Maakuntauudistuksen painopisteissä tulisi huomioida pari kokonaisuutta kuvaavaa seikkaa:
Suomessa sijaitsevat EU-alueen viimeiset paimentolaiset, joilla on käytössä noin 1/3 koko maan pinta-alasta.
Sen sijaan n 2,5 miljoonaa suomalaista asuu alati kehittyvällä n 8% kokoisella rannikkokaistalla... ja tälle kehittyvälle alueelle muuttaa lisää väkeä päivittäin.
Maalaisliiton maakuntauudistuksen lähtökohdat eivät huomioi näitä olennaisia seikkoja.
Suomessa sijaitsevat EU-alueen viimeiset paimentolaiset, joilla on käytössä noin 1/3 koko maan pinta-alasta.
Sen sijaan n 2,5 miljoonaa suomalaista asuu alati kehittyvällä n 8% kokoisella rannikkokaistalla... ja tälle kehittyvälle alueelle muuttaa lisää väkeä päivittäin.
Maalaisliiton maakuntauudistuksen lähtökohdat eivät huomioi näitä olennaisia seikkoja.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kun katsellaan Euroopan väestöpohjakarttaa, niin voi aika nopeasti nähdä, että Euuropan talouden ydin sijaitsee Saksassa. Muiden maiden väestöpohjat erityisesti etelässä ja pohjoisessa sekä idässä painottuvat Saksaan päin. Esimerkiksi Italian talouden paino on pohjoisessa ja eteläinen Italia on heikosti kehittynyttä maanviljelysaluetta. Välimeren maissa meriyhteys ei ole yhtä merkityksellinen kuin pohjoisessa. Välimeren toisella puolen sijaitsevat huonot markkinat, joiden kysyntävoima on vähäinen.
Suomessa meriyhteys on tärkeä ja siksi rannikkokaistalla asuu niin suuri osa suomalaisista. Suomessa on kuitenkin paljon potentiaalia myös idän suuntaan, mutta tämä kehitys katkesi joitakin vuosia sitten kauppapakotteiden vuoksi. Pitkällä aikavälillä itäiselläkin Suomella on mahdollisuutensa, jos Venäjän kauppa alkaa normalisoitua. Pohjoisessa taas matkailu on alkanut vetää ja pohjoiset meriyhteydet saattavat olla tulevaisuudessa merkityksellisiä. Pohjoisessa Suomen väestöpohja on vaan niin onneton, että se asettaa kasvulle rajansa. Ihmiset eivät halua elää pakkasten keskellä erämaissa vuoden läpeensä. Tai siis aika harva ihminen haluaa asua.
Missään tapauksessa Suomea ei kannata suunnitella maatalouselinkeinon pohjalta. Sen aika on mennyttä, vaikka ilmasto voikin muuttua suomalaiselle maataloudelle nykyistä otollisemmaksi. Väestö liikkuu toimeentulon perässä. Hallitusten tulisikin aina uudistusten edessä tarkastella suuria megtrendejä eikä alkaa ehdoin tahdoin vastustamaan niitä kuten Kepu on vuosikaudet tehnyt. Suomalaisille ei ole varaa sellaiseen, koska meillä ei ole sellaisia luonnonrikkauksia kuin esim. Norjalla. Sen vuoksi kannattaa kuunnella Jan Vapaavuoren tapaisia reaalipoliitikkoja, jotka tunnustavat kylmät tosiasiat eivätkä ala romantosoimaan menneiden aikojen haavekuvilla.
Itse kannatan SDP:n vahvaa aluepolitiikkaa tukevaa linjaa.
Olin kuulemassa SDP:n presidenttiehdokasta viikonloppuna kun hän vieraili Keski-Suomessa. Haataisen sanoma oli selvä ja hyvin vahva: koko Suomi tulee pitää asuttuna ja elinvoimaisena. Presidentti ei tietysti asiaa suoraan ole päättämässä, mutta mielipidejohtajana voi luoda asenneilmastoa jossa aluepolittiikkaa ei unohdeta. Haatainen saattaakin saada ääneni, vaikken hänen feminististä ulkopolitiikkaa ymmärrä
Antti Rinne puolestaan on vahvasti puolustanut mm. junaliikenteen turvaamista harvaan liikenöidyilläkin rataosuuksilla ja haja-asutusalueella valtion varoin, tästähän saatiin näyte mm. viime viikolla välikysymyskeksustelussa.
Keskusta on Sipilän toimesta valunut yhdeksi kaupunkipuolueeksi vihreiden ja kokoomuksen seuraan, niinpä näyttää, että maaseudun asiaa ajavat enää SDP ja Perussuomalaiset. SDP on tässä uskottavampi, onhan sillä näyttöjäkin mm. Lipposen ajoilta kun yhteisöveron tasausjärjestelmä saatiin vahvasti maaseutukuntia suosivaksi, siihenkään ei Keskusta kyennyt.
Rinne on myös puolustanut pikkukuntien ja haja-asutusalueen palveluja sote sotkuissa. Rinne ja SDP on maaseudun turva jatkossakin, siihen luotamme. Yksityistäminen vie palvelut sieltä missä ne eivät ole hyvä pisnes, ne pitää turvata julkisin varoin kaikkialle maahan kuten SDP vaatii.
Olet sivistynyt maaseudun asukas, joka on siis huomannut, että SDP olisi paljon parempi puolue ajamaan maaseudun etuja kuin Kepu. Todellisuudessahan kansalaiset maaseudulla äänestävät ylivoimaisesti eniten Kepua eli he ole joko havainneet samaa kuin sinä tai sitten älynneet koko asiaa.
Kiitos vaan.
Kepua ei maseudullakaa äänestetä suinkaan eniten, jostain kummasta sellainen harha on syntynyt, ja sitä hoetaan totuutena. Todellisuudessa maaseutu on hyvin moniarvoinen, poliittisestikin. Täällä on opittu tekemään työtä ja päätöksiä yhdessä, toisin kuin kaupungeissa, joissa lähinnä urputetaan. Se joka urputtaa kovimmin, saa parhaan kannatuksen. Noloa. Yhteistyöllä tämä maa nousee
Monella pienellä paikkakunnalla SDP ja/tai SKDL, silloin kun olivat voimissaan, olivat ne suosituimmat puolueet. Ikävä kyllä SDP:n kannatus on huvennut, meidänkin paikkakunnalla se oli suurin vielä ennen tämän valtuustokauden alkua, nyt Keskusta on yhden paikan verran demareita suurempi.
SDP menettikin vaaleissa kaupunkilaisten äänet, ne taisi mennä vihreille, sillä Kepu hävisi niinikään vaaleissa. Maaseudulla tilanne säilyi kutakuinkin ennallaan, SDP toki menetti täälläkin.
Ihmiset alkavat unohtamaan ne Lipposen aikaansaamat suuret tulonsiirrot maaseutupitäjiin, puhumattakaan SDP aikanaan aikaansaamaa maataloustukijärjestelmästä. Rinteen viestintä ei ole parasta mahdollista, ja nuo hänen puheensa maaseudun tukemisesta ja koko Suomen asuttuna pitämisestä jäävät samalla tavalla heikosti huomatuksi tai väärin ymmärretyksi kuin moni muukin viesti.
Haataisen puheet sen sijaan olivat teräviä ja selkeitä, hyvä että presidenttiehdokkaissa on maasedunkin asiaa ajava ehdokas.
Minä taas arvioisin, että käsitys siitä, että Kepua äänestetään maaseudulla eniten ja suoraan sanoen selvästi eniten perustuu ihan vaan vaalituloksiin. Kylmät numerot puhuvat puolestaan. Suomessa on jopa kuntia, missä yli puolet äänestäjistä valitsi Kepun. Koko maaseutu näyttää kartalla täysin Kepun vihreältä, kun kartta on laadittu alueen suurimman puolueen mukaan. Näin on varsinkin silloin, kun ollaan Tampereen pohjoispuolisisessa Suomessa.
Aika mielenkiintoista on kuulla Lipposen aikaansaamista tulonsiirroista maaseudulle. Kumma kun nämä asiat eivät ole oikein ottaneet tulta maaseutuväestössä. Maataloustuki oli aikoinaan tarkoitettu vain hätäaputueksi, kun sotien jälkeen oli pulaa elintarvikkeista. Kun tilanne normalisoitui demarit eivät ainakaan halunneet kasvattaa maataloustukia. Maataloustukipolitiikan omi itselleen Kepu, joka siis tässäkin teki hallaa koko kansalle. Demarien johtamana maatalouspolitiikka olisi varmaankin järkevöitynyt ja lähtenyt oikeaan suuntaan.
Länsirannikolta ainakin kusetettuja autotehtaalle värvättyjä lähtee päivittäin kotia kohti itä-
ja pohjois-suomeen.
Nykyistä realismia:
Suomen sisäinen muuttoliike korkeimmillaan kymmeneen vuoteen
Suomalaisista 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai niiden liepeillä.
Kaupungistumisen tahti on kova.-ESS
EU:n taantuneita alueita luonnehtii alhainen tulotaso, korkea työttömyys sekä maatalouden ja teollisuuden korkea työvoimaosuus.
Lisäksi näillä alueilla on suhteellisen vähän nuorisoa, mikä heijastaa muuttoliikkeen suuntautumista toisille alueille, sekä alhaista syntyvyyttä. Väestön tiheys on usein alhainen johtuen alueiden maaseutuluonteesta. - ec.europa.eu/regional_policy
Juu. Kaupungit kasvaa Oulu, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Rovaniemi alkaa olemaan jo pienen maakunnan kokoisia kuntaliitosten myötä, susiakin niissä asustaa enemmän kuin Ahvenanmaan pienimmissä kunnissa on asukkaita.
Tässä se ongelma laskuissa onkin. On kiva sanoa, että kaupungeissa "ja niiden liepeillä", koska tämä "liepeillä" sisältää suuren osan sellaista haja-asutusta, joka on ollut paikallaan iät ajat ja kaupunki on vaan laajentunut lähemmäksi. Kun tämä "liepeillä" -väestö lasketaan kuuluvaksi kaupunkiin, saadaankin koko porukasta kaupunkilaisia, kun "lievettä" vähän pidennetään. Ja Vapaavuoren esityksissä ainoana pointtina oli se, että Helsinkiä ei kiinnosta muu Suomi ja jos samaan kasaan saadaan muutkin isot kaupungit, voidaan kokonaan irtisanoutua tarjoamasta palveluja maakunnille tai edes kaupungin "liepeille".
Teollisuudella menee nyt hyvin, reipasta kasvua edellisestä vuodesta
http://tilastokeskus.fi/til/tlv/2017/06/tlv_2017_06_2017-09-14_fi.pdf
Teollisuuden kasvu sijoittuu laajalle alueelle maassamme, kasvun painopiste on ollut Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa (metsä), Pirkanmaalla ja VarsinaisSuomessa (konepajat, laivat, autot) sekä Lapissa (matkailu). Uusimaa sijoittuu kutakuinkin maan keski-arvon paikkeille, Uudenmaan teollisen tuotannon kärki on Nesteen jalostamo Porvoossa joka tuo kemianbteollisuuden kasvusta ison osan.
Murheenkryyni on Helsinki, jossa ei ole vientiteollisuutta, jonka matkailu ei kasva siinä määrin kuin maassa keskimäärin, ja jonka asumismenot yhteiskunnalle ovat kohta tähtitieteelliset.
Vapaavuori onkin hoksannut Helsingin armottoman ahdingon, ja huutaa nyt koko maata apuun. Isoimpien kaupunkien edustajat jo lupautuivatkin Helsingin auttamistalkoisiin, siis tukevat Vapaavuorta valtionavustusten ja muiden tukiaisten ohjaamisessa enenevässä määrin isoihin kaupunkeihin. Omillaan kun ne eivät pärjää, Turkua, Tamperetta ja Oulua lukuunottamatta.
teollinen kasvu... onko tukholmassa merkitsevästi raskasta teollisuutta, entä sydneyssä tai new yorkissa? miten lontoossa?
raskas teollisuustuotanto sijoittuu lähelle raaka-aineita kun taas niiden yhtiöiden tieto-intensiivisemmät tehtävät kuten johtaminen, suunnittelu, myynti- ja markkinointi sijoittuvat luontevasti kaupallisiin keskuksiin.
lapsellista ja surullista kaunaa ja kateutta....
Itse asiassa mm. Tukholmassa on teollisuutta paljonkin, ainakin suhteessa Helsinkiin, samoin Sydneyssä. Lontoo on Euroopan finanssikeskus, jonka asema Brexitin myötä heikkenee.
jaaa-a haluatko ehken tarkentaa väittämääsi tukholman ja sydneyn raskasta teollisuutta
Helsingin hitaampi kasvu teollisuuden kiihdyttäessä on luonnollista. Helsinki satsaa palveluihin ja on jo pitkään, etenkin vihreiden toimesta mutta muutoinkin, karkottanut tuotannollista toimintaa muualle. Duunari ei sovi cityvihreään kaupunkikuvaan.
Teollisuuden jalostusarvo työntekijää kohden on jopa 50 prosenttia korkeampi kuin yksityisissä palveluyrityksissä, joten nyt kun teollisuus kasvaa kohisten, myös jalostusarvo nousee nopeasti suhteessa työntekijämäärään näissä teollisuusmaakunnissa. Kun mukaan otetaan Helsingin iso matalan jalostusasteen julkinen palvelusektori, jossa jalostusarvo on vielä yksityistä palvelutuotantoakin paljon matalampi, tilastoitu kasvu pysyy matalana. Teollisuudessa yksi uusi työpaikka merkitsee puoltatoista yksityistä palvelutyöpaikkaa ja kahta julkisen sektorin työpaikkaa Helsingissä. Vientituloista puhumattakaan, niitähän ei esim julkinen sektori tuo lainkaan.
Pankkomajuri voisi hiukan tarkentaa tuota väitettään Tukholman ja Sydneyn teollisuudesta, edes Helsinkiin suhteutettuna.
Teollisuus on ssanut jälkijunassa, muualla jo hiipumassa olevasta nosteesta pikku pompun, eikä sen varaan kannata tulevaisuuttaan rakentaa, eikä ainakaan noita helvetinkoloja, suurkaupunkeja, joissa ainostaan kurjuus tiivistyy.
Se on se mainostamasi "palvelurakenne" jota väitteesi mukaan Helsinki kovasti on kehittänyt, minusta se näyttää lähinnä idioottien verovarojen poltolta - ja tuo Helsingin pormestari, voi jumalauta mitä typeryshovia oikein pitkin suomea ollaan keräämässä kaupunkeihin.
Meneppä Tuksolmassa busilla Kistaan (metro menee maan alla) ja katso omin silmin siinä matkalla, tai junalla Sollentunaan, sama suunta. Tai mene vaikka Karoliinisen sairaalan alueelle aivan keskustassa, siinä on isoja lääketehtaita ja muita biokemian laitoksia, siis aivan tuotannollisessa tehtävässä.
Sulla on kyllä käsitteet ja asiat iloisesti sekaisin ...
julkisen sektorin suuruudesta aika suurella todennäköisyydellä maalla sijaitsevan kotikuntasi suurin työnantaja on todennäköisesti julkinen sektori....
Uudet työpaikat syntyvät tulevaisuudessa valtaosin pk-yrityksiin, joissa liiketoiminnan ja työn organisoitumisen takia osaamisen tarpeet ovat erilaisia kuin suuryrityksissä.
- olennainen kysymys kuuluukin minne syntyvät nuo uudet pk- yritykset?
- otappa selvää minne syntyy lukumääräisesti eniten pk-yrityksiä!
Kasvaviksi aloiksi on nimetty eri yhteyksissä muun muassa teolliseen toimintaan yhdistettävät palvelut, vihreä energia, tieto- ja viestintäteknologian nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen, terveysteknologia, kauppa, liike-elämän palvelut sekä hoito- ja hoivapalvelut ja muiden erilaisten ja laajemmin ymmärretty-jen hyvinvointipalvelujen tuotanto.
- ja taas, missä on suurin tarve näille palveluille? missä on kapasiteettia suunnittelulle?
mieti kovasti! missä ovat näiden yritysten luontaiset ekosysteemit?
Viime aikoina menestystarinoita on syntynyt erityisesti tieto- ja viestintäteollisuuteen liittyvillä palvelualoilla, kuten peliteollisuudessa.
- ja missäköhän nämä ovat syntyneet?
Lähteenä sama - hohhoijaa- virkamiestyöryhmän - muistio kuin sulla (sic)
Busila voi menä. Siitä huolimatta teollisuus on minimaalista Tukholmassa, kuten muualakin suurkaupungeissa. Nuo ovat lähinnä yliopistollisia tutkimuskeskuksia, eivätkä varsinaiseen tuotantoon suuntautuvia laitoksia.
Pari+faktaa+taustaksi.+
taas+sekavaa+höpötystä...+tässä+faktoja:
Kun linkitit noin hienon mainosbrosyyrin Helsingin energiatuotannosta niin pomitaanpa siitä ne faktat
CHP laitoksia on siis kolme, Vuosaaressa, Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Vuosaari polttaa kaasua, Hanasaari ja Salmisaari hiiltä. Aivan, kaikki fossiilisia. Eikä siinä vielä kaikki sanoisi tv-shopin mainos. Pakkasilla tarvitaan lämmön erillistuotantoa, lämpökeskuksissa poltetaan silloin öljyä. Aivan, sekin fossiilista. Päästöiltään pahin energianlähde.
Vaan viherpestäänpä kaikki tuo edellä pössytetty fossiisilla tuotettu energia, kas onhan Helsingissä Kivikon ja Suvilahden aurinkovoimalat. Niiden tuotantoa voi seurata reaaliajassa netissä. Esimerkiksi Suvilahden teho juuri nyt on 15 kW. Aivan, sillähän lämpeää kokonaista kolme saunaa, tai saadaan kymmenen sähkölieden yksi levy lämpiämään. Eilen koko päivän tuotanto oli 116 kWh - jos mittarina köytetään tavanomaista pientä kerrostalokaksiota, niin parinkymmenen huoneiston kulutus tuolla saadaan. Aika pieni osa Helsingin asunnoista...
Semmoista tuotantoa tämmöisenä syysaikana, talvella, kun kulutus on huipussaan, sähköä saadaan sitten hieman vähemmän - kesällä toki enemmän, vaan silloin tarve on vähäisempää.
Ai niin, mutta onhan päästötöntä tuulivoimaa ja vesivoimaa, tosin kaukana Helsigistä. Niin, päästötön tuotetaan muualla, fossiilisia poltetaan kaupungissa.
Hyvä brosyyri, kertoi tuollaisen totuuden.
sinussa+on+selvää,+tupailloissa+koulittua,+pikku-+kepulipoliitikon+ainesta+siksi+sujuvasti+siirryt+lume-argumentaatiossasi+sivujuonteisiin+ja+negaatioihin.
Tarkennetaan+kun+näemmä+et+ymmärtänyt
tuot ihan itse tuon vihreän energian mukaan höpinöihisi
tää menee nyt ihan lastentarha-tasolle sun kanssas mutta ei kai mikään yhtiö rajaa toimintaansa kotikuntaansa jos on mahdollisuus laajempaan toimintaan.
liikavaihto kirjautuu tottakai yhtiön kotikuntaan... mitä yrität sanoa ?
ihan niinkuin globaaleilla yhtiöilläkin.
Älä+lässytä+niin+ei+mene+lastentarha+tasolle.
ilman etelän johtoa, R&D-suunnittelua, myynti ja markkinointia homma kun ei onnistu.
yrityksen pärjäämisen kannalta ei ole (aina) olennaista missä tuotanto tapahtuu.
iso osa raskaasti tuetuista maidontuottajista ei myisi yhtikäs mitään jollei olisi valiota., kaivosten liikevaihto kirjataan enimmäkseen ulkomailla... maakunnat ovat hieman banaanivaltioita muistuttavia raaka-ainetuottajia joihin monasti sijoittuvat isompien yritysten työvoima- ja raaka-aineintensiiviset matalamman osaamistason operatiiviset tehtävät.
miksi lapin positiivisesti kehittyvä turismi tarvitsee sesonkien asiakaspalvelutyövoimansa etelästä tai ulkomailta?
vaikka kyseessä ovat vain perustason suoritteet.
toki maakunnissakin on korkeamman tason osaamista mutta niiden yritysten kotimaan päämarkkina-alue ei ole kotikunta.
näin on vaikka mikko kärnä kuinka itkisi...
Nyt puhuttiinkin tuottavuudesta, tuotteen jalostusarvosta.
Teollisuuden jalostusarvo työntekijää kohden on jopa 50 prosenttia korkeampi kuin yksityisissä palveluyrityksissä, ja kaksi kertaa parempi kuin julkisen sektorin palveluissa. Siis yksi tuonti modernissa tehtaassa tuo koko yhteiskunnalle kaksi kertaa niin paljon tuottoa (lisäarvoa) kuin yksi tunti virastossa tai puolitoista tuntia siellä markkinointifirmassa. Uudestakaupungista lähtevä uusi auto luo parempaa tuottoa ja enemmän rahaa kuin Helsingissä istuva ministeriön tutkiva virkamies. Rakentamisessa, vaikka onkin yksityistä toimintaa pääosin, tuottavuus on myös matalaa, onhan se käsityötä edelleen.
Helsingin veto on nyt hurjassa rakentamistahdissa, kaupan ym. palvelualojen lisäätyneissä töissä ja kasvavassa julkisen sektorin osuudessa siellä, kiitos valtion satsausten. ITC sektori, joka oli vahva vielä 10 vuotta sitten, on hiipunut, sen kasvu on edelleen miinuksella muutamasta pelifirmapoikkeuksesta huolimatta. Helsinki siis on heikomman tuottavuuden alojen paikka, vientitoiminta on pitkälti matkailua ja konsultointia (palveluja) näitä muutamaa pelifirmaa unohtamatta.
On kai aika turhaa vertailla teollisen tuotannon ja "officessa" istuvien virkamiesten "tuottoa", sehän ei ole vertailukelpoista millään asteikolla - siksi myös kohtalaisen turhaa.
Oliskin kaikkien kannalta parasta, kun päästäisiin irti näistö typeristä "laskennallisista" tuottokaavioista ja muutenkin suurimmasta osasta "tilasdtointeja", jotka ovat vain "valhekäyttöön" rakennettuja, eikä niillä ole reaalimaailmassa mitään käyttöä - kuin kusettaa tarvittaeassa, ja yleensä maksajia - veronmaksajia.
Näitä tuottavuuksia nyt kuitenkin verrataan, ja jostain on saatu hokema, että siellä toimistossa tehtävä ajatustyö olisi kaiken tuottavinta. Tai siis se hokema tulee siitä, kun tuottamatonta työtä jos sitäkään useimmiten tekevät cityvihreät pitävät itseään niiiin paljon muita parempina.
Huipputuottavaa toimistotyötä voi olla jonkun huvitteluun tarkoitetun pelin kehittäminen, joka sitten myy kuin häkä ja tuo kehittäjilleen rahaa. Sellaiset duunit ovat kuitenkin poikkeus. Leijonan osa toimistotyöstäkin on tuottamatonta hallintoa tai jotain powerpoint esitysten tekoa, pahimmillaan jonkin poliittisen ideologian lobbausta.
Palvelut ovat toki tärkeitä ja työllistävät hyvin, kuten kaupan menestys osoittaa, mutta ei niidenkään tuottavuus ole huippua. Puhumattakaan rakentamisesta.
Teollisuudessa tuottavuus perustuu tietysti korkeaan automaatioasteeseen, eli juuri siihen mitä nämä hokijat hokevat tarvittavan. Mutta hokijat eivät hyväksy tuloksia silloin kun tulokset tehdään muualla kuin siellä cityssä. Nurkkakuntaisuus elää tänäpäivänä kaupungeissa.
Hyvän tuottavuuden hyvä puoli on se, että varsinkin vientituloja saadaan pienemmällä henkilötyöpanostuksella. Huono puoli taas se, että työllistävä vaikutus on heikko. Automaation kehittyminen onkin jo kääntänyt kiina-ilmiön vastakkaiseksi, tehtaat palaavat Eurooppaan kun niitä pyörittämään ei tarvita entistä määrää ihmisiä vaan robotit hoitelee hommia enenevässä määrin. SIihen perustuu Suomenkin talouden veto, hyvän tuottavuuden tehtaisiin ja konepajoihin.
heheh, ehken teidän maakuntien itseoppineiden taloustietäjien tulisi vakavasti kehottaa ja ohjeistaa maamme yrityksiä , verottajaa ja tilastotieteilijöitä ja -keskusta siitä minne ja miten ko. yrityksien liikevaihto tulisi juuri teidän mielestänne kirjata.
- saksalaisella rahalla rakennettavat autot ja laivat varsinais-suomeen, ulkomaisen kemianteollisuuden pohjanmaalle, kaivostuotanto lappiin, elintarvikkeet raaka-aineet tuottaneisiin maakuntiin jne.
ja samalla voitte kertoa syvällä rinta-äänellä kertoa missä se lisä-arvo oikeasti syntyy :-)
ehdotustenne muutosvaikutuksia odotellessa voitte tutkia tilastokeskuksen statistiikkaa:
1. Uusimaa BKT 78 434 milj €
-> n. 4.5 kertainen seuraavaksi suurimpaan maakuntaan nähden
.
.
.
2. Pirkanmaa BKT 17 337 milj €
3. Varsinais-Suomi BKT 16 206milj €
.
.
muut maakunnat jäävät tässä ihan eri kaliberiin.... ja kyllä per kapita-kuvaajalla edes tuottelias, vauras ja asukasluvultaan lähiön kokoinen Ahvenanmaa ei yllä Uudenmaan lukuun.
ps. BKT on maan tai alueen tulonmuodostuksen mitta, sitä käytetään usein maan tai alueen taloudellisen suorituskyvyn mittana. BKT on kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite, koska se kuvaa hyvin taloudellisen toiminnan laajuutta....
niin siis jotta ymmärtäisimme kokonaisuuden niin kerrottakoon vielä että nuo kolme maakuntaa vastaavat reilusti yli puolesta koko maan bkt sta
kansanedustajia niillä onkin siis aivan liian vähän eli maakuntien satraapit jakavat etelän tienaamat rahat peräkylien ylläpitoon
Heeheeeeh. Kuitenkin suurin osa Helsingin ja pääkaupunkiseudun BKT;stä tehdään aivan muualla kuin Helngissä ja pääkaupunkiseudulla. Sen lisäksi jos Helsinki erotetään tuosta pääkaupunkiseudusta, sen BKT ei näytä kovinkaan mairittelevalta.
Helsingin BKT:stä iso osa tulee mamujen hyysäämisestä, heidän oleskuelun maksamisesta ja asumistuen levittämisestä myös kotomaan kansalaisille. Lähes yhtä iso osa tulee valtion virastojen byrokraattien ylläpidosta.
Edellä mainituista yksikään ei tuo ropoakaan lisää rahaa kansantalouteen, vaan jakavat muualla maassa tienattujen vientitulojen mahdollistamaa kakkua. Tietysti joku Helsingin Satama voi ylpeillä viidellä miljoonalla matkustajalla ja heidän avullaan saaduilla tuloilla, mutta niistäkin viidestä miljoonasta neljä miljoonaa tulee muualta maasta. Silti kaikki kirjautuu Helsinkiin.
Uusimaa on eri juttu kuin Helsinki, Uudellamaalla on mm. Porvoon Jalostamo, joka muodostaa ison osan koko Uudenmaan viennistä ja teollisesta tuotannosta.
erottele tyhjässä päässäsi mitä erottelet
kuten sanottu- kannattaa ohjeistaa asianomaisia tilastoijatahoja ihkaomasta näkemyksestäsi bkt n laskemisen suhteen
Kotikaupungissani talous kehittyy kovaa vauhtia mm. torakoiden tuotanto on nelinkertaistunut viime vuodesta.
On nämä pankkomajurin jutut kohtalaisen säälittäviä avautumisia. No, minkäs teet, kun tietoa ja osaamista ei ole, ei voi hän voi kun paskaa heitellä päällensä.
Olet siis Espoosta, siellähän on aloitettu torakoiden ja muiden höppiäisten kasvatus ihmisravinnoksi.
Kohta on ituhippien aika ohi ja tilalla on hönttöshipit.
Myös luteiden ja HIV:n määrä on jyrkässä kasvussa kotikulmillani.
Siitä on varmastikin henkilökunta laitoksessasi tietoinen ja tekevät asialle kaiken mahdollisen. Luultavasti potilaat suljetulta siirretään toiseen laitoksen ja estetään aktit.
Maailmaa mullistavan kvanttitietokoneen rakentaminen alkaa Suomessa - "Tekisi mahdottomasta mahdollista"
- luonnollisesti Aalto -yliopistossa
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710102200450563_u0.shtml