Moraalin tärkeys yhteiskunnassa

Yhteiskunnan tilaa ei saada paremmaksi taloudellisilla päätöksillä. Meidän politiikkomme yrittävät korjata maamme ja kansamme tilaa taloudella, mutta taloudellisilla päätöksillä ei todellakaan saada aikaan mitään hyvää ja pysyvää itse kansassa.

Yhteiskunnan tehtävä on asettaa korkea moraali. Tänä päivänä kuitenkin kaikkea moraalia pilkataan ja halveksitaan. Jokainen tekee sitä mikä on oikeaa omissa silmissään, omasta mielestään. Kuitenkin yhteiskunnallisesti moraaliset linjaukset ja rajat ovat erittäin tärkeitä hyvän yhteiskunnan saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ilman niitä on turha odottaa oikeudenmukaisuutta ja sitä että kansalla menee hyvin myös taloudellisesti.

Kun katsomme maailman historiaa ja evankeliumin kulkusuuntaa, niin huomaamme että evankeliumi, juutalaiskristilliset arvot ja hyveet sekä korkea moraali nostivat monet maat suurvalloiksi. Otetaanpa esimerkiksi suurin maailmanvalta koskaan: Britannian imperiumi. HW Crocker kertoo seuraavaksi siitä.
1
Ilmianna
Jaa

33 Vastausta



"Viimeisen 400 vuoden aikana, mikä valta on tehnyt eniten levittämään rajoitetun valtionhallinnon, itsenäisen oikeuslaitoksen, tiettyjen luovuttamattomien oikeuksien ja vapaiden markkinoiden ihanteita?

Vastaus on Brittiläinen imperiumi. Se oli Britannia, joka antoi nämä ihanteet Yhdysvaltoihin. Se oli Brittiläinen imperiumi, suurin maailmanvalta jonka maailma on koskaan tuntenut, mikä teki nämä ihanteet maailmanlaajuisiksi pyrkimyksiksi.

Se oli Brittiläinen imperiumi yhdessä Amerikan kanssa, joka puolusti näitä ihanteita kahdessa suuressa maailmansodassa.

Vapaus oli englantilaisen oikeus — ja minne tahansa hän meni, hän otti tuon oikeuden mukaansa.
Olipa kyseessä englantilainen siirtolainen Amerikassa, joka hallitsee paikallisesti valittuna edustajana; tai englantilainen seikkailija, kuten Sir Stamford Raffles, joka aikaansai Singaporen vapaiden markkinoiden kaupunkivaltion; tai englantilainen upseeri, kuten T.E. Lawrence, joka johti arabien heimomiehet turkkilaisia vastaan — niin brittiläiset ajattelivat aina itseään vapauttajina, vapauden tuojina.

Brittiläiset uskoivat, että heidän imperiuminsa lopullinen ja tarpeellinen oikeutus oli moraalinen.
Britit pitivät rauhan; he toivat vakaan, rehellisen hallinnon; ja he vaativat, että perusmoraali vaatimuksia kunnioitetaan.

Brittiläiset eivät yrittäneet rakentaa kansakunnan identiteettiä tavalla, jolla me ajattelemme siitä nyt. Heillä ei ollut harha- kuvitelmia tehdä arabeista tai afgaaneista tai zuluista englantilaisia. He olivat enemmän kuin tyytyväisiä jättämään ihmiset yksin, antaakseen heidän olla omia itsejään, halliten heitä mahdollisimman kevyellä kädellä.

Amerikan historiassa muistamme tämän kun ajattelemme Brittiläisen imperiumin niin kutsuttua "hyväntahtoista laiminlyöntiä". Voimme nähdä sen koko Britannian imperiumin historiassa. Ajattele Sudanin laajaa aluetta — sitä hallitsi 140 brittiläistä virkamiestä. Jopa Gandhi ylisti Britannian imperiumia, mukaillakseni Jeffersonia, sanomalla, että hän uskoi, että paras hallitus oli hallitus, joka hallinnoi vähiten, ja että hän huomasi, että Britannian imperiumi takasi hänen vapautensa ja hallinnoi häntä kaikkein vähiten.

(jatkuu...)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Vapauden puolustamiseksi imperiumi veti moraalisia linjoja. Mikään mahtitekijä ei tehnyt enemmän orjuuden ja orjakaupan kumoamisen eteen nykymaailmassa kuin Brittiläinen imperiumi. Britannian valtiovarainministeriö käytti valtavia summia vapauttaakseen orjat ja hyvittääkseen orjien omistajille Karibialla. Kuninkaallisen laivaston päätehtävä oli orjakaupan hävittäminen ja orjakaupan lakkauttamisesta tuli itse asiassa tärkeä tekijä Brittiläisen imperiumin laajentamisen kannalta.

Brittiläiset toimeenpanivat Pax Britannican, kukistaen merirosvot, kesyttäen pääkallonmetsästäjät, ja säilyttäen rauhan aikaisemmin sotineiden heimojen ja uskontojen välillä. Samalla kunnioittaen paikallisia johtajia — ja usein halliten heidän kauttaan, britit kuitenkin vaativat edelleen tiettyjä juutalaiskristillisiä moraalinormeja. He eivät olleet tältä osin monikultturisteja. Heillä oli luja käsitys oikeasta ja väärästä. Kun Sir Charles Napier kohtasi 'suttee' -käytännön – lesken polttamisen uhriseremonian – Intiassa hän kertoi Bramiini-papeille, että hän ymmärsi, että se oli heidän tapansa. Mutta brittiläisillä oli myös tapa: He hirttivät miehet, jotka polttivat naisia elävältä ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Joten, jos Bramiinit vaativat heidän leskenpolttamisen perinnettään, niin sitten hän vaatisi noudattamaan hänen brittiläistä perinnettään leskien murhaajien hirttämisestä. Leskien polttaminen Intiassa lakkasi pian.

Mutta meidän ei tarvitse kaivaa pitkälle historiaan, orjuuden lakkauttamiseen ja leskien polttamiseen, löytääksemme Brittiläisen imperiumin moraalisen oikeuden ja vapauden puolelta.
Voimme ajatella tapahtumia omana elinaikanamme tai vanhempiemme ja isovanhempiemme aikana. Kun ajattelemme kahta tappavinta uhkaa vapaudelle 1900-luvulla, me yleensä ajattelemme kommunismia ja natsismia. Kuinka moni muistaa, että vuonna 1940, Hitler-Stalin sopimuksen jälkeen, ja Ranskan sortumisen jälkeen yksi mahti, Britannian imperiumi, seisoi yksin kohtalokkaassa taistelussa maailman yhtyneitä tyrannioita vastaan.

Vaikka britit ovat ansainneet arvostelua, kuten Irlannissa, siinä on enemmän imperiumin tarinaan. Esimerkiksi, neuvottelujen aikana Irlannin tasavallan aikaansaamiseksi Britannian pääministeri David Lloyd George, joka pystyi puhumaan walesin kieltä, muistutti irlantilaista nationalistista ja gaelinkielistä ääriryhmää Eamon de Valeraa siitä, että kelteillä ei koskaan ollut sanaa "tasavallalle". Se oli käsitys, jonka englantilaiset antoivat heille.

Tämä on myös meidän omaa historiaamme. Jos rakastat länsimaista vapautta, sinun pitäisi rakastaa myös mahtia, joka antoi meille käsityksen luovuttamattomista oikeuksista — oikeuksista jäljiteltävissä takaisin Magna Cartaan. Kaikki alkoi Amerikassa Britannian imperiumin kanssa, suuren, vapautta rakastavan imperiumin kanssa. Se on imperiumin perintö — englanninkielinen maailma — joka on edelleen suuri maailmanlaajuinen vartija vapaudelle tänä päivänä.

— HW Crocker
[Suomennos: George L]
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
George_L kirjoitti:
Vapauden puolustamiseksi imperiumi veti moraalisia linjoja. Mikään mahtitekijä ei tehnyt enemmän orjuuden ja orjakaupan kumoamisen eteen nykymaailmassa kuin Brittiläinen imperiumi. Britannian valtiovarainministeriö käytti valtavia summia vapauttaakseen orjat ja hyvittääkseen orjien omistajille Karibialla. Kuninkaallisen laivaston päätehtävä oli orjakaupan hävittäminen ja orjakaupan lakkauttamisesta tuli itse asiassa tärkeä tekijä Brittiläisen imperiumin laajentamisen kannalta.

Brittiläiset toimeenpanivat Pax Britannican, kukistaen merirosvot, kesyttäen pääkallonmetsästäjät, ja säilyttäen rauhan aikaisemmin sotineiden heimojen ja uskontojen välillä. Samalla kunnioittaen paikallisia johtajia — ja usein halliten heidän kauttaan, britit kuitenkin vaativat edelleen tiettyjä juutalaiskristillisiä moraalinormeja. He eivät olleet tältä osin monikultturisteja. Heillä oli luja käsitys oikeasta ja väärästä. Kun Sir Charles Napier kohtasi 'suttee' -käytännön – lesken polttamisen uhriseremonian – Intiassa hän kertoi Bramiini-papeille, että hän ymmärsi, että se oli heidän tapansa. Mutta brittiläisillä oli myös tapa: He hirttivät miehet, jotka polttivat naisia elävältä ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Joten, jos Bramiinit vaativat heidän leskenpolttamisen perinnettään, niin sitten hän vaatisi noudattamaan hänen brittiläistä perinnettään leskien murhaajien hirttämisestä. Leskien polttaminen Intiassa lakkasi pian.

Mutta meidän ei tarvitse kaivaa pitkälle historiaan, orjuuden lakkauttamiseen ja leskien polttamiseen, löytääksemme Brittiläisen imperiumin moraalisen oikeuden ja vapauden puolelta.
Voimme ajatella tapahtumia omana elinaikanamme tai vanhempiemme ja isovanhempiemme aikana. Kun ajattelemme kahta tappavinta uhkaa vapaudelle 1900-luvulla, me yleensä ajattelemme kommunismia ja natsismia. Kuinka moni muistaa, että vuonna 1940, Hitler-Stalin sopimuksen jälkeen, ja Ranskan sortumisen jälkeen yksi mahti, Britannian imperiumi, seisoi yksin kohtalokkaassa taistelussa maailman yhtyneitä tyrannioita vastaan.

Vaikka britit ovat ansainneet arvostelua, kuten Irlannissa, siinä on enemmän imperiumin tarinaan. Esimerkiksi, neuvottelujen aikana Irlannin tasavallan aikaansaamiseksi Britannian pääministeri David Lloyd George, joka pystyi puhumaan walesin kieltä, muistutti irlantilaista nationalistista ja gaelinkielistä ääriryhmää Eamon de Valeraa siitä, että kelteillä ei koskaan ollut sanaa "tasavallalle". Se oli käsitys, jonka englantilaiset antoivat heille.

Tämä on myös meidän omaa historiaamme. Jos rakastat länsimaista vapautta, sinun pitäisi rakastaa myös mahtia, joka antoi meille käsityksen luovuttamattomista oikeuksista — oikeuksista jäljiteltävissä takaisin Magna Cartaan. Kaikki alkoi Amerikassa Britannian imperiumin kanssa, suuren, vapautta rakastavan imperiumin kanssa. Se on imperiumin perintö — englanninkielinen maailma — joka on edelleen suuri maailmanlaajuinen vartija vapaudelle tänä päivänä.

— HW Crocker
[Suomennos: George L]
>Mikään mahtitekijä ei tehnyt enemmän orjuuden ja orjakaupan kumoamisen eteen nykymaailmassa kuin Brittiläinen imperiumi.

Joskus 1980-luvulla telkkarista tuli brittisarja Taistelu orjuutta vastaan. Se oli todellakin taistelua, jossa orjuuden vastustajat vasta 1800-luvun alkupuolen mittaan lopultakin pääsivät sen kannattajista niskan päälle. Siihen saakka, siis 1500-luvulta asti, orjuus oli itsestään selvä asia brittiläisessä imperiumissa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
"Vastaus on Brittiläinen imperiumi"

Niin, siellä on se prinssi Charles jatkanut sinun ihanneperinnettäsi.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Aika huono moraali sulla on, kun laitat pahat tekosi Jeesuksen syyksi.

Hyvää moraalia on se, kun kantaa itse vastuun teoistaan, eikä pidä syntipukkinaan jotain 2000 vuotta sitten elellyttä mielikuvitushahmoa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Taika luukku: REPPUFIRMA SUOMI:
"Poliitikkomme myyvät maan jalkojemme alta. Koska kansan pinna katkeaa?"
https://www.youtube.com/watch?v=3vxTsDypDDo
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
""Poliitikkomme myyvät maan jalkojemme alta. Koska kansan pinna katkeaa?"

Onko sulla omaa maata muualla kuin kynsien alla?
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
On totta, että varmasti Britania sai myös aikaan jotakin hyvää, mutta hiukan yksipuolisesti olisi ajateltu, että heitä pelkästään ylistettäisiin noista siirtomaa ajoista. Kyllähän totuus on myös se, että Britania hamusi noita siirtomaita nimenomaan niiden luonnonrikkauksien vuoksi ja harjottivat noissa siirtomaissa todellakin omaa lakiaan hyvin vapaalla kädellä. Eikä siellä suinkaan alkuperäisväestö ollut heidän arvoistaan.

Jos ajattelee asiaa pelkästään moraaliselta kannalta, niin ei ole olemassa sellaista oikeutta, joka oikeuttaa menemään toisen maahan ja nyysimään luonnonrikkaudet omaan käyttöönsä. Ei vaan ole, vaikka siinä ohessa vietäisiin sitten kristinuskon moraalikäsitystä . Nykyaikana pitäisimme tuollaista ihan puhtaana ryöstelynä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Siirtomaa-ajattelu tuotti kammottavimmat tuloksensa Belgian Kongossa, jossa alkuasukkaan henki ei ollut pienimmässäkään arvossa ja kuolleita siunaantui miljoonittain. Brittien valta oli inhimillisempää, mutta kyllä hekin tappoivat alkuperäiskansalaisia sadoin tuhansin valloittaessaan maapalloa monarkilleen. Loppuviimeksi sitten itsenäistyneiden valtioiden rajat vedettiin väestön kannalta aivan miten sattuu ja kylvettiin samalla sotien ja eripuran siemeniä vähän kaikkialle.
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
Britit harjoittivat 1600-1700-luvulla merirosvoutta Karibialla. Ryöstivät espanjalaisia kultalaivoja. Että on sitä luurankoja brittienkin kaapeissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllähän ihmisten moraali noin yleisesti ottaen on melko mallillaan. Moraalia on sekin ettei enää puututa toisten ihmisten rakkaus- ja sänkykamariasioihin eikä kategorisesti syrjitä ketään vain siksi, että hän on erilainen kuin keskinormaali ihminen.
Kommentoi
4
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Juuri niin. Tosiasiassa moraali on parantunut, mutta muinaisten paimentolaisten primitiivistä moraalia ihailevien tapausten mielestä tietysti täysin väärällä tavalla.
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Roskaa, George. nämä pitkät ketjusi ovat rasite ja ärsyttäviä. Jos puhuisit edes itse, asia olisi toinen.

Siirtomaa-ajasta puhuminen ylistävästi on suoranaista typeryyttä.
Kommentoi
4
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
"Roskaa, George. "

Kuinka niin?

"nämä pitkät ketjusi ovat rasite ja ärsyttäviä."

Rasite? Ärsyttäviä? Miten? Miksi "pitkät" tekstit ovat ongelma? (Nämä eivät edes vielä ole pitkiä tekstejä, monet omani ovat paljon pidempiä.]

"Jos puhuisit edes itse, asia olisi toinen."

Miksi, miten? Ja jostain syystä monet omat aloitukseni poistetaan miltei välittömästi. Eikä näillä palstoilla osata keskustella edes kristinuskon alkeista.

"Siirtomaa-ajasta puhuminen ylistävästi on suoranaista typeryyttä."

Ei kaikki siltä ajalta ole pahaa. Onko kaikki tällä ajalla hyvää? Onko hyvä kun meillä on paljon kansa leipäjonossa ja vanhuksia hoidetaan todella huonosti? Mutta vankilassa on todella hyvät olot, lomat ja ylläpito...
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Keskustelupalstalla keskustellaan yleensä omista ajatuksista, ei lainailla toisten pitkiä kirjoituksia. On aina mielenkiintoisempaa lukea jonkun kirjoittajan omia käsityksiä kuin jonkun jossakin kirjoittamia tekstejä.

" Tänä päivänä kuitenkin kaikkea moraalia pilkataan ja halveksitaan. Jokainen tekee sitä mikä on oikeaa omissa silmissään, omasta mielestään. "

Olen tuosta eri mieltä. Moraalia ei mielestäni pilkata ja halveksita. Ihmiset ylipäätään tekevät sitä mikä on oikeaa omissa silmissä, eikö se juuri ole sitä moraalia? Tehdä sitä minkä ymmärtää oikeaksi...
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Kuitenkin yhteiskunnallisesti moraaliset linjaukset ja rajat ovat erittäin tärkeitä hyvän yhteiskunnan saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ilman niitä on turha odottaa – – että kansalla menee hyvin myös taloudellisesti."

Minä uskon, että vaikutussuhde on päinvastainen: kun yhteiskunnalla alkaa mennä taloudellisesti hyvin eli kun se vaurastuu, sen jäsenistä tulee moraalisesti parempia. Vauraus tarkoittaa vakautta ja turvallisuutta, ja vakaus ja turvallisuus tekevät ihmisistä parempia ja hyväntahtoisempia toisiaan kohtaan. Varjopuolena tässä on, että vauraus, vakaus ja turvallisuus myös vähentävät uskonnon suosiota.

Toimiva moraalioppi kaikille yhteiskunnille, kansoille ja ihmisille: vaurastukaa. Toimiva neuvo kaikille uskonnonlevittäjille: tehkää ihmisistä köyhiä ja turvattomia.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
12 VASTAUSTA:
Tie kansakunnan vaurastumiseen on koulutus. Ja se jos mikä on taikauskolle myrkkyä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
a-teisti kirjoitti:
Tie kansakunnan vaurastumiseen on koulutus. Ja se jos mikä on taikauskolle myrkkyä.
Aivan. Ihmisiä pitäisi kouluttaa lukemaan Raamattua. Nykymaailman synti on sama kuin Sodoman aikoinaan:

" Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut.
50. He korskeilivat ja tekivät kauhistuksia minun edessäni, ja minä, kun sen näin, toimitin heidät pois."

Ylpeys, esim. Pride-kulkueet.
Leivän yltäkylläisyys, kun 20 prosenttia ruoasta heitetään roskiin. Suurin osa koulutettuja naisia.
Huoleton lepo, eli netissä roikkuminen, Tv, mediat, elokuvat , onhan näitä...
Kurjat ja köyhät. köyhyys vain lisääntyy vaikka elintaso nousee. Meillä kyllä annetaan almuja köyhille, sosiaalitukea ( sitäkin kitsaasti ) mutta rakenteellinen muutos puuttuu, se että köyhät pääsisivät töihin ja saisivat itsekunnioituksensa takaisin.
Korkeus, on sama kun ateisiti oikein ylpeilee epäuskollaan, kun homot ovat ylpeästi sitä mitä väittävät olevansa, kun transsut vaativat että muut tottelevat heidän harhaisia sukupuolikokemuksiaan jne.

Kun sen näin, toimitin heidät pois...Ei hyvältä näytä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
a-teisti kirjoitti:
Tie kansakunnan vaurastumiseen on koulutus. Ja se jos mikä on taikauskolle myrkkyä.
Enpä tiedä. Ateismina tunnettu taikausko ei ainakaan näytä vähentyneen koulutuksen myötä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
herrens_tiggare kirjoitti:
Enpä tiedä. Ateismina tunnettu taikausko ei ainakaan näytä vähentyneen koulutuksen myötä.
Viittasin siis tuohon jälkimmäiseen väitteeseen, että koulutus tekee ihmisistä vähemmän taikauskoisia. Edellinen väite, että tie kansakunnan vaurastumiseen on koulutus, kuulostaa paikkansapitävältä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Herrens_tiggare kirjoitti: "Toimiva moraalioppi kaikille yhteiskunnille, kansoille ja ihmisille: vaurastukaa. Toimiva neuvo kaikille uskonnonlevittäjille: tehkää ihmisistä köyhiä ja turvattomia. "

Vaikka nykyihmiset täällä lännessä ovat koulutettuja ja materiaalisesti vauraita, heillä on hengellinen puute.

Valitettavasti suuri osa ihmisistä ei tunnista hengellistä puutettaan ja vain kärsii selittämättömästi esim. epämääräisestä masennuksesta. En sano, että kaikki masennus johtuu tästä (onhan masentuneissa uskoviakin), mutta osa saattaa johtua.

Ja valitettavasti osa niistä, jotka tunnistavat hengellisen puutteensa, pyrkivät täyttämään sen erilaisilla New Agen versioilla, Aasian uskonnoilla ja sitten ihan (jumalattomalla) humanismilla tai esim. taiteella.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
>> vauraus, vakaus ja turvallisuus myös vähentävät uskonnon suosiot <<

Totta, mutta vapaus, koulutus ja vapaa tiedonvälitys se vasta hallaa uskonnolle onkin.

Luterilaisuuden negatiivinen vaikutus tähän yhteiskuntaan on minusta ollut vain muutamien kirkkoa johtaneiden konservatiivisten vanhojen miesten ansiota. He muokkasivat johtamansa kirkon luterilaisuuden itsensä näköiseksi eli ahdasmieliseksi ja suvaitsemattomaksi myrkyksi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
qwertyilija kirjoitti:
>> vauraus, vakaus ja turvallisuus myös vähentävät uskonnon suosiot <<

Totta, mutta vapaus, koulutus ja vapaa tiedonvälitys se vasta hallaa uskonnolle onkin.

Luterilaisuuden negatiivinen vaikutus tähän yhteiskuntaan on minusta ollut vain muutamien kirkkoa johtaneiden konservatiivisten vanhojen miesten ansiota. He muokkasivat johtamansa kirkon luterilaisuuden itsensä näköiseksi eli ahdasmieliseksi ja suvaitsemattomaksi myrkyksi.
Enpä tiedä. Luullakseni koulutuksen ja tiedonvälityksen suora vaikutus uskonnon aseman heikentymiseen on melko vähäinen (en sano, että olematon). Epäsuorasti koulutus ja tieto luonnollisesti vaikuttavat, sikäli kuin niiden vaikutuksesta tai ohessa yhteiskunnasta tulee vakaampi, vauraampi, mukavampi, urbaanimpi ja yksilökeskeisempi. Pidänkin ateismia lellikkien "uskontona", koska se näyttäisi kukoistavan erityisesti siellä, missä elämästä on tullut merkittävälle väestönosalle helppoa, mukavaa ja turvallista, kuten esimerkiksi Suomessa.

Mutta jos Suomi joutuisi vakavaan kriisiin, joka järkyttäisi koko kansan turvallisuutta ja tekisi elämästä kovaa, niin luultavasti suomalaisista tulisi uskonnollisempia, ja aivan riippumatta heidän tietomäärästään tai koulutustasostaan: olisi enemmän niitä, jotka uskovat Jumalaan ylipäätään, ja olisi enemmän niitä, jotka arvioivat uskonnon tärkeäksi itselleen.

Tämä ei ole pelkkää arvailua, vaan on olemassa jonkin verran näyttöäkin siitä, että luonnonkatastrofien vaikutuksesta ihmisistä tulee uskonnollisempia. Niin tapahtui Uuden-Seelannin Christchurchissa, jossa sattui tuhoisa maanjäristys helmikuussa 2011:

"We first investigated whether the earthquake-affected were more likely to believe in God. Consistent with the Religious Comfort Hypothesis, religious faith increased among the earthquake-affected, despite an overall decline in religious faith elsewhere. This result offers the first population-level demonstration that secular people turn to religion at times of natural crisis." https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23227147

Niistä ihmisistä, joihin maanjäristys oli vaikuttanut, tuli siis uskonnollisempia, vaikka uskonto muutoin ja kaiken kaikkiaan on laskusuhdanteessa. Tämä on minusta varsin mielenkiintoinen tulos. Tässä oli kyse luonnonkatastrofista, mutta ehkäpä inhimilliset katastrofit, kuten sodat, vaikuttavat samalla tavalla. Kun arjen turvallisuus järkkyy, turvaa haetaan jostain, mikä ei järky: Jumalasta.

Sitäkin voisi miettiä, onko olemassa sellainen turvattomuuden ja kärsimyksen raja, jonka ylityttyä vaikutus kääntyykin päinvastaiseksi ja ihmiset alkavat menettää uskoaan. Ainakin monet tuntuvat pitävän maailman kärsimystä suurimpana esteenä Jumalaan uskomiselle (joskin usein tuntuu siltä, että kärsimys on teologinen ongelma lähinnä niille hyvinvointivaltion lellikeille, jotka eivät itse kärsi).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
herrens_tiggare kirjoitti:
Enpä tiedä. Luullakseni koulutuksen ja tiedonvälityksen suora vaikutus uskonnon aseman heikentymiseen on melko vähäinen (en sano, että olematon). Epäsuorasti koulutus ja tieto luonnollisesti vaikuttavat, sikäli kuin niiden vaikutuksesta tai ohessa yhteiskunnasta tulee vakaampi, vauraampi, mukavampi, urbaanimpi ja yksilökeskeisempi. Pidänkin ateismia lellikkien "uskontona", koska se näyttäisi kukoistavan erityisesti siellä, missä elämästä on tullut merkittävälle väestönosalle helppoa, mukavaa ja turvallista, kuten esimerkiksi Suomessa.

Mutta jos Suomi joutuisi vakavaan kriisiin, joka järkyttäisi koko kansan turvallisuutta ja tekisi elämästä kovaa, niin luultavasti suomalaisista tulisi uskonnollisempia, ja aivan riippumatta heidän tietomäärästään tai koulutustasostaan: olisi enemmän niitä, jotka uskovat Jumalaan ylipäätään, ja olisi enemmän niitä, jotka arvioivat uskonnon tärkeäksi itselleen.

Tämä ei ole pelkkää arvailua, vaan on olemassa jonkin verran näyttöäkin siitä, että luonnonkatastrofien vaikutuksesta ihmisistä tulee uskonnollisempia. Niin tapahtui Uuden-Seelannin Christchurchissa, jossa sattui tuhoisa maanjäristys helmikuussa 2011:

"We first investigated whether the earthquake-affected were more likely to believe in God. Consistent with the Religious Comfort Hypothesis, religious faith increased among the earthquake-affected, despite an overall decline in religious faith elsewhere. This result offers the first population-level demonstration that secular people turn to religion at times of natural crisis." https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23227147

Niistä ihmisistä, joihin maanjäristys oli vaikuttanut, tuli siis uskonnollisempia, vaikka uskonto muutoin ja kaiken kaikkiaan on laskusuhdanteessa. Tämä on minusta varsin mielenkiintoinen tulos. Tässä oli kyse luonnonkatastrofista, mutta ehkäpä inhimilliset katastrofit, kuten sodat, vaikuttavat samalla tavalla. Kun arjen turvallisuus järkkyy, turvaa haetaan jostain, mikä ei järky: Jumalasta.

Sitäkin voisi miettiä, onko olemassa sellainen turvattomuuden ja kärsimyksen raja, jonka ylityttyä vaikutus kääntyykin päinvastaiseksi ja ihmiset alkavat menettää uskoaan. Ainakin monet tuntuvat pitävän maailman kärsimystä suurimpana esteenä Jumalaan uskomiselle (joskin usein tuntuu siltä, että kärsimys on teologinen ongelma lähinnä niille hyvinvointivaltion lellikeille, jotka eivät itse kärsi).
>> Pidänkin ateismia lellikkien "uskontona", koska se näyttäisi kukoistavan erityisesti siellä, missä elämästä on tullut merkittävälle väestönosalle helppoa, mukavaa ja turvallista, kuten esimerkiksi Suomessa. <<

Oma elämäni on ollut kaikkea muuta kuin helppo, mutta tämän päivän keskusteluni oman tyttäreni kanssa (hän on myös erittäin älykäs) päättelen, että jumaluskon puute ja skeptisyys, sekä kriittisyys omien tekemisten suhteen ei ole opittu vaan peritty asia,
Voin toki olla väärässä.

Jos joku väittää olevansa ateisti syystä, että kokee sen jotenkin helpommaksi vaihtoehdoksi kuin teismin, niin minusta hän on teisti. Hän on vale-ateisti.

>> Mutta jos Suomi joutuisi vakavaan kriisiin, joka järkyttäisi koko kansan turvallisuutta ja tekisi elämästä kovaa, niin luultavasti suomalaisista tulisi uskonnollisempia <<

Varmaankin, koska osa meistä on taikauskoisia höperöitä.

>> ja aivan riippumatta heidän tietomäärästään tai koulutustasostaan: olisi enemmän niitä, jotka uskovat Jumalaan ylipäätään, ja olisi enemmän niitä, jotka arvioivat uskonnon tärkeäksi itselleen. <<

Näin on eli ei koulutus eikä äly suojaa ihmistä taikauskolta. Mutta uskoakseni luovuus suojaa, näin omakohtaisesti olettaen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
qwertyilija kirjoitti:
>> Pidänkin ateismia lellikkien "uskontona", koska se näyttäisi kukoistavan erityisesti siellä, missä elämästä on tullut merkittävälle väestönosalle helppoa, mukavaa ja turvallista, kuten esimerkiksi Suomessa. <<

Oma elämäni on ollut kaikkea muuta kuin helppo, mutta tämän päivän keskusteluni oman tyttäreni kanssa (hän on myös erittäin älykäs) päättelen, että jumaluskon puute ja skeptisyys, sekä kriittisyys omien tekemisten suhteen ei ole opittu vaan peritty asia,
Voin toki olla väärässä.

Jos joku väittää olevansa ateisti syystä, että kokee sen jotenkin helpommaksi vaihtoehdoksi kuin teismin, niin minusta hän on teisti. Hän on vale-ateisti.

>> Mutta jos Suomi joutuisi vakavaan kriisiin, joka järkyttäisi koko kansan turvallisuutta ja tekisi elämästä kovaa, niin luultavasti suomalaisista tulisi uskonnollisempia <<

Varmaankin, koska osa meistä on taikauskoisia höperöitä.

>> ja aivan riippumatta heidän tietomäärästään tai koulutustasostaan: olisi enemmän niitä, jotka uskovat Jumalaan ylipäätään, ja olisi enemmän niitä, jotka arvioivat uskonnon tärkeäksi itselleen. <<

Näin on eli ei koulutus eikä äly suojaa ihmistä taikauskolta. Mutta uskoakseni luovuus suojaa, näin omakohtaisesti olettaen.
"Jos joku väittää olevansa ateisti syystä, että kokee sen jotenkin helpommaksi vaihtoehdoksi kuin teismin, niin minusta hän on teisti. Hän on vale-ateisti."

Kristittyjen suusta saa tuon tuostakin kuulla, että se-ja-se ei ole "oikea kristitty". Tyypillisesti näitä "vääriä kristittyjä" ovat ristiretkeilijät, inkvisiittorit, konkvistadorit, orjakauppiaat, paavit ja muut vastaavat (kuitenkin tavallisimmin väärä kristitty tunnetaan yksinkertaisesti nimellä "sinä"). Mutta nähtävästi ateistit leikkivät samaa leikkiä: "Se-ja-se ei ole oikea ateisti, se-ja-se on vale-ateisti."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
herrens_tiggare kirjoitti:
"Jos joku väittää olevansa ateisti syystä, että kokee sen jotenkin helpommaksi vaihtoehdoksi kuin teismin, niin minusta hän on teisti. Hän on vale-ateisti."

Kristittyjen suusta saa tuon tuostakin kuulla, että se-ja-se ei ole "oikea kristitty". Tyypillisesti näitä "vääriä kristittyjä" ovat ristiretkeilijät, inkvisiittorit, konkvistadorit, orjakauppiaat, paavit ja muut vastaavat (kuitenkin tavallisimmin väärä kristitty tunnetaan yksinkertaisesti nimellä "sinä"). Mutta nähtävästi ateistit leikkivät samaa leikkiä: "Se-ja-se ei ole oikea ateisti, se-ja-se on vale-ateisti."
En mielestäni leiki tuota samaa leikkiä kuin uskovat. Tarkoitin, että jos joku väittää olevansa ateisti, koska pohjalla on motiivi pelosta olla teisti eli pelko jostain rangaistuksesta, niin silloin tuo motiivi mielestäni kertoo, että ihminen uskoo pelkonsa kohteeseen eli hän on teisti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
qwertyilija kirjoitti:
En mielestäni leiki tuota samaa leikkiä kuin uskovat. Tarkoitin, että jos joku väittää olevansa ateisti, koska pohjalla on motiivi pelosta olla teisti eli pelko jostain rangaistuksesta, niin silloin tuo motiivi mielestäni kertoo, että ihminen uskoo pelkonsa kohteeseen eli hän on teisti.
Pekka Reinikainen väitti olleensa ateisti ennen uskoontuloaan. Pekka kuitenkin vihasi Jumalaa niin paljon, että kertomansa mukaan paiskoi raamattua seiniin. Ei tuokaan ihan ateistin tuntomerkkejä täytä. Pekka oli joku agnostikko tai välivaiheen mies.

Toki Pekka Reinikainen ja moni laisensa määrittelee kaikki käsitteet ihan omalla laillaan eli Pekan omassa käsitemaailmassa Pekka oli ateisti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
qwertyilija kirjoitti:
Pekka Reinikainen väitti olleensa ateisti ennen uskoontuloaan. Pekka kuitenkin vihasi Jumalaa niin paljon, että kertomansa mukaan paiskoi raamattua seiniin. Ei tuokaan ihan ateistin tuntomerkkejä täytä. Pekka oli joku agnostikko tai välivaiheen mies.

Toki Pekka Reinikainen ja moni laisensa määrittelee kaikki käsitteet ihan omalla laillaan eli Pekan omassa käsitemaailmassa Pekka oli ateisti.
Olennaista ei liene se, että Reinikanen heitteli Raamattua seiniin, vaan se, että uskonto liikutti häntä, nimittäin suututti: tämä tunnereaktio sattui Reinikaisen tapauksessa ilmenemään Raamatun seiniin paiskomisena, mutta luultavasti se olisi voinut ilmetä toisinkin, esimerkiksi kirjoitteluna uskontoaiheisille nettifoorumeille ja virtuaalisena "fundamentalistien" seiniin paiskomisena.

Saattaa olla, että sinulla on oma käsitemaailma, jossa ateisti Reinikainen oli vale-ateisti Reinikainen. Minusta nimittäin näyttää siltä, että näkemyksesi pohjalta olisi varsin helppo päätyä sellaiseen käsitykseen, ettei kukaan koskaan tule uskoon: uskoon tulijat eivät alun alkaenkaan olleet aitoja ateisteja, he olivat järkiään sala-teistejä eivätkä siis varsinaisesti tulleet uskoon, vaan vain "löysivät itsensä".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
ta! Etsikää Raaamoraali sanaa ei löydy Raamatusta! Etsikää Raamatullinen temi!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Sanaa termi ei löydy Raamatusta! Etsikää Raamatullinen sana!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sanaa "raamatullinen" ei löydy Raamatusta! Etsikää toinen sana sille mitä tarkoitatte!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nimeä Ei Mulla Muuta ei löydy Raamatusta! Etsikää toinen nimi!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
>> Moraalin tärkeys yhteiskunnassa... huomaamme että evankeliumi, juutalaiskristilliset arvot ja hyveet sekä korkea moraali nostivat monet maat suurvalloiksi <<

Esim. Tšingis-kaani ei ollut juutalainen eikä kristitty, mutta valloitti aikoinaan suuren osan Aasiaa ja Eurooppaa. Vastaavia suurvaltoja on historiassa ollut useita, eikä niissä ole ollut useinkaan kristinuskolla mitään tekemistä.

Lisäksi tuosta Britannia suurajasta ja moraalista sen verran, että heidän korkea moraalinsa salli pikkurikosiin syyllistyneiden naisten julkisen hirttämisen ja se oli sen ajan kansanhuvia.

Olutta ja särvintä oli tarjolla maksua vastaan samalla kun kansa seurasi joskus täysin syyttömänkin nuoren ihmisen hirttäjäisiä.

Että tuossahan sitä on arvoa ja hyvettä, sekä juutalaiskristillistä moraalia ihan fundamentalistin märän päiväunen verran.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Moraalin tärkeys yhteiskunnassa

Yhteiskunnan tilaa ei saada paremmaksi taloudellisilla päätöksillä. Meidän politiikkomme yrittävät korjata maamme ja kansamme tilaa taloudella, mutta taloudellisilla päätöksillä ei todellakaan saada aikaan mitään hyvää ja pysyvää itse kansassa.

Yhteiskunnan tehtävä on asettaa korkea moraali. Tänä päivänä kuitenkin kaikkea moraalia pilkataan ja halveksitaan. Jokainen tekee sitä mikä on oikeaa omissa silmissään, omasta mielestään. Kuitenkin yhteiskunnallisesti moraaliset linjaukset ja rajat ovat erittäin tärkeitä hyvän yhteiskunnan saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ilman niitä on turha odottaa oikeudenmukaisuutta ja sitä että kansalla menee hyvin myös taloudellisesti.

Kun katsomme maailman historiaa ja evankeliumin kulkusuuntaa, niin huomaamme että evankeliumi, juutalaiskristilliset arvot ja hyveet sekä korkea moraali nostivat monet maat suurvalloiksi. Otetaanpa esimerkiksi suurin maailmanvalta koskaan: Britannian imperiumi. HW Crocker kertoo seuraavaksi siitä.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta