Käyn lueskelemassa tätä palstaa muutaman kerran viikossa silloin kun satunnaisesti saan tietokoneen vähäksi aikaa käyttööni. Nyt näyttää edellisen käynnin jälkeen jo pari sivua uusia aiheita ilmaantuneen. Tällä kerralla käyty keskustelu oli laadullisesti suorastaan masentavan ala-arvoista.
Aloituksia ovat tehtailleet muutamat nimerkit, joiden varsinainen sanottava tulisi sanotuksi parilla kirosanallakin. Joitakin likimain sairaita purkauksia on ilmestynyt rivissä, luultavasti ylläpito poistaa ne piakkoin? Maatalousaiheiset puheenvuorot ovat etupäässä kaupunki-maaseutu -perusvastakohdan ikivanhaa toistelua, käytännössä landelaisten ja syrjäkuntalaisten syyttämista siitä että näihin käytetään "työtätekevien demareiden verorahoja" hukkaan. Hohoijaa. Mielipidepankki näyttää jopa esittäneen, että "kannattamattomat" kunnat olisi lopetettava. Valitettavasti kukaan talousteoreettikko ei pysty tyhjentävästi selittämään mitä kannattamattomuus käsitteenä tai varsinkaan kuntapolitiikassa tarkoittaisi, mutta täydestä menee. Asenne on tärkeintä.
Yleispoliittiset puheenaiheet ovat yleensäkin pysyneet tällä palstalla vaikioina ja kärjistyneet muutamiin henkilöhahmoihin: Kekkonen, Lipponen, Jäätteenmäki, vähän Vanhanen, satunnaisesti joku aktuellimpi, kuyten nyt Rusi ja Rehn. Asenteita tuntuu olevan mukava uudelleen, uudelleen ja uudelleenlämmittää puhumalla kiistanalaisista ihmisistä. Mitähän jos tämän jämähtäneen ja käpertyneen henkilögallerian käsittelyyn edes yritettäisiin kehitellä säännöt, jolla keskustelun laatu nousisi?
Esimerkiksi Kekkosesta puhuttaeessa lähdettäisiin liikkeelle yleisesti hyviksi havaituista ja tunnustetuista moraaliopillisista jaoitteluista? Päätettäisiin ensin, arvioidaanko ihmistä vai tekoja. Jos ihmistä arvioidaan, pidettäisin selvää etäisyyttä alkukantaiseen, animistiseen grorifiointiin ja demonisointiin. Jos tekoja arvioidaan, tehtäisiin perinteisen moraalifilosofian mukainen jako normatiiviseen arviointiin, jossa jotain tekoa sinänsä pidetään hyvänä ja sen vastakohtaa huonona, ja seurausetiikkaan, jossa tekoja tarkastellaan sitä taustaa vasten jossa niiden syyt ja seuraukset tulevat ymmärrettäviksi. Kekkostahan on palstalla käsitelty kuin paholaista, jonka tekemänä mikä teko tahansa on paha ja on aiheuttanut mitä synkimpiä seurauksia. Hohoijaa.
Ja Jäätteenmäkeä on käsitelty ikään kuin todella tietäisimme hänen menettelyjensä syistä kaiken. Emme edes noteeraa sitä, että hänen menettelytapojensa lainmukaisuutta pohtinut oikeus katsoi tarpeelliseksi sisällyttää päätökseensä varauksen siitä, ettei käytettävissä ole kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja. Hyvin tarpellinen varaus. Mutta tällä palstalla kaiketikin kirjoittelevat ne, jotka ovat päässeet kulissien taakse ja tietävät historiallisen totuuden Irak-gatesta? Viaton kysymys kaiken syyttelyn keskellä. Lämmittääkö ylenmääräinen kiihkoilu ja vakuuttuneisuus tällaisessa toistaiseksi vailla lopullista totuutta olevassa asiassa? Eikö jotain ole pielessä, jos lämmittää?
On tietysti tärkeää, että sanavapautta käytetään, ja olen sitä mieltä, että nimenomaan sananvapauden nimissä on ymmärrettävää käyttää keskustakriittisiä puheenvuoroja nimenomaan Keskustan palstalla. Sananvapauteenhan kuuluu juuri se, että on mahdollisuus paitsi ilmaista kantansa tiettyyn asiaan, myös ilmaista tämä kanta siellä missä sen tarkoitetaan tekevän vaikutuksen - sananvapaus toteutuu vasta kun viesti on toimitettu perille. Tässä mielessä ei ole kovin oikeaanosunutta, että tätäkin palstaa karsitaan kirjoituksista, jotka näennäisesti näyttävät käsittelevän ei-keskustalaista aihetta.
Mutta sananvapaus sinänsä ei takaa mitään kirjoittelun laadusta, ja joskus tuntuu nurinkuriselta kun sananvapauden nimissä vaaditaan aivan laaduttomille parjauksille julkisuutta. Parjausten esittäjät itse kokevat parjaamisensa rohkeana tekona, ja mielellään myös näkevät asiat niinpäin, että parjausten poistaminen palstoilta olisi heidän rohkeaa kirjoitteluaan estävää sananvapauden rajoittamista.
Ehkä tällä palstalla pitäisi keskustella hieman enemmän itse keskustelemisesta. Satunnaisesta vierailijasta ei palstan anti nyt juuri kovin kaksiselta näytä.
Aloituksia ovat tehtailleet muutamat nimerkit, joiden varsinainen sanottava tulisi sanotuksi parilla kirosanallakin. Joitakin likimain sairaita purkauksia on ilmestynyt rivissä, luultavasti ylläpito poistaa ne piakkoin? Maatalousaiheiset puheenvuorot ovat etupäässä kaupunki-maaseutu -perusvastakohdan ikivanhaa toistelua, käytännössä landelaisten ja syrjäkuntalaisten syyttämista siitä että näihin käytetään "työtätekevien demareiden verorahoja" hukkaan. Hohoijaa. Mielipidepankki näyttää jopa esittäneen, että "kannattamattomat" kunnat olisi lopetettava. Valitettavasti kukaan talousteoreettikko ei pysty tyhjentävästi selittämään mitä kannattamattomuus käsitteenä tai varsinkaan kuntapolitiikassa tarkoittaisi, mutta täydestä menee. Asenne on tärkeintä.
Yleispoliittiset puheenaiheet ovat yleensäkin pysyneet tällä palstalla vaikioina ja kärjistyneet muutamiin henkilöhahmoihin: Kekkonen, Lipponen, Jäätteenmäki, vähän Vanhanen, satunnaisesti joku aktuellimpi, kuyten nyt Rusi ja Rehn. Asenteita tuntuu olevan mukava uudelleen, uudelleen ja uudelleenlämmittää puhumalla kiistanalaisista ihmisistä. Mitähän jos tämän jämähtäneen ja käpertyneen henkilögallerian käsittelyyn edes yritettäisiin kehitellä säännöt, jolla keskustelun laatu nousisi?
Esimerkiksi Kekkosesta puhuttaeessa lähdettäisiin liikkeelle yleisesti hyviksi havaituista ja tunnustetuista moraaliopillisista jaoitteluista? Päätettäisiin ensin, arvioidaanko ihmistä vai tekoja. Jos ihmistä arvioidaan, pidettäisin selvää etäisyyttä alkukantaiseen, animistiseen grorifiointiin ja demonisointiin. Jos tekoja arvioidaan, tehtäisiin perinteisen moraalifilosofian mukainen jako normatiiviseen arviointiin, jossa jotain tekoa sinänsä pidetään hyvänä ja sen vastakohtaa huonona, ja seurausetiikkaan, jossa tekoja tarkastellaan sitä taustaa vasten jossa niiden syyt ja seuraukset tulevat ymmärrettäviksi. Kekkostahan on palstalla käsitelty kuin paholaista, jonka tekemänä mikä teko tahansa on paha ja on aiheuttanut mitä synkimpiä seurauksia. Hohoijaa.
Ja Jäätteenmäkeä on käsitelty ikään kuin todella tietäisimme hänen menettelyjensä syistä kaiken. Emme edes noteeraa sitä, että hänen menettelytapojensa lainmukaisuutta pohtinut oikeus katsoi tarpeelliseksi sisällyttää päätökseensä varauksen siitä, ettei käytettävissä ole kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja. Hyvin tarpellinen varaus. Mutta tällä palstalla kaiketikin kirjoittelevat ne, jotka ovat päässeet kulissien taakse ja tietävät historiallisen totuuden Irak-gatesta? Viaton kysymys kaiken syyttelyn keskellä. Lämmittääkö ylenmääräinen kiihkoilu ja vakuuttuneisuus tällaisessa toistaiseksi vailla lopullista totuutta olevassa asiassa? Eikö jotain ole pielessä, jos lämmittää?
On tietysti tärkeää, että sanavapautta käytetään, ja olen sitä mieltä, että nimenomaan sananvapauden nimissä on ymmärrettävää käyttää keskustakriittisiä puheenvuoroja nimenomaan Keskustan palstalla. Sananvapauteenhan kuuluu juuri se, että on mahdollisuus paitsi ilmaista kantansa tiettyyn asiaan, myös ilmaista tämä kanta siellä missä sen tarkoitetaan tekevän vaikutuksen - sananvapaus toteutuu vasta kun viesti on toimitettu perille. Tässä mielessä ei ole kovin oikeaanosunutta, että tätäkin palstaa karsitaan kirjoituksista, jotka näennäisesti näyttävät käsittelevän ei-keskustalaista aihetta.
Mutta sananvapaus sinänsä ei takaa mitään kirjoittelun laadusta, ja joskus tuntuu nurinkuriselta kun sananvapauden nimissä vaaditaan aivan laaduttomille parjauksille julkisuutta. Parjausten esittäjät itse kokevat parjaamisensa rohkeana tekona, ja mielellään myös näkevät asiat niinpäin, että parjausten poistaminen palstoilta olisi heidän rohkeaa kirjoitteluaan estävää sananvapauden rajoittamista.
Ehkä tällä palstalla pitäisi keskustella hieman enemmän itse keskustelemisesta. Satunnaisesta vierailijasta ei palstan anti nyt juuri kovin kaksiselta näytä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ehkä sinun pitäisi harkita mitä sanoit:
Ehkä tällä palstalla pitäisi keskustella hieman enemmän itse keskustelemisesta. Satunnaisesta vierailijasta ei palstan anti nyt juuri kovin kaksiselta näytä.
"Ehkä tällä palstalla pitäisi keskustella hieman enemmän itse keskustelemisesta."
Saitin aihe on kyllä keskustan politiikka, eikä keskustelu sinänsä. Mutta kun keskustelu saitin aiheesta käy kepulaisille epämieluisaksi, he rupeavat ruotimaan keskustelijoita. Siinä sitten arvioidaan vastakeskustelija jos miksikin ja kaikenlaiset herjat lentävät.
Ilmeisesti Sinä haluaisit juuri tuota yllä kuvaamaani? Ét sinä nimittäin mikään satunnainen kävijä täällä ole, vaan juuri yksi noista, jotka haluavat "päteä" muita keskustelijoita arvostelemalla; kirjoitustyylisi on kyllä tuosta avuksestasikin tunnistettavissa, vaikka siinä et omimmalla alueellasi liikukaan.
Siitä olen samaan mieltä kanssasi, että keskustelun taso täällä on mennyt entistäkin matalammaksi. Eihän juuri mitään keskustelua näy syntyvänkään, kun halutaan vain kerta toisensa jälkeen saada oma "eskon puumerkki" näkyville avauksella, joka aikaansaa korkeintaan muutaman samantasoisen heiton samalla tasolla olevilta heittelijöiltä. Niinpä minäkään en ole viime aikoina täällä viihtynyt, eikä tulisi mieleenikään käyttää omaa nimimerkkiäni tämäntasoiseen "keskusteluun".
No sinun tapauksessasi minä kyllä hyvin ymmärrän sen henkilöön käymisen.
Mutta tarkoitan nyt lähinnä sitä, että tällainen mielipiteily maatalouden asemasta tai vaikkapa joistakin keskustalaisista poliitikoista voisi olla kaikille antoisampaa, jos ei tyydyttäisi pelkkään "nimen antamiseen asioille", vaan esitettäisiin myös laajemmin se tausta, jolta omat ajatukset nousevat. Tarkoittaen siis asiallista taustaa, ei esim. omaa henkilöhistoriaa ja itsekehua, johon se sinun kohdallasi aina siirtyy.
Kieli on siitä vinkeä instrumentti, että sen käsitteisiin sisältyy aina itse kullekin jotain lähtökohtaista totuutta, jota ei voi oikein kyseenalaistaa, ellei keskustelua käydä sillä tasolla jossa käsitemäärittelyt ja vähän laajemmat nmäkemykselliset perspektiivit otetaan käsittelyyn. Jos liikutaan tasolla jossa sanojen myötä "annetut" totuudet riittävät, keskustelusta ei muodostu kovin antoisaa.
Mutta kuten sanoin, olen itse suhteellisen satunnainen kävijä, ja lähinnä vielä sellainen joka odottaa saavansa jotakin, eikä ole niin viitseliäs että yrittäisi antaa mitään. Tämä kyllä johtuu vähän siitäkin käytännön seikasta, että vaikka talon nettiyhteydet ovat nimissäni, minulla ei ole omaa konetta käytössäni.
Esimerkki laaduttomasta, ala-arvoisesta keskustelusta olkoon ketju "Paapovan maataloustuen järjettömyys".
Se alkaa kirosanalla. ("Paapominen") Perätään järkeä, joka ilmeisestikin kirkastuisi idealistisessa "vapaassa markkinataloudessa". Markkinatalouden käytännöllisiä rajoja ei määritellä. Lähtökohtana on siis että nyt tapahtuu perkeleellistä paapomista, josta "järjen" valaisemassa vapaassa markkinataloudessa ei pitäisi olla tietoakaan.
Ketjussa jokainen maatalouden inhoaja pääsee sitten esittämään omat mieliteesinsä. Mielipidepankki pääsee rinnastamaan Suomen maatalouden alasajon globaaliin kännykkä- yms. elektroniikkateollisuuden hakeutumiseen halpatyövoimamaihin. Samaa edistystä pankkiirin mielestä molemmat. Hohoijaa. Siellä on kehitysmaissa hyvää peltoa missä kännykät kasvavat.
Termillä impivaaralaisuus päästään mässäilemään. Torpparit vilahtavat. Lopulta joku kaivaa Kekkosen kirosanan lailla esiin, samoin Jäätteenmäenkikin.
Sitten kelpaa myhäillä tyytyväisinä. Tulipa taas sanottua totuus kepuleista. Rrröyh.
Käsittelemättä jäivät markkinatalouden teoreettiset ja käytännölliset rajat, yhteiskunnan sosiaalisen eheyden arvo, ongelmat ostovoiman takaamisesta globaalitalouden maailmassa, varautuminen ilmastomuutokseen, Kekkosen todellinen merkitys historiassa - ja se tosiasia, että tuore ruisleipä on sekä hyvää että terveellistä.