Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS, myöhemmässä kirjallisuudessa myös SNS I) oli talvisodan jälkeen, välirauhan aikana toukokuun loppupuolella 1940 perustettu suomalainen järjestö.
Yleislinjana seuran kokouksissa pidetyissä puheissa ja esitelmissä oli, että Suomen olisi syytä alistua Baltian maiden tavoin, koska Neuvostoliitto joka tapauksessa ennen pitkää tulisi miehittämään Suomen.
Suomen silloisen Moskovan-lähettilään J. K. Paasikiven mukaan Neuvostoliitto otti Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran heti suojelukseensa.
Paasikivi vakuutti Suomen kansan ja hallituksen tahtovan hyviä suhteita Neuvostoliittoon, mutta katsoi seuran jäsenten esiintymisen aiheuttavan vakavia epäilyjä sen tavoitteista
Suomi ja natsi-Saksa solmivat saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen syyskuussa 1940, mikä vaikutti välittömästi Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen.
Muistelmissaan Paasikivi on arvellut Neuvostoliiton antaneen seuralle ohjeet vähemmän mielenosoitukselliseen esiintymiseen havaittuaan, ettei Suomen kansaa ollut mahdollista murtaa sisältäpäin.
Yleislinjana seuran kokouksissa pidetyissä puheissa ja esitelmissä oli, että Suomen olisi syytä alistua Baltian maiden tavoin, koska Neuvostoliitto joka tapauksessa ennen pitkää tulisi miehittämään Suomen.
Suomen silloisen Moskovan-lähettilään J. K. Paasikiven mukaan Neuvostoliitto otti Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran heti suojelukseensa.
Paasikivi vakuutti Suomen kansan ja hallituksen tahtovan hyviä suhteita Neuvostoliittoon, mutta katsoi seuran jäsenten esiintymisen aiheuttavan vakavia epäilyjä sen tavoitteista
Suomi ja natsi-Saksa solmivat saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen syyskuussa 1940, mikä vaikutti välittömästi Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen.
Muistelmissaan Paasikivi on arvellut Neuvostoliiton antaneen seuralle ohjeet vähemmän mielenosoitukselliseen esiintymiseen havaittuaan, ettei Suomen kansaa ollut mahdollista murtaa sisältäpäin.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eli Saksaan lähennyttiin Neuvostoliiton uhan ajamana eikä minkään natsiaatteen takia. Visurin täytyisi lukea historiaa.
Se oli reaalipolitiikkaa. Sopeuduttiin vallitseviin tosiasioihin.
Nykysuomalaisen on vaikea käsittää kuinka pahassa raossa Suomi oli talvisodan jälkeen. Viisaalla reaalipolitiikalla siitä selvittiin hengissä.
Ei, vaan Saksan tuella ja Hitlerin suoranaisella miehityskiellolla valloitushaluiselle Molotoville!
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
Saksan tuki kelpasi Suomelle koska vaihtoehtona oli Neuvostoliiton miehitys ja sovjetisiointi.
Reaalinen tarkoittaa tosimaailmaa. Reaalipolitiikka on mukautumista vallitseviin tosiasioihin omalta kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomihan olisi myös voinut torjua Saksan tuen ja joutua Neuvostoliiton miehittämäksi.
"Suomihan olisi myös voinut torjua Saksan tuen ja joutua Neuvostoliiton miehittämäksi."
Millä voimilla NL olisi miehittänyt Suomen ennen Barbarossan alkua? Eihän rajan takana juuri ollut kuin rajavartiojoukkoja? Talvisodassa vastaamme hyökkäsi liki miljoona miestä eikä se riittänyt. Syksyllä 1940 armeijamme oli jo vahvempi ja paremmin aseistettu kuin talvisodassa.
Tietenkin 1940 Suomessa pelättiin, eikä vähiten NL:n harjoittaman ankaran poliittisen painostuksen ja kovan uhkailun takia, jota tehosti Baltian maiden juuri kesällä tapahtunut miehitys. Jälkeenpäin vain on vaikea nähdä todelllista vaaraa. Onhan se tietenkin jälkiviisasta siksi, että silloin kun päätöksiä tehtiin, ei Barbarossan alkamisesta tai ajankohdasta ollut varmuutta.
Toki Saksan avattua sateenvarjonsa Suomen ylle NL:n painostus alkoi heti helpottaa ja Suomen huoltotilannekin alkoi näyttää valoisalle.
Millä voimilla NL olisi miehittänyt Suomen ennen Barbarossan alkua? Eihän rajan takana juuri ollut kuin rajavartiojoukkoja?
Suomalaiset voivat pitää masentavina myös niitä julkisia lausuntoja, joita Neuvostoliitossa esitettiin Baltian maiden liittämisen aikoihin. Kommunistipuolueen keskuskomitean virallinen äänenkannattaja Pravda huomautti kertoessaan Baltian tapahtumista sosialististen neuvostotasavaltojen luvun nousseen vain muutamassa päivässä kahdestatoista kuuteentoista, eikä »historia vielä ole päättänyt kertomustaan». Molotov lausui korkeimmalle neuvostolle, että vaikka huomattavaa menestystä oli jo saatu aikaan, »meidän tarkoituksemme ei ole tyytyä siihen, mitä on saavutettu». Tämä oli jo kyllin pahaenteistä, mutta suomalaisten olisi ollut syytä masentua vielä enemmän, jos he olisivat tienneet, mitä Molotov oli sanonut kuukautta aikaisemmin professori Kreve-Miekeviciukselle, Liettuan varapääministerille ja ulkoministerille, pitkän ja jyrkän suorapuheisen keskustelun aikana: »Teidän on katsottava totuutta suoraan silmiin ja ymmärrettävä, että tulevaisuudessa pienten kansojen on kadottava. Teidän Liettuanne muiden Baltian maiden kanssa niihin luettuna Suomi on pakko liittyä Neuvostoliiton kansojen kunniakkaaseen perheeseen.»
Hans Peter Krosby, Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940-1941, 1966, sivut 80-81
”Yhdysvaltain Moskovassa olevan suurlähetystön asiainhoitaja Walter Thurston ilmoitti State Departementille elokuun 8. päivänä 1940, että sotilaallisilla tarkkailijoilla Neuvostoliitossa oli tietoja »uusista joukkojen siirrosta Suomen suunnalla viime päivien aikana, ja 25 neuvostodivisioonan arvioidaan nyt olevan tämän maan rajalla».39 Muutamia päiviä myöhemmin Yhdysvaltain Moskovan-sotilasasiamies oli saanut »luotettavista lähteistä» tietää, että venäläiset siirsivät parhaillaan 30 divisioonaa Suomea vastaan».”
Hans Peter Krosby, Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940-1941, 1966, sivu 86
Krosby on erittäin arvostettu tutkija. Tuskin hän perättömiä väitteitä kirjaansa laittoi.
Ympäröivä todellisuus ei antanut Suomelle hyviä vaihtoehtoja. Huonoista vaihtoehdoista täytyi valita sillä hetkellä vähiten huonolta näyttävä Saksan tuki.
Se oli reaalipolitiikkaa.
http://prokarelia.net/en/?x=artikkeli&article_id=520&author=6
Stalin syyllinen talvi- ja jatkosotaan
Tämän todenneista historiantutkijoista mainitsen ennen muita Viktor M. Holodkovskin, Neuvostoliiton tiedeakatemian professorin, joka osoitti Petroskoissa 1981 pidetyssä seminaarissa Stalinin ainoaksi syylliseksi jatkosotaan.
Holodkovski erotettiin virastaan, mutta 1991 tämä kunnioitettava venäläinen tiedemies toisti käsityksensä kirjoituksessa ”Stalinin rauhaarakastava politiikka” vuonna 1939 (Historiallinen Arkisto 95).
-----Stalin syyllinen talvi- ja jatkosotaan----
Hitler oli yhtä syyllinen Talvisotaan kuin Stalinkin. Jatkosotaan syylliset löytyvät Suomesta, Suur-Suomi kiihkoilijoista, neukku ei hyökännyt vaan Suomi.
Tuo esittämäsi N-liiton syyttäminen on sitä samaa oikeistolaista bulkkipolitiikkaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa eikä ole tarkoituskaan olla.
"Jatkosotaan syylliset löytyvät Suomesta, Suur-Suomi kiihkoilijoista"
Ylipäällikkö Mannerheim ei koskaan puhunut tai kirjoittanut että jatkosodan tavoite on Suur-Suomi.
Outoa jos se oli sodan tavoite.
Muistelmissaan ei ainakaan tosiaan mainitse sellaisia tavoitteita vaan perustelee hyökkäyksen Itä-Karjalaan sotilaallisilla näkökohdilla.
Mutta entäs se miekantuppipäiväkäsky? Ei tosin tainnut olla Marskin itsensä kirjoittama, mutta nimensä lattoi alle kuitenkin.
Paavo Talvela, joka taisi olla peräti ensimmäinen merkittävä sotilashenkilö, joka vieraili Berliinissä talvisodan jälkeen, oli innokas heimoaatteen kannattaja ja metsäteollisuuden mies (jätettyään sotilasuransa ensimmäisen kerran sotien välisenä aikana siiryi metsäteollisuuden palvelukseen, jonne palasi myös sodan jälkeen). Hänellä oli myös hyvät suhteet Mannerheimiin ja esim. talvisodan aikaan myös jotain vaikutusta Mannerheimin päätöksiin (Talvela otti sodan alussa yhteyttä Mannerheimiin henkilökohtaisesti ja korosti Suojärven alueen merkitystä Laatokan Karjalan puolustamisessa) Voi miettiä, oliko hyökkäys Itä-Karjalaan ihan alkujaan täysin saksalaisten omaa keksintöä... ehkä se myytiin heille juuri Leningradin saartamiseen ja Muurmannin radan katkaisemiseen hyvin liittyvänä sotatoimena.
Mannerheim vaikuttaa olleen sen verran vanhan liiton mies, että kuvitteli sodan päättyvän ensimmäisen maailmansodan tapaan Saksan ja Neuvostoliiton neuvotteluihin (M ei välttämättä missään vaiheessa ollut kovin varma Saksan täydellisesti voitosta tai NL:n totaalsiesta romahtamisesta), joissa Itä-Karjalaa olisi voitu käyttää "panttina". Hän ei käsittänyt, kuten ei moni nuorempikaan, että ideologioiden välinen sota saattoi päättyä vain tosien katoamiseen maan päältä, ei edes nöyryyttävään, mutta kuitenkin hävinneen olemassaolevaksi jättävään rauhaan.
Ylipäällikkö Mannerheim sotaa johti.
Ei Mannerheimin päiväkäskyssäkään sanota että sodan tavoite on liittää Itä-Karjala Suomeen.
Neukkua syytetään kirjoitti: " Hitler oli yhtä syyllinen talvisotaan kuin Stalin."
Miten Hitleristä voi saada " yhtä syyllinen" talvisotaan Stalinin kanssa kun ei itse osallistunut sotaan. Tosiasia on vain se, että etupiirisopimus antoi Stanilille vapaat kädet Suomen suhteen, mutta se ei millään muotoa velvoitanut Neuvostoliitoa hyökkäämään Suomea vastaan.
Syyllinen rikokseen on aina se, joka sen tekee, eikä sitä voi jakaa sellaisen kanssa, joka ei siihen osallistu.
Toinen asia on sitten rikoksen suosiminen tai tukeminen, mutta Hitler ei mitenkään yllytänyt Stalinia sotimaan Suomea vastaan.
Toinen tilanne oli Tilsitin sopimus 1807. Silloin Ranska suorastaan painosti Venäjää ryhtymään sotaan Ruotsia vastaan Suomen valtaamiseksi. Sellaista painostusta ei tullut Saksan taholta v.1939.
"neukku ei hyökännyt vaan Suomi."
Tuollainen näkemys antaa ymmärtää että Neuvostoliitto olisi ollut täysin syytön jatkosotaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
"Kesäkuussa 1940 Saksan vallattua Tanskan, Norjan sekä lopulta Ranskan Neuvostoliitto aloitti Suomen painostamisen
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov kävi marraskuussa Berliinissä pyytämässä Saksan johtajalta Adolf Hitleriltä suostumusta Suomen miehitykseen. Hitler kuitenkin varoitti Neuvostoliittoa pysymään poissa Suomesta.
Kesäkuun alussa 1941 Saksalle ilmoitettiin osallistumisen ehdot: Suomen olisi säilyttävä vastaisuudessakin itsenäisenä, Saksan oli hyökättävä ensin, ja vasta Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet liittyisi Suomi rintamaan.
Kun puna-armeijan ilmavoimat pommitti 25. kesäkuuta Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta, pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa."
Suomelta aivan järkevää reaalipolitiikkaa. Saksan apu oli välirauhan aikana välttämätön vastavoima estämään Suomen sovjetisoinnin.
Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon jolloin Suomen oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoillaan.
Venäläisten kannalta Suomi teki väärin. Omalta kannaltaan Suomi teki oikein. Tästä ei koskaan päästä venäläisten kanssa mihinkään yhteisymmärrykseen.
Venäläisten kannalta olisi ollut oikein että Suomi olisi alistunut sovjetisiointiin kuten Baltian maat.
Neuvostoliiton pitäminen täysin syyttömänä jatkosotaan on outoa. Saattaa johtua pelosta, että vähänkin syyllisyyden myöntäminen johtaisi koko korttitalon romahdukseen.
Välirauhan ajan painostuksesta ei puhuta mitään eikä Molotovin puheista Berliinissä.
Tavallaan siinä epäsuorasti myönnetään syyllisyys.
Visuri nähdäkseni pyrkii muotoilemaan näkemyksensä niin että ne kelpaisivat venäläisillekin.
Välissä on kuitenkin ylittämätön kuilu.
"On syytä olettaa, että Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen suunniteltiin samanaikaisesti kuin odotettu Saksan maihinnousu Englantiin, jotta olisi hyödytty Saksan täydellisestä sotilaallisesta juuttumisesta muualle."
Hans Peter Krosby, Suomen valinta 1941, sivu 78
Tämä selittäisi Neuvostoliiton tylyn linjan Suomea kohtaan kesällä ja syksyllä 1940. Suomen ajamista lähentymään Saksaa ei pidetty Kremlissä uhkana.
Koska oletettiin, että maihinnousun aikana Saksan kaikki voimat ovat kiinni sodassa Englantia vastaan.
Tyly linja kuitenkin ajoi Suomen turvautumaan Saksaan eikä maihinnousua Englantiin tullutkaan.
Neuvostoliiton politiikka oli järjetöntä kesällä ja syksyllä 1940. Suomea kuin ajamalla ajettiin lähentymään Saksaa.
Kremlin täytyi uskoa että Saksa todella tekee maihinnousun Englantiin.
Jolloin Saksa ei pystyisi Suomea auttamaan.
Suomen "sovjetisoinnin" seuraa ovat johtaneet:
Lauri Suosalo (?–?)
Sylvi-Kyllikki Kilpi (1946-1961)
Göran von Bonsdorff (1961-1974)
Martti Miettunen (tehtävässä 12 vuotta)
Erkki Aho (1990-1991)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi–Neuvostoliitto-Seura
Nykyään seura on Suomen Geopoliittinen seura. Johdossa tuo Visuri, Risto Volanen ja Heikki Talvitie. Venäjämielisiä munaskuitaan myöten.
Suomesta tehtiin Saksan sopimuksin vasalli 1918 ja haluttiin sitä alitussuhdetta vain vahvistaa diktatoorisin valtuuksin varustetulla saksalaiskuninkaalla. 1940 ehdotettiin vakavissaan Ruotsin osaksi liittymistä.
Miksi näistä maanpetoksista ja "seuroista" ei puhuta, mikä estää ? Tämän ketjun avaaja voisi tehdäkin seuraavaksi terävän avauksen näistä porukoista.
Tiijäppä hänestä, mutta ryssät wittuun Krimiltä.