Hakukone heitti minut jostain syystä tänne. Vähän ihmeissäni luin viestejänne henkisestä pahoinvoinnista. Sitten muistui mieleen oma nuoruuteni, olihan niitä isoja kriisejä minullakin, hengenkin yritin kerran itseltäni riistää.
Nyt olen 50v mies. En ole koskaan käyttänyt psykiatrisia palveluja enkä juuri uskoutunutkaan ongelmistani koskaan kenellekään. Tässä mietti, miten minä olen selvinnyt eteenpäin, niin että elämässä on tullut selvittyä ainakin jotenkin.
Minulla on muutama elämänviisaus, jotka otin käyttöön jo 1980-luvun lopulla. Näitä olen pyrkinyt noudattamaan aina ja joka paikassa.
1. Kun jotain ikävää sattuu, mieti sitä 10 minuuttia ja ennenkaikkea analysoi, miksi kävi näin, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Sen jälkeen unohda roskat ja katso eteenpäin. Mitä on tapahtunutkaan, et voi sitä enää muuttaa, turha siis sitä enempää surkutella.
2. Jokaisen elämällä on tarkoitus. En tapa edes hyttystä. Koen että myös minun elämällä on tarkoitus, minun täytyy elää ja selvittää elämäni tarkoitus. Elämä on ihme ja sitä pitää kunnioittaa. Aina, joka paikassa. Tämän olen laajentanut omalla kohdallani myös koskemaan juoruilua ja toisen vahingoittamista. Jos en suoranaan hyödy jostain valheesta tai juorusta, jätän se kertomatta. Maailma on paljon parempi paikka jos me pyrkisimme hyvään kyräilyn, kateuden ja juorujen sijaan.
3. Voit itse säädellä kohtaloasi. Voit itse päättää laitatko jalkaan kumpparit vai tennari. Huomaat myöhemmin, oliko valita oikea vai väärä. Kun joku menee pieleen, analysoi syyt ja oma toimintasi, kuten ykköskohdassa. Ihminen on oppiva eläin.
4. Muutto toiselle paikkakunnalle ei yleensä auta henkisiin vaivoihin ja ongelmiin, suurin osa ongelmista kun on omassa päässä. Oma pää seuraa myös uudelle paikkakunnalle. Pyri siis selvittämään omat ajatuksesi, kirjoita niitä vaikka paperille. Minä en toisten ihmisten mielipiteistä jaksa enää pillastua, koen että olen kehittynyt henkisesti juorujen levittäjiä ja "kiusaajia" pitemmälle. Säälin heitä, joiden ainoa elämäntehtävä on levitellä juoruja.
5. Mieti mikä on paikka, jossa rauhoitut ja pääset mieltäsi askarruttavan ongelman herraksi. Minulla se on metsä ja metsässä oleva joki ja kalastus siellä. Sinne suuntaan aina kun on paha olla.
Toivotan voimia lukijoille, elämä on palapeli, jokaisella omanlaisensa. Periksi en anna, en luovuta.
Nyt olen 50v mies. En ole koskaan käyttänyt psykiatrisia palveluja enkä juuri uskoutunutkaan ongelmistani koskaan kenellekään. Tässä mietti, miten minä olen selvinnyt eteenpäin, niin että elämässä on tullut selvittyä ainakin jotenkin.
Minulla on muutama elämänviisaus, jotka otin käyttöön jo 1980-luvun lopulla. Näitä olen pyrkinyt noudattamaan aina ja joka paikassa.
1. Kun jotain ikävää sattuu, mieti sitä 10 minuuttia ja ennenkaikkea analysoi, miksi kävi näin, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Sen jälkeen unohda roskat ja katso eteenpäin. Mitä on tapahtunutkaan, et voi sitä enää muuttaa, turha siis sitä enempää surkutella.
2. Jokaisen elämällä on tarkoitus. En tapa edes hyttystä. Koen että myös minun elämällä on tarkoitus, minun täytyy elää ja selvittää elämäni tarkoitus. Elämä on ihme ja sitä pitää kunnioittaa. Aina, joka paikassa. Tämän olen laajentanut omalla kohdallani myös koskemaan juoruilua ja toisen vahingoittamista. Jos en suoranaan hyödy jostain valheesta tai juorusta, jätän se kertomatta. Maailma on paljon parempi paikka jos me pyrkisimme hyvään kyräilyn, kateuden ja juorujen sijaan.
3. Voit itse säädellä kohtaloasi. Voit itse päättää laitatko jalkaan kumpparit vai tennari. Huomaat myöhemmin, oliko valita oikea vai väärä. Kun joku menee pieleen, analysoi syyt ja oma toimintasi, kuten ykköskohdassa. Ihminen on oppiva eläin.
4. Muutto toiselle paikkakunnalle ei yleensä auta henkisiin vaivoihin ja ongelmiin, suurin osa ongelmista kun on omassa päässä. Oma pää seuraa myös uudelle paikkakunnalle. Pyri siis selvittämään omat ajatuksesi, kirjoita niitä vaikka paperille. Minä en toisten ihmisten mielipiteistä jaksa enää pillastua, koen että olen kehittynyt henkisesti juorujen levittäjiä ja "kiusaajia" pitemmälle. Säälin heitä, joiden ainoa elämäntehtävä on levitellä juoruja.
5. Mieti mikä on paikka, jossa rauhoitut ja pääset mieltäsi askarruttavan ongelman herraksi. Minulla se on metsä ja metsässä oleva joki ja kalastus siellä. Sinne suuntaan aina kun on paha olla.
Toivotan voimia lukijoille, elämä on palapeli, jokaisella omanlaisensa. Periksi en anna, en luovuta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hienoja oivalluksia. Psykoosissa olevan ihminen ei yleensä pysty ajattelemaan rationaalisesti joten kannattaa ehkä ensin rauhoittua. Kun on rauhoittunut, kannattaa kirjoittaa mielen kiihdyttänyt asia paperille, 10 sanalla. Sitten pikainen ajatus ja mietintä menneeseen ja sitten eteenpäin.
Itse olen huomannut että jos puhuu tai kirjoittaa ahdistuksen päivänä kaikki mieleen tulevan ja ahdistavan ylös, niin se helpottaa yllättäen paljonkin ja samalla myös huomaa jos valehtelee itselleen... Tai ainakin joskus huomasin kun puhuin ahdistuksestani ääninauhalle, niin huomasin omasta puheäänestäni että olin kaverille raivoissani syistä joilla ei ollut todellisuuspohjaa... Todellinen syy oli siinä että itse halusin erästä asiaa, mutta jännitin liikaa, enkä siksi voinut mennä, ja olin siitä vihassa kaverilleni. No joo. Kyllä niistä vaikeuksista yleensä selviää ja sitten ne unohtuu kun kemikaalit lähtee kehosta jylläämästä. Mutta siihen menee aikaa. Aika tasoittaa tilit...