Paras tuulimittari ?

Langattoman anturin heikkous on hidas tidonsiirto, siksi arvot pitää keskiarvottaa rankemmin.

langallinen.parempi kirjoitti:

Langattoman anturin heikkous on hidas tidonsiirto, siksi arvot pitää keskiarvottaa rankemmin.

Onko tuo langaton yhteys ymmärrettävä siten, että tuulikulmaa ajava autopilotti saa tiedon 3 x minuutissa. Kuulostaa tosi harvalta kun lankayhteyden kautta autopilotti sahaa koko ajan.

seppomartti kirjoitti:

Onko tuo langaton yhteys ymmärrettävä siten, että tuulikulmaa ajava autopilotti saa tiedon 3 x minuutissa. Kuulostaa tosi harvalta kun lankayhteyden kautta autopilotti sahaa koko ajan.

Lue lisää

Hidas tiedonsiirto tuskin on lainkaan oleellinen asia tuossa, koska vaimennusta tarvitaan sekä tuulen turbulenttisuuden että ennen kaikkea maston heilumisen vuoksi. 20 s kuullostaa aika pitkältä vaimennukselta. On olemassa myös kalliita systeemejä, jotka osaavat kompensoida maston liikkeet pois. Tällöin voidaan käyttää normaalia lyhyempää vaimennusta.

Kyllä sitä dataa tulee mittaristosta vähintään kerran sekunnissa.

Lukemia tulee kerran sekunnissa ja kerran sekunnissa se langaton laskee 20 lukeman keskiarvon. Jos lukemia tulisi 10 sekunnissa, voisi keskiarvon edelleen laskea 20 lukemasta, eli 2 s keskiarvon. Omasta tuulimittarista näkee kyllä maston liikkeet lukemissa.

Onpas taas toisilla sisälukutaito päässyt perussuomalaistumaan. Kirjoitin, että 20 s tasoitus tarvitaan, jottei lukema hyppelehdi liiaksi. Lukeman muuttuminen johtuu tuulen luonteesta eikä laitteista. Itse tuulianturit (suunta ja nopeus) ottaa tuulilukuja varmaankin kilohertzin luokkaa olevalla näytteenottotaajuudella ja langattoman siirtokyky on varmasti riittävä. Jokainen voi todeta suunnan vaihtelevan katsomalla vaikka windexin asennon vaihtelua.

Tuuli on luonnollisesti toisaalla tasaista ja toisaalla ei. Atlantin yli seilaavan asetukset ovat varmastikin erilaiset kuin täällä Saimaalla purjehtivan.

Tuulitietoinen kirjoitti:

Onpas taas toisilla sisälukutaito päässyt perussuomalaistumaan. Kirjoitin, että 20 s tasoitus tarvitaan, jottei lukema hyppelehdi liiaksi. Lukeman muuttuminen johtuu tuulen luonteesta eikä laitteista. Itse tuulianturit (suunta ja nopeus) ottaa tuulilukuja varmaankin kilohertzin luokkaa olevalla näytteenottotaajuudella ja langattoman siirtokyky on varmasti riittävä. Jokainen voi todeta suunnan vaihtelevan katsomalla vaikka windexin asennon vaihtelua.

Tuuli on luonnollisesti toisaalla tasaista ja toisaalla ei. Atlantin yli seilaavan asetukset ovat varmastikin erilaiset kuin täällä Saimaalla purjehtivan.

Lue lisää

Edes itse anturi ei ole mikään huippunopea. Nexuksen anturissa max teoreettinen taajuus on lukema per ropelin kierros, eli anturin herkkyyden alarajalla pikemminkin 1 Hz. Tiedonsiirto langattomasti on selvästi hitaampi kuin langallisesti, paljon hitaampi kuin luulet, data tosiaan päivittyy noin kerran sekunnissa. Kerran sekunnissa päivittyy yleensä myös lukemat näytössä, jotta ne olisivat luettavissa. Nuo viiveet eivät ole synkassa, joten ilman vaimennusta saat jo ehkä 2 s ikäistä dataa näyttöön, jos ei niissä minimituulissa olla. Ja keskiarvotus aina tarvitaan, koska peräkkäiset anturilta tulevat tiedot heittelevät. 20 s keskiarvo kuitenkin kiinnostaa enemmän meteorologia kuin purjehtijaa.

Omassa veneessä on tämän kauden tosituulen lukemat tulleet Garminin näytölle, joka laskee TWS:n kahdella desimaalilla. Toinen desimaali on pelkkä häiriötekijä , koska se vaeltelee holtittomasti käytännössä aina. Muuten tuulilukemat ovat hyvin luettavat ja ymmärrettävät parin sekunnin vaimennuksella. Kuka olisi kiinnostunut siitä, mistä tuuli millä nopeudella 10 s sitten, sen kertoi jo takapuolituntuma silloin ja mahdolliset ohjailutoimet vanhan tiedon perusteella jo kaksi askelta jäljessä.

Tiedonsiirron viive on hyvin näkyvissä kun järjestelmässä on useampi näyttö. Vaikka data lähtee samasta serverin lähdöstä, tulee on näytöillä usein kymmenyksen verran eri lukemat, koska ne saavat eri lauseet. Vaimennus on yhteinen, serverillä määritelty.

Langattoman hidas tiedonsiirtokyky on täyttä potaskaa. Kun sieltä ei tarvitse siirtää kuin kaksi lukua, tuulen nopeus ja suunta, niin niitä voidaan laittaa tulemaan helposti vaikka 10 000 kertaa sekunnissa. Eli jos hidastellaan / keskiarvoistetaan, niin syyt ovat ihan muualla kuin tiedonsiirron nopeuksissa.

bitit_lentää kirjoitti:

Langattoman hidas tiedonsiirtokyky on täyttä potaskaa. Kun sieltä ei tarvitse siirtää kuin kaksi lukua, tuulen nopeus ja suunta, niin niitä voidaan laittaa tulemaan helposti vaikka 10 000 kertaa sekunnissa. Eli jos hidastellaan / keskiarvoistetaan, niin syyt ovat ihan muualla kuin tiedonsiirron nopeuksissa.

Lue lisää

Langattomuus ei ole tiedonsiirron vaan virrankulutuksen rajoite. Langattomat tuulianturit toimivat pienen aurinkopaneelin varassa ja siitä pitää saada ylimääräistä virtaa akkuun niin paljon, että selvitään yö ja muutama sadepäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että siinä oleva mikrokontrolleri nukkuu suurimman osan ajasta ja voi herätä enintään muutaman kerran sekunnissa mittaamaan ja lähettämään dataa.

Langallisella tuulimittarilla dataa siirtyy muutaman kerran sekunnissa. Nexuksen spekeissä mainitaan 3 Hz. AIvan turha sitä on tuota enempää mittailla. Potkurilla ja suuntaviirillä on hitautensa jne. Ja keskiarvottaa pitää kuitenkin, jotta näytölle saisi edes jotenkin loogista dataa. Näytöllä näkyvää dataa ei voi muuttaa kuin 1-2 Hz, jotta ihmeninen ehtii lukea dataa.

NMEA 0183 on täysin riitävä tavalliseen mittaristoon nopeutensa puolesta. Sitten on eri asia kun antureita on poikkeuksellisen paljon (kallistusmittari, peräsinkulma, maston kiertokulma, gyroja jne.) puhumattakaan kun on tarve siirtää tutkakuvaa tms.

bitit_lentää kirjoitti:

Langattoman hidas tiedonsiirtokyky on täyttä potaskaa. Kun sieltä ei tarvitse siirtää kuin kaksi lukua, tuulen nopeus ja suunta, niin niitä voidaan laittaa tulemaan helposti vaikka 10 000 kertaa sekunnissa. Eli jos hidastellaan / keskiarvoistetaan, niin syyt ovat ihan muualla kuin tiedonsiirron nopeuksissa.

Lue lisää

Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.

mittaustekniikkaa kirjoitti:

Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.

Lue lisää

Hetkinen... meniköhän nyt k ja M sekaisin.
Kyllähän esim. kaikki musiikkilaitteet tekevät AD-muunnoksen vähintään 44 kHz taajuudella. Viimeksi kun tarkistin 90-luvulla, tällaiset olivat halpoja peruskomponentteja. Ehkä 500 MHz yläpuolella voi nykyään puhua nopeista AD-muuntimista?

mittaustekniikkaa kirjoitti:

Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.

Lue lisää

Nexuksen tuulimittauksessa ei ole AD-muuntimia. Siinä mitataan kahden signaalin PWM:ää eli pitää vain mitata minkä ajan pulssi on1 ja minkä 0. Toinen on pulssin cosini ja toinen sini. Molempien taajudesta saa tuulennopeuden. Taajuus on 3,4 Hz/(m/s) ja tuo on samalla maksimitaajuus, jolla dataa voi saada. Siis 1 m/s tuulessa ko. anturista voi saada vain 3,4 Hz dataa. 10 m/s tuulessa voisi saada 34 Hz, mutta ei se ole tarpeen.

Monissa muissa antureissa on resistiivinen kulmamittaus. Tällöin tarvitaan AD-muunnin. Nopeus mitataan kaikissa, kuten myös lokeissa, pulssitaajuudesta.

mittaustekniikkaa kirjoitti:

Onpas kovat luulot muuten A/D-muuntimien toiminnasta. 10 kHz taajuudet datan siirrossa ovat tietokoneissa arkipäivää, mutta A/D-muunnokset ovat aivan eri juttu. Tietysti 10 kHz muuntimia löytyy, mutta sellainen maksaa saman kuin koko mittaristo. Virrankulutuksen, koon ja hinnan takia on tyydyttävä jonnekin 10 Hz tasoille, joka taas on aivan riittävä nopeus. Eri valmistajilla on tietenkin eri tekniikoita, mutta jos siitä Nexuksen anturista puhutaan, muodostuu nopeustieto kahden pulssin välisen ajan ja suunta kahden pulssin vaihe-eron laskennasta. Tieto muutetaan byteiksi anturissa ja bytet lähetetään serverille. Serveri ottaa samaa väylää pitkin tietoa useammalta anturilta ja lähettää näytöille edelleen samalla väylällä.

Lue lisää

Esim muutaman euron Arduino pystyy megahertziluokan näytteenottotaajuuteen, joten ei hinnan perusteella ad-muunnin rajoita näytteenottotaajuutta.

Useammat ovatkin tässä ketjussa vaivautuneet lukemaan nexuksen speksit, joten asian on tullut selväksi. Tuuli kuitenkin vaihtelee ja tasoitus on tarpeen. Itsellä 20s osoittautunut hyväksi.
Tuulitietojen absoluuttinen tarkkuus ei ole useinkaan tarpeen, mutta muutos on. Tuo 20s tasoitus on kyllä ollut ongelmallinen. Pitänee ensi vuonna kokeilla pienentää sitä.

Lokin numeroarvolla ei mielestäni ole juurikaan merkitystä. Vain sen muuttuminen ratkaisee. GPS antaa kyllä nopeuden pohjan suhteen tarvittaessa.

Tuulitietoinen kirjoitti:

Esim muutaman euron Arduino pystyy megahertziluokan näytteenottotaajuuteen, joten ei hinnan perusteella ad-muunnin rajoita näytteenottotaajuutta.

Useammat ovatkin tässä ketjussa vaivautuneet lukemaan nexuksen speksit, joten asian on tullut selväksi. Tuuli kuitenkin vaihtelee ja tasoitus on tarpeen. Itsellä 20s osoittautunut hyväksi.
Tuulitietojen absoluuttinen tarkkuus ei ole useinkaan tarpeen, mutta muutos on. Tuo 20s tasoitus on kyllä ollut ongelmallinen. Pitänee ensi vuonna kokeilla pienentää sitä.

Lokin numeroarvolla ei mielestäni ole juurikaan merkitystä. Vain sen muuttuminen ratkaisee. GPS antaa kyllä nopeuden pohjan suhteen tarvittaessa.

Lue lisää

A/D muunnoksella ja A/D muunnoksella on kovasti eroa, pelkkä taajuus ei kerro mitään. Jos tarvitaan yhtään useampia bittejä tarkkuutta, hidastuu muunnoksen teko enemmän kuin kääntäen suhteessa tarkkuuteen.

suunnitellut kirjoitti:

A/D muunnoksella ja A/D muunnoksella on kovasti eroa, pelkkä taajuus ei kerro mitään. Jos tarvitaan yhtään useampia bittejä tarkkuutta, hidastuu muunnoksen teko enemmän kuin kääntäen suhteessa tarkkuuteen.

Lue lisää

Tuulimittauksessa ei ihmeellistä tarkkuutta vaadita. Asteen tarkkuus on aivan riittävä, joten bittejä tarvitaan enintään 9. Tuohon pystyy monien parin euron hintaisten mikrokontrollorien 12 bittiset muuntimet 2 M näytteenottoon saakka. Ostamalla muutaman kympin AD-muunnninpiirin pääsee jopa 18 bittiin eli saisi tuulensuunnan 0,001 asteen tarkkuudella tuolla 2 M näytteenottotarkkuudella. 10 Hz saa 24 bittiä muutaman euron AD-muunninpiirillä.

Esimerkiksi Linearin sivustolla AD-muuntimet on jaoteltu nopeisiin ja tarkkoihin 10 M näytteenottotaajuuden rajalla.

Tuulimittari ei todellakaan ole vaativa kohde AD-muuntimelle!

Noin suuri virhe on aivan jossain ääritapauksessa mulla kuutosessa, jos vain yksi anturi on toiminnassa. Siinä kun anturi(t) on pikemminkin kölin kyljessä. Normaalissa eväkölisen asennuksessa virheen pitää olla selvästi pienempi. Minä olen lähinnä huomannut eron gps-nopeuteen verrattuna myötä- ja vasta-aallokossa.

Joka tapauksessa suhteellinen virhe tuulitiedossa on pienempi, koska tuulennopeus on useimmiten noin kaksinkertainen veneennopeuteen nähden.

Loki on liian epätarkka, Gepsistä nopeus. Onko noissa mittareissa gepsi sisällä vai tarviiko aina kytkeä ja syöttää joltain muulta laitteelta ? Gepsi siru kai ei nykyään paljoa maksa.

gepsituuli kirjoitti:

Loki on liian epätarkka, Gepsistä nopeus. Onko noissa mittareissa gepsi sisällä vai tarviiko aina kytkeä ja syöttää joltain muulta laitteelta ? Gepsi siru kai ei nykyään paljoa maksa.

Lue lisää

Gepsituuli taas on liian hidas. Tehdasasetuksena omassa plotterissa on 1 min vaimennu ja näyttö laahaakin aina perässä nopeuden muuttuessa. Tuulen nopeus on ehtinyt jo muuttamaan muuttumissuuntaansa ennenkuin gepsi ehti mukaan. TWS:n laskemiseen loki on aivan riittävän tarkka, virhe TWS:ään on kertaluokkaa 0,1 m/s. TWD saattaa heittää enemmän, mutta sitä pitääkin seurata pidemmällä aikavälillä ja enemmän sen muutoksia kuin lukuarvoja.

20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.

Joakim1 kirjoitti:

20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.

Lue lisää

Nauti siitä. Meillä lokin ja GPS:n ero vaihtelee 0-1 solmua. Kallistus ja aallokko vaikuttaa mahdollisen virran lisäksi. Ns. laatuvene.

Joakim1 kirjoitti:

20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.

Lue lisää

Olen hieman eri mieltä Joken kanssa. Kun nopeuden ottaa GPS:stä tulee huomioiduksi veneen todellinen nopeus ja kulkusuuntakin eli sorto , virta yms. Myöskään lokin virheet aallokossa tai anturin likaisuus eivät vaikuta. Esim. kovassa aallokossa kryssiessä loki näyttää yleensä paljon suurempia lukemia, kuin gps. Tällöin saa aivan virheellistä tietoa, kun yrittää hakea parasta vmg vauhtia. Itse ainakin kisassa pyrin pääsemään paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti ja nimen omaan maan suhteen.

Joakim1 kirjoitti:

20% on aivan tolkuton virhe lokissa ja tarkoittaa anturin olevan kasvuston peittämä tai aivan väärään paikkaan asennettu (liian lähelle köliä yleisin ongelma).

Omassa veneessä on mastolla 4 Hz GPS:stä saatu nopeus ja lokista saatu nopeus. Nuo näyttävät yleensä 0,1 solmun tarkkuudella samaa, mutta joskus on virtoja, jolloin eroa voi olla jopa yli 0,5 solmua Suomessa. Ennen kuin puhdistin anturin kunnolla reilu viikko sitten eroa oli 0,4 solmua. Kallistus ei aiheuta havaittavaa virhettä.

Purjehtijaa kiinnostaa tuuli veden suhteen ei maan suhteen. Siksi GPS on väärä nopeus- ja suuntatieto.

Lue lisää

Voisitkohan perustella erikoista väitettäsi että tosituulen laskentaan ei tarvita nopeutta pohjan suhteen (oletan että tarkoitit tätä) vaan veden suhteen.

Esim jos veden virtaus on 10kn ja vene liikkuu sen suuntaisesti samalla nopeudella niin lasketaanko tosi tuuli mitatusta suhteellisesta tuulesta nopeudella 0kn vai 10kn. Mielestäni ei voi olla nopeudella 0kn koska nopeutta mitatan suhteessa liikkuvaan ilmaan (oma liike ja tuuli), ko. esimerkissä (sinällään ehkä ei realistinen mutta asia helpompi ymmärtää ääriesimerkillä) suhtteelinen tuuli olisi = tosituuli mikä ei varmasti pidä paikkaansa kun liikutaan 10kn nopeudella ilman suhteen.

tosituuli kirjoitti:

Voisitkohan perustella erikoista väitettäsi että tosituulen laskentaan ei tarvita nopeutta pohjan suhteen (oletan että tarkoitit tätä) vaan veden suhteen.

Esim jos veden virtaus on 10kn ja vene liikkuu sen suuntaisesti samalla nopeudella niin lasketaanko tosi tuuli mitatusta suhteellisesta tuulesta nopeudella 0kn vai 10kn. Mielestäni ei voi olla nopeudella 0kn koska nopeutta mitatan suhteessa liikkuvaan ilmaan (oma liike ja tuuli), ko. esimerkissä (sinällään ehkä ei realistinen mutta asia helpompi ymmärtää ääriesimerkillä) suhtteelinen tuuli olisi = tosituuli mikä ei varmasti pidä paikkaansa kun liikutaan 10kn nopeudella ilman suhteen.

Lue lisää

Purjehtijaa ei kiinnosta (juurikaan) tuuli pohjan suhteen, sillä vene liikkuu veden ja ilman rajapinnassa. Jos määränpää on 10 kn myötävirrassa ja tuuli pohjan suhteen on 0 kn, on purjehtijan mielestä perille 10 kn vastatuuli, jossa saa 10 kn lisävauhdin virrasta. Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta.

Mittaristoissa on aina TWA ja TWD määritelty veden suhteen. Joissan on lisäksi mahdollisuus laskea tuuli pohjan suhteen eli GWD.

Antilla_36 kirjoitti:

Olen hieman eri mieltä Joken kanssa. Kun nopeuden ottaa GPS:stä tulee huomioiduksi veneen todellinen nopeus ja kulkusuuntakin eli sorto , virta yms. Myöskään lokin virheet aallokossa tai anturin likaisuus eivät vaikuta. Esim. kovassa aallokossa kryssiessä loki näyttää yleensä paljon suurempia lukemia, kuin gps. Tällöin saa aivan virheellistä tietoa, kun yrittää hakea parasta vmg vauhtia. Itse ainakin kisassa pyrin pääsemään paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti ja nimen omaan maan suhteen.

Lue lisää

Jos on virtaa, kuten lähes aina on jonkin verran, ajat väärää targettia pohjan suhteen nopeuksilla. Virta voi olla toisella halssilla vastaan ja toisella sivusta, jolloin vastavirtaan pitää ajaa pohjan suhteen virran verran hitaampaa targettia optimoidakseen kryssivauhdin.

Joakim1 kirjoitti:

Purjehtijaa ei kiinnosta (juurikaan) tuuli pohjan suhteen, sillä vene liikkuu veden ja ilman rajapinnassa. Jos määränpää on 10 kn myötävirrassa ja tuuli pohjan suhteen on 0 kn, on purjehtijan mielestä perille 10 kn vastatuuli, jossa saa 10 kn lisävauhdin virrasta. Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta.

Mittaristoissa on aina TWA ja TWD määritelty veden suhteen. Joissan on lisäksi mahdollisuus laskea tuuli pohjan suhteen eli GWD.

Lue lisää

Nyt putosin kärryltä.
"Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta." Tuossa tilanteessa nostaisin piihin, laskisin purjeet ja antaisin myötävirran viedä perille. Ei ole läheskään sama tilanne kuin 0 kn virralla.

Sen hyväksyn, että tuuli pohjan suhteen on virtatilanteessa eri juttu kuin veneen mittaama tuuli.

virta.vie kirjoitti:

Nyt putosin kärryltä.
"Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta." Tuossa tilanteessa nostaisin piihin, laskisin purjeet ja antaisin myötävirran viedä perille. Ei ole läheskään sama tilanne kuin 0 kn virralla.

Sen hyväksyn, että tuuli pohjan suhteen on virtatilanteessa eri juttu kuin veneen mittaama tuuli.

Lue lisää

Purjeet laskemalla tuuli painaisi sinua vastavirtaan ehkä solmun vauhtia ja sinulla ei olisi ohjailuvauhtia. Etenisit siis jonnekin päämäärän suntaan hallitsemattomasti n. 9 kn pohjan suhteen.

Minä taas luovisin ja saavuttaisin 6 solmun kryssivauhdin sekä yli 4 solmun VMG:n veden suhteen. Pohjan suhteen siis etenisin yli 14 solmua kohti päämäärää.

Joakim1 kirjoitti:

Purjehtijaa ei kiinnosta (juurikaan) tuuli pohjan suhteen, sillä vene liikkuu veden ja ilman rajapinnassa. Jos määränpää on 10 kn myötävirrassa ja tuuli pohjan suhteen on 0 kn, on purjehtijan mielestä perille 10 kn vastatuuli, jossa saa 10 kn lisävauhdin virrasta. Vene liikkuu veden suhteen aivan kuin olisi 10 kn vastatuuli ja 0 kn virta.

Mittaristoissa on aina TWA ja TWD määritelty veden suhteen. Joissan on lisäksi mahdollisuus laskea tuuli pohjan suhteen eli GWD.

Lue lisää

Eikös tuossa esimerkissä esim TWS ole 10kn vaikka todellisuudessa se on 0kn. Jos tuulimittari saa nopeustiedon gps:stä, niin silloin TWS on 0kn, mikä on täysin oikein. Jos taas tuota AWS:ssää käyttää hyväksi purjeilla, niin nopeustieto gps:ltä antaa eri luovikulman, kuin lokista saadulla nopeudella eli paras VMG ei löydykkään enää mittareista toisin, kuin gps:n antamalla nopeustiedolla. GPS nopeus kohdetta kohti on todellinen paras vauhti, kun lokinopeudesta saatu antaa vain parhaan VMG:n oletettuun ja siis virheelliseen tuuleen nähden.

Joakim1 kirjoitti:

Purjeet laskemalla tuuli painaisi sinua vastavirtaan ehkä solmun vauhtia ja sinulla ei olisi ohjailuvauhtia. Etenisit siis jonnekin päämäärän suntaan hallitsemattomasti n. 9 kn pohjan suhteen.

Minä taas luovisin ja saavuttaisin 6 solmun kryssivauhdin sekä yli 4 solmun VMG:n veden suhteen. Pohjan suhteen siis etenisin yli 14 solmua kohti päämäärää.

Lue lisää

Minulla SOG olisi 15,1 solmua ja COG 15 astetta ohi päämäärän (ollessani reittiviivan päällä). Tuosta jo selviääkin hyvin miksi GPS on väärä tieto tosituulitietojen pohjaksi. Ei sen perusteella voi ajaa mielekkäitä kryssikulmia ja vauhteja.

Tiedän, että veneeni kulkee 6 solmua 40 asteen tosituuleen 10 kn kryssillä. Se pätee virrasta riippumatta, kun tuulitiedot lasketaan kompassin ja lokin perusteella. Suomessa virrat ovat tyypillisesti selvästi alle solmun, joten ero ei ole kovin näkyvä.

Mitä tulee A36:n mainitsemaan sortoon, GPS ei pelasta tilannetta, koska suhteellinen tuuli mitataan kuitenkin veneen keskilinjan suhteen. Sortoa vaaditaan korjauksena tosituulen laskennassa riippumatta siitä otetaanko nopeus tai suunta GPS:stä vai lokista ja kompassista.

Suomessa GPS on kyllä hyvä väline todellisen kryssikulman tarkistamiseen. Parhaiten se onnistuu trackistä muutaman vendaparin kulmat mittaamalla.

Antilla_36 kirjoitti:

Eikös tuossa esimerkissä esim TWS ole 10kn vaikka todellisuudessa se on 0kn. Jos tuulimittari saa nopeustiedon gps:stä, niin silloin TWS on 0kn, mikä on täysin oikein. Jos taas tuota AWS:ssää käyttää hyväksi purjeilla, niin nopeustieto gps:ltä antaa eri luovikulman, kuin lokista saadulla nopeudella eli paras VMG ei löydykkään enää mittareista toisin, kuin gps:n antamalla nopeustiedolla. GPS nopeus kohdetta kohti on todellinen paras vauhti, kun lokinopeudesta saatu antaa vain parhaan VMG:n oletettuun ja siis virheelliseen tuuleen nähden.

Lue lisää

Jos päämäärään on kryssi veden suhteen mitatussa tuulessa, nopeimmin sinne pääsee ajamalla veden suhteen parasta VMG:tä, vaikka se ei kerrokaan "oikeaa" päämäärän lähestymisnopeutta.

Tuuli pohjan suhteen tulee kiinnostavaksi vasta sitten kun on joku tieto sen tai virran muuttumisesta. Kokonaisuus menee sitten jo varsin mutkikkaaksi parhaan reitin ja ajotavan kannalta, mutta lähtökohtana on kuitenkin ylläpitää VMG veden suhteen ja valita reitti ennusteiden mukaan.

Antilla_36 kirjoitti:

Eikös tuossa esimerkissä esim TWS ole 10kn vaikka todellisuudessa se on 0kn. Jos tuulimittari saa nopeustiedon gps:stä, niin silloin TWS on 0kn, mikä on täysin oikein. Jos taas tuota AWS:ssää käyttää hyväksi purjeilla, niin nopeustieto gps:ltä antaa eri luovikulman, kuin lokista saadulla nopeudella eli paras VMG ei löydykkään enää mittareista toisin, kuin gps:n antamalla nopeustiedolla. GPS nopeus kohdetta kohti on todellinen paras vauhti, kun lokinopeudesta saatu antaa vain parhaan VMG:n oletettuun ja siis virheelliseen tuuleen nähden.

Lue lisää

Purjehtijan kannalta se 0 kn on täysin väärin. Silloinhan oltaisiin lillumassa pläkässä eikä olisi tietoa tuulensuunnasta päämäärään, kun sinne käytännössä on keskituulen kryssi.

Ehkä vielä pahempi tilanne olisi 5 kn myötätuuli pohjan suhteen. Nyt sitten purjehtija luulisi tuulimittarin perusteella, että päämäärään olisi kevyt lenssi, kun todellisuudessa on kevyt kryssi. VMG:n pitää siis olla positiivinen eikä negatiivinen!

Suomessa erot eivät koskaan ole noin suuria, mutta edelleen "oikein" on se veteen referoitu tuuli.

Joakim1 kirjoitti:

Purjehtijan kannalta se 0 kn on täysin väärin. Silloinhan oltaisiin lillumassa pläkässä eikä olisi tietoa tuulensuunnasta päämäärään, kun sinne käytännössä on keskituulen kryssi.

Ehkä vielä pahempi tilanne olisi 5 kn myötätuuli pohjan suhteen. Nyt sitten purjehtija luulisi tuulimittarin perusteella, että päämäärään olisi kevyt lenssi, kun todellisuudessa on kevyt kryssi. VMG:n pitää siis olla positiivinen eikä negatiivinen!

Suomessa erot eivät koskaan ole noin suuria, mutta edelleen "oikein" on se veteen referoitu tuuli.

Lue lisää

En kyllä vieläkään taivu. Jos tosituuli on oikeasti nolla, niin eikö silloin ole hyvä, että TWS on nolla eikä 10kn? AWS on sitten 10kn suoraan edestä kuten pitääkin. Eli kaikki tiedot mittarilta ovat oikein. Luovilla tiedän gps:n avulle millä kryssikulmalla lähestyn kohdetta nopeiten ja taas kaikki on oikein. AWS on purjeisiin vaikuttava voima jota tietenkin käytän kisatessa. Nyt kun tuulimittari on kytketty lokiin, niin et itseasiassa tiedä virrasta mitään vaan kuvittelet tuulen olevan kovempi. Kun sitten poistut virta-alueelta, niin kuvittelet tuulen vain hiljenneen.

Antilla-36 kirjoitti:

En kyllä vieläkään taivu. Jos tosituuli on oikeasti nolla, niin eikö silloin ole hyvä, että TWS on nolla eikä 10kn? AWS on sitten 10kn suoraan edestä kuten pitääkin. Eli kaikki tiedot mittarilta ovat oikein. Luovilla tiedän gps:n avulle millä kryssikulmalla lähestyn kohdetta nopeiten ja taas kaikki on oikein. AWS on purjeisiin vaikuttava voima jota tietenkin käytän kisatessa. Nyt kun tuulimittari on kytketty lokiin, niin et itseasiassa tiedä virrasta mitään vaan kuvittelet tuulen olevan kovempi. Kun sitten poistut virta-alueelta, niin kuvittelet tuulen vain hiljenneen.

Lue lisää

No ei, koska 10 kn on se, jonka perusteella tulee target nopeus, purjevalinta jne. Joku voi tietysti käyttää noihin suhteellista tuulta, mutta vaikeaksi menee vaikkapa lenssiltä kryssille kääntyessä hahmottaa millainen keli on kryssillä lenssin suhteellisen tuulen avulla.

Minä en koskaan käytä AWS:ää mihinkään, mutta kai sitäkin joku käyttää. AWAa käyttää jo useampi, mutta itse suosin TWA:ta.

Tietysti näet SOGin ja lokin erosta, että virtaa on. Vähänkään paremmat mittaristot osaavat laskea virran suunnan ja nopeuden lokin, kompassin, SOGin ja COGin erojen perusteella. Ja osaavat ne tosiaan laskea sen tuulen suunnan ja nopeuden pohjan suhteenkin, mutta sitä en ole koskaan nähnyt mittaristossa esillä missään veneessä. Reitinvalinnan työkaluna se on hyödyllinen, jos on käytössä virta- ja tuuliennusteet.

No eipä tässä kannata kinata, kukin tavallaan. Me käytämme kyllä kryssillä kisa First 36.7:ssa ja omassanikin aina AWS ja AWA tuulitietoa. Mielestäni on paljon helpompaa, jos mittarit näyttävät oikein suhteellisen ja tosituulen. Kytkemällä tuulimittarin GPS:iin on mittarin näyttämä tosituuli ja suhteellinen tuuli aina oikein. Jos nopeus tulee lokilta tuulimittariin, niin tuossa esimerkissäsi on virhe aivan valtava. Itselläni on plotterinäytössä kisassa koko ajan näkyvissä AWS, AWA, TWS ja TWA sekä SOG ja nopeustieto tulee GPS:ltä. Tosin omassani en edes saa lokitietoa järjestelmään,. Loki kun on jo 38 vuotta vanha ;-)

Itse olen päätynyt siihen, että keskimäärin virrasta johtuva virhe gps-pohjaisessa nopeustiedossa on pienempi kuin kallistuksesta, aallokosta, sorrosta ja kalibrointivirheestä johtuva virhe loki-pohjaisessa nopeustiedossa. Näin ainakin kotivesillä. Lokin virhenäytön pienentäminen on kyllä mahdollista, mutta työlästä.

elama.on.tata kirjoitti:

Nauti siitä. Meillä lokin ja GPS:n ero vaihtelee 0-1 solmua. Kallistus ja aallokko vaikuttaa mahdollisen virran lisäksi. Ns. laatuvene.

Minusta alkaa vaikuttamaan siltä, ettei teistä bittinikkareista yksikään tajua purjehduksesta mitään.

Noinhan maajussi tuulta mittailee. Riittää hänen tarkoituksiinsa oikein hyvin.

Kyllä sellaisiakin vielä on, mutta helpoiten tuulimittarin saa pienellä kännykän liittimeen tökättävällä lisäkkeellä. Ei maksakaan paljoa.

nykyratkaisu kirjoitti:

Kyllä sellaisiakin vielä on, mutta helpoiten tuulimittarin saa pienellä kännykän liittimeen tökättävällä lisäkkeellä. Ei maksakaan paljoa.

Katso venelehti 6/2016 siellä vertailtu noita käsilaitteita

Totta joka sana. Tuuliperäsin ajaa sitä patemmin, mitä enemmän tuulee. Autopilotti taasen päin vastoin. Tuuliperäsimen ajo on autopilottiin verrattuna suuripiirteisempää, ei asteen tarkkuutta. Hilaisessa tuulessa ja isossa aallossa myötäiseen autopilotti ajaa tarkemmin.. Pitäisi olla molemmat ja autotallissani lojuu 2 erilaista. Nykyveneissä ongelma on peräpeilin muotoilu. Tein juuri viikon töitä asentaakseni tuuliperäsimen mutta kesken jäi.