Miksi tupakoinnin haitat hyväksytään?

Tupakanpoltto on niin kiinteä osa yhteiskuntaamme, ettei sen haitoista oikeasti puhuta. Polttajia paapotaan ja ymmärretään, kun lopettaminen on niin "vaikeaa". Totuus on se, että tupakka on bisnes, jolla ihmisiä koukutetaan äärettömän epäterveelliseen, jopa vaaralliseen tuotteeseen. Rahat pois, millään muulla ei väliä. Koska tupakka on vuosisatoja vanha keksintö, sen kitkeminen on vaikeaa. Kaikilla on joku läheinen, joka tupakoi, vaari tai hyvä kaveri, onhan näitä. Siksi tupakointia ei haluta nähdä niin pahana asiana, kun se oikeasti on. Tupakoitsijat eivät itse tietenkään tuomitse polttamista, eivätkä sen tuomitsemista hyväksy. Kaikki tupakoinnin rajoittaminen on kyttäämistä ja kukkahattuilua. Tupakointi on muka oma valinta, itseppä kantaa tupakoitsija seuraukset. Näinhän se ei itseasiassa ole, ei pienimmässäkään määrin.

Passiiviseen tupakointiin kuolee Suomessa vuosittain paljon enemmän ihmisiä, kuin rattijuoppojen uhreina. Tätä ei kuitenkaan pidetä tupakoitsijoiden syynä. Miksi ei? Sama kun poliisi kysyi rattijuopolta: "Ajoitko jonkun yli? Jos et ajanut, niin jatkakaa toki matkaa, ettehän ole syyllistynyt mihinkään." Yhteiskuntamme pitäisi samalla tavalla tuomita tupakoitsijat, kuin rattijuopotkin. Tupakanpoltto kerrostalossa, joko asunnossa tai parvekkeella pilaa sisäilman useilta ihmisiltä, jotka eivät tupakoi. Kerrostalossa tupakoimiselle ei löydy yhtään järkisyytä, ei yhtään oikeutusta. On täysin älyvapaata vedota ihmisten oikeuteen päättää omista asioistaan tai elää vapaasti, kun samalla viedään se oikeus kaikilta muilta. Keskustelua käydään asiasta, jossa ei ole mitään keskustelemista. Tupakointi esimerkiksi kadulla muiden ihmisten kävellessä ohi on myös totaalista idiotismia. Entä jos vastaan kävelee lapsia, astmaatikko, tupakoinnin lopettamista yrittävä?

Kaiken lisäksi tupakointi on tulonsiirto ylikansallisille yrityksille, jotka lobbaavat valtavilla summilla tupakoinnin puolesta. Käytännössä tupakointi siis rahoittaa ulkomaisista sijoittajista juuri niitä moraalittomimpia, jotka ovat valmiit rikastumaan vaikka tupakan valmistuksella. Tämän lisäksi tupakointi rahoittaa tupakkamyönteistä mainostusta. Tupakointi on siis oravanpyörä, joka pyörittää itse itseään. Sen pyörän suurin häviäjä on tupakoitsija, toinen häviäjä on ympäröivä yhteiskunta ja ainoana voittajana tuulettelee tupakkayhtiön johto ja omistajat. Jos mietitään, kuinka paljon luonnonvaroja, peltopinta-alaa tai kuljetuksissa käytettävää polttoainetta tupakointi kuluttaa, päästään häiritsevän suuriin lukuihin. Silti ihmisiä kannustetaan ettisten arvojen takia syömään kasvisruokaa ja kierrättämään, mutta ei koskaan lopettamaan tupakointia. Ongelmaa ei haluta nähdä. Kaiken kukkuraksi yhteiskuntamme on asettanut tupakalle niin alhaiset verot, ettei tupakkavero kata edes tupakoinnista terveydenhuoltojärjestelmällemme aiheutuneita kuluja. Tupakointi siis nauttii yhteiskuntamme tukea, koska sen haitat kyllä hoidetaan valtion rahoista, mutta veroja ei kerätä edes näiden kulujen verran. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa muistetaan jatkuvasti mainita, että tupakkalla on kovat verot.

Kaikista typerintä julkisessa tupakkakeskustelussa on kuitenkin se, että tupakoinnin haittojen minimoimiseksi ehdotetaan ratkaisuksi tupakoinnin lopettamista. Ei siis puututa tupakoinnin haittoihin, vaan lopetetaan koko tupakointi. Tämä ajattelumalli estää haittojen minimoinnin. Tupakoinnin aiheuttamista haitoista lähes kaikki ovat nimittäin sellaisia, jotka valtio voisi toimivalla lainsäädännöllä estää. Esimerkiksi määräämällä tupakalle asianmukaisen veron, joka kattaisi edes tupakoinnista valtiolle aiheutuneet kulut. Lisäksi tupakointi kaduilla, asuinalueilla ja kaikilla julkisilla paikoilla, voitaisiin sakon uhalla kieltää. Suomessa on isoissakin kaupungeissa puistoja ja pusikoita, joissa tupakkaa voisi rauhassa käydä polttamassa. Tupakoinnille voitaisiin myös varata sellaisia aluieita, joilla polttaminen ei häiritsisi muita ihmisiä. Tupakointi on koko yhteiskunnan ongelma, ei vain polttajien.