KUUSENPIHKAVOITEESTA VIELÄ

Ea tiedä, kuka siellä tekee! Minulta saat kuitenkin täältä Temmekseltä. Ei se postimaksu nyt niin paljon tee, muutaman euron kuitenkin. Ehkä vähemmän kuin lähteä autolla kymmenien kilometrien päästä hakemaan.

Hei!
Panitpa minut nyt vaikeaan tilanteesen! Heti ensimmäisenä haluan sanoa, että pihkahoito on vielä ns. koululääketieteen tutkimaton hoito, joten se ei ole virallinen lääke. Se on enempi perinteiseen kokemukseen perustuva "kansanlääke". Pihkavoidetta onkin siis toistaiseksi pidettävä lähinnä luontaistuotteena.
Kuitenkin pihkahoitoa on annettu mm. Kolarissa kahden lääkärin kokeiluna jo pidemmän aikaa ja hoidoista saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia. Nyt on aloitettu tutkimus Kuopion Yliopiston, HUSLABin patologian ja mikrobiologian vastuualueen ja noin kymmenen terveyskeskuksen yhteistyönä. Mitään haittavaikutuksia ei ole vielä huomattu vaikeissakaan tapauksissa!
Vahvimpana esimerkkinä pihkahoidon tuloksista pitää LT jouni Lohi, joka on Lapin lennoston lääkäri, tapausta jossa 100-vuotiaan rouvan jalkahaava hoidettiin kuntoon pihkavoiteella tilanteessa, jossa lLapin Keskussairaala oli jo suunnitellut amputaatiota.
Pihkahoidosta on jo laboratoriotutkimuksissa saatu alustavaa tietoa sen vaikutuksesta mm. eräiden bakteereiden kasvun lisääntymistä ehkäisevänä.
Tarkoituksella kirjoitin tuon edellisen, koska en voi luvata mitään ihmeparantumisia vaivaasi. Minulla on vain em. lääkärien koeperäinen tutkimustieto sekä ne lukemattomat käyttäjien kokemusperäiset lausunnot, joita on minullekin tullut.
Olipa muuten pirunmoista luettavaa vaivasi! Toivottavasti kukaan ei joutuisi moista kärsimään. Älä kuitenkaan aseta liian suuria odotuksia tällekään hoidolle, koska en ole lääkäri enkä muukaan asiantuntija. Tiedän kuitenkin niin monta kuvailemaasi tapausta, joissa on pihkahoito ollut suurena apuna. Ainakin jopa sellaisissa haavahoidoissa, joissa ei lääkärit ole löytäneet apua, on moni saanut pihkahoidolla apua. Pihkavoidetta voidaan käyttää huoletta vaikeimmissakin haavaumissa.

Minä itse pidän kuusenpihkavoidetta kotilääkekaapissani aina! Siitä on ollut apua pienempiinkin vaivoihin.

Minä en toistaiseksi itse valmista ko. voidetta, vaan myyn toisen tekemää. Todennäköisesti aloitan oman tuotannon ensi kesänä.
Olisin iloinen, jos voisit ottaa minuun henkilökohtaisesti yhteyttä, niin kertoisin tarkemmin omaa ja toisten antamaa tietoa pihkasta.
Minuun saat yhteyttä esim.: [email protected] tai soittamalla puhelimeeni: 044 - 295 1241

Pihkapoika kirjoitti:

Hei!
Panitpa minut nyt vaikeaan tilanteesen! Heti ensimmäisenä haluan sanoa, että pihkahoito on vielä ns. koululääketieteen tutkimaton hoito, joten se ei ole virallinen lääke. Se on enempi perinteiseen kokemukseen perustuva "kansanlääke". Pihkavoidetta onkin siis toistaiseksi pidettävä lähinnä luontaistuotteena.
Kuitenkin pihkahoitoa on annettu mm. Kolarissa kahden lääkärin kokeiluna jo pidemmän aikaa ja hoidoista saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia. Nyt on aloitettu tutkimus Kuopion Yliopiston, HUSLABin patologian ja mikrobiologian vastuualueen ja noin kymmenen terveyskeskuksen yhteistyönä. Mitään haittavaikutuksia ei ole vielä huomattu vaikeissakaan tapauksissa!
Vahvimpana esimerkkinä pihkahoidon tuloksista pitää LT jouni Lohi, joka on Lapin lennoston lääkäri, tapausta jossa 100-vuotiaan rouvan jalkahaava hoidettiin kuntoon pihkavoiteella tilanteessa, jossa lLapin Keskussairaala oli jo suunnitellut amputaatiota.
Pihkahoidosta on jo laboratoriotutkimuksissa saatu alustavaa tietoa sen vaikutuksesta mm. eräiden bakteereiden kasvun lisääntymistä ehkäisevänä.
Tarkoituksella kirjoitin tuon edellisen, koska en voi luvata mitään ihmeparantumisia vaivaasi. Minulla on vain em. lääkärien koeperäinen tutkimustieto sekä ne lukemattomat käyttäjien kokemusperäiset lausunnot, joita on minullekin tullut.
Olipa muuten pirunmoista luettavaa vaivasi! Toivottavasti kukaan ei joutuisi moista kärsimään. Älä kuitenkaan aseta liian suuria odotuksia tällekään hoidolle, koska en ole lääkäri enkä muukaan asiantuntija. Tiedän kuitenkin niin monta kuvailemaasi tapausta, joissa on pihkahoito ollut suurena apuna. Ainakin jopa sellaisissa haavahoidoissa, joissa ei lääkärit ole löytäneet apua, on moni saanut pihkahoidolla apua. Pihkavoidetta voidaan käyttää huoletta vaikeimmissakin haavaumissa.

Minä itse pidän kuusenpihkavoidetta kotilääkekaapissani aina! Siitä on ollut apua pienempiinkin vaivoihin.

Minä en toistaiseksi itse valmista ko. voidetta, vaan myyn toisen tekemää. Todennäköisesti aloitan oman tuotannon ensi kesänä.
Olisin iloinen, jos voisit ottaa minuun henkilökohtaisesti yhteyttä, niin kertoisin tarkemmin omaa ja toisten antamaa tietoa pihkasta.
Minuun saat yhteyttä esim.: [email protected] tai soittamalla puhelimeeni: 044 - 295 1241

Lue lisää

Kiitos kovasti kun jaksoit vastata noin pitkästi.
Kysymys on minun isästäni.Tilanne on todella epätoivoinen ja en todellakaan odota löytyvän mitään ihmepelastusta tähän tilanteeseen.
Jokaiseen oljenkorteen sitä vaan yrittää tarttua kun hätä on suuri.
Minä keskustelen isäni ja hoitohenkilökunnan kanssa tästä pihkavoide asiasta.Isä siirretään maanantaina toiseen sairaalaan.
Soitan sinulle ensi viikolla niin palataan silloin asiaan.

Lainaan hieman viestiäsi

"Kysyimme lääkäriltä että olisiko apua otsoni-happihoidosta niin lääkäri sanoi että sellaista EI ole olemassa enään.Miksi sitten netistä löysin tietoa siitä hoidosta... "

Lääkärisi ei tiedä aiheesta yhtään mitään. Vieraile sivuillani vaikkapa osoitteessa: http://www.otsoniterapia.net/taudit/avohaavat.htm
Sieltä löydät kuvia parantuneista diabeettisistä jalkahaavoista, vaikka osa oli määrätty jo amputoitavaksi. Sivuilta löytyy myös yhteystietoja hoidoista, joita on saatavilla myös Suomessa. En niitä tässä sen enempää markkinoi, mutta jos vierailet sivuilla, huomaat että kyseessä on tutkittu juttu ja tutkimusta tehdään yhä useissa yliopistoissa ympäri maalilmaa. (ja toivon mukaan muutaman viikon sisällä aloitamme tutkimusta myös Helsingin yliopistossa).

Tuli vähän myöhään tämä ilmoitus. En vieraile tällä palstalla kovinkaan usein. Ehkä ehdit jo tarttua pihkapojan syöttiin. Ei siinä mitään. Kokeile sitä vaan, en minäkään sitä vähättele. Takaan kuitenkin että otsonia ja otsonoituja öljyjä on tutkittu paljon enemmän, ja ainakin minusta se olisi varmempi vaihtoehto. Mihin tahansa ratkaisuun päädytkin, toivottavasti kerrot tuloksista myöhemmin myös tällä palstalla.

Terv. Miika

Miika kirjoitti:

Lainaan hieman viestiäsi

"Kysyimme lääkäriltä että olisiko apua otsoni-happihoidosta niin lääkäri sanoi että sellaista EI ole olemassa enään.Miksi sitten netistä löysin tietoa siitä hoidosta... "

Lääkärisi ei tiedä aiheesta yhtään mitään. Vieraile sivuillani vaikkapa osoitteessa: http://www.otsoniterapia.net/taudit/avohaavat.htm
Sieltä löydät kuvia parantuneista diabeettisistä jalkahaavoista, vaikka osa oli määrätty jo amputoitavaksi. Sivuilta löytyy myös yhteystietoja hoidoista, joita on saatavilla myös Suomessa. En niitä tässä sen enempää markkinoi, mutta jos vierailet sivuilla, huomaat että kyseessä on tutkittu juttu ja tutkimusta tehdään yhä useissa yliopistoissa ympäri maalilmaa. (ja toivon mukaan muutaman viikon sisällä aloitamme tutkimusta myös Helsingin yliopistossa).

Tuli vähän myöhään tämä ilmoitus. En vieraile tällä palstalla kovinkaan usein. Ehkä ehdit jo tarttua pihkapojan syöttiin. Ei siinä mitään. Kokeile sitä vaan, en minäkään sitä vähättele. Takaan kuitenkin että otsonia ja otsonoituja öljyjä on tutkittu paljon enemmän, ja ainakin minusta se olisi varmempi vaihtoehto. Mihin tahansa ratkaisuun päädytkin, toivottavasti kerrot tuloksista myöhemmin myös tällä palstalla.

Terv. Miika

Lue lisää

Tilanne on nyt muuttunut entistä epätoivoisemmaksi.Nyt on astunut kuvioihin myös sydämen vajaatoiminta, jota yritetään ensitilassa hoitaa.
Pihkapoikaan en ole vielä ehtinyt ottaa yhteyttä, vaikka tarkoitus on ollutkin.
Minulla oli juuri sinun mainitsemistasi sivuista kopio sairaalassa mukana, mutta vastaus oli mikä oli.

täällä taas kirjoitti:

Tilanne on nyt muuttunut entistä epätoivoisemmaksi.Nyt on astunut kuvioihin myös sydämen vajaatoiminta, jota yritetään ensitilassa hoitaa.
Pihkapoikaan en ole vielä ehtinyt ottaa yhteyttä, vaikka tarkoitus on ollutkin.
Minulla oli juuri sinun mainitsemistasi sivuista kopio sairaalassa mukana, mutta vastaus oli mikä oli.

Lue lisää

Jaa, että oikeinkos ammatti-ihmiset suosittelivat poppalääkkeitä käytettäväksi? :) Heidäthän on monivuotisella koulutuksella opetettu katsomaan kaikkia asioita kapean putken läpi, josta ei nähdä muuta kuin vain koululääketieteen opettamat asiat. On se vaan kummallista kun esim. Kiinassa ihmiset vaan lisääntyy, eivätkä ole kuolleet sukupuuttoon kaikkien sairauksien kanssa. Siellä ei pillerikauppiaat kuitenkaan rikastu länsimaisen hoidon tavoin. Luonnon kasvit ovat heidän lääkekaappinsa. Siellä on vanhaa perimätietoa ja nykylääketiedettä viety eteenpäin käsi kädessä. Miksi sinä et ole ottanut vielä yhteyttä? Onko sinulla mitään hävittävää, jos kerran et apua ole lääkäreiltäkään saanut? En minäkään uskalla mitään ihmeparantumista sinulle luvata pihkavoiteen ansiosta, mutta en usko niin monien käyttäjien kaikkien valehdelleen sen tehosta. Ja eikö olisikin mahtava tunne jos siitä apua löytyisi, käydä lyömässä pihkavoidepurkki sitä epäilleen ja väheksyneen kirjaoppineen lääkärin nenän eteen ja sanoa, että katsoppas tätä?

täällä taas kirjoitti:

Tilanne on nyt muuttunut entistä epätoivoisemmaksi.Nyt on astunut kuvioihin myös sydämen vajaatoiminta, jota yritetään ensitilassa hoitaa.
Pihkapoikaan en ole vielä ehtinyt ottaa yhteyttä, vaikka tarkoitus on ollutkin.
Minulla oli juuri sinun mainitsemistasi sivuista kopio sairaalassa mukana, mutta vastaus oli mikä oli.

Lue lisää

Sellaista se valitettavasti on. Eihän noille lääkäreille ole mitään kerrottu otsonista. Heidän "uudelleenkoulutuskin" lienee suurten lääkeyhtiöiden varassa, eivätkä ne mainitse mitään halvoista luonnontuoteista, joita ei voi patentoida ja joilla ei voi tehdä jättivoittoja. Tämä lienee tärkein syy, miksi esim. otsonin kaltaiset hoitomuodot ovat kehittyneet joko entisissä sosialistisissa maissa, jossa lääkeyhtiöillä on ollut vain olematon rooli järjestelmän kehittymisessä, tai Saksassa, joissa vaihtoehtoisiin mentelmiin on jo kulttuurillisesti suhtaduttu aina myönteisesti.

Uskoisin, että siitä otsonista voisi olla dramaattista apua myös sydämen vajaatoimintaan. Jotain tietoa löytyy sivuillani osoitteessa: http://www.otsoniterapia.net/taudit/veri2.htm Voin lähettää jotain lisätietoja, jos otat yhteyttä vaikkapa sähköpostitse osoitteeseen: [email protected]
Valitettavasti näitä hoitoja ei suomalaisissa sairaaloissa ainakaan vielä anneta. Joitakin terapeutteja tosin löytyy, mutta hekään eivät käytä suonensisäisiä sovellutuksia.

Sama ongelma on otsonoiduissa öljyissä. Suomessa on saatavana ainoastaa Elite-merkkisiä tuotteita, joita ei ole suuniteltu lääkinnällisiin tarkoituksiin. Ne kyllä sisältävät otsonoitua auringonkukkaöljyä, ja niilläkin on ainakin kokemusperäisesti havaittu olevan terapeuttista vaikutusta. Pyrin aloittamaan farmaseuttisen tuotteen koe-erän valmistuksen Helsingin yliopiston kemian laitoksella mahdollisimman pian, kunhan saan asianmukaisen otsonigeneraattorin asennetuksi laboratorioon. Jos annat yhteystietosi, voin ensi tilassa lähettää tätä ainetta. Mahdollisesti siihen voi silti mennä joitakin viikkoja.

Terveisin: Miika Sallinen

Miika kirjoitti:

Sellaista se valitettavasti on. Eihän noille lääkäreille ole mitään kerrottu otsonista. Heidän "uudelleenkoulutuskin" lienee suurten lääkeyhtiöiden varassa, eivätkä ne mainitse mitään halvoista luonnontuoteista, joita ei voi patentoida ja joilla ei voi tehdä jättivoittoja. Tämä lienee tärkein syy, miksi esim. otsonin kaltaiset hoitomuodot ovat kehittyneet joko entisissä sosialistisissa maissa, jossa lääkeyhtiöillä on ollut vain olematon rooli järjestelmän kehittymisessä, tai Saksassa, joissa vaihtoehtoisiin mentelmiin on jo kulttuurillisesti suhtaduttu aina myönteisesti.

Uskoisin, että siitä otsonista voisi olla dramaattista apua myös sydämen vajaatoimintaan. Jotain tietoa löytyy sivuillani osoitteessa: http://www.otsoniterapia.net/taudit/veri2.htm Voin lähettää jotain lisätietoja, jos otat yhteyttä vaikkapa sähköpostitse osoitteeseen: [email protected]
Valitettavasti näitä hoitoja ei suomalaisissa sairaaloissa ainakaan vielä anneta. Joitakin terapeutteja tosin löytyy, mutta hekään eivät käytä suonensisäisiä sovellutuksia.

Sama ongelma on otsonoiduissa öljyissä. Suomessa on saatavana ainoastaa Elite-merkkisiä tuotteita, joita ei ole suuniteltu lääkinnällisiin tarkoituksiin. Ne kyllä sisältävät otsonoitua auringonkukkaöljyä, ja niilläkin on ainakin kokemusperäisesti havaittu olevan terapeuttista vaikutusta. Pyrin aloittamaan farmaseuttisen tuotteen koe-erän valmistuksen Helsingin yliopiston kemian laitoksella mahdollisimman pian, kunhan saan asianmukaisen otsonigeneraattorin asennetuksi laboratorioon. Jos annat yhteystietosi, voin ensi tilassa lähettää tätä ainetta. Mahdollisesti siihen voi silti mennä joitakin viikkoja.

Terveisin: Miika Sallinen

Lue lisää

Nuo otsoonijutut vähän eri asioita. Silloin kun mainostetaan jonkun tuotteen tehoavan kaikkeen asiaan maan ja taivaan välillä, alkaa hälytyskelloni raksuttaa. En sano, etteikö ko. hoidosta voisi olla johonkin apua, mutta ei sekään ihan kaikkeen tehoa tiisin kuin näyttää mainonta olevan.

asiaan kirjoitti:

Nuo otsoonijutut vähän eri asioita. Silloin kun mainostetaan jonkun tuotteen tehoavan kaikkeen asiaan maan ja taivaan välillä, alkaa hälytyskelloni raksuttaa. En sano, etteikö ko. hoidosta voisi olla johonkin apua, mutta ei sekään ihan kaikkeen tehoa tiisin kuin näyttää mainonta olevan.

Lue lisää

En väitä otsonin tehoavan kaikkeen. Se on silti todistetusti lukuisissa kliinisissä tutkimuksissa osoittanut tehonsa hämmästyttävin moniin lääketieteellisiin sovellutuksiin. englannintaitoist voivat tutustua muutamaan sataan julkaistuun tutkimukseen sivuillani osoitteessa: http://www.otsoniterapia.net/viitteet.htm

On ihan hyvä, että ihmisellä on hälytyskelloja jotka estävät uskomasta mitä tahansa. Toivon kuitenkin, että asiallisesti suoritetut tieteelliset tutkimukset vakuuttaisivat ihmisiä myös sellaisten menetelmien hyödyistä, joita lääkevalmistajat eivät markkinoi.

T: Miika

Miika kirjoitti:

En väitä otsonin tehoavan kaikkeen. Se on silti todistetusti lukuisissa kliinisissä tutkimuksissa osoittanut tehonsa hämmästyttävin moniin lääketieteellisiin sovellutuksiin. englannintaitoist voivat tutustua muutamaan sataan julkaistuun tutkimukseen sivuillani osoitteessa: http://www.otsoniterapia.net/viitteet.htm

On ihan hyvä, että ihmisellä on hälytyskelloja jotka estävät uskomasta mitä tahansa. Toivon kuitenkin, että asiallisesti suoritetut tieteelliset tutkimukset vakuuttaisivat ihmisiä myös sellaisten menetelmien hyödyistä, joita lääkevalmistajat eivät markkinoi.

T: Miika

Lue lisää

Jokos sulla on lääkärin paperit vai mitä sinä luet?
Kysymys: Kun mulla on päädiagnoosi krooninen sarkoidoosi ja lievä aikuistyypin diabetes ja OA eli nivelrikko(lievä) ja syksyllä oli anteriorinen uveiitti eli iriitti niin miten mahtaisi ozonihoito auttaa tässä tilanteessa? Lääkitykseni on nyt Olmetec 40 mg 3 kertaa/pv, Minocin 100 mg joka toinen pv ja Zithromax 250 mg kahdeksan päivän välein.
Lueskelin sivujasi mutta en vielä löytänyt ihan relevanttia tietoa.
Tämä minun hoitoni on täysin virallisesta poikkeava ns. MP-hoito ja olen ainoa Suomessa mutta tulokset ovat todella hyvät ja jatkan tätä hoitoa luultavasti loppuun asti siis kunnes kaikki on viitearvoissa ja kuvat kunnossa!

sarkkis kirjoitti:

Jokos sulla on lääkärin paperit vai mitä sinä luet?
Kysymys: Kun mulla on päädiagnoosi krooninen sarkoidoosi ja lievä aikuistyypin diabetes ja OA eli nivelrikko(lievä) ja syksyllä oli anteriorinen uveiitti eli iriitti niin miten mahtaisi ozonihoito auttaa tässä tilanteessa? Lääkitykseni on nyt Olmetec 40 mg 3 kertaa/pv, Minocin 100 mg joka toinen pv ja Zithromax 250 mg kahdeksan päivän välein.
Lueskelin sivujasi mutta en vielä löytänyt ihan relevanttia tietoa.
Tämä minun hoitoni on täysin virallisesta poikkeava ns. MP-hoito ja olen ainoa Suomessa mutta tulokset ovat todella hyvät ja jatkan tätä hoitoa luultavasti loppuun asti siis kunnes kaikki on viitearvoissa ja kuvat kunnossa!

Lue lisää

Tulee pitkä vastaus

Lääkärin papereita ei ole. Pääaineeni on ollut orgaaninen kemia mutta olen ohessa opiskellut biotieteitä mm. perinnöllisyystiedettä ja immunologiaa. Kirjaani varten olen tehnyt yhteistyötä useiden lääkäreiden kanssa mukaanlukien kolme professoria ja ymmärrän erittäin hyvin lääketieteellistä kirjallisuutta.

Otsonihoitoja on mainitsemistasi taudeista tiettävästi tutkittu ainoastaan OA:han (=osteoartriitti eli nivelrikko) ja diabetekseen. Leikkaan tähän osteoartriitista kirjani tuki- ja liikuntaelinsairauksia käsittelvästä luvusta:

"Artroosi (nivelrikko, osteoartriitti)

Artroosi eli nivelrikko on erittäin tavallinen sairaus varsinkin 50 ikävuoden jälkeen. Sen syntytekijät ovat suurelta osin epäselviä, mutta riskitekijöitä ovat ainakin ylipaino ja kova rasitus. Sitä aiheuttavat myös diabetes, reuma, tapaturmat (erityisesti niveleen ulottuvan murtuman jälkeen kehittyvä), nivelen sijoiltaan menot ja tulehdukset. Hemofiliaa sairastavilla toistuvat nivelten verenvuodot aiheuttavat helpommin nivelrikon. Lisäksi pienetkin rakenteelliset poikkeavuudet voivat rasittaa niveltä enemmän, jolloin siihen saattaa ajan kuluessa kehittyä artroosi. Otsonihoitojen vaikutuksia artroosiin on käsitelty jo varsin monessa tutkimuksessa, mutta tässä yhteydessä käsittelen ainoastaan kahta helposti saatavilla olevaa peer review -tiedelehdessä julkaistua tutkimusta.

Ensimmäinen työ tehtiin Italiassa, jossa Bolognan yliopiston professori E. Riva Sanseverino (1989) tutki otsonin vaikutuksia eri nivelsairauksiin potilaista valtaosan ollessa juuri artroosipotilaita. Taudin perusteella potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäisen ryhmän potilailla (83 henkilöä) ei ollut merkittäviä luuston epämuodostumisia, kun taas toisessa ryhmässä (29 henkilöä) niitä oli. Potilaille annettiin otsonihoitoja nivelinjektiona 20 ml kerrallaan (otsonipitoisuus 10 g/ml) kahdesti viikossa 5-6 viikon ajan. Tämä käsitti yhden hoitosyklin. Mikäli nivel ei osoittanut riittävää paranemista, annettiin tarvittaessa yhdestä kahteen uutta hoitosykliä. Ensimmäisen syklin aikana minkäänlaisia muita lääkkeitä ei saanut käyttää.

Tutkimuksessa oli aluksi mukana myös kontrolliryhmä, joka käsitti kymmenen henkilöä ensimmäisestä ja kolme toisesta ryhmästä. Heillä oli artroosi molemmissa polvissa, joista he saivat toiseen otsonin sijasta pelkkää puhdasta happea. Kuitenkaan pelkkää happea saaneet polvet eivät osoittanut mitään kivun lievenemisen merkkejä muihin polviin verrattuna ja täten kontrolliryhmän koko päätettiin pitää varsin rajoitettuna. Tämä päätös oli täysin oikea, sillä lopputuloksissa pelkkää happea saaneissa polvissa ei havaittu mitään paranemista.

Otsonia saaneiden potilaiden tulokset olivat sen sijaan erinomaisia, mikä näkyi parhaiten nivelten liikuntakyvyssä. Vaikka pelkkä ensimmäinen hoitosykli tuotti loistavia tuloksia, 94 % potilaista osallistui vielä toiseen ja kolmanteen hoitosykliin, joiden seurauksena nivelten liikku-vuus parani entisestään ollen lopussa reilusti yli kaksinkertainen alkuperäiseen verrattuna. Vaikka hoitosykleissä oli väliä jopa kuukausia, ei potilaiden tila kuitenkaan huonontunut niiden välillä, mutta parani koko ajan otsonihoitojen aikana, mikä osoitti vaikutuksen olevan kasautuvaa. Loistava tulos, kun huomioi artroosin olevan jatkuvasti etenevä rappeuttava sairaus. Tulokset olivat hyvin yhteneväisiä ja Riva Sanseverino kirjoittaakin, kuinka pelkät lääkinnälliset otsoni-injektiot kohensivat merkittävästi artroosipotilaiden tilaa kaikissa tutkituissa tapauksissa.

Toisessa ryhmässä, jossa potilailla oli merkittäviä luun epämuodostumia, tauti oli alun perinkin paljon vakavampi kuin edellisessä ryhmässä. Tämän seurauksena myös paraneminen oli hitaampaa. 21 potilaalle kaikkiaan 29:stä ensimmäinen hoitosykli oli riittämätön, joten uudet syklit olivat pakollisia. Toki näidenkin potilaiden nivelet paranivat huomattavasti – jopa samassa suhteessa kuin ensimmäisessä ryhmässä, mutta huonomman lähtötilanteen vuoksi lisähoidot olivat välttämättömiä. Niiden aikana potilaiden nivelten tila koheni edelleen, mutta valitettavasti potilaille annettiin tuolloin myös kortisoni- ja prokaiinilääkitystä sekä magneettikenttähoitoa, joten pelkän otsonin vaikutus oli ainakin osittain epäselvää. Tämän ryhmän osalta Riva Sanseverino kehuikin kyllä otsonihoitojen vaikutusta, mutta hänen mukaansa lääkinnällinen lisähoito oli monien kohdalla usein välttämätöntä.

Eri nivelsairauksia – artroosi mukaan lukien – on tutkittu myös Kuubassa. Aivan ensimmäisiä 1980-luvun tutkimuksia en kyennyt tätä teosta varten saamaan käyttööni, mutta tiettävästi kattavimman työn tekivät kuitenkin Escarpanter (ym. 1997) tutkiessaan otsonihoitojen vaikutusta polven osteoartriittiin, ja se julkaistiin Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas -lehdessä vuonna 1997. Tutkimuksessa oli yhteensä 126 yli 31-vuotiasta potilasta, joista valtaosa oli iältään 60–80 -vuotiaita. Mukaan ei huolittu potilaita, joilla oli jokin merkittävä taudin kehitykseen vaikuttava lisäsairaus, kuten diabetes. Hoidot annettiin nivelensisäisenä injektiona, jossa 20 millilitraa happi-otsoniseosta injektoitiin niveleen kerran viikossa. Hoitokertojen määrä vaihteli potilaskohtaisesti yhdestä kymmeneen, mutta ylivoimainen valtaosa (112 potilasta) selvisi vähintään viidellä hoitokerralla. Tulosten perusteella potilaat luokiteltiin seuraavasti:

Hyvä tulos: Omakohtainen merkittävä paraneminen vähintään 180 päivän ajan ja kivun poistuminen. Nivelen kivuton liikkumiskyky laajentunut merkittävästi ja potilaan kävely on kivutonta.

Tyydyttävä tulos: Omakohtainen merkittävä paraneminen alle 180, mutta yli 30 päivän ajan. Kipu lieventynyt, mutta ei täysin poistunut. Nivelen liikkumiskyky parantunut ja kävely onnistuu vähintään siedettävästi ilman ulkoisia apuvälineitä, kuten kävelykeppiä tai kainalosauvoja.

Heikko tulos: Kliinistä kohennusta ei havaittu 30 päivän jälkeen. Spontaani kipu säilyi potilaan kävellessä sekä liikuttaessa niveliä. Lisäksi potilas tarvitse yhä ulkoisia apuvälineitä helpottaakseen kävelyään.

Tulokset olivat erinomaisia, sillä yhteensä 92 potilaalla eli 71,4 %:lla niitä luonnehdittiin edellisen listan kriteereillä hyviksi. Tyydyttävän tuloksen sai 13 potilasta ja 21:a luonnehdittiin heikoiksi. Tutkijat eivät luonnehtineet tuloksia pelkästään paremmiksi kuin mihin perinteisillä menetelmillä päästään, vaan myös huomattavasti halvemmiksi. Tämän tutkimuksen mukana oli nimittäin tehty myös kustannuslaskelma, jossa verrattiin otsonihoitojen kustannuksia perinteisiin menetelmiin, kuten hydrokortisoniin ja muihin vastaaviin steroideihin. Kun laitteisiin ja muihin hankintoihin menneet kustannukset huomioitiin, otsonihoidot saatiin yhteensä 86 kertaa edullisimmiksi. Ei ihme, ettei länsimainen lääketeollisuus ole markkinoinut tätä tutkimusta."

Viitteet:
Riva Sanseverino, E., Knee-joint disorders treated by oxygen-ozone therapy. Europa Medicophysica 25: 163-170, 1989.

Escanpanter; Julio C., Odalys Valdés; Ramón Sánchez; Yanet López & Celso López, Resultados terapéuticos en la osteoartritis de la rodilla con infiltraciones de ozono. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas 16: 124-132, 1997.

Uskoisin siis apua olevan, jos vain olisi lääkäreitä, jotka Suomessa tekisivät nevelinjektioita otsonilla. Itse en valitettavsti tiedä ainuttakaan.

Toinen tauti, johon otsonihoitoja on tutkittu, on diabetes (molemmat tyypit). Nämä tutkimukset on valitettavsti tehty tehty Venäjällä ja ne on julkaistu venäjäksi (jota en osaa). Prof. Oleg Mashlennikov on englanniksi esittänyt tärkeimpiä tuloksia: Selvää paranemista havaittiin 98% potilaista. Paranemisen merkkejä oli mm. vähentynyt hyperglykemia, janoisuus, korkea virtsaneritys ja heikkous. Potilaat, joille hoidot oli suoritettu, saattoivat jatkaa huomattavasti pienemipien - vain kolmanneksen aentisestä - käsittävien insuliiniannosten ottamsiat. Hoitojen vaikutu kesti kolmesta kuuteen kuukautta, jonka jälkeen oli syytä suorittaa lisähoitoja.

Viite:
Maslennikov, Oleg V.; Claudia N. Kontorshchikova; Sergey V. Androsov; Irina A. Gribkova; Elena E. Pavlovskaya & Elena A. Piatina, Ozonetherapy in the Treatment of Internal Diseases. Teoksessa: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th - 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK, 2001.

Hoidot annettiin ilmeisesti fysiologisen otsonoidun suolaliuoksen laskimonsisäisenä infuusiona. Suomessa tätäkään hoitoa ei annan kukaan, mutta esimerkiksi suolihuuhtelussa otsonikaasulla, otsoni (tai sen hajoamistuotteet) imeytyvät verenkiertoon limaklvoilta. Tätä hoitoa Suomessa antaa muutama terapeutti.

Uveiittiin otsonista ei liene apua. Toistaiseksi sillä on hoidettu eläin- ja labratoriokokeissa silmän verkkokalvon sisäosien tulehduksia, mutta ihmisillä hoitomuoto ei tiettävästi ole vielä kliinisessä käytössä.

Ks. http://www.otsoniterapia.net/uutta/takahashi2004.htm

Sarkoidoosiin ei minulla ei ole tarjota tutkimustietoa. Toisaalta se lienee autoimmuunisairaus (kukaan tuskin tietää tarkkaa syytä), joihin otsonihoidoilla on saatu yleisesti hyviä tuloksia. Kokeilla toki voi.

Jos tuloksesi ovat nykyhoidolla hyviä, en tietenkään suosittele niille vaihtoehtoa. Otsonihoidot eivät kuitenkaan sulje pois muita hoitomuotoja, joten sen lisääminen hoitoprotokollaan on mahdollista. Toivottavasti vastauksesta oli apua.

T: Miika

Miika kirjoitti:

Tulee pitkä vastaus

Lääkärin papereita ei ole. Pääaineeni on ollut orgaaninen kemia mutta olen ohessa opiskellut biotieteitä mm. perinnöllisyystiedettä ja immunologiaa. Kirjaani varten olen tehnyt yhteistyötä useiden lääkäreiden kanssa mukaanlukien kolme professoria ja ymmärrän erittäin hyvin lääketieteellistä kirjallisuutta.

Otsonihoitoja on mainitsemistasi taudeista tiettävästi tutkittu ainoastaan OA:han (=osteoartriitti eli nivelrikko) ja diabetekseen. Leikkaan tähän osteoartriitista kirjani tuki- ja liikuntaelinsairauksia käsittelvästä luvusta:

"Artroosi (nivelrikko, osteoartriitti)

Artroosi eli nivelrikko on erittäin tavallinen sairaus varsinkin 50 ikävuoden jälkeen. Sen syntytekijät ovat suurelta osin epäselviä, mutta riskitekijöitä ovat ainakin ylipaino ja kova rasitus. Sitä aiheuttavat myös diabetes, reuma, tapaturmat (erityisesti niveleen ulottuvan murtuman jälkeen kehittyvä), nivelen sijoiltaan menot ja tulehdukset. Hemofiliaa sairastavilla toistuvat nivelten verenvuodot aiheuttavat helpommin nivelrikon. Lisäksi pienetkin rakenteelliset poikkeavuudet voivat rasittaa niveltä enemmän, jolloin siihen saattaa ajan kuluessa kehittyä artroosi. Otsonihoitojen vaikutuksia artroosiin on käsitelty jo varsin monessa tutkimuksessa, mutta tässä yhteydessä käsittelen ainoastaan kahta helposti saatavilla olevaa peer review -tiedelehdessä julkaistua tutkimusta.

Ensimmäinen työ tehtiin Italiassa, jossa Bolognan yliopiston professori E. Riva Sanseverino (1989) tutki otsonin vaikutuksia eri nivelsairauksiin potilaista valtaosan ollessa juuri artroosipotilaita. Taudin perusteella potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäisen ryhmän potilailla (83 henkilöä) ei ollut merkittäviä luuston epämuodostumisia, kun taas toisessa ryhmässä (29 henkilöä) niitä oli. Potilaille annettiin otsonihoitoja nivelinjektiona 20 ml kerrallaan (otsonipitoisuus 10 g/ml) kahdesti viikossa 5-6 viikon ajan. Tämä käsitti yhden hoitosyklin. Mikäli nivel ei osoittanut riittävää paranemista, annettiin tarvittaessa yhdestä kahteen uutta hoitosykliä. Ensimmäisen syklin aikana minkäänlaisia muita lääkkeitä ei saanut käyttää.

Tutkimuksessa oli aluksi mukana myös kontrolliryhmä, joka käsitti kymmenen henkilöä ensimmäisestä ja kolme toisesta ryhmästä. Heillä oli artroosi molemmissa polvissa, joista he saivat toiseen otsonin sijasta pelkkää puhdasta happea. Kuitenkaan pelkkää happea saaneet polvet eivät osoittanut mitään kivun lievenemisen merkkejä muihin polviin verrattuna ja täten kontrolliryhmän koko päätettiin pitää varsin rajoitettuna. Tämä päätös oli täysin oikea, sillä lopputuloksissa pelkkää happea saaneissa polvissa ei havaittu mitään paranemista.

Otsonia saaneiden potilaiden tulokset olivat sen sijaan erinomaisia, mikä näkyi parhaiten nivelten liikuntakyvyssä. Vaikka pelkkä ensimmäinen hoitosykli tuotti loistavia tuloksia, 94 % potilaista osallistui vielä toiseen ja kolmanteen hoitosykliin, joiden seurauksena nivelten liikku-vuus parani entisestään ollen lopussa reilusti yli kaksinkertainen alkuperäiseen verrattuna. Vaikka hoitosykleissä oli väliä jopa kuukausia, ei potilaiden tila kuitenkaan huonontunut niiden välillä, mutta parani koko ajan otsonihoitojen aikana, mikä osoitti vaikutuksen olevan kasautuvaa. Loistava tulos, kun huomioi artroosin olevan jatkuvasti etenevä rappeuttava sairaus. Tulokset olivat hyvin yhteneväisiä ja Riva Sanseverino kirjoittaakin, kuinka pelkät lääkinnälliset otsoni-injektiot kohensivat merkittävästi artroosipotilaiden tilaa kaikissa tutkituissa tapauksissa.

Toisessa ryhmässä, jossa potilailla oli merkittäviä luun epämuodostumia, tauti oli alun perinkin paljon vakavampi kuin edellisessä ryhmässä. Tämän seurauksena myös paraneminen oli hitaampaa. 21 potilaalle kaikkiaan 29:stä ensimmäinen hoitosykli oli riittämätön, joten uudet syklit olivat pakollisia. Toki näidenkin potilaiden nivelet paranivat huomattavasti – jopa samassa suhteessa kuin ensimmäisessä ryhmässä, mutta huonomman lähtötilanteen vuoksi lisähoidot olivat välttämättömiä. Niiden aikana potilaiden nivelten tila koheni edelleen, mutta valitettavasti potilaille annettiin tuolloin myös kortisoni- ja prokaiinilääkitystä sekä magneettikenttähoitoa, joten pelkän otsonin vaikutus oli ainakin osittain epäselvää. Tämän ryhmän osalta Riva Sanseverino kehuikin kyllä otsonihoitojen vaikutusta, mutta hänen mukaansa lääkinnällinen lisähoito oli monien kohdalla usein välttämätöntä.

Eri nivelsairauksia – artroosi mukaan lukien – on tutkittu myös Kuubassa. Aivan ensimmäisiä 1980-luvun tutkimuksia en kyennyt tätä teosta varten saamaan käyttööni, mutta tiettävästi kattavimman työn tekivät kuitenkin Escarpanter (ym. 1997) tutkiessaan otsonihoitojen vaikutusta polven osteoartriittiin, ja se julkaistiin Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas -lehdessä vuonna 1997. Tutkimuksessa oli yhteensä 126 yli 31-vuotiasta potilasta, joista valtaosa oli iältään 60–80 -vuotiaita. Mukaan ei huolittu potilaita, joilla oli jokin merkittävä taudin kehitykseen vaikuttava lisäsairaus, kuten diabetes. Hoidot annettiin nivelensisäisenä injektiona, jossa 20 millilitraa happi-otsoniseosta injektoitiin niveleen kerran viikossa. Hoitokertojen määrä vaihteli potilaskohtaisesti yhdestä kymmeneen, mutta ylivoimainen valtaosa (112 potilasta) selvisi vähintään viidellä hoitokerralla. Tulosten perusteella potilaat luokiteltiin seuraavasti:

Hyvä tulos: Omakohtainen merkittävä paraneminen vähintään 180 päivän ajan ja kivun poistuminen. Nivelen kivuton liikkumiskyky laajentunut merkittävästi ja potilaan kävely on kivutonta.

Tyydyttävä tulos: Omakohtainen merkittävä paraneminen alle 180, mutta yli 30 päivän ajan. Kipu lieventynyt, mutta ei täysin poistunut. Nivelen liikkumiskyky parantunut ja kävely onnistuu vähintään siedettävästi ilman ulkoisia apuvälineitä, kuten kävelykeppiä tai kainalosauvoja.

Heikko tulos: Kliinistä kohennusta ei havaittu 30 päivän jälkeen. Spontaani kipu säilyi potilaan kävellessä sekä liikuttaessa niveliä. Lisäksi potilas tarvitse yhä ulkoisia apuvälineitä helpottaakseen kävelyään.

Tulokset olivat erinomaisia, sillä yhteensä 92 potilaalla eli 71,4 %:lla niitä luonnehdittiin edellisen listan kriteereillä hyviksi. Tyydyttävän tuloksen sai 13 potilasta ja 21:a luonnehdittiin heikoiksi. Tutkijat eivät luonnehtineet tuloksia pelkästään paremmiksi kuin mihin perinteisillä menetelmillä päästään, vaan myös huomattavasti halvemmiksi. Tämän tutkimuksen mukana oli nimittäin tehty myös kustannuslaskelma, jossa verrattiin otsonihoitojen kustannuksia perinteisiin menetelmiin, kuten hydrokortisoniin ja muihin vastaaviin steroideihin. Kun laitteisiin ja muihin hankintoihin menneet kustannukset huomioitiin, otsonihoidot saatiin yhteensä 86 kertaa edullisimmiksi. Ei ihme, ettei länsimainen lääketeollisuus ole markkinoinut tätä tutkimusta."

Viitteet:
Riva Sanseverino, E., Knee-joint disorders treated by oxygen-ozone therapy. Europa Medicophysica 25: 163-170, 1989.

Escanpanter; Julio C., Odalys Valdés; Ramón Sánchez; Yanet López & Celso López, Resultados terapéuticos en la osteoartritis de la rodilla con infiltraciones de ozono. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas 16: 124-132, 1997.

Uskoisin siis apua olevan, jos vain olisi lääkäreitä, jotka Suomessa tekisivät nevelinjektioita otsonilla. Itse en valitettavsti tiedä ainuttakaan.

Toinen tauti, johon otsonihoitoja on tutkittu, on diabetes (molemmat tyypit). Nämä tutkimukset on valitettavsti tehty tehty Venäjällä ja ne on julkaistu venäjäksi (jota en osaa). Prof. Oleg Mashlennikov on englanniksi esittänyt tärkeimpiä tuloksia: Selvää paranemista havaittiin 98% potilaista. Paranemisen merkkejä oli mm. vähentynyt hyperglykemia, janoisuus, korkea virtsaneritys ja heikkous. Potilaat, joille hoidot oli suoritettu, saattoivat jatkaa huomattavasti pienemipien - vain kolmanneksen aentisestä - käsittävien insuliiniannosten ottamsiat. Hoitojen vaikutu kesti kolmesta kuuteen kuukautta, jonka jälkeen oli syytä suorittaa lisähoitoja.

Viite:
Maslennikov, Oleg V.; Claudia N. Kontorshchikova; Sergey V. Androsov; Irina A. Gribkova; Elena E. Pavlovskaya & Elena A. Piatina, Ozonetherapy in the Treatment of Internal Diseases. Teoksessa: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th - 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK, 2001.

Hoidot annettiin ilmeisesti fysiologisen otsonoidun suolaliuoksen laskimonsisäisenä infuusiona. Suomessa tätäkään hoitoa ei annan kukaan, mutta esimerkiksi suolihuuhtelussa otsonikaasulla, otsoni (tai sen hajoamistuotteet) imeytyvät verenkiertoon limaklvoilta. Tätä hoitoa Suomessa antaa muutama terapeutti.

Uveiittiin otsonista ei liene apua. Toistaiseksi sillä on hoidettu eläin- ja labratoriokokeissa silmän verkkokalvon sisäosien tulehduksia, mutta ihmisillä hoitomuoto ei tiettävästi ole vielä kliinisessä käytössä.

Ks. http://www.otsoniterapia.net/uutta/takahashi2004.htm

Sarkoidoosiin ei minulla ei ole tarjota tutkimustietoa. Toisaalta se lienee autoimmuunisairaus (kukaan tuskin tietää tarkkaa syytä), joihin otsonihoidoilla on saatu yleisesti hyviä tuloksia. Kokeilla toki voi.

Jos tuloksesi ovat nykyhoidolla hyviä, en tietenkään suosittele niille vaihtoehtoa. Otsonihoidot eivät kuitenkaan sulje pois muita hoitomuotoja, joten sen lisääminen hoitoprotokollaan on mahdollista. Toivottavasti vastauksesta oli apua.

T: Miika

Lue lisää

Tämähän on mielenkiintoista, kysyä pitää vielä hoitoani ohjaavalta Marshallilta mielipidettä. Käsiini sattuu sietämättömästi tietyssä asennossa kun otan tukea mutta jos muistan välttää asentoja ei satu yhtään. Sarcinfo.com on saitti josta saa vastauksen nopeasti ja taso on kova eikä maksa mitään! Siellä lähes kaikki selitetään MP hoidosta johtuvaksi herxiksi eli Jarisch-Herxheimer reaktioksi ja siitä tässäkin varmaan on kysymys eli menee ohi pikku hiljaa hoidon edetessä.
Teet hyvää työtä ja kannustan jatkamaan samaa rataa ja jään seuraamaan suurella mielenkiinnolla!
Ystävällisesti sarkkis

Miika kirjoitti:

Tulee pitkä vastaus

Lääkärin papereita ei ole. Pääaineeni on ollut orgaaninen kemia mutta olen ohessa opiskellut biotieteitä mm. perinnöllisyystiedettä ja immunologiaa. Kirjaani varten olen tehnyt yhteistyötä useiden lääkäreiden kanssa mukaanlukien kolme professoria ja ymmärrän erittäin hyvin lääketieteellistä kirjallisuutta.

Otsonihoitoja on mainitsemistasi taudeista tiettävästi tutkittu ainoastaan OA:han (=osteoartriitti eli nivelrikko) ja diabetekseen. Leikkaan tähän osteoartriitista kirjani tuki- ja liikuntaelinsairauksia käsittelvästä luvusta:

"Artroosi (nivelrikko, osteoartriitti)

Artroosi eli nivelrikko on erittäin tavallinen sairaus varsinkin 50 ikävuoden jälkeen. Sen syntytekijät ovat suurelta osin epäselviä, mutta riskitekijöitä ovat ainakin ylipaino ja kova rasitus. Sitä aiheuttavat myös diabetes, reuma, tapaturmat (erityisesti niveleen ulottuvan murtuman jälkeen kehittyvä), nivelen sijoiltaan menot ja tulehdukset. Hemofiliaa sairastavilla toistuvat nivelten verenvuodot aiheuttavat helpommin nivelrikon. Lisäksi pienetkin rakenteelliset poikkeavuudet voivat rasittaa niveltä enemmän, jolloin siihen saattaa ajan kuluessa kehittyä artroosi. Otsonihoitojen vaikutuksia artroosiin on käsitelty jo varsin monessa tutkimuksessa, mutta tässä yhteydessä käsittelen ainoastaan kahta helposti saatavilla olevaa peer review -tiedelehdessä julkaistua tutkimusta.

Ensimmäinen työ tehtiin Italiassa, jossa Bolognan yliopiston professori E. Riva Sanseverino (1989) tutki otsonin vaikutuksia eri nivelsairauksiin potilaista valtaosan ollessa juuri artroosipotilaita. Taudin perusteella potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäisen ryhmän potilailla (83 henkilöä) ei ollut merkittäviä luuston epämuodostumisia, kun taas toisessa ryhmässä (29 henkilöä) niitä oli. Potilaille annettiin otsonihoitoja nivelinjektiona 20 ml kerrallaan (otsonipitoisuus 10 g/ml) kahdesti viikossa 5-6 viikon ajan. Tämä käsitti yhden hoitosyklin. Mikäli nivel ei osoittanut riittävää paranemista, annettiin tarvittaessa yhdestä kahteen uutta hoitosykliä. Ensimmäisen syklin aikana minkäänlaisia muita lääkkeitä ei saanut käyttää.

Tutkimuksessa oli aluksi mukana myös kontrolliryhmä, joka käsitti kymmenen henkilöä ensimmäisestä ja kolme toisesta ryhmästä. Heillä oli artroosi molemmissa polvissa, joista he saivat toiseen otsonin sijasta pelkkää puhdasta happea. Kuitenkaan pelkkää happea saaneet polvet eivät osoittanut mitään kivun lievenemisen merkkejä muihin polviin verrattuna ja täten kontrolliryhmän koko päätettiin pitää varsin rajoitettuna. Tämä päätös oli täysin oikea, sillä lopputuloksissa pelkkää happea saaneissa polvissa ei havaittu mitään paranemista.

Otsonia saaneiden potilaiden tulokset olivat sen sijaan erinomaisia, mikä näkyi parhaiten nivelten liikuntakyvyssä. Vaikka pelkkä ensimmäinen hoitosykli tuotti loistavia tuloksia, 94 % potilaista osallistui vielä toiseen ja kolmanteen hoitosykliin, joiden seurauksena nivelten liikku-vuus parani entisestään ollen lopussa reilusti yli kaksinkertainen alkuperäiseen verrattuna. Vaikka hoitosykleissä oli väliä jopa kuukausia, ei potilaiden tila kuitenkaan huonontunut niiden välillä, mutta parani koko ajan otsonihoitojen aikana, mikä osoitti vaikutuksen olevan kasautuvaa. Loistava tulos, kun huomioi artroosin olevan jatkuvasti etenevä rappeuttava sairaus. Tulokset olivat hyvin yhteneväisiä ja Riva Sanseverino kirjoittaakin, kuinka pelkät lääkinnälliset otsoni-injektiot kohensivat merkittävästi artroosipotilaiden tilaa kaikissa tutkituissa tapauksissa.

Toisessa ryhmässä, jossa potilailla oli merkittäviä luun epämuodostumia, tauti oli alun perinkin paljon vakavampi kuin edellisessä ryhmässä. Tämän seurauksena myös paraneminen oli hitaampaa. 21 potilaalle kaikkiaan 29:stä ensimmäinen hoitosykli oli riittämätön, joten uudet syklit olivat pakollisia. Toki näidenkin potilaiden nivelet paranivat huomattavasti – jopa samassa suhteessa kuin ensimmäisessä ryhmässä, mutta huonomman lähtötilanteen vuoksi lisähoidot olivat välttämättömiä. Niiden aikana potilaiden nivelten tila koheni edelleen, mutta valitettavasti potilaille annettiin tuolloin myös kortisoni- ja prokaiinilääkitystä sekä magneettikenttähoitoa, joten pelkän otsonin vaikutus oli ainakin osittain epäselvää. Tämän ryhmän osalta Riva Sanseverino kehuikin kyllä otsonihoitojen vaikutusta, mutta hänen mukaansa lääkinnällinen lisähoito oli monien kohdalla usein välttämätöntä.

Eri nivelsairauksia – artroosi mukaan lukien – on tutkittu myös Kuubassa. Aivan ensimmäisiä 1980-luvun tutkimuksia en kyennyt tätä teosta varten saamaan käyttööni, mutta tiettävästi kattavimman työn tekivät kuitenkin Escarpanter (ym. 1997) tutkiessaan otsonihoitojen vaikutusta polven osteoartriittiin, ja se julkaistiin Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas -lehdessä vuonna 1997. Tutkimuksessa oli yhteensä 126 yli 31-vuotiasta potilasta, joista valtaosa oli iältään 60–80 -vuotiaita. Mukaan ei huolittu potilaita, joilla oli jokin merkittävä taudin kehitykseen vaikuttava lisäsairaus, kuten diabetes. Hoidot annettiin nivelensisäisenä injektiona, jossa 20 millilitraa happi-otsoniseosta injektoitiin niveleen kerran viikossa. Hoitokertojen määrä vaihteli potilaskohtaisesti yhdestä kymmeneen, mutta ylivoimainen valtaosa (112 potilasta) selvisi vähintään viidellä hoitokerralla. Tulosten perusteella potilaat luokiteltiin seuraavasti:

Hyvä tulos: Omakohtainen merkittävä paraneminen vähintään 180 päivän ajan ja kivun poistuminen. Nivelen kivuton liikkumiskyky laajentunut merkittävästi ja potilaan kävely on kivutonta.

Tyydyttävä tulos: Omakohtainen merkittävä paraneminen alle 180, mutta yli 30 päivän ajan. Kipu lieventynyt, mutta ei täysin poistunut. Nivelen liikkumiskyky parantunut ja kävely onnistuu vähintään siedettävästi ilman ulkoisia apuvälineitä, kuten kävelykeppiä tai kainalosauvoja.

Heikko tulos: Kliinistä kohennusta ei havaittu 30 päivän jälkeen. Spontaani kipu säilyi potilaan kävellessä sekä liikuttaessa niveliä. Lisäksi potilas tarvitse yhä ulkoisia apuvälineitä helpottaakseen kävelyään.

Tulokset olivat erinomaisia, sillä yhteensä 92 potilaalla eli 71,4 %:lla niitä luonnehdittiin edellisen listan kriteereillä hyviksi. Tyydyttävän tuloksen sai 13 potilasta ja 21:a luonnehdittiin heikoiksi. Tutkijat eivät luonnehtineet tuloksia pelkästään paremmiksi kuin mihin perinteisillä menetelmillä päästään, vaan myös huomattavasti halvemmiksi. Tämän tutkimuksen mukana oli nimittäin tehty myös kustannuslaskelma, jossa verrattiin otsonihoitojen kustannuksia perinteisiin menetelmiin, kuten hydrokortisoniin ja muihin vastaaviin steroideihin. Kun laitteisiin ja muihin hankintoihin menneet kustannukset huomioitiin, otsonihoidot saatiin yhteensä 86 kertaa edullisimmiksi. Ei ihme, ettei länsimainen lääketeollisuus ole markkinoinut tätä tutkimusta."

Viitteet:
Riva Sanseverino, E., Knee-joint disorders treated by oxygen-ozone therapy. Europa Medicophysica 25: 163-170, 1989.

Escanpanter; Julio C., Odalys Valdés; Ramón Sánchez; Yanet López & Celso López, Resultados terapéuticos en la osteoartritis de la rodilla con infiltraciones de ozono. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas 16: 124-132, 1997.

Uskoisin siis apua olevan, jos vain olisi lääkäreitä, jotka Suomessa tekisivät nevelinjektioita otsonilla. Itse en valitettavsti tiedä ainuttakaan.

Toinen tauti, johon otsonihoitoja on tutkittu, on diabetes (molemmat tyypit). Nämä tutkimukset on valitettavsti tehty tehty Venäjällä ja ne on julkaistu venäjäksi (jota en osaa). Prof. Oleg Mashlennikov on englanniksi esittänyt tärkeimpiä tuloksia: Selvää paranemista havaittiin 98% potilaista. Paranemisen merkkejä oli mm. vähentynyt hyperglykemia, janoisuus, korkea virtsaneritys ja heikkous. Potilaat, joille hoidot oli suoritettu, saattoivat jatkaa huomattavasti pienemipien - vain kolmanneksen aentisestä - käsittävien insuliiniannosten ottamsiat. Hoitojen vaikutu kesti kolmesta kuuteen kuukautta, jonka jälkeen oli syytä suorittaa lisähoitoja.

Viite:
Maslennikov, Oleg V.; Claudia N. Kontorshchikova; Sergey V. Androsov; Irina A. Gribkova; Elena E. Pavlovskaya & Elena A. Piatina, Ozonetherapy in the Treatment of Internal Diseases. Teoksessa: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th - 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK, 2001.

Hoidot annettiin ilmeisesti fysiologisen otsonoidun suolaliuoksen laskimonsisäisenä infuusiona. Suomessa tätäkään hoitoa ei annan kukaan, mutta esimerkiksi suolihuuhtelussa otsonikaasulla, otsoni (tai sen hajoamistuotteet) imeytyvät verenkiertoon limaklvoilta. Tätä hoitoa Suomessa antaa muutama terapeutti.

Uveiittiin otsonista ei liene apua. Toistaiseksi sillä on hoidettu eläin- ja labratoriokokeissa silmän verkkokalvon sisäosien tulehduksia, mutta ihmisillä hoitomuoto ei tiettävästi ole vielä kliinisessä käytössä.

Ks. http://www.otsoniterapia.net/uutta/takahashi2004.htm

Sarkoidoosiin ei minulla ei ole tarjota tutkimustietoa. Toisaalta se lienee autoimmuunisairaus (kukaan tuskin tietää tarkkaa syytä), joihin otsonihoidoilla on saatu yleisesti hyviä tuloksia. Kokeilla toki voi.

Jos tuloksesi ovat nykyhoidolla hyviä, en tietenkään suosittele niille vaihtoehtoa. Otsonihoidot eivät kuitenkaan sulje pois muita hoitomuotoja, joten sen lisääminen hoitoprotokollaan on mahdollista. Toivottavasti vastauksesta oli apua.

T: Miika

Lue lisää

Hei. Tietäisikö joku miten toimii tämä hapetettu vesi huimaukseen? Silmät on tutkittu, korvat on tutkittu ja aivot viipalekuvattu. Mitään ei löytynyt ja isäntää vain heitättää.Asiallisia vastauksia ja käyttäjä kokemuksia, kiitos. Jospa vaikka Miika Sallinen vastais, tuntuu olevan asiaan perehtynyt.

http://www.suomenotsoniterapia.fi/jyvaskyla/
Kysy hoitoja ylläolevasta linkin kohteesta.

KIITTÄÄ kirjoitti:

Kiitos kovasti kun jaksoit vastata noin pitkästi.
Kysymys on minun isästäni.Tilanne on todella epätoivoinen ja en todellakaan odota löytyvän mitään ihmepelastusta tähän tilanteeseen.
Jokaiseen oljenkorteen sitä vaan yrittää tarttua kun hätä on suuri.
Minä keskustelen isäni ja hoitohenkilökunnan kanssa tästä pihkavoide asiasta.Isä siirretään maanantaina toiseen sairaalaan.
Soitan sinulle ensi viikolla niin palataan silloin asiaan.

Lue lisää

Tervehdys !!

Jos happivettä haluat, niin sitä voidaan helposti tehdä tavallisella sifonilla. Tein itselleni juuri äsken laitteet. Ei ole vaikea homma.

Voit ottaa minuun yhteyttä, sähköpostiosoitteeni on [email protected]

Ei otsonihoidot ole mitään torikauppaan rinnastettavaa.
Vaan täysin vakavasti otettava lääketieteeseen perustuva (tunnetaan hyvin korkean lääketieteenmaissa paremmin kuin suomessa)hoitomuoto josta kannattaa ottaa selvää ennenkuin antaa mitään epäilevää arviota.http://www.adelo.com.ar/Cursos/Cursos.htm#
http://www.ozono.cubaweb.cu/
http://www.adelo.com.ar/Generadores/Generadores.htm
http://www.hidritec.com/tec-ozono.htm
http://www.otsoniterapia.fi/generaattorit.htm
http://www.ozonoargentina.com.ar/generadores_ozono.htm

takuuhammas kirjoitti:

Ei otsonihoidot ole mitään torikauppaan rinnastettavaa.
Vaan täysin vakavasti otettava lääketieteeseen perustuva (tunnetaan hyvin korkean lääketieteenmaissa paremmin kuin suomessa)hoitomuoto josta kannattaa ottaa selvää ennenkuin antaa mitään epäilevää arviota.http://www.adelo.com.ar/Cursos/Cursos.htm#
http://www.ozono.cubaweb.cu/
http://www.adelo.com.ar/Generadores/Generadores.htm
http://www.hidritec.com/tec-ozono.htm
http://www.otsoniterapia.fi/generaattorit.htm
http://www.ozonoargentina.com.ar/generadores_ozono.htm

Lue lisää

Niin, että "korkean lääketieteen maissa"? Viittaa korkeaan lääketieteeseen nuo linkit sellaisiin maihin kuin Kuuba, Argentiina. Ei oikein korkealta minun mielessäni kuulosta noiden maiden lääketiede. Noo, ehkä se Kuubakin jo nyt on noussut yläkastiin kun ovat kuulemma jo kännykänkin saamassa kansalaiset. ;)

Oikeassa olet. Ei 10% pihkavoide, joka on sekoitettu johonkin ihorasvaan ole mitään pihkavoidetta vaan bisnesmiesten yritys ottaa tästäkin asiasta kermat päältä. Olen tiiviisti seurannut lääkärien kokeiluista antamia lausuntoja ja tullut siihen tulokseen, että heidän menestykselliset kokeilunsakin tehtiin oikealla pihkavoiteella. Kun sitten lääkkeeksi asti yhteiskunnankin apua käyttäen saatiin lupa, tulikin tuotteesta tyypillinen teollisuustuote jossa pääasia on rahan tulon mahdollisuus. Asiasta puuttuukin enää vain kielto yksityiseltä ihmiseltä kyseisen kaltaisen tuotteen valmistukseen. Mutta mehän ei lannistuta. Eihän Teemu. Teemme vastakin mummon ohjeiden mukaista oikeaa pihkavoidetta.