Vapaasti putoavaan vesipisaraan verrattuna vesiputouksella on takanaan jatkuva potentiaalienergian aiheuttama työntövoima. Vesiputouksen vesi ei siis leijaile ilmassa kuten yksittäinen vesipisara.
Mikä on vesiputouksen korkein mahdollinen nopeus vesipatsaan korkeuden ja poikkileikkauksen pinta-alan funktiona?
Vesiputouksen maksiminopeus vs. putoava vesipisara
tässäkysymys
5
354
Vastaukset
- luulisin.noin
Jos paine-ero pystytään muuttamaan häviöttömästi nopeudeksi, niin
v=sqrt( 2 g h )
Häviöiden takia v jää todellisuudessa pienemmäksi. Vesiputoksessa vesi putoaa enintään vapaan pudotuksen nopeudella. Yläpuolella oleva vesi ei pääse painamaan allaan olevaa vettä suurempaan nopeuteen siksi, että yläpuolinen vesi putoaa alapuolista vettä hitaammin.
Kun vesivirran nopeus kasvaa riittävän suureksi niin viskositeetti ja pintajännitys ei riitä pitämään vettä kasassa ilmanvastuksen vuoksi. Tuon kohdan alapuolella yhtenäinen vesipatsas hajoaa ensin isommiksi palasiksi ja lopulta pisaroiksi.- äänennopeus.rajoittaa
Paineen vaikutus etenee äänennopeudella, eli vedessä noin 1500 m/s.
Vesi voi painaa alapuolellaan olevaa vettä yhtenäisessä vesipatsaassa silloinkin, kun alapuoleinen osa vettä etenee nopeammin, kunhan nopeusero on alle tuon 1500 m/s.
Jokaista vesipatsaan sisäosissa olevaa vesipisaraa vetää siis alaspäin sekä gravitaatiovoima että paine-erosta johtuva voima, mikä voi olla myös alaspäin. Patsaan ulkopinnalla kuvaan astuu mukaan myös ilmanvastus, mikä on aina liikettä hidastava voima.
Jokin vesipisara voi siis hetkellisesti kiihtyä vesipatsaan sisällä g:tä suuremmalla kiihtyvyydellä silloin, kun paine-ero sitä painaa alaspäin. Loppunopeuteen tällä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, energiaa ei tule tyhjästä, ja alaspainavalla paine-eron aikaansaamalla voimalla on aina vastavoimansa, mikä kuhdistuu ylempänä olevaan vesipisaraan vähentäen sen kiihtyvyyttä, ja siten kumoten myöhemmän suuremman kiihtyvyyden muuten aikaansaaman suuremman loppunopeuden, kuten energian säilymisen laki myös edellyttää. - KorkeaVesiPutki
äänennopeus.rajoittaa kirjoitti:
Paineen vaikutus etenee äänennopeudella, eli vedessä noin 1500 m/s.
Vesi voi painaa alapuolellaan olevaa vettä yhtenäisessä vesipatsaassa silloinkin, kun alapuoleinen osa vettä etenee nopeammin, kunhan nopeusero on alle tuon 1500 m/s.
Jokaista vesipatsaan sisäosissa olevaa vesipisaraa vetää siis alaspäin sekä gravitaatiovoima että paine-erosta johtuva voima, mikä voi olla myös alaspäin. Patsaan ulkopinnalla kuvaan astuu mukaan myös ilmanvastus, mikä on aina liikettä hidastava voima.
Jokin vesipisara voi siis hetkellisesti kiihtyä vesipatsaan sisällä g:tä suuremmalla kiihtyvyydellä silloin, kun paine-ero sitä painaa alaspäin. Loppunopeuteen tällä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, energiaa ei tule tyhjästä, ja alaspainavalla paine-eron aikaansaamalla voimalla on aina vastavoimansa, mikä kuhdistuu ylempänä olevaan vesipisaraan vähentäen sen kiihtyvyyttä, ja siten kumoten myöhemmän suuremman kiihtyvyyden muuten aikaansaaman suuremman loppunopeuden, kuten energian säilymisen laki myös edellyttää.Entäs jos vesi virtaa alaspäin jatkuvana virtana kilometrien korkuisessa usean neliön poikkipinta-alaisessa (optimaalisesti kapenevassa) äärettömän lujassa putkessa? Ei ilmanvastusta.
KorkeaVesiPutki kirjoitti:
Entäs jos vesi virtaa alaspäin jatkuvana virtana kilometrien korkuisessa usean neliön poikkipinta-alaisessa (optimaalisesti kapenevassa) äärettömän lujassa putkessa? Ei ilmanvastusta.
Putken seinämät aiheuttaisivat viskositeetin vuoksi kitkavoiman, joka muuttaisi virtauksen tiettyä suuremmassa nopeudessa pyörteiseksi. Seinämään kosketuksissa oleva reunimmainen vesikerros kun olisi lähes paikallaan. Seinämien olemassaolo aiheuttaa aina nopeudesta riippuvaa virtausvastusta, joka määrää loppunopeuden. Yläpuolisen vesipatsaan paine alkaisi näkyä virtausvastuksen kasvaessa, mutta kapeassa putkessa alkaisi näkyä myös virtauksen suunnassa painehäviötä.
Tyhjiössä ilman seinämiä ja kiehumatta putoava laminaarinen (pyörteetön) vesivirtaus sekin muuttuu pyörteiseksi siinä vaiheessa, kun vesivirran halkaisija alkaa olla riittävän pieni. Kapenevassa vesisuihkussa veden pintajännitys aiheuttaa voiman, joka tekee virtauksesta epästabiilin ja saa sen lopulta hajoamaan pisaroiksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.2802908Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka492298Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3481997- 1141723
Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois1051664Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2121375- 661317
- 681253
- 561189
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl771181