Kiinnostaisi tietää mikä on kodinkoneiden huoltoliikkeen suorittama laitteen eristysvastusmittaus.Voiko sen tehdä tavallisella digitaalisella yleismittarilla.Miten se tehdään ja miksi? Liittyykö esim laitteen turvallisuuteen jotenkin.
mikä on eristysvastusmittaus?
marde
2528663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Suoritettuna esim. sähkömoottorille se on moottorin käämityksen ja rungon välinen eristysvastus.Jos arvo on liian alhainen on laite viallinen ja jännite vuotaa eristeen läpi laitteen runkoon.Saattaa aiheuttaa käyttäjälle sähköiskun jos ylivirtasuoja ei toimi.
Mittaamiseen käytettävän mittarin on syötettävä vähintään laitteen käyttöjännitteen suuruinen jännite mittauksen ajaksi mittauspisteiden välille jotta mittaus olisi luotettava.
Siksi mittauksessa käytetään ns. eristysvastusmittaria.
Saadaan kyllä mitattua yleismittarillakin, mutta tulos ei ole täysin luotettava,koska yleismittarissa ei ole ko. jännitteensyöttöominaisuutta.Selvä eristysvika näkyy kyllä silläkin.
Eristysvastusmittaus tehdään myös uudessa kodissa kaikille sähköasennuksille asennustarkastuksessa. Kaikki kaapeloinnit mitataan eristysvastus -mittarilla, joka ei ole ihan tavallinen digitaalimittari. Sillä saadaan arvot johtimen eristepitävyydestä maadoitusta vasten. Kaikki pistorasiat ja maadoitetut valaisinrungot mitataan ja niistä tehdään erillinen mittauspöytäkirja talon rakennustarkastusta varten. Se vaaditaan tehtäväksi ennen talon käyttöönottotarkastusta siis ennen muuttoa. Yleensä mittauksen suorittaa Tukes-valtuutettu sähköurakoitsija, jolla on oltava mittaukseen hyväksytty laite ja pätevyytenä vähintään SP2.
"Kaikki pistorasiat ja valaisinrungot..." Siinä ei tehdä enää eristysvastusmittausta vaan maadoitusten jatkuvuusmittausta. Takaisin kouluun vaan!
on pätevyys SP2
Voi hyvä päivä kun täälä esinty s-insinöriä ja muuta miekosta ja kukaan ei ilmeisesti osa tehdä käyttön otto tarkastusta talon!
Ps! jos kysessä kodinkonen tai konen niin sihen pätee kyllä kone standardi ja mittarina koneasennus mittari.
kodin konen joka on ollut korjatavan niin luovutettasea on mukana seuratava täydellin mittauspöytäkirja jossa todenettan että konesta ei ole vaara ihmisille,kotieläimille eikä ympäristölle.
kodinkoneen luovutettaessa asiakkaalle? Näin se pitäisi mennä. Kuinka moni sen tekee ja pöytäkirjan siitä laatii ? Ja eikö pöytäkirjan pitäisi asiakkaan saada pyytämättä.
Edellä jo kysyttiin, että mikä on SP2? Ei ole vaan vastausta kuulunut.
Tosiasiassa eristysresistanssin saa mitata ihan kuka tahansa. Se, vaaditaanko jokin urakointioikeus, on jotain aivan muuta. Jokaisen, jolla on sähköurakointioikeus, aivan mikä tahansa, on sähkötyöt tehtyään mitattava eristysresistanssi, jos sellaista pykälät tai paragraafit vaativat.
Tukes ei valtuuta mitään sähköurakoitsijoita.
sähkömoottorissa ongelma ei ole vuotovirta runkoo, vaan jos käämit vuotaa keskenään jolloin moottori voi vaurioitua kun se käy epätasisesti ja lämpörele ei sitä huomaa katkaisemalla virtaa
Varmistetaan että jännitteiset osat,vaihe ja nolla, ovat riittävästi eristettyjä maasta,mittaus tehdään jännitteettömässä asennuksessa pääkeskuksessa koko asennukseen irroittamalla ensin nolla ja PE kisko toisistaan sen jälkeen yhdistetään N L1 L2 L3 toisiinsa ja mitataan koko asennuksen eristysvastus kerralla. Vastuksen pitää olla alle 0,5 Mohmia 500V jännitteellä mitattaessa. Kulutuskojeiden ei tarvii olla päälle kytkettynä .
"pitää olla alle 0,5 Mohmia 500V j" tarkoitit varmaankin että yli 0,5Mohm.
Oikeassa olet !!
olen tehnyt myös ja niin se suositellaankin.
kWh-mittari sotkee mittauksen joskus, kun mittaa koko talon kerralla.
Nykyisin eristysresistanssin tulee olla vähintään 1,0 MOhm.
Tämän takia täytyy irroittaa kaikki, pistotulppaliitäntäiset laitteet ja käämilliset laitteet pois mittauksen ajaksi. Ainakin porrasvaloautomaatin käämi kusettaa noissa mittauksissa oikeen kunnolla..
pitää olla vähintään 0,5 Mohm. Luokkaan kaksi kuuluvilla 2 Mohm ja luokkaan kolme kuuluvilla 0,25 Mohm.
Jos PEN-yhdistys on asianmukaisesti irroitettu, niin on aivan samatekevää, onko verkossa laitteita vai ei.
Eristysresistanssin minimiarvot 500V koestusjännitteellä jännitteisten osien ja ulkovaippojen (kuorien) välillä:
peruseristykselle (suojausluokan 0 ja I laitteet) 1 Mohm (0llut 0,5Mohm)
vahvistetulle eristykselle (suojausluokan II laitteet) 2 Mohm
Mä olen kyllä mitannut härskisti ihan tavallisella yleismittarilla (vaikka se ei olekaan hyväksytty eristysvastusmittalaite jonka voisi kirjata pöytäkirjaan). Jos menee 220 voltilla 100 kilon vastuksen läpi yli 100 mikroampeeria kelluvaan verkkoon niin syy on on selvitettävä. Kannattaa tietysti katsoa että koirat ja lapset eivät juuri mittauksen aikaan ole nuolemassa sähköhellaa, se kirpaiseen
Ja olen samaa mieltä - ja onhan se teknisestikin täysin itsestäänselvää - että verkossa olevia laitteita ei ole välttämätöntä irroittaa elleivät ne ole viallisia (tai hiukan viallisia). Kyllä transistoriradion tai mustavalkotelkkarin pitää kestää 220 volttia molemmissa virtajohdon karvoissa, eikä se saa ympäristöönsä vuotaa.
Sitten päästää siihen että se kesäkosteassa kellarissa oleva vesipumppu tai jokin muu vastaava kapine vuotaa. Paska juttu, ei saisi vuotaa. Ota vaikka hiustenkuivaaja ja puhalla sitä kymmenen minuuttia. Jos vuotaa vieläkin niin harkitsisin vaihtoa sen sijaan että kytkisin irti eristysvastusmittausta varten.
en oikeen päässyt jyvälle miten teet eristysvastusmittauksen 100k ja virtamittarilla ?
en ainakaan ole sulle tälläista koskaan opettanut ?
Ensinnäkin suomessa on ollut käytössä jakeluverkossa pääjännite 400v ja vaihe jännite 230 v jo ainakin 20 vuotta.
Toiseksi jos sähkölaite on koste ei se kuiva hetkessä hiustenkuivaimella.
Raksäkäytkössä olleet keskuksetkin ja jatkojohdot laitetaan kuivamaan muutamaksi viikoksi kuivaan tilaan ennen kuin ne mahdollisesti läpäisevät eristysvastusmittauksen.
Ei amisope opettanut.
Juuri tuossa viikonloppuna mittasin, tarjoilemalla 220 voltin verkkojännitettä sopivan ison vastuksen läpi mitattavaan kohteeseen. Ei nyt sattunut olemaan satakiloista joten käytin 220 kilo-ohmin vastusta.
Virtaa meni 197 mikroampeeria. Siitähän tulisi äkkiä laskien vastukseksi noin megaohmi. No, kyseessä oli lattialämmityskaapeli, joten kapasitanssista tulee merkittävä tekijä. Tuollaisen kaapelin kapasitanssi on muistaakseni muutaman sata pikofaradia metrille (suojavaipasta betonivaluun), joten 12 metrin kaapelin pitääkin vuotaa juuri tuo parisataa mikroampeeria 50 hertsin vaihtojänniteellä.
Mitä tästä opimme: Ensinnäkin, ei pidä tappaa itseään. Toisekseen, pitää ymmärtää mitattava järjestelmä. Tavanomaisen pistorasiaryhmän kapasitanssi on mitätön joten sitä ei tarvitse huomioida.
Sen sijaan alkuperäisen kysymyksen mukainen kodinkoneen eristysvastuksen mittaus on vaikeaa vaihtojännitteellä koska häiriönpoistokonkat ovat (ainakin sähkömoottorin tms. sisältävissä koneissa, vaikkapa pesukone) merkittäviä, ne "vuotavat" noin 500 mikroampeerin verran tai ylikin. Sitä varten tarvitaan erityinen mittalaite joka mittaa vastuksen tasajännitteellä ja turvallisesti.
Ja miksi mittaus tehdään: koska halutaan varmistaa että jännitteellisistä osista ei vuoda sähköä "ulos". Ja samaan tapaan kuin talon vesijohtoverkosto koeponnistetaan ylipaineella, tämäkin tehdään normaalisti "ylijännitteellä".
Ai mitäkö opimme, ainakin sinun kannattaa pysyä erossa ja mahdollisimman kaukana jos aloituksen kaltaisia toimenpiteitä aiotaan suorittaa. Olet tekstisi perusteella melkoinen pässi.
Joskus oli et pitää olla 1Mohm jännitteen jokaista volttia kohti.
Voisiko maallikko korvata tuon testauksen laittamalla töpselin vikavirtasuojattuun pistorasiaan?
Juuri noin maallikon pitäisikin toimia. Ja jos se vikavirtasuoja sitten alkaa silloin tällöin laukeilemaan niin sitten kodinkonehuollon tehtävänä on tehdä kunnon mittaukset ja selvittää mistä se vuotaa.