Vesiputouksen maksiminopeus vs. putoava vesipisara

tässäkysymys

Vapaasti putoavaan vesipisaraan verrattuna vesiputouksella on takanaan jatkuva potentiaalienergian aiheuttama työntövoima. Vesiputouksen vesi ei siis leijaile ilmassa kuten yksittäinen vesipisara.

Mikä on vesiputouksen korkein mahdollinen nopeus vesipatsaan korkeuden ja poikkileikkauksen pinta-alan funktiona?

5

283

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • luulisin.noin

      Jos paine-ero pystytään muuttamaan häviöttömästi nopeudeksi, niin
      v=sqrt( 2 g h )
      Häviöiden takia v jää todellisuudessa pienemmäksi.

    • Vesiputoksessa vesi putoaa enintään vapaan pudotuksen nopeudella. Yläpuolella oleva vesi ei pääse painamaan allaan olevaa vettä suurempaan nopeuteen siksi, että yläpuolinen vesi putoaa alapuolista vettä hitaammin.

      Kun vesivirran nopeus kasvaa riittävän suureksi niin viskositeetti ja pintajännitys ei riitä pitämään vettä kasassa ilmanvastuksen vuoksi. Tuon kohdan alapuolella yhtenäinen vesipatsas hajoaa ensin isommiksi palasiksi ja lopulta pisaroiksi.

      • äänennopeus.rajoittaa

        Paineen vaikutus etenee äänennopeudella, eli vedessä noin 1500 m/s.
        Vesi voi painaa alapuolellaan olevaa vettä yhtenäisessä vesipatsaassa silloinkin, kun alapuoleinen osa vettä etenee nopeammin, kunhan nopeusero on alle tuon 1500 m/s.
        Jokaista vesipatsaan sisäosissa olevaa vesipisaraa vetää siis alaspäin sekä gravitaatiovoima että paine-erosta johtuva voima, mikä voi olla myös alaspäin. Patsaan ulkopinnalla kuvaan astuu mukaan myös ilmanvastus, mikä on aina liikettä hidastava voima.
        Jokin vesipisara voi siis hetkellisesti kiihtyä vesipatsaan sisällä g:tä suuremmalla kiihtyvyydellä silloin, kun paine-ero sitä painaa alaspäin. Loppunopeuteen tällä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, energiaa ei tule tyhjästä, ja alaspainavalla paine-eron aikaansaamalla voimalla on aina vastavoimansa, mikä kuhdistuu ylempänä olevaan vesipisaraan vähentäen sen kiihtyvyyttä, ja siten kumoten myöhemmän suuremman kiihtyvyyden muuten aikaansaaman suuremman loppunopeuden, kuten energian säilymisen laki myös edellyttää.


      • KorkeaVesiPutki
        äänennopeus.rajoittaa kirjoitti:

        Paineen vaikutus etenee äänennopeudella, eli vedessä noin 1500 m/s.
        Vesi voi painaa alapuolellaan olevaa vettä yhtenäisessä vesipatsaassa silloinkin, kun alapuoleinen osa vettä etenee nopeammin, kunhan nopeusero on alle tuon 1500 m/s.
        Jokaista vesipatsaan sisäosissa olevaa vesipisaraa vetää siis alaspäin sekä gravitaatiovoima että paine-erosta johtuva voima, mikä voi olla myös alaspäin. Patsaan ulkopinnalla kuvaan astuu mukaan myös ilmanvastus, mikä on aina liikettä hidastava voima.
        Jokin vesipisara voi siis hetkellisesti kiihtyä vesipatsaan sisällä g:tä suuremmalla kiihtyvyydellä silloin, kun paine-ero sitä painaa alaspäin. Loppunopeuteen tällä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, energiaa ei tule tyhjästä, ja alaspainavalla paine-eron aikaansaamalla voimalla on aina vastavoimansa, mikä kuhdistuu ylempänä olevaan vesipisaraan vähentäen sen kiihtyvyyttä, ja siten kumoten myöhemmän suuremman kiihtyvyyden muuten aikaansaaman suuremman loppunopeuden, kuten energian säilymisen laki myös edellyttää.

        Entäs jos vesi virtaa alaspäin jatkuvana virtana kilometrien korkuisessa usean neliön poikkipinta-alaisessa (optimaalisesti kapenevassa) äärettömän lujassa putkessa? Ei ilmanvastusta.


      • KorkeaVesiPutki kirjoitti:

        Entäs jos vesi virtaa alaspäin jatkuvana virtana kilometrien korkuisessa usean neliön poikkipinta-alaisessa (optimaalisesti kapenevassa) äärettömän lujassa putkessa? Ei ilmanvastusta.

        Putken seinämät aiheuttaisivat viskositeetin vuoksi kitkavoiman, joka muuttaisi virtauksen tiettyä suuremmassa nopeudessa pyörteiseksi. Seinämään kosketuksissa oleva reunimmainen vesikerros kun olisi lähes paikallaan. Seinämien olemassaolo aiheuttaa aina nopeudesta riippuvaa virtausvastusta, joka määrää loppunopeuden. Yläpuolisen vesipatsaan paine alkaisi näkyä virtausvastuksen kasvaessa, mutta kapeassa putkessa alkaisi näkyä myös virtauksen suunnassa painehäviötä.

        Tyhjiössä ilman seinämiä ja kiehumatta putoava laminaarinen (pyörteetön) vesivirtaus sekin muuttuu pyörteiseksi siinä vaiheessa, kun vesivirran halkaisija alkaa olla riittävän pieni. Kapenevassa vesisuihkussa veden pintajännitys aiheuttaa voiman, joka tekee virtauksesta epästabiilin ja saa sen lopulta hajoamaan pisaroiksi.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      34
      8354
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      43
      4663
    3. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      35
      4555
    4. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      189
      3599
    5. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      13
      2873
    6. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      31
      2696
    7. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      38
      2590
    8. Oletko nyt

      Onnellinen mies naisesi kanssa?
      Ikävä
      44
      2373
    9. Tietääkö kaivattusi että

      olet häneen ihastunut? 🤠
      Ikävä
      164
      2043
    10. Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?

      Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise
      Vimpeli
      62
      1955
    Aihe