Presidentinvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wiki letter w cropped.svg
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Entäs presidentinvaalit (ja poikkeustapaukset) vuosina 1919, 1940, 1943, 1944, 1946 ja 1973?
Valitsijamiesten vaalit
Vuosi Ehdokas Valitsijamiehet Kannatus
1925 Lauri Kristian Relander 69 123 932 19,9 %
1931 Kyösti Kallio 69 167 574 20,0 %
1937 Kyösti Kallio 56 184 668 16,6 %
1950 Urho Kekkonen 62 309 060 19,6 %
1956 Urho Kekkonen 88 510 783 26,9 %
1962 Urho Kekkonen 111 698 199 31,7 %
1968 Urho Kekkonen 65 421 197 20,66 %
1978 Urho Kekkonen 64 475 372 19,4 %
1982 Johannes Virolainen 53 534 515 16,8 %
1988 Paavo Väyrynen 68 647 769 21,70 %
Suorat kansanvaalit
Vuosi Ehdokas Kannatus
1988 Paavo Väyrynen 1k 636 375 1k 20,57 %
1994 Paavo Väyrynen 1k 623 415 1k 19,5 %
2000 Esko Aho 1k 1 051 159
2k 1 540 803 1k 34,4 %
2k 48,4 %
2006 Matti Vanhanen 1k 561 990 1k 18,6 %
2012 Paavo Väyrynen 1k 536 555 1k 17,53 %
Keskustalaisia presidenttejä ovat olleet Lauri Kristian Relander, Kyösti Kallio sekä Urho Kekkonen. Heistä Relander valittiin ensimmäisellä yrityksellä ja Kallio toisella. Kekkonen valittiin myös toisella yrittämällä presidentiksi; tämän jälkeen hän oli ehdolla vielä kolme kertaa tullen kaikilla kerroilla valituksi. Kekkosen pitkän presidenttikauden jälkeen presidentiksi ovat puolueesta pyrkineet Johannes Virolainen, Paavo Väyrynen (kolmesti), Esko Aho ja Matti Vanhanen. SDP:n ja kokoomuksen ehdokkaat ovat kuitenkin voittaneet heidät vaaleissa. Suoran kansanvaalin aikana pidetyissä presidentinvaaleissa Aho on ollut ainoa toiselle kierrokselle yltänyt Keskustan presidenttiehdokas.
Wiki letter w cropped.svg
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Entäs presidentinvaalit (ja poikkeustapaukset) vuosina 1919, 1940, 1943, 1944, 1946 ja 1973?
Valitsijamiesten vaalit
Vuosi Ehdokas Valitsijamiehet Kannatus
1925 Lauri Kristian Relander 69 123 932 19,9 %
1931 Kyösti Kallio 69 167 574 20,0 %
1937 Kyösti Kallio 56 184 668 16,6 %
1950 Urho Kekkonen 62 309 060 19,6 %
1956 Urho Kekkonen 88 510 783 26,9 %
1962 Urho Kekkonen 111 698 199 31,7 %
1968 Urho Kekkonen 65 421 197 20,66 %
1978 Urho Kekkonen 64 475 372 19,4 %
1982 Johannes Virolainen 53 534 515 16,8 %
1988 Paavo Väyrynen 68 647 769 21,70 %
Suorat kansanvaalit
Vuosi Ehdokas Kannatus
1988 Paavo Väyrynen 1k 636 375 1k 20,57 %
1994 Paavo Väyrynen 1k 623 415 1k 19,5 %
2000 Esko Aho 1k 1 051 159
2k 1 540 803 1k 34,4 %
2k 48,4 %
2006 Matti Vanhanen 1k 561 990 1k 18,6 %
2012 Paavo Väyrynen 1k 536 555 1k 17,53 %
Keskustalaisia presidenttejä ovat olleet Lauri Kristian Relander, Kyösti Kallio sekä Urho Kekkonen. Heistä Relander valittiin ensimmäisellä yrityksellä ja Kallio toisella. Kekkonen valittiin myös toisella yrittämällä presidentiksi; tämän jälkeen hän oli ehdolla vielä kolme kertaa tullen kaikilla kerroilla valituksi. Kekkosen pitkän presidenttikauden jälkeen presidentiksi ovat puolueesta pyrkineet Johannes Virolainen, Paavo Väyrynen (kolmesti), Esko Aho ja Matti Vanhanen. SDP:n ja kokoomuksen ehdokkaat ovat kuitenkin voittaneet heidät vaaleissa. Suoran kansanvaalin aikana pidetyissä presidentinvaaleissa Aho on ollut ainoa toiselle kierrokselle yltänyt Keskustan presidenttiehdokas.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tällaista tämä on palstahäirikkö palstamajurin kanssa, kun hänellä lääkitys pettää, palsta täytyy kaikenlaisesta pakkomielteisestä tarinasta pankkomajurin mielikuvitusta riivaavista sosialisteista ja kommereista, höytettynä oudoilla tarinoilla demareista ja Halosesta. On siis muitutettava pankkomajuria siitä, että tämä on edelleen keskustan palsta.
Keskustalaisia yhteisöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkio-opisto, Korpilahdella sijaitseva puolueopisto
Huoltoliitto
Keskustan ja maaseudun arkisto, Maalaisliitto-Keskustapuolue-Suomen Keskusta -puolueen historiaa tallentava arkisto
Keskustanuoret, puolueen nuorisojärjestö
Maaseudun Kukkaisrahaston Säätiö, nuorten toimintaa tukeva rahasto
Maaseudun Sivistysliitto, keskustaa lähellä oleva kulttuurijärjestö
Nuorisosäätiö, sosiaalisten asuntopalvelujen järjestö
Suomen Keskustanaiset, naisjärjestö
Vesaiset, varhaisnuorisojärjestö [37]
Lähes joka päivä kun "avaa" kepupalstan, löytää pankkopölhön "avauksia" ja "kirjoituksia". Ahkerimpana soopakirjoittajana toveri Pankkis tuottaa palstalle eniten "sisältöä", eikä mitään muuta.
Vuoden 1956 presidentinvaalissa Kekkonen valittiin kommunistien tuella. Siis varsinaisessa valitsijamiesvaalissa. Ratkaiseva ääni Kekkoselle tuli todennäköisesti SDP:ltä.