Mitä tehdä, kun ulosanti on huono ja ei ole kovin syvällinen keskustelemaan edes sairaanhoitajan, saati sitten psykoterapeutin kanssa mieltä kaivertavista asioista, mutta kuitenkin hoidon tarve on olemassa?
En vain osaa ja kaikki asiat linkittyy jollain tavalla toisiinsa, mutta ulkopuoliselle ne kuulostaa sieltä täältä poimituilta sekavilta teksteiltä.
Siis apua, en tiedä kohta enää itsekään kuka olen ja oireet tuntuvat kokoajan pahenevan hoitamattomina. Tätä on jatkunut jo vuosia ja nyt kohdallani ollaan luovutettu, koska en ole aina halukas kuntoutumaan ja tekemään kaikkea mahdollista mielenterveyteni eteen. Vaikeahan se on tehdä jos on takaraivoon opittu kokonainen uusi käyttäytymismalli.
Eikö avohoidon pitäisi lähteä potilaan lähtökohdista eikä pakottaa tekemään jotain, mikä voisi olla jopa haitallista?!
Olen sitten jo valmiiksi aika paskana niin olisi kiva jos ei tarvitsis laittaa niitä itsemurhan ehdotteluita tai muuta typerää. En ole tekemässä itsemurhaa, se mainittakoon vielä. Ainakaan nyt.
En vain osaa ja kaikki asiat linkittyy jollain tavalla toisiinsa, mutta ulkopuoliselle ne kuulostaa sieltä täältä poimituilta sekavilta teksteiltä.
Siis apua, en tiedä kohta enää itsekään kuka olen ja oireet tuntuvat kokoajan pahenevan hoitamattomina. Tätä on jatkunut jo vuosia ja nyt kohdallani ollaan luovutettu, koska en ole aina halukas kuntoutumaan ja tekemään kaikkea mahdollista mielenterveyteni eteen. Vaikeahan se on tehdä jos on takaraivoon opittu kokonainen uusi käyttäytymismalli.
Eikö avohoidon pitäisi lähteä potilaan lähtökohdista eikä pakottaa tekemään jotain, mikä voisi olla jopa haitallista?!
Olen sitten jo valmiiksi aika paskana niin olisi kiva jos ei tarvitsis laittaa niitä itsemurhan ehdotteluita tai muuta typerää. En ole tekemässä itsemurhaa, se mainittakoon vielä. Ainakaan nyt.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.