yksinäisiä? Joku keino tuoda väkeä yhteen.
Miksei tänne yksinäisyys palstalle voi kehittää
jotaintapaayhdistää
8110
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ikuisuusaihe ja pointtihan on se että yksinäisille ei kelpaa toiset yksinäiset. En tiedä miksi niin on, mutta niin se on.
sitä luulisi olevan paljon helpompi tutustua toisiin yksinäisiin. Eipä tässä itsellänikään liiemmin kavereita ole ja ottaisin kyllä ihan mieluusti kaverin toisensta yksinäisestä. Sukupuolella tai iällä ei ole mitään merkitystä.
Hyvä idea olis kerätä nimiä yhteen ja järjestää joku yhteinen juhla!
Tehköön ne profiilin jotka haluavat tutustua. Et tarvitse profiilia jos et halua tutustua.
Yksinäisyys ei sinäänsä ole mikään tarpeeksi hyvä yhdistävä tekijä, että sillä saisi jotain "samanhenkistä" porukkaa kasaan. Täällähän on huomattu, kuinka jotkut valittelevat yksinäisyyttä, vaikka on lapset ja avioimies, kun taas toiset eivät välttämättä puhu kuukauteen kuin kaupan kassalle.
Lisäksi hajanainen yksinäisten joukko ei todellakaan ole mikään rahamylly ja bisnestähän tämäkin on. Yksinäisten kohtaamispaikat eivät paljoa mainostuloja tuo.
Joo, rikurealisti on oikeassa.
Tämä palstahan on jo oikeastaan kaveripiiri, missä vaihdetaan ajatuksia toistemme kanssa.
Vaikka olen yksinäinen, niin en haluaisi ruveta niin kauheasti seurustelemaan kenen tahansa kanssa, joka on myös yksinäinen ja että seurani olisi vain toisen yksinäisyyden täyttämistä.
Olen laittanut joskus poikki tuttavuuden jonkun kanssa, joka esim koko ajan valittaa vain vaivojaan.
Hyvä näinkin, että voi vaihtaa täällä ajatuksiaan.
Miten mahtava juttu muuten, että voi poiketa milloin millekin palstalle.
Oppii paljon eri asioita!
Itse yritän piristää ja tukea muita täällä "kulkijoita". Saan myös neuvoja paljon täältä, kiitos!
Voin pitää juhlaa yksinänikin.
Jesh lisää positiivisuutta tälle palstalle! Ymmärrän tosin kyllä senkin, että sitä hymyä on vaikea pakottaa, kun kaikki on elämässä päin ...
Olen itse siinä mielessä todella onnellinen, että ainut suuri häiriö elämässä on se, ettei ole ketään kenen kanssa jakaa päiväänsä. Taino suuri ja suuri, joskus tuntui siltä, nyttemmin keksinyt niin paljon hommia, ettei yksinäisyyttä paljoa tarvitse miettiä.
Eräs asia minua askarruttaa ja tähän haluaisin kommentteja: mahtaisiko yksinäisten joukosta löytyä sellainen sielu, joka kokee, että elämä on helvettiä betonikuutiossa? Päästäisin mielellään tällaisen sielun kokeilemaan esimerkiksi puutarhan pitoa tai nuotiolla istumista mailleni (luksuksesta ollaan sitten tosi kaukana). Itse olen kolmekymppinen naavapartawannabe (naavat on muuten ihan oikeasti jees, katso vaikka wikipediasta :).
No ei oo ollenkaan "elämä on helvettiä betonikuutiossa".
Vaikka onkin joskus yksinäistä kun ei oo "sielunkaveria" löytynyt, niin ei se oo mitään ns helvettiä vaan ihan mukavaa silti yleisesti ottaen.
On puutarhapläntit ja telttailut, mutta kun kaikki muut immeiset ovat niin kaavoihinsa takertuneita, niin minkäpä mahdat.