitaatio vaikuttais suoraan siihen protoniin, vaan siitä et maan gravitaatio vaikuttaa itse maata ympäröivään avaruuteen! (Oothan sä nähny sen "lakanahavainnollistamisen" missä pallo heitetään lakanalle ja siihen tulee se monttu?)

        Ja valo ei o pelkästään ainetta, vaan sillä on virallisesti hiukkas/aalto dualismi.

        Tarkoita varmaan fotoonia, etkä protoonia, pieni suuri ero, protoonia et saa valonnopeuteen edes CERN, isää.

    • Kollimaattori

      Valonnopeus on vakio c.

      Valon nopeus sen sijaan vaihtelee väliaineiden ja gravitaation vaikutuksista.

    • VoisTotaAinakinFuntsia

      Mut, kuten tuol toisessa ketjussa aloin vähän fundeeraamaan, et: Onkohan valon nopeus sama meille, ja itse valolle?

      Just sen myoni-mysteerin takia.
      Joten miks ei sit valokin käyttäytyis samanlailla?

      • AikaJaAvaruusIlluusioita

        "Onkohan valon nopeus sama meille, ja itse valolle?"

        Olipa etäisyys meidän näkökulmastamme mikä tahansa, niin omasta näkökulmastaan valo taittaa nollamatkan nolla-ajassa.

      • EiIhanOngelmatonToi

        Ei kait toikaan ny voi oikeen pitää paikkaansa?
        Meinaa: Eks sit koko maailmankaikkeuden joka kohdassa olis fotoni?
        Ja veikkaan et toi myoniki menis sit vähä helkutin paljo kauemmas (vaik sillä kyl on vähä massaaki, joten valon nopeuteen se ei kyllä edes yltä) eikä vaan hät'hätää maahan asti?

        Ja muutenki!? Jos fotoni ei tuntis aikaa, eikä ees MATKAA (Eli: Eikös se sit ois koko unkversumin ulkopuolinen juttu? Koska aika-avaruushan ton määrittää!) niin: Mistä hitosta se tietäis, et mihin mennä? Jos joku elektroni ny vaikka "jossain" siroais fotonin, ni tossa tapauksessa eks se sit lähtis vähä joka suuntaan yhtäaikaa? (koska sillä matkallakaan ei ollu niin väliä) Tai sit ihan minne sattuu? :D Mut eihän noi vissiin ihan niinkään tee? Tai ainakin lasereitten rakentajilta palas päreet 10 000 kertaa per päivä duunissa! :D

      • unistein
        AikaJaAvaruusIlluusioita kirjoitti:

        "Onkohan valon nopeus sama meille, ja itse valolle?"

        Olipa etäisyys meidän näkökulmastamme mikä tahansa, niin omasta näkökulmastaan valo taittaa nollamatkan nolla-ajassa.

        Nolla matkan kulkemisessa ei tarvita nopeutta. Valo ei taita mitään matkaa eikä käytä siihen aikaa. 0c=0. Koska c on vakio.

      • EiAukee
        unistein kirjoitti:

        Nolla matkan kulkemisessa ei tarvita nopeutta. Valo ei taita mitään matkaa eikä käytä siihen aikaa. 0c=0. Koska c on vakio.

        ja kuinkas pitkälle valo on edennyt, kun se on edennyt nollan metrin päähän siitä mistä se lähti? Ja mihin suuntaan se lähti? Jokaiseen?

        Ja me, sen valon ulkoiset tarkkailijat, ollaan sit nähty et se on kulkenu melkomoista haipakkaa? Vaikka se on ollu paikallaan koko ajan, omasta mielestään?! No mites se valo sit ylipäätään liikkuu yhtään mihinkään?! Hiipimällä sukkasillaan?

      • Lorentz-muunnos

        Lorentz-muunnoksella saadaan valonnopeudella kuljetun välimatkan pituudeksi aina nolla, koska muunnoskaava antaa relativistiseksi pituudeksi L = L0*neliöjuuri(1 - v^2/c^2). Sijoittamalla v=c saadaan L=0 kaikilla L0:lla, olipa L0 sitten 1 metri tai 20 mrd valovuotta. Ja paljonko aikaa menee nollamatkan taittamiseen? Nollan verran.

      • NäinMäTänFundeerasin

        Anteeks?
        Jos valo ei o liikkunut mistään mihinkään, miksi sun tarttee käyttää silloin Lorenzin muunnosta?!
        Tarkkailija on sama, kohde on sama, mihinkään ei ole liikuttu, jopa aikakehys on sama, miksi Lorenz?

        Ja muutenki, mitä enemmä mä funtsin tota Lorenzin muunnosta, sitä ongelmallisempana mä sitä alan pitämään! :/
        Koska: Siinähän yhdessä aikakehyksessä (Vaikkapa nykyhetkessä ja nykyisessä aika-avaruudessa) tapahtunut "jokin" (yleisimmin näköjään fotonin synty ja sen liike) otetaan tutkittavaks jossain toisessa (jos nyt oikein ymmärsin? Paljon mahdollista sekin, etten, koska en o matemaattisesti mikään kovinkaan kummonen "einstein" :/ ) aikakehyksessä ja aika-avaruudessa!? Eli käytännassä siirretään koko alkuperäisessä paikassa tapahtuneen koordinaation prigo täysin toiseen paikkaan. Eikö?
        Geometriassahan tää toki on ihan jees, mutta: Koko maailmankaikkeutta tarkasteltaessa, niin eikös toi vastaa sitä et siirretään KOKO maailmankaikkeutta hieman jonnekin? Eli aika-ikkuna ja aika-avaruus EI OLE pysynyt paikallaan ton alkuperäisen tapahtuman lähtöhetkeen nähden,, joten tää on mun mielestä virhe! Jos mitaaan, niin ton origon paikka tulis mun mielestäni säilyttää siellä alkuperäsellä paikallaan, mistä se hiukkanen lähtikin? Vai?

      • JaLisääFundeerausta
        Lorentz-muunnos kirjoitti:

        Lorentz-muunnoksella saadaan valonnopeudella kuljetun välimatkan pituudeksi aina nolla, koska muunnoskaava antaa relativistiseksi pituudeksi L = L0*neliöjuuri(1 - v^2/c^2). Sijoittamalla v=c saadaan L=0 kaikilla L0:lla, olipa L0 sitten 1 metri tai 20 mrd valovuotta. Ja paljonko aikaa menee nollamatkan taittamiseen? Nollan verran.

        Ja eikös toi todistais vain ja ainoastaan sen, et valo on kykenemätön liikkumaan yhtään mihinkään? Mut kyl tosta liikkumisesta nyt taitaa suht varmat tieteelliset, ja tieteettömätkin todisteet, olla olemassa?! :D
        Vai onko toi "valo" sit joka paikassa yhtä aikaa? (Aijai mitä hunajaa uskovaisille! :P ) Mut ei jostain kumman syystä sit vaan "valase" kuin joissain tietyissä paikoissa? Saatuaan energiaa vaikkapa elektronilta. Mut siltikin se valo ihan selvästi LIIKKUU ton jälkeen, eli: Miten? Kuten sähkökin elektronien välityksellä joka paikassa olevasta "pimeästä" fotonista toiseen?
        No ollaaks me valmiita luomaan sähkömagneettiselle säteilylle ihan oma "Higgsin kenttänsä" vielä tässä vaiheessa?

      • VaiMeniksTaasVäärin
        Lorentz-muunnos kirjoitti:

        Lorentz-muunnoksella saadaan valonnopeudella kuljetun välimatkan pituudeksi aina nolla, koska muunnoskaava antaa relativistiseksi pituudeksi L = L0*neliöjuuri(1 - v^2/c^2). Sijoittamalla v=c saadaan L=0 kaikilla L0:lla, olipa L0 sitten 1 metri tai 20 mrd valovuotta. Ja paljonko aikaa menee nollamatkan taittamiseen? Nollan verran.

        Hmmm ... ja mitäs toi Lorenzin kaava nyt sit oikein todistikaan?
        Senkö, että siirtämällä havainnoijaa esimerkiksi metrin tai 20 mrd valovuoden päähän tarkasteltavasta liikkumattomasta kohteesta, voidaan sen avulla todeta, et: Ei se ole liikkunut mihinkää? :D

      • SelventääköTämä

        Se välimatka, mikä meille näyttää 10 mrd valovuodelta, näyttää valonnopeudella kulkevalle nollamatkalta. Sen vuoksi valonnopeudella kulkeva valo kulkee omasta näkökulmastaan nollamatkan nolla-ajassa kun se meidän näkökulmasta kulkee 10 mrd valovuoden matkan 10 mrd vuodessa. Koko maailmankaikkeuden läpimitta on valon näkökulmasta nolla.

      • JuuSekottiVaan

        No ei selvennä, kun entisestään epäselventää! :/

        1. Valo ei voi liikkua kuin sitä ainoo oikeaa nopeuttaan. Jos se on kykenemätön liikkumaan ollenkaan (sen näkökulmasta) Niin: Mikä sit on valonnopeus, ja miksei se ole jotain muuta, jos se on kuitenkin paikallaan, ja sen nopeus riippuu (täl puol jokkee) sit vain, ja ainoastaan ulkopuolisista havainnoista?!

        2. No miten se sit liikkuu? Kyllä sen omasta näkökulmastaankin pitäs johonkin, jotenkin ja mihin, liikkua?! Ja näitäkin käsittelin jo tuolla ylempänä,et en ny jaksa niitä enää tässä toistaa.

        3. Tohon Lorentzin kaavaan (ja kenties maailman turhin kaava evö, koska jos sillä laskee mitään valon nopeudella liikkuvaa, niin tulokseks jää suoraan se pelkkä matka?! :/ Oliks se ees oikein? Ja kui siin ei o ees (x,yz) koordinaatistoa mukana? Yhtä ainoota janaako valo täs maailmassa muka kulkee?!), voi iskeä surutta niin ison luvun (tai pienen) kun itse haluaa, joten: Valo liikkuu sit (paikallaan ollen!?) maailmankaikkeuden toisesta laidasta toiseen nolla ajassa? Eli valohan vois olla siis tosta johtuen jokaisessa maailmankaikkeuden pisteessä yhtä aikaa. Ja siihen ei kulu kuin yks ainoa fotoni, eikö niin? Totta?

        Mut meille, sen valon ulkoiselle tarkkailijalle, se fotoni mateleekin "vain" valon nopeutta pikkuhiljaa sieltä laidasta toiseen laitaan?
        Ja täst ny aiheutu sekin, et fotonin vinkkelistä katsoen valo ylitti kohtalaisen reteesti valonnopeuden!? Sitä ei koske fysiikan lait ollenkaan?

      • AikaJaAvaruusIlluusioita

        Oikeastaan ei se fotoni edes matkusta avaruuden halki. Ainoastaan biljardipallotieteilijöiden ja karvalakkikansan mielikuvissa se matkustaa reaalisena luotina matkaa avaruudessa, mutta kvanttimekaniikan (oikeammassa) maailmankuvassa se ei ennen havaituksi tulemistaan ole lokalisoituneena mihinkään paikkaan avaruudessa.

    • tractor

      Niin, tyhjiössä valonnopeus on vakio c.
      Mutta on se vakio myös kulkiessaan jonkin väliaineen läpi (vaikkapa lasi).
      Kun valo (fotonit) osuvat lasiin, niillä on tietty todennäköisyys pysähtyä hetkeksi
      ja virittää lasin molekyylin elektroni, antaen näin pieneksi aikaa lasille oman energiansa.
      Tämä ns. "virittyminen" kestää hyvin pienen ajan ja fotoni jatkaa taas matkaansa kunnes
      ehkä törmää taas uuteen molekyyyliin ja viettää siellä hetken jne. kunnes läpäisee lasin
      kokonaan.

      Tämä on se syy, miksi valolla menee hieman enemmän aikaa päästä lasin läpi, kuin vastaavan
      paksuisen tyhjiön läpi. Siksi myös on olemassa harhaluulo, että valonnopeus hidastuisi.
      Ei se hidastu, se vain saattaa muuttua elektronin energiaksi välillä.

      • 8765

        Jos on väliainetta, valonnopeus muuttuu valon nopeudeksi.

      • tractor
        8765 kirjoitti:

        Jos on väliainetta, valonnopeus muuttuu valon nopeudeksi.

        Anteeksi mitä?

      • KäytäntöOnNäin
        tractor kirjoitti:

        Anteeksi mitä?

        Ei tarvii pyytää anteeksi. Nimimerkki 8765 on aivan oikeassa. Luonnonvakio valonnopeus (c) on valon nopeus tyhjiössä ja silloin sanat kirjoitetaan yhteen. Kun on kyse valon nopeudesta väliaineessa, sanat kirjoitetaan erikseen.

      • Valaistunut-tollo

        Ahaa, NYT YMMÄRRÄN. Vaikka Usain Bolt kävisi kaupassa ja bordellissa kävellen, hän olisi edelleen YHTÄ NOPEA kuin juostessaa 100metriä. Nopeus on hänen ominaisuutensa.

      • EtKaiKykenekäänTajuamaan
        Valaistunut-tollo kirjoitti:

        Ahaa, NYT YMMÄRRÄN. Vaikka Usain Bolt kävisi kaupassa ja bordellissa kävellen, hän olisi edelleen YHTÄ NOPEA kuin juostessaa 100metriä. Nopeus on hänen ominaisuutensa.

        Ei. Et ymmärtänyt. Valonnopeus on luonnonvakio valon nopeus taas on sähkömagneettisen aallon nopeus väliaineessa, jolloin etenemisympäristö ei ole tyhjiö.

      • UsainFotoni

        Minäkin koitan? Vaik olihan toikin jo totta, mut koska toi on Boltfani, niin:

        Usainboltinnopeus = se maksiminopeus jolla Bolt pystyy juoksemaan.
        Usain Boltin nopeus taas väliaineessa (urheilukenttä) taas riippuus siitä et kuinka lujaa se tällä kertaa jaksaa juosta.
        Valolla taas ei ole olemassakaan kuin toi yks ainoo maksiminopeus. (Ja unohdetaan nyt se Lene Haun tekemä koe? Ja se on muutenkin vähän eri asia.) Edes siellä väliaineessa. Se johtuu hieman eri asioista, kun itse valon hidastelusta.

        Ja valonnopeus ei o valon oma "vika", vaan johtuu maailmankaikkeuden fysiikasta! (fotonit ei suinkaan o ainoita jotka tohon pystyy, tai joutuu pystymään. Kaikki muutkin massattomat hiukkaset joutuu kulkemaan vain ja ainoastaan tolla samalla nopeudella.)

    • Tapani3
      • tractor

        No ei ole!

      • LimesÄäretönTyhmyys

        Taasko samaa paskaa. Valonnopeuden rajallisuutta käytetään useissa eri teknisissä sovellutuksissa valvontatutkista lähtien.

      • SuattaapOllannii
        tractor kirjoitti:

        No ei ole!

        Niin tai fysiikassa on nykyään parasta sanoa: Eihän sitä koskaan tiedä!?
        ... mut jonkun pitäs kyllä sit todistaa se! :P

        Pelkkä väittämä on tudei suht hepponen "todiste" yhtään millekään! :/

    • Mandraken_haamu

      Valonnopeus on tähän mennessä aina mitattu suurten gravitaatiokenttien läheisyydessä joten kyseessä ei ole välttämättä samanlainen tyhjiö kuin jossain paljon kauempana kaikista taivaankappaleista.

      Valonnopeuden mittauksissa on lisäksi todettu pientä fluktuaatiota josta sitten kyllä päästiin eroon kun määriteltiin 1983 metrin mitta valon kulkeman matkan perusteella jolloin syntyi hyödyllinen kehäpäätelmä ja saatiin kiusallinen kauneusvirhe fysikaalisessa vakiossa lakaistua maton alle.

      Vaihtelevasta valonnopeudesta on myös olemassa teorioita:

      https://en.wikipedia.org/wiki/Variable_speed_of_light

      • ValoSaapuuLaiturille3

        On kyl aika jännä juttu ku aattelee, et toi valo se taitaa olla se maailmankaikkeuden ainoo vakio?
        Itse avaruuskin se nykytietämyksen mukaan lajenee, ja voi vääntelehtiä ja kääntelehtiä painovoiman vaikutuksesta. Ja jopa itse aikakin voi olla "tuossa" ihan eri kun "tuolla noin", mutta: Valo se vaan puksuttaa menemään samaa tappavaa tahtia ihan joka paikassa?! :P :D

        Lähinnä tuli tosta mielee joku vertaus, et jos mä heitä pallon eteenpäin itsestäni, niin se osuu muo takaraivoon samalla vauhdilla kun mä heitin sen, ja ENNEN ku mä edes heitin sitä?! D :P ( _hieman_ kärjistäen)
        Ja fyysikoitten mielestä tää on ilmeisesti ihan jees? :/

      • jljklkjljlkj
        ValoSaapuuLaiturille3 kirjoitti:

        On kyl aika jännä juttu ku aattelee, et toi valo se taitaa olla se maailmankaikkeuden ainoo vakio?
        Itse avaruuskin se nykytietämyksen mukaan lajenee, ja voi vääntelehtiä ja kääntelehtiä painovoiman vaikutuksesta. Ja jopa itse aikakin voi olla "tuossa" ihan eri kun "tuolla noin", mutta: Valo se vaan puksuttaa menemään samaa tappavaa tahtia ihan joka paikassa?! :P :D

        Lähinnä tuli tosta mielee joku vertaus, et jos mä heitä pallon eteenpäin itsestäni, niin se osuu muo takaraivoon samalla vauhdilla kun mä heitin sen, ja ENNEN ku mä edes heitin sitä?! D :P ( _hieman_ kärjistäen)
        Ja fyysikoitten mielestä tää on ilmeisesti ihan jees? :/

        Onhan niitä vakioita vaikka kuinka paljon. Seraava Wikin artikkeli nimeää 39 luonnonvakiota, mikäli laskin oikein.

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwj0uL6wgLnWAhVDYpoKHcaiCNYQFgguMAI&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonvakio&usg=AFQjCNE7TeQPI2MlIvSiTPvfxDSmE0DejQ

      • TaasVäärin

        "Valonnopeuden mittauksissa on lisäksi todettu pientä fluktuaatiota ..."

        Ei ole. Mittaustarkkuuden aiheuttamat erilaiset mitatut arvot eivät ole sama asia kuin fluktaatio. Missään ei ole osoittettu, että valonnopeudella olisi satunnaista vihatelua. Jokainen mittaustekniikkaan perehtynyt tietää, että mittauksissa on aina satunnaista vaihtelua, joka johtuu mittaustarkkuuden rajallisuudesta.

      • MatikkasoppaOnHyvää
        jljklkjljlkj kirjoitti:

        Onhan niitä vakioita vaikka kuinka paljon. Seraava Wikin artikkeli nimeää 39 luonnonvakiota, mikäli laskin oikein.

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwj0uL6wgLnWAhVDYpoKHcaiCNYQFgguMAI&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonvakio&usg=AFQjCNE7TeQPI2MlIvSiTPvfxDSmE0DejQ

        Nojoo, omaa hölmöyttäni taas ku en esittäny asiaani tarpeeks tarkasti! :/
        Mut tarkotus oli kyllä puhua HIUKKASISTA, ei mistään matemaattisista vakioista.

      • Mandraken_haamu
        TaasVäärin kirjoitti:

        "Valonnopeuden mittauksissa on lisäksi todettu pientä fluktuaatiota ..."

        Ei ole. Mittaustarkkuuden aiheuttamat erilaiset mitatut arvot eivät ole sama asia kuin fluktaatio. Missään ei ole osoittettu, että valonnopeudella olisi satunnaista vihatelua. Jokainen mittaustekniikkaan perehtynyt tietää, että mittauksissa on aina satunnaista vaihtelua, joka johtuu mittaustarkkuuden rajallisuudesta.

        Palstan tiettyjen henkilöiden suuresti arvostama Rupert Sheldrake puhui tuosta valonnopeuden vaihtelusta sensuroidussa Ted-luennossaan.

        https://www.youtube.com/watch?v=JKHUaNAxsTg

        lisää aihesta:

        http://www.josephvoelbel.com/blog/rupert-sheldrake-on-the-speed-of-light-and-big-g

        http://micro.magnet.fsu.edu/primer/lightandcolor/speedoflight.html

        Vuonna 1928 valonnopeus laski tilastojen mukaan 20km/s.Tietenkin vanhat mittaukset voi yrittää selittää mittausvirheillä mutta jos poikkeama on noinkin suuri ja varmaan suurempi kuin keskimääräinen mittausvirhe niin taustalla voi olla jotain muutakin.


        Jos gravitaatio vaikuttaa valonnopeuteen niin eikö sellainen fluktuaatio olisi mahdollinen?

        Kuten kaikki tiedämme ns. valonnopeus tyhjiössä on mitattu vain maapallon lähipiirissä joten voi hyvinkin olla että kyseessä ei ole mikään aito vakio. Ei ole olemassa mitään empiiristä syytä eikä todistuaineistoa että fysiikan kaavojen vakioiden pitäisi olla todellisuudessa vakioita. Taustalla on ikivanha teistinen uskomus että Jumala loi ikuiset luonnonlait luodessaan maailman ja fysiikan nykyisessä mytologiassa on vain vaihdettu Jumalan tilalle alkuräjähdys.

        ....

        Nyt ajattelin pitkästä aikaa vetää pienimuotoiset kännit ja katsoa samalla jonkun hölmön tahatonta komiikkaa pursuavan leffan joten en jaksa enää ainakaan tänään enää kommentoida ketjuun jossa pitää olla suhteellisen skarppina. Yritän huomenna sitten pienessä krapulassa uudestaan jos on aihetta.... :-)

      • agnoskepo
        Mandraken_haamu kirjoitti:

        Palstan tiettyjen henkilöiden suuresti arvostama Rupert Sheldrake puhui tuosta valonnopeuden vaihtelusta sensuroidussa Ted-luennossaan.

        https://www.youtube.com/watch?v=JKHUaNAxsTg

        lisää aihesta:

        http://www.josephvoelbel.com/blog/rupert-sheldrake-on-the-speed-of-light-and-big-g

        http://micro.magnet.fsu.edu/primer/lightandcolor/speedoflight.html

        Vuonna 1928 valonnopeus laski tilastojen mukaan 20km/s.Tietenkin vanhat mittaukset voi yrittää selittää mittausvirheillä mutta jos poikkeama on noinkin suuri ja varmaan suurempi kuin keskimääräinen mittausvirhe niin taustalla voi olla jotain muutakin.


        Jos gravitaatio vaikuttaa valonnopeuteen niin eikö sellainen fluktuaatio olisi mahdollinen?

        Kuten kaikki tiedämme ns. valonnopeus tyhjiössä on mitattu vain maapallon lähipiirissä joten voi hyvinkin olla että kyseessä ei ole mikään aito vakio. Ei ole olemassa mitään empiiristä syytä eikä todistuaineistoa että fysiikan kaavojen vakioiden pitäisi olla todellisuudessa vakioita. Taustalla on ikivanha teistinen uskomus että Jumala loi ikuiset luonnonlait luodessaan maailman ja fysiikan nykyisessä mytologiassa on vain vaihdettu Jumalan tilalle alkuräjähdys.

        ....

        Nyt ajattelin pitkästä aikaa vetää pienimuotoiset kännit ja katsoa samalla jonkun hölmön tahatonta komiikkaa pursuavan leffan joten en jaksa enää ainakaan tänään enää kommentoida ketjuun jossa pitää olla suhteellisen skarppina. Yritän huomenna sitten pienessä krapulassa uudestaan jos on aihetta.... :-)

        "Vuonna 1928 valonnopeus laski tilastojen mukaan 20km/s.Tietenkin vanhat mittaukset voi yrittää selittää mittausvirheillä mutta jos poikkeama on noinkin suuri ja varmaan suurempi kuin keskimääräinen mittausvirhe niin taustalla voi olla jotain muutakin. "

        Suuri? Eikö tämä käyty jo läpi? Virhe oli yhdeksännessä merkitsevässä numerossa ja mahtui aina mittaustan veirhemarginaaliin. Jos nopeus on 300 000 km/sek, on 20 km/sek heitto todella pieni sen ajan tekniikalla.

        Miten tämän nyt havainnollistaisi?
        Oulun ja Äänekosken etäisyys on 298,3 km tietä pitkin. Suhteutettuna valonnopeuden mittaamiseen olisi sen ajan mittauksin päästy tarkkuuteen, jossa mittausten holkkuma olisi suuruusluokkaa kaksi millimetriä Oulun ja Äänekosken etäisyydessä. Suhteellinen tarkkuus on huikea.

        Kyse on ilmiselvästi mittauksen holkkumasta, ei valonnopeuden muutoksesta.
        Montako kertaa sama asia täytyy käydä uudelleen läpi?

      • Mandraken_haamu
        agnoskepo kirjoitti:

        "Vuonna 1928 valonnopeus laski tilastojen mukaan 20km/s.Tietenkin vanhat mittaukset voi yrittää selittää mittausvirheillä mutta jos poikkeama on noinkin suuri ja varmaan suurempi kuin keskimääräinen mittausvirhe niin taustalla voi olla jotain muutakin. "

        Suuri? Eikö tämä käyty jo läpi? Virhe oli yhdeksännessä merkitsevässä numerossa ja mahtui aina mittaustan veirhemarginaaliin. Jos nopeus on 300 000 km/sek, on 20 km/sek heitto todella pieni sen ajan tekniikalla.

        Miten tämän nyt havainnollistaisi?
        Oulun ja Äänekosken etäisyys on 298,3 km tietä pitkin. Suhteutettuna valonnopeuden mittaamiseen olisi sen ajan mittauksin päästy tarkkuuteen, jossa mittausten holkkuma olisi suuruusluokkaa kaksi millimetriä Oulun ja Äänekosken etäisyydessä. Suhteellinen tarkkuus on huikea.

        Kyse on ilmiselvästi mittauksen holkkumasta, ei valonnopeuden muutoksesta.
        Montako kertaa sama asia täytyy käydä uudelleen läpi?

        "Jos nopeus on 300 000 km/sek, on 20 km/sek heitto todella pieni sen ajan tekniikalla. "

        Ed. viestin viimeisessä linkissä oli tämä taulukko mittauksista:

        1667 Galileo Galilei Covered Lanterns 333.5
        1676 Ole Roemer Jupiter's Moons 220,000
        1726 James Bradley Stellar Aberration 301,000
        1834 Charles Wheatstone Rotating Mirror 402,336
        1838 François Arago Rotating Mirror
        1849 Armand Fizeau Rotating Wheel 315,000
        1862 Leon Foucault Rotating Mirror 298,000
        1868 James Clerk Maxwell Theoretical Calculations 284,000
        1875 Marie-Alfred Cornu Rotating Mirror 299,990
        1879 Albert Michelson Rotating Mirror 299,910
        1888 Heinrich Rudolf Hertz Electromagnetic Radiation 300,000
        1889 Edward Bennett Rosa Electrical Measurements 300,000
        1890s Henry Rowland Spectroscopy 301,800
        1907 Edward Bennett Rosa and Noah Dorsey Electrical Measurements 299,788
        1923 Andre Mercier Electrical Measurements 299,795
        1926 Albert Michelson Rotating Mirror (Interferometer) 299,798
        1928 August Karolus and Otto Mittelstaedt Kerr Cell Shutter 299,778
        1932 to 1935 Michelson and Pease Rotating Mirror (Interferometer) 299,774
        1947 Louis Essen Cavity Resonator 299,792
        1949 Carl I. Aslakson Shoran Radar 299,792.4
        1951 Keith Davy Froome Radio Interferometer 299,792.75
        1973 Kenneth M. Evenson Laser 299,792.457
        1978 Peter Woods and Colleagues Laser 299,792.4588

        1907 ja 1928 saatiin siis samat arvot. Kai nuokin useamman kerran mitattiin joka vuosi joten jonkinlainen arvio lienee olemassa niistä mittausvirheistä/vaihteluista. Tuossa voi vaikuttaa sellainen psykologinenkin juttu mittaajilla että kun saadaan eri tulos kuin mitä vakioksi on määritelty niin se tulkitaan väärin mitatuksi vaikka mittaus olisikin oikea.

        Ei tuo 20km/s tietenkään varmaan riitä kiistattomaksi todisteeksi sellaisenaan ja 1983 jälkeen asiaa on mahdotonta varmistaa koska metrin mitta on määritelty sen vakion mukaan eli aina saadaan sama tulos eli se metri venyy tai kutistuu samalla vaikka valonnopeus oikeasti muuttuisikin. Ilmeisesti jo 1907 tarkkuus oli kuitenkin samaa luokkaa kuin 1928.

        Periaatteessa oletus matematiikan ehdottomasta toimivuudesta fysiikassa ajasta ja paikasta täysin riippumatta on joka tapauksessa varsin epäilyttävää. Kaikissa systeemeissä säännönmukaisuudet muotoutuvat systeemin konfiguraation mukaan eikä minkään ulkopuolisen ja absoluuttisen kuvitellun luonnonlain perusteella.

        ....

        "Miten tämän nyt havainnollistaisi?
        Oulun ja Äänekosken etäisyys on 298,3 km tietä pitkin. Suhteutettuna valonnopeuden mittaamiseen olisi sen ajan mittauksin päästy tarkkuuteen, jossa mittausten holkkuma olisi suuruusluokkaa kaksi millimetriä Oulun ja Äänekosken etäisyydessä."

        Tien pituuden mittauksessa on varmaan vähän eri välineet kun valon nopeutta mitatessa.



        ....

        Kiitos vastauksesta varsinkin ihan virallisella rek. nikillä toteutettuna. Minä kun luulin että et suostu keskustelemaan kanssani.

        Ehkä minä vähän edellä annoin ymmärtää että olisin loppuillan kykenemätön vastaamaan. Dokaaminen ei vaan tunnu maistuvan niin kuin joskus 20 v sitten ja taitaa jäädä n. 10 millilitraan vodkaa ja pariin ykkösolueen vaikka kyllä nekin menee päähän kun toleranssi on matala.

      • agnoskepo
        Mandraken_haamu kirjoitti:

        "Jos nopeus on 300 000 km/sek, on 20 km/sek heitto todella pieni sen ajan tekniikalla. "

        Ed. viestin viimeisessä linkissä oli tämä taulukko mittauksista:

        1667 Galileo Galilei Covered Lanterns 333.5
        1676 Ole Roemer Jupiter's Moons 220,000
        1726 James Bradley Stellar Aberration 301,000
        1834 Charles Wheatstone Rotating Mirror 402,336
        1838 François Arago Rotating Mirror
        1849 Armand Fizeau Rotating Wheel 315,000
        1862 Leon Foucault Rotating Mirror 298,000
        1868 James Clerk Maxwell Theoretical Calculations 284,000
        1875 Marie-Alfred Cornu Rotating Mirror 299,990
        1879 Albert Michelson Rotating Mirror 299,910
        1888 Heinrich Rudolf Hertz Electromagnetic Radiation 300,000
        1889 Edward Bennett Rosa Electrical Measurements 300,000
        1890s Henry Rowland Spectroscopy 301,800
        1907 Edward Bennett Rosa and Noah Dorsey Electrical Measurements 299,788
        1923 Andre Mercier Electrical Measurements 299,795
        1926 Albert Michelson Rotating Mirror (Interferometer) 299,798
        1928 August Karolus and Otto Mittelstaedt Kerr Cell Shutter 299,778
        1932 to 1935 Michelson and Pease Rotating Mirror (Interferometer) 299,774
        1947 Louis Essen Cavity Resonator 299,792
        1949 Carl I. Aslakson Shoran Radar 299,792.4
        1951 Keith Davy Froome Radio Interferometer 299,792.75
        1973 Kenneth M. Evenson Laser 299,792.457
        1978 Peter Woods and Colleagues Laser 299,792.4588

        1907 ja 1928 saatiin siis samat arvot. Kai nuokin useamman kerran mitattiin joka vuosi joten jonkinlainen arvio lienee olemassa niistä mittausvirheistä/vaihteluista. Tuossa voi vaikuttaa sellainen psykologinenkin juttu mittaajilla että kun saadaan eri tulos kuin mitä vakioksi on määritelty niin se tulkitaan väärin mitatuksi vaikka mittaus olisikin oikea.

        Ei tuo 20km/s tietenkään varmaan riitä kiistattomaksi todisteeksi sellaisenaan ja 1983 jälkeen asiaa on mahdotonta varmistaa koska metrin mitta on määritelty sen vakion mukaan eli aina saadaan sama tulos eli se metri venyy tai kutistuu samalla vaikka valonnopeus oikeasti muuttuisikin. Ilmeisesti jo 1907 tarkkuus oli kuitenkin samaa luokkaa kuin 1928.

        Periaatteessa oletus matematiikan ehdottomasta toimivuudesta fysiikassa ajasta ja paikasta täysin riippumatta on joka tapauksessa varsin epäilyttävää. Kaikissa systeemeissä säännönmukaisuudet muotoutuvat systeemin konfiguraation mukaan eikä minkään ulkopuolisen ja absoluuttisen kuvitellun luonnonlain perusteella.

        ....

        "Miten tämän nyt havainnollistaisi?
        Oulun ja Äänekosken etäisyys on 298,3 km tietä pitkin. Suhteutettuna valonnopeuden mittaamiseen olisi sen ajan mittauksin päästy tarkkuuteen, jossa mittausten holkkuma olisi suuruusluokkaa kaksi millimetriä Oulun ja Äänekosken etäisyydessä."

        Tien pituuden mittauksessa on varmaan vähän eri välineet kun valon nopeutta mitatessa.



        ....

        Kiitos vastauksesta varsinkin ihan virallisella rek. nikillä toteutettuna. Minä kun luulin että et suostu keskustelemaan kanssani.

        Ehkä minä vähän edellä annoin ymmärtää että olisin loppuillan kykenemätön vastaamaan. Dokaaminen ei vaan tunnu maistuvan niin kuin joskus 20 v sitten ja taitaa jäädä n. 10 millilitraan vodkaa ja pariin ykkösolueen vaikka kyllä nekin menee päähän kun toleranssi on matala.

        Vastaan nikilläni tai jätän vastaamatta. Kirjoitin juuri nimimerkin "Tractor" aloitukseen siitä, etten viitsi enää juurikaan kommentoida. Kun sinä toit uudelleen jo puhki kalutun jutun muka faktana, niin vastasin. Juuri sinun kaltaistesi takia en enää viitsi kirjoitella. Kun mikään ei fakta ei pure. Tuokin keskustelu puristettiin kuiviin pitkässä ketjussa ja eikun Mandraken haamu aloittaa uudelleen.
        Turhauttavaa ja turhaa. Täällä on aivan liikaa savorisia ja putoavan tilan teorioita, joihin mikään järkipuhe ei uppoa. Miksi haaskata aikaa?

      • Mandraken_haamu
        agnoskepo kirjoitti:

        Vastaan nikilläni tai jätän vastaamatta. Kirjoitin juuri nimimerkin "Tractor" aloitukseen siitä, etten viitsi enää juurikaan kommentoida. Kun sinä toit uudelleen jo puhki kalutun jutun muka faktana, niin vastasin. Juuri sinun kaltaistesi takia en enää viitsi kirjoitella. Kun mikään ei fakta ei pure. Tuokin keskustelu puristettiin kuiviin pitkässä ketjussa ja eikun Mandraken haamu aloittaa uudelleen.
        Turhauttavaa ja turhaa. Täällä on aivan liikaa savorisia ja putoavan tilan teorioita, joihin mikään järkipuhe ei uppoa. Miksi haaskata aikaa?

        "Kun sinä toit uudelleen jo puhki kalutun jutun muka faktana, niin vastasin. "

        Ei kai tieteessä voi olla mitään lopullisia totuuksia mistään asiasta eli faktat ovat faktoja vain vallitsevan paradigman uskomusjärjestelmässä. Sinä ja monet muut kuvitellevat niitä ikäänkuin saavutetuiksi eduiksi joita ei saa kyseenalaistaa. Tiede nimenomaan edistyy vain kyseenalaistamalla ja esittämällä kysymyksiä eikä tieteessä ole lopullisia vastauksia kuten uskonnoissa mutta sinulle taitaa tiede ollakin jonkinlainen uskonnon korvike.

        "Turhauttavaa ja turhaa."

        Älä yritä esiintyä asiantuntijana kun et selllainen oikeasti ole. Tieteessä on tutkijoita ei asiantuntijoita. Miksi minun pitäisi päästä sinut tai ketään muutakaan helpolla?

        "Täällä on aivan liikaa savorisia ja putoavan tilan teorioita, joihin mikään järkipuhe ei uppoa."

        Väitätkö että minulla on joku teoria? Minä olen lähinnä vain skeptinen valtavirtatieteen tiettyjen asioiden suhteen kun taas sinä et koskaan ole skeptinen valtavirtatieteen suhteen vaan otat sen aina kuin ylhäältä annettuna totuutena. On kyllä melkoisen omahyväistä ja ylimielistä pitää omaa kirjoitteluaan jonkinlaisena "järkipuheena".

        Nikkisi kuvaa sinua erittäin huonosti. Et ole aidosti skeptinen vaan lähinnä dogmaattinen etkä osaa jättää asioita avoimiksi kuten aito agnostikko tekisi.

        "Miksi haaskata aikaa?"

        Älä sitten haaskaa aikaa keskittymällä väitteen esittäjään vaan keskity vain niihin väitteisiin.

        On aivan liian helppoa kuitata jokin huuhaaksi jos ei itse vaivaudu aiheeseen edes perehtymään kunnolla. Ei kai sitä kunnollista keskustelua synny jos vastapuolella on vain piintyneet asenteet ja ennakkoluulot sekä suljettu mieli.

      • VaikoMitä
        Mandraken_haamu kirjoitti:

        Palstan tiettyjen henkilöiden suuresti arvostama Rupert Sheldrake puhui tuosta valonnopeuden vaihtelusta sensuroidussa Ted-luennossaan.

        https://www.youtube.com/watch?v=JKHUaNAxsTg

        lisää aihesta:

        http://www.josephvoelbel.com/blog/rupert-sheldrake-on-the-speed-of-light-and-big-g

        http://micro.magnet.fsu.edu/primer/lightandcolor/speedoflight.html

        Vuonna 1928 valonnopeus laski tilastojen mukaan 20km/s.Tietenkin vanhat mittaukset voi yrittää selittää mittausvirheillä mutta jos poikkeama on noinkin suuri ja varmaan suurempi kuin keskimääräinen mittausvirhe niin taustalla voi olla jotain muutakin.


        Jos gravitaatio vaikuttaa valonnopeuteen niin eikö sellainen fluktuaatio olisi mahdollinen?

        Kuten kaikki tiedämme ns. valonnopeus tyhjiössä on mitattu vain maapallon lähipiirissä joten voi hyvinkin olla että kyseessä ei ole mikään aito vakio. Ei ole olemassa mitään empiiristä syytä eikä todistuaineistoa että fysiikan kaavojen vakioiden pitäisi olla todellisuudessa vakioita. Taustalla on ikivanha teistinen uskomus että Jumala loi ikuiset luonnonlait luodessaan maailman ja fysiikan nykyisessä mytologiassa on vain vaihdettu Jumalan tilalle alkuräjähdys.

        ....

        Nyt ajattelin pitkästä aikaa vetää pienimuotoiset kännit ja katsoa samalla jonkun hölmön tahatonta komiikkaa pursuavan leffan joten en jaksa enää ainakaan tänään enää kommentoida ketjuun jossa pitää olla suhteellisen skarppina. Yritän huomenna sitten pienessä krapulassa uudestaan jos on aihetta.... :-)

        Gravitaation saattaa olla hieman vaikea vaikuttaa valon nopeuteen (tai mieluummin itse fotoniin) koska sillä ei ole massaa? Mut toisaalta, jos Higgsin kenttä vaikuttais fotoniin, niin sittenhän sille saatais massaakin, jollonka vois jopa vaikuttaa.
        No vaikuttaako?

      • Mandraken_haamu
        VaikoMitä kirjoitti:

        Gravitaation saattaa olla hieman vaikea vaikuttaa valon nopeuteen (tai mieluummin itse fotoniin) koska sillä ei ole massaa? Mut toisaalta, jos Higgsin kenttä vaikuttais fotoniin, niin sittenhän sille saatais massaakin, jollonka vois jopa vaikuttaa.
        No vaikuttaako?

        "Gravitaation saattaa olla hieman vaikea vaikuttaa valon nopeuteen (tai mieluummin itse fotoniin) koska sillä ei ole massaa? "

        Kyllä se gravitaatio vaikuttaa fotoniin vaikka fotonilla ei olekaan massaa. Miten muuten selittää ns. mustat aukot? Toisaalta sitten myös sekä auringon ja maan magneettikentät ulottuvat aika kauaksi avaruuteen ja sitä valonnopeutta on mitattu tyhjiössä tietääkseni vain maan pinnalla tai ainakin vain lähiavaruudessa.

        "Mut toisaalta, jos Higgsin kenttä vaikuttais fotoniin, niin sittenhän sille saatais massaakin, jollonka vois jopa vaikuttaa."

        Mulle ei ole mennyt kaupaksi tuo Higgsin kenttä eikä Higgsin hiukkanen massiivisesta hypetyksestä huolimatta joten en tuohon jaksa kommentoida.

        ....

        Tietenkin pitää ottaa myös huomioon se että fysiikkatiede ei ole mikään valmis projekti joten jotain uutta ja yllättävää tähänkin asiaan vaikuttavaa voi ilmaantua joten kyllä sitä valonnopeuden vakioisuutta voi perustellusti mielestäni epäillä.

        Tai sitten valonnopeus ei ole oikeasti mikään nopeus vaan jonkinlainen rajapinta lokaalin relativistisen ja epälokaalin kvanttifysikaalisen maailman välillä eikä fotoni oikeasti liiku mihinkään vaan muuttuu todennäköisyysaallosta hiukkaseksi vasta silloin kuin se mitataan. Kaksoisrakokeen viiivästetyn valinnan versio (delayed choice quantum eraser) viittaa tähän suuntaan.

        Miksi valonnopeus on sitten juuri sen suuruinen kuin se on? Erään simulaatioteorian mukaan valonnopeus on tämän maailmankaikkeuden simulaation virkistystaajuus (vrt esim. tietokonepelit 60hz vs 144 hz).

        ....

        Tietysti enhän minä mitään mistään tietenkään varmasti tiedä kunhan tässä arvailen ja ihmettelen vaan. Aiheesta on kuitenkin hauskaa ja mukavaa rupatella rentoon tyyliin vaikka ei tässä nyt kukaan noopelia ole pokkaamassa varmaan. Mua ainakin ahdistais älyttömästi se pingviinisirkus vaikka ei ole pelkoa että sellaiseen joutuisin kun yritän pitää jatkuvasti yllä tätä kylähullun mainettani.

        Tuolla kilpailevalla tiede.fi palstalla on paljon rennompi meininki kun taas täällä täysin anonyymillä palstalla jotkut rekisteröityneet itsensä asiantuntijoiksi korottaneet tyypit ovat kuin seipään nielleitä jäykkyydessä ja pönöttävyydessä ja se tietysti yllyttää joskus vähän pistämään pientä trollailua tunnelmaa keventämään välillä.

        Tiede.fi palstalla on toisaalta sitten pakko rekisteröityä enkä sinne enää jaksa mennä uudestaan monen vuoden tauon jälkeen. Täällä on paljon hauskempaa kun noita myrskyjä vesilasissa syntyy aina välillä kun ihmiset ottavat itsensä ja muut liian tosissaan mutta ei kai tosikot sille itse mitään voi että he ovat tosikkoja vaikka siitä seuraakin usein paljon tahatonta huumoria johon olen muutenkin mieltynyt jostain syystä.

        Toivottavasti agno kolleegoinen ei nyt kovasti suuttunut ja jää edelleen palstalle. Olen nyt koettanut käyttää jonkin ajan vakionikkiä kun häneltä ja muilta tuli paljon valitusta että he haluavat välttää keskustelua kanssani mutta eivät kuulemma tunnista ennen kuin on liian myöhäistä jolloin vasta huomaavat että heidän järkipuheensa ei tehoa minuun.

        Heräsin just äsken. Täytyy tästä lähteä aamulenkille ja kauppaan ja sitten juoda kahvit ja aamiainen. Hauskaa päivänjatkoa kaikille!

      • EiOHelppooEi
        Mandraken_haamu kirjoitti:

        "Jos nopeus on 300 000 km/sek, on 20 km/sek heitto todella pieni sen ajan tekniikalla. "

        Ed. viestin viimeisessä linkissä oli tämä taulukko mittauksista:

        1667 Galileo Galilei Covered Lanterns 333.5
        1676 Ole Roemer Jupiter's Moons 220,000
        1726 James Bradley Stellar Aberration 301,000
        1834 Charles Wheatstone Rotating Mirror 402,336
        1838 François Arago Rotating Mirror
        1849 Armand Fizeau Rotating Wheel 315,000
        1862 Leon Foucault Rotating Mirror 298,000
        1868 James Clerk Maxwell Theoretical Calculations 284,000
        1875 Marie-Alfred Cornu Rotating Mirror 299,990
        1879 Albert Michelson Rotating Mirror 299,910
        1888 Heinrich Rudolf Hertz Electromagnetic Radiation 300,000
        1889 Edward Bennett Rosa Electrical Measurements 300,000
        1890s Henry Rowland Spectroscopy 301,800
        1907 Edward Bennett Rosa and Noah Dorsey Electrical Measurements 299,788
        1923 Andre Mercier Electrical Measurements 299,795
        1926 Albert Michelson Rotating Mirror (Interferometer) 299,798
        1928 August Karolus and Otto Mittelstaedt Kerr Cell Shutter 299,778
        1932 to 1935 Michelson and Pease Rotating Mirror (Interferometer) 299,774
        1947 Louis Essen Cavity Resonator 299,792
        1949 Carl I. Aslakson Shoran Radar 299,792.4
        1951 Keith Davy Froome Radio Interferometer 299,792.75
        1973 Kenneth M. Evenson Laser 299,792.457
        1978 Peter Woods and Colleagues Laser 299,792.4588

        1907 ja 1928 saatiin siis samat arvot. Kai nuokin useamman kerran mitattiin joka vuosi joten jonkinlainen arvio lienee olemassa niistä mittausvirheistä/vaihteluista. Tuossa voi vaikuttaa sellainen psykologinenkin juttu mittaajilla että kun saadaan eri tulos kuin mitä vakioksi on määritelty niin se tulkitaan väärin mitatuksi vaikka mittaus olisikin oikea.

        Ei tuo 20km/s tietenkään varmaan riitä kiistattomaksi todisteeksi sellaisenaan ja 1983 jälkeen asiaa on mahdotonta varmistaa koska metrin mitta on määritelty sen vakion mukaan eli aina saadaan sama tulos eli se metri venyy tai kutistuu samalla vaikka valonnopeus oikeasti muuttuisikin. Ilmeisesti jo 1907 tarkkuus oli kuitenkin samaa luokkaa kuin 1928.

        Periaatteessa oletus matematiikan ehdottomasta toimivuudesta fysiikassa ajasta ja paikasta täysin riippumatta on joka tapauksessa varsin epäilyttävää. Kaikissa systeemeissä säännönmukaisuudet muotoutuvat systeemin konfiguraation mukaan eikä minkään ulkopuolisen ja absoluuttisen kuvitellun luonnonlain perusteella.

        ....

        "Miten tämän nyt havainnollistaisi?
        Oulun ja Äänekosken etäisyys on 298,3 km tietä pitkin. Suhteutettuna valonnopeuden mittaamiseen olisi sen ajan mittauksin päästy tarkkuuteen, jossa mittausten holkkuma olisi suuruusluokkaa kaksi millimetriä Oulun ja Äänekosken etäisyydessä."

        Tien pituuden mittauksessa on varmaan vähän eri välineet kun valon nopeutta mitatessa.



        ....

        Kiitos vastauksesta varsinkin ihan virallisella rek. nikillä toteutettuna. Minä kun luulin että et suostu keskustelemaan kanssani.

        Ehkä minä vähän edellä annoin ymmärtää että olisin loppuillan kykenemätön vastaamaan. Dokaaminen ei vaan tunnu maistuvan niin kuin joskus 20 v sitten ja taitaa jäädä n. 10 millilitraan vodkaa ja pariin ykkösolueen vaikka kyllä nekin menee päähän kun toleranssi on matala.

        Toisaalta toi valonnopeuden tarkka mittaaminen voi olla melko epäantoisa jobi täällä maapallolla, koska tää perhanan pallukka taivuttaa tota itse avaruuttakin!? Joten tarkat mittaukset pitäs sit lähteä tekemään mahdollisimman kauas johku ulkoavaruuteen missä ei enää mikään eikä minkään painovoima vaikuta enää ollenkaan? (Ja siltikin voi vielä mennä vituiks, jos sitä pimeää ainettakin on olemassa?)

      • HuiHaamu
        Mandraken_haamu kirjoitti:

        "Gravitaation saattaa olla hieman vaikea vaikuttaa valon nopeuteen (tai mieluummin itse fotoniin) koska sillä ei ole massaa? "

        Kyllä se gravitaatio vaikuttaa fotoniin vaikka fotonilla ei olekaan massaa. Miten muuten selittää ns. mustat aukot? Toisaalta sitten myös sekä auringon ja maan magneettikentät ulottuvat aika kauaksi avaruuteen ja sitä valonnopeutta on mitattu tyhjiössä tietääkseni vain maan pinnalla tai ainakin vain lähiavaruudessa.

        "Mut toisaalta, jos Higgsin kenttä vaikuttais fotoniin, niin sittenhän sille saatais massaakin, jollonka vois jopa vaikuttaa."

        Mulle ei ole mennyt kaupaksi tuo Higgsin kenttä eikä Higgsin hiukkanen massiivisesta hypetyksestä huolimatta joten en tuohon jaksa kommentoida.

        ....

        Tietenkin pitää ottaa myös huomioon se että fysiikkatiede ei ole mikään valmis projekti joten jotain uutta ja yllättävää tähänkin asiaan vaikuttavaa voi ilmaantua joten kyllä sitä valonnopeuden vakioisuutta voi perustellusti mielestäni epäillä.

        Tai sitten valonnopeus ei ole oikeasti mikään nopeus vaan jonkinlainen rajapinta lokaalin relativistisen ja epälokaalin kvanttifysikaalisen maailman välillä eikä fotoni oikeasti liiku mihinkään vaan muuttuu todennäköisyysaallosta hiukkaseksi vasta silloin kuin se mitataan. Kaksoisrakokeen viiivästetyn valinnan versio (delayed choice quantum eraser) viittaa tähän suuntaan.

        Miksi valonnopeus on sitten juuri sen suuruinen kuin se on? Erään simulaatioteorian mukaan valonnopeus on tämän maailmankaikkeuden simulaation virkistystaajuus (vrt esim. tietokonepelit 60hz vs 144 hz).

        ....

        Tietysti enhän minä mitään mistään tietenkään varmasti tiedä kunhan tässä arvailen ja ihmettelen vaan. Aiheesta on kuitenkin hauskaa ja mukavaa rupatella rentoon tyyliin vaikka ei tässä nyt kukaan noopelia ole pokkaamassa varmaan. Mua ainakin ahdistais älyttömästi se pingviinisirkus vaikka ei ole pelkoa että sellaiseen joutuisin kun yritän pitää jatkuvasti yllä tätä kylähullun mainettani.

        Tuolla kilpailevalla tiede.fi palstalla on paljon rennompi meininki kun taas täällä täysin anonyymillä palstalla jotkut rekisteröityneet itsensä asiantuntijoiksi korottaneet tyypit ovat kuin seipään nielleitä jäykkyydessä ja pönöttävyydessä ja se tietysti yllyttää joskus vähän pistämään pientä trollailua tunnelmaa keventämään välillä.

        Tiede.fi palstalla on toisaalta sitten pakko rekisteröityä enkä sinne enää jaksa mennä uudestaan monen vuoden tauon jälkeen. Täällä on paljon hauskempaa kun noita myrskyjä vesilasissa syntyy aina välillä kun ihmiset ottavat itsensä ja muut liian tosissaan mutta ei kai tosikot sille itse mitään voi että he ovat tosikkoja vaikka siitä seuraakin usein paljon tahatonta huumoria johon olen muutenkin mieltynyt jostain syystä.

        Toivottavasti agno kolleegoinen ei nyt kovasti suuttunut ja jää edelleen palstalle. Olen nyt koettanut käyttää jonkin ajan vakionikkiä kun häneltä ja muilta tuli paljon valitusta että he haluavat välttää keskustelua kanssani mutta eivät kuulemma tunnista ennen kuin on liian myöhäistä jolloin vasta huomaavat että heidän järkipuheensa ei tehoa minuun.

        Heräsin just äsken. Täytyy tästä lähteä aamulenkille ja kauppaan ja sitten juoda kahvit ja aamiainen. Hauskaa päivänjatkoa kaikille!

        Ei vaikuta.
        Gravitaatio vaikuttaa itse avaruuteen, jossa fotoni liikkuu! Siis ei suoraan itse fotoniin. Välillisesti toki, koska fotoni joutuu kurvailemaan kaareutuvassa avaruudessa. (Mustista aukoista oli juttua jo tuolla ylempänä, joten en jaksa sitä enää toistaa)
        Maan, ja minkä tahansa, magneettikentät toki vaikuttavatkin fotoniin, koska sehän on sähkömagneettista säteilyä. (Se dualismi, nääs)

        Ja joo no, jos ihan rehellisiä ollaan, ni kyl muo itteeniki viel vähä arveluttaa toi Higgs-homma, ku kuulostaa vähän liian helpolta se fyysikoiden nykynen selitys, sille, ja siitä, joten ... ja sekin on viel niin uusi asia, et eihän sitäkään tiedä et vaikka "hovissa vielä muuttuis"? :D Mut kohtalaisen ketterästi saivat fyysikot kuitenki aikaseks koko maailmankaikkeudessa vaikuttavan ihan uuden kentän, hä? Mut on siinäkin kyl puolensa, joten en heittäs sitä ihan suoralta kädeltä kokonaan roskiinkaan. Vai millä muullakaan noitten massattomien hiukkasten massan selittäis?!

        Ja en minäkään näistä ny kupla otsassa keskustele, kun mulla ei riitä edes äly keskustella näistä tarpeeks vakavasti!? :D Mut fundeeraann nyt sit mitä funderaan omassa pikku kallossani, ja esitän sit omaan kalloon eksyneitä kysymyksiä herättäneitä teorioita ja kummallisuuksia, jotka sit hyvin nopeesti jotku viisaammat korjaa. Ja mikäs siinä! Ei jää ainakaan väärää infoa kaaliin. Ja paljon mieluummin sitä pähkäilee vaikka maailmankaikkeuden asioita, kun sitä että kuka on seuraava Idols! :D

        Ja joku toinen palstakin ois vähän huono idis, koska: Tääl nyt innostuu välillä (tai aika useinkin) juteltua moanesta muustakin aiheesta ku tieteestä, ja fysiikasta, joten: Jossain tiede-palstalla olis sit liian suppee keskusteluilmapiiri.

        Ja jatkoja sinnekkin, ja sinnetännekin, eli kaikille muillekin.
        (Paitsi trollit voi painua ...)

      • tractor
        agnoskepo kirjoitti:

        Vastaan nikilläni tai jätän vastaamatta. Kirjoitin juuri nimimerkin "Tractor" aloitukseen siitä, etten viitsi enää juurikaan kommentoida. Kun sinä toit uudelleen jo puhki kalutun jutun muka faktana, niin vastasin. Juuri sinun kaltaistesi takia en enää viitsi kirjoitella. Kun mikään ei fakta ei pure. Tuokin keskustelu puristettiin kuiviin pitkässä ketjussa ja eikun Mandraken haamu aloittaa uudelleen.
        Turhauttavaa ja turhaa. Täällä on aivan liikaa savorisia ja putoavan tilan teorioita, joihin mikään järkipuhe ei uppoa. Miksi haaskata aikaa?

        Inooraa vaan trollit. Älä ainakaan jätä palstaa, sillä tänne jäisi melkoinen tyhjiö jos poistuisit

      • NoMoreTrolls
        tractor kirjoitti:

        Inooraa vaan trollit. Älä ainakaan jätä palstaa, sillä tänne jäisi melkoinen tyhjiö jos poistuisit

        Juu ton voi kyllä helposti allekirjottaa!

    • Mönkään-meni--
      • IhanPimeetä

        Lukihäiriö?
        Siis laajenee, mutta EI kiihtyvästi!
        Eikös niin?

        Ja mä nyt oon muutenki ollu aina melkose kriittinen noitten "pimeitten" juttujen suhteen!? :/ Tuntunu aina vähä fyysikoitten vehtailulta uskovaisten kanssa, ku jos joku ei sovikaan yhteen heidän upeitten teorioittensa kanssa, ni nyhjästään tyhjästä hatusta joku kryptinen "pimeä kani"?! :/

    • SyksyMokomaTulossa

      Itse yliopistolla perusfysiikoita hyvin suorittaneena, mutta pitkälti vaille modernia fysiikkaa ja suhteellisuusteoriaa jääneenä, muistan ikuisesti sen hetken, kun puolivahingossa sain sähköfysiikassa "johdettua" valonnopeuden Maxwellin yhtälöistä. Jotenkin niin siinä kävi. Sen pidemmälle fysiikan opintoni eivät edenneet, harmi.

      • tractor

        Muistan sen myös, eikö ollutkin hieno fiilis?!

      • SyksyMokomaTulossa

        Totta Mooses oli laatuaikaa!

    • fysiikkaalukenut

      Kuten täällä jotkut ovat jo maininneetkin, väliaineessa valo etenee hitaammin kuin tyhjiössä. Siihen juuri perustuu valon taittuminen. Sitä vastoin valon nopeus tyhjiössä, c, on ainakin nykyisen yleisen käsityksen mukaan vakio.

      Aika ajoin on kyllä esitetty teorioita, joiden mukaan se ei olisikaan vakio vaan muuttuisi hitaasti ajan ja ehkä paikankin funktiona. Sellaisistakin teorioista on myös Wikipediassa artikkeli:
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Muuttuva_valonnopeus.

      Voisi olla syytä mainita, että nykyisen SI-mittajärjestelmän mukaan valon nopeus on suorastaan määritelmällisesti vakio. Siinä metri on määritelty matkaksi, jonka valo kulkee 1/299 792 458 sekunnissa. Jos siis valon nopeus muuttuisi, muuttuisi samalla metrin pituuskin, niin että valon nopeuden lukuarvo SI-yksiköissä pysyisi ennallaan. Tämä johtuu kuitenkin vain ihmisten keksimästä määritelmästä, joka on laadittu OLETTAEN, että valon nopeus on vakio. Jos palattaisiin vanhaan määritelmään, jonka mukaan metri on kahden poikkiviivan välimatka eräässä Sèvresissä säilytettävässä tangossa, olisi ainakin periaatteessa mahdollista, että sillä mitattu valon nopeus muuttuisi.

      Fysiikassa on kuitenkin myös ns. dimensiottomia luonnonvakioita. Sellainen on esimerkiksi niin sanottu hienorakennevakio, joka voidaan muodostaa tiettynä yhdistelmänä valonnopeudesta, Planckin vakiosta, sähkövakioista ja alkeisvarauksesta. Tarkemmin sanottuna se on α = e²/2εhc, missä e on alkeisvaraus, ε sähkövakio (tyhjiön dielektrisyysvakio), h Planckin vakio ja c valon nopeus tyhjiössä. Se on tosiaankin dimensioton vakio, siis pelkkä luku, jonka arvo ei riipu käytetyistä mittayksiköistä, suunnilleen 1/137. Sitä voidaan myös pitää eräänlaisena mittana sähkömagneettisen vuorovaikutuksen voimakkuudella. Jos se muuttuisi ajan kuluessa, se olisi kyllä havaittavissa ja sillä olisi vaikutuksensa aineiden ominaisuuksiin. Sen sijaan on kyseenalaista, olisiko mitenkään mahdollista selvittää, mikä noista tekijöistä (sähkövakio, alkeisvaraus, valon nopeus vai Planckin vakio) on muuttunut, ja olisiko tämä edes mielekäs kysymys.

      • EiYmmärtää

        Miks kutsut tota vakioks, jos sen laskennassa on käytetty Planckin vakiota, joka EI OLE vakio, vaan likiarvo!?
        (Ja vois olla hyvä kysyy samaan hintaan, et: Miks edes Planckin vakiota kutsutaan vakioksi, joka se ei siis ole!? Ja entäs esmes pii sitten?)

      • agnoskepo

        Kiitos asiantuntevasta ja asiallisesta kommentista. Lisää tällaista.
        Hienorakennevakio oli minullekin maallikkona terminä tuttu, mutta sen johtaminen tuolla tavoin ei.

      • agnoskepo
        EiYmmärtää kirjoitti:

        Miks kutsut tota vakioks, jos sen laskennassa on käytetty Planckin vakiota, joka EI OLE vakio, vaan likiarvo!?
        (Ja vois olla hyvä kysyy samaan hintaan, et: Miks edes Planckin vakiota kutsutaan vakioksi, joka se ei siis ole!? Ja entäs esmes pii sitten?)

        Terminologiasekaannusko?
        Vaikka Planckin vakio tunnetaan vain yhdeksän merkitsevän numeron tarkkuudella (melkoinen tarkkuus), ei se tarkoita sitä, etteikö se olisi vakio. Ei vakio edellytä absoluuttista tarkkuutta.
        En tiedä absoluuttisen tarkkaa matkaa ulko-oveltani kolmen sepän patsaalle (yli 250 km), mutta minulla ei ole mitään syytä olettaa, etteikö se pysyisi vakiona.

      • VaiMitäHä

        Mut jos mennään atomitasolla nussimaan kolmen sepän patsaan (vasemman sepän vasemman puoleisen) silmän keskimmäistä atomia VAIN 9 merkitsevän numeron tarkkuudella 250 kilometrin päästä, niin: Se on korvassa (Tai jossain ihan muualla?) Vai? :D :P

        Ja jos vakiot ei kerta olekaan absoluuttisia vakioita, ja tota Planciakin käytetään ainakin fyssassa vähän joka paikassa, niin: Kannattais sit kans muistaa, et jokainen tulos on sit vaan likiarvo, jollonka niitten tarkkuuksista ja epätarkkuuksista kinastelu on suht ajanhukkaa? Varsinkin motä suurempiin tai pienempiin tarkkuuksiin menmään.

      • agnoskepo
        VaiMitäHä kirjoitti:

        Mut jos mennään atomitasolla nussimaan kolmen sepän patsaan (vasemman sepän vasemman puoleisen) silmän keskimmäistä atomia VAIN 9 merkitsevän numeron tarkkuudella 250 kilometrin päästä, niin: Se on korvassa (Tai jossain ihan muualla?) Vai? :D :P

        Ja jos vakiot ei kerta olekaan absoluuttisia vakioita, ja tota Planciakin käytetään ainakin fyssassa vähän joka paikassa, niin: Kannattais sit kans muistaa, et jokainen tulos on sit vaan likiarvo, jollonka niitten tarkkuuksista ja epätarkkuuksista kinastelu on suht ajanhukkaa? Varsinkin motä suurempiin tai pienempiin tarkkuuksiin menmään.

        Jos kyseessä on analoginen prosessi, on jokainen tulos pakostakin likiarvo.

      • R.Ationaaliluku

        Kyllä esim. piin arvo on muuttumaton vakio, vaikka se ei olekaan rationaaliluku. Rationaalilukuisuudella ja muuttumattomuudella ei ole mitään käsitteellistä yhteyttä.

      • fysiikkaalukenut

        Tulkoon vielä mainituksi:
        Joissakin vanhoissa hakuteoksissa (1930-luvulta) on muistaakseni sanottu näinkin:
        "Viime vuosikymmeninä" (vuosien 1870 ja 1938 välillä?) "suoritetuissa valon nopeuden mittauksissa on jokseenkin säännöllisesti saatu aina hieman entistä suurempi arvo. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, onko valon nopeus todella hitaasti kasvamassa vai onko kyseessä harha, joka johtuu siitä, että aikaisemmat mittaukset olleet epätarkempia kuin tuoreimmat."

        (Tämä ei ole tarkka sitaatti; teos ei nyt ole käsilläni ja muistan vain suunnilleen, mitä siinä sanottiin, en ulkomuistista tarkkaa sanamuotoa.)

        Mitään tämän tapaista en kuitenkaan ole lukenut enää mistään uudemmista lähteistä. Ilmeisesti kyseessä oli jonkinlainen epätarkoista mittauksista johtuva harha.

        Tai sitten, ...
        Voisiko kysymys olla tästäkin?
        Ehkä, jos kysymys oli todella vähäisestä, mutta systemaattisesta mitatun valonnopeuden kasvusta:
        Nopeushan ilmoitettiin metreinä sekunnissa. Ja ennen kuin sekunnille keksittiin nykyinen, cesiumatomin värähtelyihin perustuva määritelmä, sekunti oli vanhastaan määritelty tietyksi vuorokauden murto-osaksi, 1/86400-osaksi keskiaurinkovuorokautta (86400 = 24*60*60). Tästä kuitenkin seurasi, että jos ja kun maapallon pyöriminen hidastuu, piteni vanhan määritelmän mukaan myös sekunti, ja vaikka valon nopeus sinänsä olisi pysynyt vakiona, sen kulkema matka sekunnissa kasvoi samassa suhteessa kuin maapallon pyöriminen hidastuu. Tämä olisi selittänyt, miksi valon nopeus mittausten mukaan näytti kasvavan, vaikkakin vain vähän, ainakin jos maapallon pyörimisen hidastumista sinänsä ei vielä siihen aikaan pystytty mittaamaan millään muullakaan keinolla (tai epäsuorasti sen siis kenties paljasti valonnopeuden näennäinen kasvu, mutta ilmiö tulkittiin väärin?)

        Tämä hidastuminenhan on tunnettu tosiasia: sen vuoksihan nykyisin (kun sekunti on määritelty toisin ja pysyy paremmin vakiona) viralliseen aikaan lisätään silloin tällöin karkaussekunti, jotta kellot pysyisivät maan pyörimisen tahdissa.

        Vai oliko se väitetty ja ihmetelty valon nopeuden kasvu jo sen verran nopeaa, ettei tämä ainakaan riitä selitykseksi?

      • DigitaalinenProsessi
        agnoskepo kirjoitti:

        Jos kyseessä on analoginen prosessi, on jokainen tulos pakostakin likiarvo.

        Eli fysiikassa sit kaikki on? Ainakin jos hiukkasista puhutaan.
        Koska vuorovaikuttamattomat irtohiukkaset on ihan pimeä (heh!) ajatus! :D
        Hmmm ... niin paitti atomipainot, elektronivoltit summuut hiukkasten omat, tai niistä aiheutuneet, suureet? Eks ne o kuitenki melko tarkallee tismalleen just eikä melkein? Nii vai miten ne ees lasketaan?! :D Ei o tullu kyl ees koskaan tutustuttua tohon!? Pitäsköhä.

      • OnTääVaikeetaOn
        fysiikkaalukenut kirjoitti:

        Tulkoon vielä mainituksi:
        Joissakin vanhoissa hakuteoksissa (1930-luvulta) on muistaakseni sanottu näinkin:
        "Viime vuosikymmeninä" (vuosien 1870 ja 1938 välillä?) "suoritetuissa valon nopeuden mittauksissa on jokseenkin säännöllisesti saatu aina hieman entistä suurempi arvo. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, onko valon nopeus todella hitaasti kasvamassa vai onko kyseessä harha, joka johtuu siitä, että aikaisemmat mittaukset olleet epätarkempia kuin tuoreimmat."

        (Tämä ei ole tarkka sitaatti; teos ei nyt ole käsilläni ja muistan vain suunnilleen, mitä siinä sanottiin, en ulkomuistista tarkkaa sanamuotoa.)

        Mitään tämän tapaista en kuitenkaan ole lukenut enää mistään uudemmista lähteistä. Ilmeisesti kyseessä oli jonkinlainen epätarkoista mittauksista johtuva harha.

        Tai sitten, ...
        Voisiko kysymys olla tästäkin?
        Ehkä, jos kysymys oli todella vähäisestä, mutta systemaattisesta mitatun valonnopeuden kasvusta:
        Nopeushan ilmoitettiin metreinä sekunnissa. Ja ennen kuin sekunnille keksittiin nykyinen, cesiumatomin värähtelyihin perustuva määritelmä, sekunti oli vanhastaan määritelty tietyksi vuorokauden murto-osaksi, 1/86400-osaksi keskiaurinkovuorokautta (86400 = 24*60*60). Tästä kuitenkin seurasi, että jos ja kun maapallon pyöriminen hidastuu, piteni vanhan määritelmän mukaan myös sekunti, ja vaikka valon nopeus sinänsä olisi pysynyt vakiona, sen kulkema matka sekunnissa kasvoi samassa suhteessa kuin maapallon pyöriminen hidastuu. Tämä olisi selittänyt, miksi valon nopeus mittausten mukaan näytti kasvavan, vaikkakin vain vähän, ainakin jos maapallon pyörimisen hidastumista sinänsä ei vielä siihen aikaan pystytty mittaamaan millään muullakaan keinolla (tai epäsuorasti sen siis kenties paljasti valonnopeuden näennäinen kasvu, mutta ilmiö tulkittiin väärin?)

        Tämä hidastuminenhan on tunnettu tosiasia: sen vuoksihan nykyisin (kun sekunti on määritelty toisin ja pysyy paremmin vakiona) viralliseen aikaan lisätään silloin tällöin karkaussekunti, jotta kellot pysyisivät maan pyörimisen tahdissa.

        Vai oliko se väitetty ja ihmetelty valon nopeuden kasvu jo sen verran nopeaa, ettei tämä ainakaan riitä selitykseksi?

        Joo mullaki kilahti kello päässä heti jo tos alussa ku luin tota sun "voisiko kysymys olla tästä?" kappaleen alkua, et: Oliskohan itse ajassa jotain häikkää? Meinaan sehän nyt on jo vissiin aika selkeeks todistettu fakta, et aika ei ainakaan o mikään vakio! Ja eipä vissiin kyl välttämättä tää maan gravitaatiokaan, ihan pilkulleen ainakaan, et johtunee noista? Ja johan mä tuolla ylempänä sanoinki et mun mielestä maassa on ihan turha alkaa mitään valoja kovinkaan tarkasti ees yrittääkään mitata, et se pitäs mennä johku ihan muualle. (Vaik helvetin pieniähän noi muutokset toki on, mut: Tarkka on tarkka!)

        Toisaalt? Voihan tos tietty olla jostain isommastakin kyse, koska eihän valonnopeus itseasiassa edes oo valonnopeus, vaan maailmankaikkeudessa tapahtuvien tapahtumien maksiminopeus? Jos oon oikein ymmärtäny?
        Entäs mikäs, jos mikään, tohon sit vaikuttaa, tai vois vaikuttaa? Ja mikä sen sit yleensäkään määrää?

    • Mandraken_haamu

      Melkein kaikki nuo vakiot vaikuttaa jotenkin väkisin väännetyiltä fysiikan kaavoissa. Miksi joku vakio (esim. G gravitaatiovakio) on sitten juuri sen suuruinen kuin se on tai sitten se mystinen hienoainevakio 1/137?

      Fyysikko Wolfgang Paulille tuo luku 137 oli melkoinen pakkomielle koko elämänsä ajan ja hän sitten kuolikin sairaalassa huoneessa 137. Tuosta Paulista K.V. Laurikainen kirjoitti aikoinaan mielenkiintoisen kirjan (jonka nimeä en nyt muista) vaikka mulla on se jossain hyllyssä.

      Pauli oli ihmisenä melkoinen "huuhari" nykystandardien mukaan ja kirjoitti syvyyspsykologi C.G. Jungin kanssa kirjan synkronisiteetistä eli epäkausaalisista merkityksellisistä yhteensattumista joista yksi oli nimenomaan sen huoneen numero missä Pauli kuoli. Monet muutkin 1900-luvun alun fyysikot olivat varsin avarakatseista ja mielenkiintoista porukkaa ja monet olivat kiinnostuneet mm. parapsykologiasta ja idän uskonnoista. Einsteinkin kirjoitti esipuheen yhteen kirjaan psyykkisestä radiosta.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Mental_Radio

      Toivoisi useampien nykytutkijoiden tulevan ulos kaapista ja tunnustavansa olevansa kiinnostuneita näistä huuhaa-jutuista. ( Näitähän on jo esim. Rupert Sheldrake, William Tiller, Brian Josephson, Robert G.Jahn).

      Nykyinen tiedeyhteisö on pääsääntöisesti aika ahdasmielistä ja tylsää etten sanoisi jopa tylsämielistä turpa-kiinni-ja-laske porukkaa jotka lähinnä leikkivät supertietokoneilla ja päättävät komiteoissa mitä tieteellinen todellisuus on. Tulee mieleen Orwellin 1984 kirjan totuusministeriö.

      Nykyajan tiede on rappiotiedettä kuten nykyinen kulttuurikin. Tätä menoa tiedeyhteisö tuhoaa tieteen ja muuttuu uskonnollisen kultin kaltaiseksi.

      Tavallaan noita alkeishiukkaisiakin voi pitää ikäänkuin hiukkasfysiikan kaavojen vakioina kun ne ovat enemmän matemaattisia konstruktioita jotka epäsuorasti päätellään hiukkaskiihdyttimien tuottamasta datasta. Jos fysiikan vakiot ovat oikeasti vakioita niin ainakin minusta se viittaa vahvasti siihen suuntaan että tämä maailmankaikkeus on jonkinlainen simulaatio.

      Noita vakioita on muuten aika älyttömän paljon:

      http://www.ebyte.it/library/educards/constants/ConstantsOfPhysicsAndMath.html

      Purkkaa näyttää löytyvän riittävästi.... :D

      • SininenMaistuuHyvältä

        Johtuskohan toi vuosisadan vaihteen fyysikkojen nykymittapuulla keskimääräistä suurempi eksentrisyys ollenkaan siitä, et siihen aikaan sai apteekista heroiinia, ja muitakin vahvoja huimausaineita, vapaasti ilman reseptiä? :D

        Selittäis kyl omalta osaltaan aika hyvin kvanttimekaniikan "maut" sun muut psykedeliat?! :/

      • Mandraken_haamu
        SininenMaistuuHyvältä kirjoitti:

        Johtuskohan toi vuosisadan vaihteen fyysikkojen nykymittapuulla keskimääräistä suurempi eksentrisyys ollenkaan siitä, et siihen aikaan sai apteekista heroiinia, ja muitakin vahvoja huimausaineita, vapaasti ilman reseptiä? :D

        Selittäis kyl omalta osaltaan aika hyvin kvanttimekaniikan "maut" sun muut psykedeliat?! :/

        "Johtuskohan toi vuosisadan vaihteen fyysikkojen nykymittapuulla keskimääräistä suurempi eksentrisyys ollenkaan siitä, et siihen aikaan sai apteekista heroiinia, ja muitakin vahvoja huimausaineita, vapaasti ilman reseptiä? :D"

        Voi olla. Kyllähän jotkut tutkijat väittää että ihmisten sivilisaation pani alulle huumesienien popsiminen. Kun muistelee esim. 1960-lukua niin kyllähän se oli aika luovaa kautta taiteessa ja varsinkin musiikissa (joku Jimi Hendrix varsinkin) ja yhteiskunnassakin oli paljon liikehdintää ja valtarakenteet horjuivat.

        Jostain syystä luovuus lisääntyy kuin aivojen suodatinjärjestelmää heikennetään psykoaktiivisilla aineilla. Luovuus on aina myös vallitsevia rakenteita horjuttava voima joten valtaapitävät eivät oikein diggaile touhua. En itse käytä aineita kun ole muutenkin ihan tarpeeksi irrallinen ja vapaamuotoinen kuviokelluja tässä maailmassa ollut jo lapsesta lähtien - opettajien ja pomojen kauhu yms.

      • KasperKilttiKummitus

        Juu en tiiä sit alkuunka et kuinka hyvästä umpi-kaavoihin-kangistuneelle fysiikalle on luovuuden lisääntyminen siinä?! Ku toi tuppaa olemaan viel. ki matikka-intensiivistä, ja ainakaan mulle ei tu kovinka suoraa yhteyttä matematiikan ja luovuuden välille?! :D

        Ja juu! Ihan nikotiini/kofeiini-pohjasilla huimausaineilla mennään täälläkin!
        Mä pahaa pelkään et jos näin tyhjää päätä alkaa vielä huumeilla lisä-tyhjentelemään, niin ei jää pian mitään jälelle! :D :/
        (Nojoo, no. Joskus harvoin uhraa kyl jokusen ton liuotusaineen alttareilla.)

      • SyksyMokomaTulossa

        Nyt kun tällaiset teoriat ja kysymykset täällä esitettiin: Luulen, että päihteiden käyttö ei ole este hyville fyysikon taidoille, muttei myöskään edellytys. Sanoisin, että päihteiden käyttö on pikemminkin valitettava sosiaalinen ilmiö, ja tuskin lisää skarppiutta. Se tosiasia, että monet hyvin pitkälle päässeet luovat nerot ovat aika rankoillakin kemikaaleilla itseään myrkyttäneet kokeilumielessä, kertoo ehkä enemmän uteliaasta luonteesta. Lienee selvää, etteivät nuo päihteet ole syynä heidän luovuuteensa, eikä sitä luovuutta millään shamanistisilla keinoilla ole esiin kaivettu. Kovin happoja ei taida löytyä huippulahjakkaista ihmisistä.

      • HuimaaNiiEtHeikottaa
        SyksyMokomaTulossa kirjoitti:

        Nyt kun tällaiset teoriat ja kysymykset täällä esitettiin: Luulen, että päihteiden käyttö ei ole este hyville fyysikon taidoille, muttei myöskään edellytys. Sanoisin, että päihteiden käyttö on pikemminkin valitettava sosiaalinen ilmiö, ja tuskin lisää skarppiutta. Se tosiasia, että monet hyvin pitkälle päässeet luovat nerot ovat aika rankoillakin kemikaaleilla itseään myrkyttäneet kokeilumielessä, kertoo ehkä enemmän uteliaasta luonteesta. Lienee selvää, etteivät nuo päihteet ole syynä heidän luovuuteensa, eikä sitä luovuutta millään shamanistisilla keinoilla ole esiin kaivettu. Kovin happoja ei taida löytyä huippulahjakkaista ihmisistä.

        Nojoo tuol taidepuolella, varsinkin musiikki, toi huimausaineiden käyttö sitä yleisintä taitaa olla, ja eipä täs nyt tu ainuttakaan tiedemiestä mieleen kenen olis väitetty käyttäneen moisia.

        Mut ei täs toisaalta tartte kvanttimekaniikasta lukee ku alkeet, et väkisi herää epäilys et ei prkl näitä kaikemmaailman "makuja" ja "outouksia" kyllä iha täysin selvinpäin o tällai voitu nimetä? :D

        Mut mitäs! Jos joku tiedemies haluu rankan työpäivän päätteeks piristää elämääsä vähä viihdekemikaalilla, niin: Senkus! Paljon mieluummi mä sen sille soisin ku jollee trubaduurille! :P Vaik melkose huumevastainen kyl oonki.

        Ja juu no tuskin sitä kovinka montaa ammattia maailmasta löytyy mis huumeidenkäytöst mítää varsinaista hyötyäkään olis! :/ Tai no?
        Tietty jos joku nyrkkeilijä jos vetää heppaa, ni sitähä saa hakata vaikka tunnin lekalla, ku ehä se mitää tunne, et ehkä sille sit? :D Ja vois tost amfetamiinistaki ehkä jollee kestävyysurheilijalle olla hyötyy? Tiiä sit et paranisko tulos, mut ainaki jaksas juosta vaik toisenki maratonin viel maaliviivan jälkee? :D ... kunnes tipahtas maaha kuolleena? :/

      • Mandraken_haamu
        HuimaaNiiEtHeikottaa kirjoitti:

        Nojoo tuol taidepuolella, varsinkin musiikki, toi huimausaineiden käyttö sitä yleisintä taitaa olla, ja eipä täs nyt tu ainuttakaan tiedemiestä mieleen kenen olis väitetty käyttäneen moisia.

        Mut ei täs toisaalta tartte kvanttimekaniikasta lukee ku alkeet, et väkisi herää epäilys et ei prkl näitä kaikemmaailman "makuja" ja "outouksia" kyllä iha täysin selvinpäin o tällai voitu nimetä? :D

        Mut mitäs! Jos joku tiedemies haluu rankan työpäivän päätteeks piristää elämääsä vähä viihdekemikaalilla, niin: Senkus! Paljon mieluummi mä sen sille soisin ku jollee trubaduurille! :P Vaik melkose huumevastainen kyl oonki.

        Ja juu no tuskin sitä kovinka montaa ammattia maailmasta löytyy mis huumeidenkäytöst mítää varsinaista hyötyäkään olis! :/ Tai no?
        Tietty jos joku nyrkkeilijä jos vetää heppaa, ni sitähä saa hakata vaikka tunnin lekalla, ku ehä se mitää tunne, et ehkä sille sit? :D Ja vois tost amfetamiinistaki ehkä jollee kestävyysurheilijalle olla hyötyy? Tiiä sit et paranisko tulos, mut ainaki jaksas juosta vaik toisenki maratonin viel maaliviivan jälkee? :D ... kunnes tipahtas maaha kuolleena? :/

        En usko että tieteilijät viime vuosisadalla mitenkään kovin yleisesti käyttivät huumeita.

        Se joidenkin tutkijoiden nykyisellä mittapuulla melko hämmästyttävä avarakatseisuus ja luovuus lienee johtunut siitä että silloin tiede oli enemmän yksilön saavutuksiin nojaavaa kun taas nykyään tiedettä tehdään suurissa ryhmissä jossa tietysti vaikuttaa varmaan melko voimakas ryhmäpaine mikä sitten kiristää nykyisten tutkijoiden pipoa enemmän kuin aikoinaan.

        Ts. tieteestä on tullut melko tylsää komiteatiedettä ja samalla ollaan etäännytty aika kauas taviksista. Siitä sitten taas seuraa että taviksille jää sama osa kuin uskovaisille keskiajalla eli vain uskoa papistoa. Tieteen popularisointi taas on nykyään melko surkeaa ja usein sellaista alentuvaa "valheita lapsille" asenteella heitettyä. Tiede on nykyään lähinnä byrokratiaa ja bisnestä.

      • KateellisenJorinaa

        Juu ja eiköhä silläki o osuutta asiaa, et tiedemiehiks ajautuvilla tuppaa oles hieman enemmä tota kallontäytettä ku esmes allekirjottaneella, ja mikä harmillisinta ni sekin sit viel skulaa kohtalaisen paljo vauhdikkaammin ku meikäläisellä! :/ Kun yks osa-alue päässä toimii, niin eiköhän se jonkun verran paranna sit niitä kuitakin alueita, kuten just mainitsemias avarakatseisuutta ja luovuutta. Voisko jonkullaisena slouganina lohkasta vaikka et "Ajatteleminen parantaa ajattelemista"? :P

    • Vili_v-mainen_fyysikko

      Joo, ilman muuta. Fysiikan yliopisto-opintojen asemasta napsitaan vain lsd:tä naamariin, ja fysiikka etenee pitkin harppauksin.

      Kaikkea paskaa sitä tänne kirjoitellaankin! Jotta saa intuitiolla jotakin aikaan, perusasioiden tulee olla kristallinkirkkaita ja ongelmakysymysten pohdittuna hyvin pitkään. Sitten saattaa tulla välähdys, miten asiat ovat. Koska kyse on matemaattispohjaisesta luonnontieteestä, samaan lopputulokseen pitää päästä myös systemaattisesti matematiikan kautta.

      • MatikkaSoppaOnHyvää

        Meinaaks?

        Ku mun tietääkseni ainaki kemiassa on tehty ihan huomattaviakin keksintöjä niinsanotun "OHO!"-faktorin avulla!? (Eli joku vahingossa kaatu jonnekin, minne ei pitänyt, yms.) Niin miksei sit fysiikassakin?

        Ja vaikka fyssa nyt teorioiden todisteluvaiheesa toki onkin hevisti matikka-intensiivistä, niin ei välttämättä juurikaan siinä "AHAA!", eli teorioiden saamisvaiheessa! Muutenhan matemaatikot vois vallan hyvin tehdä fysiikkaa siinä oman työnsä ohessa?

      • agnoskepo
        MatikkaSoppaOnHyvää kirjoitti:

        Meinaaks?

        Ku mun tietääkseni ainaki kemiassa on tehty ihan huomattaviakin keksintöjä niinsanotun "OHO!"-faktorin avulla!? (Eli joku vahingossa kaatu jonnekin, minne ei pitänyt, yms.) Niin miksei sit fysiikassakin?

        Ja vaikka fyssa nyt teorioiden todisteluvaiheesa toki onkin hevisti matikka-intensiivistä, niin ei välttämättä juurikaan siinä "AHAA!", eli teorioiden saamisvaiheessa! Muutenhan matemaatikot vois vallan hyvin tehdä fysiikkaa siinä oman työnsä ohessa?

        "Muutenhan matemaatikot vois vallan hyvin tehdä fysiikkaa siinä oman työnsä ohessa? "

        Hilbert oli yksi arvostetuimpia matamaatikoita 1900 luvun alussa. Kun hän tutustui Einsteinin yleisen suhtiksen kehittelyyn, hän yritti kehitellä yleisen suhtiksen tarkan matemaattisen formaatin ennen Einsteinia.
        Eli voivathan he. Esimerkiksi Stephen Hawkingia opettanut Roger Penrose oli ensisijassa matemaatikko. Fysiikkaa j matematiikkaa tuskin voidaan nykyään erottaa toisistaan.

      • agnoskepo
        agnoskepo kirjoitti:

        "Muutenhan matemaatikot vois vallan hyvin tehdä fysiikkaa siinä oman työnsä ohessa? "

        Hilbert oli yksi arvostetuimpia matamaatikoita 1900 luvun alussa. Kun hän tutustui Einsteinin yleisen suhtiksen kehittelyyn, hän yritti kehitellä yleisen suhtiksen tarkan matemaattisen formaatin ennen Einsteinia.
        Eli voivathan he. Esimerkiksi Stephen Hawkingia opettanut Roger Penrose oli ensisijassa matemaatikko. Fysiikkaa j matematiikkaa tuskin voidaan nykyään erottaa toisistaan.

        "Fysiikkaa ja matematiikkaa tuskin voidaan nykyään erottaa toisistaan."

        Liikaa punaviiniä?
        Fysiikkaan liittyy matematiikka aivan olennaisesti. On myös matematiikkaa, jolla ei ole tuntemamme fysiikan kanssa mitään tekemistä. Fysiikka ja matematiikka voidaan ainakin joiltain osin erottaa toisitaan, mutta en varmaan tee kardinaalimunausta (kuten tein) , jos muotoilen äskeisen väitteen niin, ettei ole fysiikkaa ilman matematiikkaa.

      • FyssaSoppaOnKansHyvää
        agnoskepo kirjoitti:

        "Muutenhan matemaatikot vois vallan hyvin tehdä fysiikkaa siinä oman työnsä ohessa? "

        Hilbert oli yksi arvostetuimpia matamaatikoita 1900 luvun alussa. Kun hän tutustui Einsteinin yleisen suhtiksen kehittelyyn, hän yritti kehitellä yleisen suhtiksen tarkan matemaattisen formaatin ennen Einsteinia.
        Eli voivathan he. Esimerkiksi Stephen Hawkingia opettanut Roger Penrose oli ensisijassa matemaatikko. Fysiikkaa j matematiikkaa tuskin voidaan nykyään erottaa toisistaan.

        Nojuu tost Hawkingin ja Penrosen suhteest mä oon jotai lukenu jo ennenki, et eks Steve kelannu monee otteesee sen kammioo ku sil meni sormi suuhu numeroitten kans. Ja taisvat muutenki viihtyy paljo toistensa seurassa? Ja eks toi Dirac ollu kans melkee enemmä matemaatikko ku fyysikko?

        PS: Ja eks se ny kuitenki ensin toi Albert (fyysikko) joka kehitti sen teorian, johon toi sun Hilbertis (matemaatikko) alko kikkailemaan kaavoja? Eli mä en o ny ihan varma et koitaks sä todistaa mun sanomiset vääräks vai oikeeks!? :D

      • MokaileeNeFiksummatkin

        Ja sen verran viel tosta kristallinkirkkaudesta:
        No meniks se Albertiltaka ihan ekalla oikeen se sen kuulusa kaava? ;)

    • jerusalemin_valonnopeus

      Juutalaisen ajanlaskun mukaan mitattu valonnopeus vaihtelee randomisti, siten kun rabbit päättävät ja millä mielellä sattuvat olemaan nopeuden määrityshetkellä.

    • talvirajoitus

      Ei oo tainnu kukaan käydä mittaamassa valonopeuksia oman aurinkokuntamme ulkoupolella?

      Jos tuosta 'c':stä voisi tehdä rajoitusmerkin ja sen rikkomisen sanktioida jollekulle, niin varmaan sisäministeriö innostuisi valvomaan valonnopeuksia kauempanakin?

      • SyksyMokomaTulossa

        Monet fyysikot tuntuvat sanktioineen ylivalonnopeudet, mutta se lienee vain käytännön työtä kun heidän täytyy paimentaa ympärillään vauhkoavaa ignoranttien laumaa, joka on kyselemässä miten rakennetaan galaksienvälinen avaruusalus. Mielestäni todellinen fyysikko on hyvin perillä tieteenfilosofiasta, ja hänellä on jonkinlainen käsitys siitä, että milloin jotain asiaa ei tiedetä, mitkä ovat teorioiden pätevyysalueet ja selitysvoima. Ja tietty todellinen fyysikko on ihan haukkana, jos on pienintäkin hajua selittämättömästä ilmiöstä, joka siis myös on saatavissa tutkittavaksi tarkemmin.

      • EiOleEi

        Ai sä oikee varmuuden vuoks KYSYT etteikö o kukaan käyny aurinkokunnan ulkopuolella?! :D Nojuu ei ihan o ei, ku kauimpana käyneet kävi tossa kuussa. Ja siit on viel pieni loikka ihmiselle, mut suuri harppaus ihmiskunnalle, tonne aurinkokunnan ulkopuolelle!

    • MinkäSuhteenVakio

      Ja minkäs suhteen se nyt sit on vakio?
      Koska eikös se o nyt ihan tieteellisestikin jo todistettu, että kun tarpeeks lujaa mennään, nii sekä aika, että avaruus (l. matka) ei enää o vakioita. Ja viimeks ku katoin, ni valon nopeuden yksikössä oli kyllä noi molemmat!?

      Ja eikös tossa jo jotku meinannu, et jos yksittäistä fotonia tarkastellaan, ja nimenomaan sen fotonin kantilta, niin se "asuu" nolla-ajassa" ja "nolla-avaruudessa", mutta, kyllä se edelleen tässä maailmankaikkeudessa on, koska me nähdään se. Joten mikä sillon liikkuu sillä valon nopeudella? Kaikki muu, paitsi se itse, vai?

    • ydinfyysikko

      Paljonko 3/4 valonnopeutta liikkuvan hiukkasen törmäysnopeus 3/4 valonnopeutta vastaan tulevaan hiukkaseen

      • ExB

        Tuossa käytetään suhteellisuusteorian perusteella johdettua relativistista nopeuksien yhteenlaskukaavaa.

        v₂₁= 0.75c
        v₂₁=0.25c

        v = (v₁ v₂)/(1 (v₁*v₂)/c²)

        v = (0.25c 0.75c)/(1 (0.25c*0.75c)/c²) = (1.0c)/(1 0.1875) = 0.8421 c

        Törmäysnopeus on siis 0.8421 valonnopeutta.

    • Ohman

      Väärin.Kun hiukkasia tarkastellaan laboratorion koordinaatistossa niin toinen liikkuu nopeudella 3/4 c ja toinen nopeudella - 3/4 c. Niiden välimatka pienenee nopeudella 6/4 c = 3/2 c. Huomattakoon, ettei mikään fyysinen kappale tässä liiku valonnopeutta c suuremmalla nopeudella. Tuo välimatkan lyhenemisnopeus on aina kuitenkin pienempi kuin 2 c.
      Tuota yhteenlaskukaava käytetään silloin, kun kappale A liikkuu nopeudella v1 laboratorion suhteen ja kappale B liikkuu nopeudella v2 tuon A:n suhteen. Tällöin B:n nopeus laboratorion suhteen saadaan tuolla kaavalla:
      v(B) (lab. suhteen) = (v1 v2)/(1 v1*v2)/c^2).

      Selvennän vielä. A:n mukana liikkuvassa koordinaatistossa on koordinaatit x' ja t', laboratoriossa x ja t.
      Kun B on A:n koordinaatistossa paikassa x', t' sen nopeus tässä koordinaatistossa on dx'/dt'.
      Olkoon g = 1/sqrt(1 - v^2 / c^2) missä v on A-koordinaatiston nopeus laboratoriossa.
      Siis Lorentzin mukaan:
      dx = g( dx' v dt') ja dt = g(dt' v/c^2 * dx').
      Joten
      dx/dt = (dx' v dt') / (dt' v/c^2 dx') = (dx'/dt' v) / (1 v/c^2 * dx'/dt').

      On siis huomattava, että tuo aiemmin käytetty v1 = v ja v2 = dx'/dt' eli B:n nopeus A-koordinaatiston (x', t') - suureilla mitattuna.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      101
      1497

    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1154

    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      84
      1064

    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      976

    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      573
      942

    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      877

    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      872

    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      19
      822

    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      654

    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      630
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt