Eduskunnasta puolueensa romahduksen myötä pudonneet EVA-tohtorit Penttilä ja Tarkka jaksavat jatkaa puoskarointiaan. Nyt on Tarkan vuoro HS:ssa jatkaa Penttilän viime vuonna aloittamaa kampanjaa. Kysymys on pyrkimyksestä estää Tarja Halosen uudelleenvalinta tasavallan presidentiksi, joka koetaan pahimmaksi esteeksi heidän kiihkeästi ajamalleen Nato-jäsenyydelle. Se on demokratiassa sallittua, vaikka tapa jolla he sitä tekevät ei ole erityisen tyylikäs eikä rehellinen.
Sotilaallinen liittoutumattomuus on näille herroille ylitsekäymätön trauma ja pelkkää sekoilua. Meille muille se on - kuten eduskunnan hyväksymässä tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa - vain täsmällinen määre maalle, joka ei ole jäsenenä Natossa tai muussa sotilasliitossa; ei siis mikään ohjelmajulistus suuntaan tai toiseen. Sekin voi tulla uudelleenharkintaan, mutta ei niillä perusteilla joilla EVA-tohtorit nyt sitä ajavat.
Yhä edelleen he palaavat EU:n hallitustenväliseen konferenssiin ja vääristelevät sitä, miten ja miksi Suomi oli osaltaan vaikuttamassa kaikkien hyväksynnän saaneiden turvallisuusartiklojen muotoiluun. Luodaan kuvaa, että muualla muka kovasti ihmeteltäisiin Suomen politiikkaa. Kun he jäävät valheesta kiinni rysän päältä, kuten Javier Solanan nimen väärinkäytöstä, tämäkin käännetään ulkoministerin viaksi, hän kun uskoo puheisiin.
Avoin ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on tullut Suomeen jäädäkseen. Tähän avoimuuteen ei istu se, että meillä on taas alkanut esiintyä kuiskuttelijoita ja kolportöörejä, jotka entiseen malliin vaikka eri ilmansuunnassa kiertelevät ulkomailla panettelemassa heidän kanssaan eri mieltä olevia suomalaisia.
Olisi myös hyvä joskus saada esimerkkejä siitä, mitä tämä joidenkin niin rakastama ja peräänkuuluttama "reaalipolitiikka" käytännössä tarkoittaisi. Olisiko se esimerkiksi sitä, että meillä olisi suomalaisia sotilaita amerikkalaiskomennossa Irakin koalitiojoukoissa?
EVA:n tohtorireseptien mukaan keitetyssä lääkkeessä on määräys, että suomalaisten olisi nieltävä se viimeistään tammikuussa 2006. Parasta ennen päivä meni kuitenkin ohi jo viime vuonna, kun hallitus ja eduskunta linjasivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdat. Reaalimaailman tapahtumat voivat niitä tietenkin muuttaa, eivät turhautuneiden tohtorien kylmän sodan pakastimesta ylijääneet ja jo eltaantuneet opit.
31.1.2005
www.tuomioja.org
Sotilaallinen liittoutumattomuus on näille herroille ylitsekäymätön trauma ja pelkkää sekoilua. Meille muille se on - kuten eduskunnan hyväksymässä tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa - vain täsmällinen määre maalle, joka ei ole jäsenenä Natossa tai muussa sotilasliitossa; ei siis mikään ohjelmajulistus suuntaan tai toiseen. Sekin voi tulla uudelleenharkintaan, mutta ei niillä perusteilla joilla EVA-tohtorit nyt sitä ajavat.
Yhä edelleen he palaavat EU:n hallitustenväliseen konferenssiin ja vääristelevät sitä, miten ja miksi Suomi oli osaltaan vaikuttamassa kaikkien hyväksynnän saaneiden turvallisuusartiklojen muotoiluun. Luodaan kuvaa, että muualla muka kovasti ihmeteltäisiin Suomen politiikkaa. Kun he jäävät valheesta kiinni rysän päältä, kuten Javier Solanan nimen väärinkäytöstä, tämäkin käännetään ulkoministerin viaksi, hän kun uskoo puheisiin.
Avoin ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on tullut Suomeen jäädäkseen. Tähän avoimuuteen ei istu se, että meillä on taas alkanut esiintyä kuiskuttelijoita ja kolportöörejä, jotka entiseen malliin vaikka eri ilmansuunnassa kiertelevät ulkomailla panettelemassa heidän kanssaan eri mieltä olevia suomalaisia.
Olisi myös hyvä joskus saada esimerkkejä siitä, mitä tämä joidenkin niin rakastama ja peräänkuuluttama "reaalipolitiikka" käytännössä tarkoittaisi. Olisiko se esimerkiksi sitä, että meillä olisi suomalaisia sotilaita amerikkalaiskomennossa Irakin koalitiojoukoissa?
EVA:n tohtorireseptien mukaan keitetyssä lääkkeessä on määräys, että suomalaisten olisi nieltävä se viimeistään tammikuussa 2006. Parasta ennen päivä meni kuitenkin ohi jo viime vuonna, kun hallitus ja eduskunta linjasivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdat. Reaalimaailman tapahtumat voivat niitä tietenkin muuttaa, eivät turhautuneiden tohtorien kylmän sodan pakastimesta ylijääneet ja jo eltaantuneet opit.
31.1.2005
www.tuomioja.org
Vastaukset 2
Vanhimmat
sanoo Tapio.Talvi
Tohtorin ja sekundatohtoreitten kommunikoinnilla on laatuero.