Ratikkayhtiö nosti ensimmäisen velkaerän ratikkaa varten. Se oli
150 miljoonaa euroa. Enää tarvitsee nostaa 2 saman suuruista erää
niin rahat on kasassa ratikan ekaa ja tokaa vaihetta varten.
Kyllä on halpaa.
150 miljoonaa euroa. Enää tarvitsee nostaa 2 saman suuruista erää
niin rahat on kasassa ratikan ekaa ja tokaa vaihetta varten.
Kyllä on halpaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Nyt vaan pitää odottaa vesi kielellä koska kaupungin kassaan tipahtaa 300 miljoonaa
rahaa. Eiks se lupaus niin ollut, että tuplana takaisin.
Ennen julkisen puolen investoinnista valehdeltiin, että ne maksaa itse itsensä.
Nyt nähtävästi on tämäki valhe tuplattu.
Halpaa tosiaan on. Tuolla summalla olisi järjestänyt Tampereen bussiliikenteen 75 vuodeksi. Tänään syntyvät tamperelaiset olisivat olleet siinä vaiheessa jo monta vuotta eläkkeellä, kun tuo 150 miljoonaa olisi saatu "tuhlatuksi".
Siis mullekin tuli ihan tosi paha mieli!
Enää 100M€ plus kalusto. Ollaan voiton puolella
300 niin on kalustokin mukana. Kylläpä tuli hyvä mieli kun näin mukavasta saadaan velkaa.
Teillä on antipatiaa kapitalismia kohtaan. Teillä on varmasti hyviä keinoja saada raha menemään ja kenties tuottamaankin.
Tämä touhu kyllä muistuttaa enemmän sosialismia. Kummassakaan ei ollut mitään järkeä.
On se noloo kun urakoitsijat eivät suostu tekeen ratikkaa ihan ilmasiksi, maksun nuo ahneet vaativat !
Onneksi meillä tamperelaisilla veronmaksajilla rahaa riittää. Kaupungin velkaantumisvauhti on n. 100 - 200 miljoonaa vuodessa. Tästä jokainen laskutaitoinen (ei ratikkauskovainen) voi laskea kuinka paljon velkaa on 10 vuoden kuluttua, kun nyt kaupunkikonsernilla on velkaa
1 300 000 000 € (Kaupungin tilinpäätös 2016).
Eihän se urakoitsijoiden vika ole että tehdään järjettömiä päätöksiä. Kyllä se on enmmän valtuuston syy.
Kuinka monta käyttäjää ratikalla tulee olemaan? Siitähän voidaan laskea suoraan kuinka paljon ratikka tulee maksamaan yhtä matkustajaa kohden. Tällä hetkellä tulot ja menot menevät näin:
joukkoliikenteen tulot TA 2016
• lipputulot 39.264.000 eur
• valtiotuki 1.980.000 eur
• kuntaosuudet 2.481.000 eur
• muut tulot 540.000 eur
YHTEENSÄ 44.265.000 eur
joukkoliikenteen menot TA 2016
• liikenteen ostaminen 52.144.000 eur
• taksaostot – liikennöitsijät,VR 1.058.000 eur
• lipunmyynti -provisio 980.000 eur
• Joukkoliikenteen ICT 1.190.000 eur
• markkinointi ja tiedotus 400.000 eur
• muut 490.000 eur
YHTEENSÄ 56.262.000 eur
EROTUS −11.997.000 eur
Matkoja tehtiin noin 20 miljoonaa, eli jokainen bussilla tehty matka maksaa veronmaksajalle noin 60 senttiä.
Kuinka suuri tuo tukisumma on ratikkaliikenteen aikana?
Huomioitavaa muuten on matkustajamäärien kehitys, joka on negatiivinen. Ratikka tulee hankaloittamaan joukkoliikenteen käyttöä entisestään, joten myös matkustajamäärät tulevat laskemaan. Näin ollen veronmaksajien osuus yhtä matkaa kohden tulee edelleen nousemaan.
Nyt olisi hyvä esittää yksi kysymys: miksi Tampereelle rakennetaan kallis raitiotiejärjestelmä?
Ku se on kivaa, siks ne sen tekee ja jotkut saa siitä hyvin rahaa. Sillee maailma toimii.
Älä nyt. Ratikkasuunnitelma lupaa, että matkoja ostetaan lisää. Lisäksi yhden matkan hinnaksi tulee 5 e. Se lisää lipputuloja merkittävästi lisääntyvien matkojen kanssa. Ratikkasuunnitelma ei valehtele.
Nyt pitää nostaa uusi velkaerä 104 miljoonaa kun tehtiin vaunukaupat. Ai, että kun on kiva velkaantua, koska sitä ei ikinä tarvitse maksaa pois.
Menen heti pankkiin kysymään lainaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Sitten pistän haisemaan
Jos olisi vedetty Hämeenkatu asfaltille, se linja-autojen räminä ja kolina olisi lakannut ja tarpeeksi isoilla busseilla olisi helposti kuljetettu sama määrä ihmisiä, kuin ratikalla.
Ratikkahanketta voi luonnehtia suuronnettomuudeksi kaupungille, samaan tapaan kuin tulvaa, tai hirmumyrskyä.
Kaupungin pitäisi vaalia yritystoimintaa, joka lopulta maksaa kaiken, nyt sitä tuhotaan kaikin keinoin. Likaa katuja revitty samaan aikaan kulkukelvottomiksi ja pysäköintiä hankaloitettu. Uusi kauppakeskus Ratinassa vetää monelta kivijalkayrittäjältä maton alta, uusia maksukykyisiä asiakkaita kun ei kaupunkiin vastaavasti mistään tule. Kaupungin velkojen korotkin pyörii kymmenissä miljoonissa ja kun velkoja ei kyetä maksamaan enää koskaan pois, vanhoja lainoja maksetaan uudella, on korkoriski vaarallinen.
Vaari ottelee paukkua
Nitroja kisko, kun ei päässytkään rollaattorin kansa ratikkatyömaan aidan yli vaan olisi pitänyt kiertää kilometikaupalla kuppilaan. Hakkasi kävelykepillä samalla villisti sitä aitaa.