on pidettävä apostolin neuvon jälkeen, mutta miten?
Mitä tämä termi muuten tarkoittaa ja kuinka se selitetään lestadiolaispiireissä? Elän ns. kristillisessä avioliitossa ja usein on edessä nykyään tilanne, että mua haluttais (hirveesti ) ryhtyä vaimooni, mutta vaimolla ei ole mitään haluja! Mitä minä teen, mikä neuvoksi tässä tuskassa? Onko parasta:
a) Kärsiä naisenpuutetta kiltisti parempien
aikojen toivossa
b) Tyydyttää itsensä kämmenvaltteria käyttäen
c) Ostaa sexikaupasta Barbara ja pelata sillä
d) Juoda 2 l kylmää vettä tai 1 l kirnupiimää
tunteiden jäähdyttämiseksi
e) Kuohita itsensä
f) Aloittaa Helsingin puhelinluettelon
ulkoaopettelu ajatusten siirtämiseksi
ko.ongelmasta
Mistähä muuten vaimon haluttomuus näissä asioissa mahtaa johtua? Pidän itseäni ihan normaalina lesta-miehenä. Itse epäilen hänen jonkin verran pelkäävän uutta raskauden alkua ja pihtaavan siksi. Onkohan muilla lesta-miehillä näitä ongelmia tai tällaista pihtarivaimoa. Muissa asioissa vaimo on ihan OK-tyyppi.
Olen kuullut, että kaikkiin asioihin on lesta-liikkeessä oikeat neuvot!
Mitä tämä termi muuten tarkoittaa ja kuinka se selitetään lestadiolaispiireissä? Elän ns. kristillisessä avioliitossa ja usein on edessä nykyään tilanne, että mua haluttais (hirveesti ) ryhtyä vaimooni, mutta vaimolla ei ole mitään haluja! Mitä minä teen, mikä neuvoksi tässä tuskassa? Onko parasta:
a) Kärsiä naisenpuutetta kiltisti parempien
aikojen toivossa
b) Tyydyttää itsensä kämmenvaltteria käyttäen
c) Ostaa sexikaupasta Barbara ja pelata sillä
d) Juoda 2 l kylmää vettä tai 1 l kirnupiimää
tunteiden jäähdyttämiseksi
e) Kuohita itsensä
f) Aloittaa Helsingin puhelinluettelon
ulkoaopettelu ajatusten siirtämiseksi
ko.ongelmasta
Mistähä muuten vaimon haluttomuus näissä asioissa mahtaa johtua? Pidän itseäni ihan normaalina lesta-miehenä. Itse epäilen hänen jonkin verran pelkäävän uutta raskauden alkua ja pihtaavan siksi. Onkohan muilla lesta-miehillä näitä ongelmia tai tällaista pihtarivaimoa. Muissa asioissa vaimo on ihan OK-tyyppi.
Olen kuullut, että kaikkiin asioihin on lesta-liikkeessä oikeat neuvot!
Vastaukset 95
Vanhimmat
Jumala tuomitsee. Kyllä oikeat neuvot kysyvälle löytyy, mutta nyt taidat esitellä ongelmaasi vika foorumilla. Ainakin EL-lestoilla on neuvot näihinkin ongelmiin, niille, jotka vilpittömin mielin niitä kysyvät! Joten, jos olet todella vilpittömästi neuvoja etsimässä, niin käännypä vaimosi kanssa jonkun luotetun sananpalvelijan puoleen. Kysymyshän on myös vahvasti sielunhoidollinen!
tehtyä huoruuden synti, kun olin vaimoni kanssa aviovuoteessa ja muhinoisen paraillaan ollessa menossa, tulinkin ajatelleeksi erästä nuoruuden ihastustani vähissä vaatteissa? Vaimonikin heti huomasi jotakin, kun huomautti minulle, että keskity vain minuun ja jätä turhat haaveet sivuun! Oliko tuo hetkellinen ajatusmaailman saaste jo tunnon rauhan menetys, vai oliko se vain linnun lento pään yli? Joka tapauksessa täytyy tunnustaa, että vieras ajatus paransi suorituskykyä! Lieneekö tässä sielunvihollisen täky? Mitäs sanotte, enempi ymmärtävät? Paavalihan myös puhuu himosta synnin siittäjänä.
ovat synnissä eläviä. Usko se ja tee unelmoinnistas parannus jos mielit vapaaksi päästä ja autuuteen kostua!
Minuakaan ei aina naisena huvita "antaa". Mieheni tosin kaipaa enemmän hyväilyjä kuin pimppua - niin hän ainakin itse aina sanoo.
Tämä ei ole mikään seksisivu, joten en viitsi kertoa, miten minun mieheni menettelee, kun hän saa minut haluamaan - sittenkin. Hän on ihana mies - mutta se siitä. Ole IHANA MIES vaimollesi - ja monet ongelmat ratkeavat. Siis käytä mielikuvitustasi.
Jos vaimosi "pihtaa" siksi, että on enemmän suuntautunut naisiin kuin miehiin (n. 7 tai 8% väestöstä on homoja/lesboja - jos oikein muistan), niin sitten on ongelma pulmallisempi. Ei selibaatti muuten mikään maailman kamalin asia ole, vaan siihen voi jopa tottua.
> Ei selibaatti mikään maailman kamalin asia ole, siihen voi jopa tottua<
Ei olekaan, varsinkaan naiselle. Ja sen vuoksi monien naisten on helppo kiusata ukkojansa pihtaamisella. Jotkut akat jopa nauttivat tästä sadistiseta kiusaamisesta; se jopa riittää heille pidättyvyyden syyksi! Mutta miehille se on jo paljon kovempi juttu. Ei kuitenkaan ihan mahdoton. Eliväthän (ja vieläkin elävät ) katolisen kirkon papit, piispat, paavi ja munkkikunnat "puhtaasti" selibaatissa koko ikänsä. Tosin kirkon historiat tietävät kertoa siitäkin, että varsinkin keskiajalla monet munkit kävivät vierailemassa nunnaluostareissa; ei vain päiväkahvilla vaan myös nauttimassa nunnien suloista, koska on löydetty joidenkin luostarien kellareista sadoittain sikiöiden ruumiita jotka on haudattu luostariholvien lattioiden alle. Että se siitä selibaatista ja sen oikeasta pitämisestä.
Miksis muuten ei tähän lesta-liikkeeseen ole ( ainakaan EL-suunnassa ) perustettu nuorille sellaista avioliittokoulua, jossa nuorille selvitettäis jo edeltä vähän avioliiton elämää ja myös siinä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Kaikkea muuta toimintaahan on jo yllin kyllin! Eivät menisi nuoret aviooon ihan "kyllä se luonto tikanpojan puuhun ajaa"-periaatteella. Omatkin kokemukseni ja tietoni naisesta ja naisen kanssa elämisestä olivat suunnilleen sitä, että naisella on kolme reikää jossain jalkojen välissä. Mitä niillä kullakin on virkaa, siitä oli vain hämäriä aavistuksia ja isojen poikien juttuja! En tässä aja mitään luvallisuutta esiaviollisiin suhteisiin, mutta että pojillakin olisi joku käsitys avioliiton ja mahdollisen isyyden velvoitteista, eikä vaan se pillunsaannin tyydyttäminen. Samoin tytöille tulisi tehdä selväksi, mitä tämä "miehelään meno" tosiasiassa tarkoittaa. Onko heillä valmius tähän! Ettei ainoa motiivi naimisiin menolle ole pelko jäädä vanhaksi piiaksi. M.Luther muuten kehoittaa miettimään tätä! Meidän saarnaajat puhuvat näistä asioista aivan liian kaunistellusti jos ylipäätään puhuvat niistä mitään ( ymmärrettävistä syistä ).
PS. Mitä muuten Uskotaan-rouva tekee yöllä ( viestisi lähetetty klo 04:21 ) tietokonepäätteen ääressä näille palstoille kirjoittelemassa; ettei vaan tulis kurkittua myös ns. sexisivuille! Kunnon vaimo ( joka varmaan oletkin ) on tähän aikaan sängyssä käpertyneenä turvallisesti ukkonsa kainaloon ja uinuu autuaana prinssessa Ruususen unta!
Paljon siinä oli asiaakin.
Tuo avioliittokoulu jo ennen avioliiton solmimista on lostava oivallus. Sitä tosin on olemassa jo, muun muassa Hesassa on, mutta ei tosin lestadiolaisuudessa.
Mutta tuo mitä aiemmin sanoin naisen olemuksesta, pitää paikkansa.
Nainen on herkkä tunteinen ihminen ja tarvitsee turvalliset ja hyväksyvät puitteet toimivalle rakkaudelleen ja seksuaalisuudelleen.
Minkään lajin väkivalta miehen taholta, ei paranna asiaa vähääkään, vaan pahentaa.
Ihmisen tunnemuisti on todella pitkä, ja kaltoin kohdeltu nainen ei herää enää horroksestaan tuosta vain käskemällä.
Olen kuullut, että sellaisia harraste
pohjaisia avioliitto/parisuhdekouluja olisi
näillä kirkollisilla. Kuuluvat imeneen
sieltä enemmän vierasta hengellisyyttä,
kuin aviollisia tietotaitoja. Naiseutta
kovasti korostetaan, niin paljon että
jotkut ovat jopa lähteneet kokeilemaan
noita suloisia oppeja.
mainitsemiisi avioliittokouluihin ( vai oliko ne opistotasoisia ) ikärajoitusta ja milloin on hakuaika. Onko eritasokursseja. Ovatko ne sekalukioita vai onko erikseen miehille ja naisille omat kurssimuodot ja oppivaatimukset?
Saako hakiessa lisäpinnoja Lesta-taustasta? Olisin erittäin kiinnostunut parisuhdeongelmien oikeasta hallintatekniikasta.
Pääsyvaatimuksia ei kuulemma ole, ehkä suosityuksena on, että hampaat ovat suussa ja osaa pitää kumppanin kädestä kiinni. Lesta-tausta ei välttämättä ole hyvä, ainakaan tiukkistyylinen. Enemmänkin plussaa olisi tuo tietty kriittisyys.
Varsin hyviä asioita otit esille. Masturboiminen on syntiä, joten se on suljettu pois laskuista heti. Piimät ja puhelinluettelot vait jättää omaan arvoonsa.
Mutta tuo naisen haluttomuus on tässä hyvä käsitellä, kun sen noi avoimesti otit esille.
Eihän siihen tietenkään mitään yhtä vastausta ole, vaan kenties satoja vastauksia. Sinun vastuullasi on kuitenkin tehdä voitavasi.
Jos seurakunnassasi on lain omainen pakkolisääntyminen käytännössä, niin se selittää jo paljon haluttomuudesta. Kukapa nyt haluaisi kokea sitä mitä pelkää.
Mutta sitten asiaan. Ensinnäkin nainen saa kosketuksen helliin tunteisiinsa ja siis seksuaalisuuteensa sen kautta, että hän tuntee itsensä hellityksi ja rakastetuksi mieheltään. Mies puolestaan saa kosketuksen hellimpiin tunteisiinsa seksuaalisen toiminnan kautta.
Tässä on jo ristiriita. Miehen seksuaalisuus on erilaista kun naisen seksuaalisuus.
Nainen kokee tulevansa rakastetuksi silloin kun sinä raadat päivällä hiki hatussa hänen vuokseen. Olet hänelle kohtelias ja huomaavainen koko ajan. Ja aivan erityisesti nainen tarvitsee sitä, että hänen tunteitansa kuunnellaan keskeyttämättä, ja ratkaisuja esittämättä, sekä torjumatta ja vähättelemättä
hänen tuteitaan epäaitoina tai jotenkin tarpeettomina.
On hyvä olla takataskussa ns. "pässikortti".
Kun vaimosi sanoo sinulle, että sinä olet äijä melkoinen pässi, kun taas sitä taikka tuota teit ja pieleen se meni.
"Joo olet oikeassa, olin todellakin aikamoinen pässi, kun noin tein. Kyllä minä seuraavalla kerralla yritän onnistua paremmin tuossa asiassa."
No niin pian tämän jälkeen ehkä kuulet jopa lohduttavia sanoja vaimoltasi: "No en minä nyt ihan sitä tarkoittanut, kyllähän sinä ihan kiva mies sentään olet".
Toinen tärkeä asia on se, ettei koskaan jätetä vaimoa kuin nallea kalliolle, kun itse on saanut orgasminsa, niin ei jätetä häntä siihen, hoitamatta häntäkin seksuaalisesti tyydyttävään päätökseen.
Tämä on hyvin yleinen virhe ja yksi miesten raskaimpia virheitä avioseksissä. Elikkä hoidetaan homma rauhassa loppuun asti ja yhdessä, eikä hosuta nukkumaan ja käännetä selkää toiselle, näin herkässä tilanteessa.
ketju lähti taas muille maille! Kysyin, mitä sanonta "Aviovuode saastatoinna.." merkitsee! Toivoisin naisten, etenkin jo elämänkokemusta omaavien osallistuvan asiallisilla kommenteilla. Vain Uskotaan-nimimerkki on naisena kommentoinut. Kiitos tästä. Onhan nainen Raamatun mukaan nimenomaan tehty avuksi miehelle.( Myös neuvoissa !) Nytkin on taas yö edessä ja vaimo kuorsaa täkkinsä alla, ja minä painiskelen ongelmani kanssa enkä saa unta. Apua!
tämä saastaton aviovuode. Koska kristityissä perheissä ei olla niin vastaanottavaisia lasten suhteen kuin on herätyksemme alkuaikoina. Siis. Kristityssä perheissä nykyään eletään huoruudessa. Sen tietää siitä, kun lapsia ei ole enään niin paljon kuin aikaisemmin. Ja vanhimmat ja muutamat uskolliset työntekijät ovat saarnanneet, että myös kristityssä perheessä voidaan elää huoruudessa. Jos miehen siemen menee maahan, on se huoruudessa elämistä.
Ja se tuntuu pistona monen sydämessä ja näkyy täälläkin vaikenemisena. Näin asia valitettavasti on. Se on juuri sama asia kuin tuo aikaisempi otsikko "salaisista synneistä", jonne ei tullut myöskään mitään kirjoitusryöppyä.
Asia on vaikea ja siinä on tullut ylitsekäymisiä ja lankeemisia tällä ajalla. Sen näkee siinä kun asiasta puhutaan esim. kahvipöydässä, on monilla vaikea istua ja joillakin saattaa kahvi mennä henkitorveen ja osa ottaa ja livahtaa toiseen huoneeseen. Osa ei osaa sanoa mitään. Sitä keskustelua missä näistä asioista puhutaan on vaikea ylläpitää jos ei itse aio pitää puolentunnin yksityisesitelmää.
En paljoa osaa neuvoa, mutta uskon, että Jumala voi antaa myöskin onnellisen seksielämän aviopuolisoille, kun vain halutaan olla kuuliaisia Jumalansanan neuvoille.
ja taisit osua asian ytimeen, koska nykylestat ( myös EL:t) nuoret, korkeasti koulutetut avioparit eivät enää "tehtaile" lapsia, kuten edellisen sukupolven uskovaiset tekivät ja luottivat Jumalaan tässäkin asiassa. Mistä se sitten johtuu, asiasta suoraan puhuen,että kun nuoripari ( ei tosin vielä kaikki ) alkaa elämään yhteistä taivalta aviossa, niin lähes aina ensimmäinen lapsi syntyy jo vuoden, kahden sisällä ja jatkoa seuraa vielä pari, ehkä kolmekin lähivuosina nopeassa tahdissa. Mutta sitten se lastentulo lakkaa, vaikka terveet ihmiset jatkavat yhdessä elämistään aviosuhteessa. Ei kai kukaan usko, että he alkavat elämään selibaatissa toisiansa välttäen; siihen harva terve nuorimies kykenee eläessään nuoren naisen kanssa yhteiselämää. Todellisuudessa syyt ovat yhä korkeamman elintason tavoittelussa,jossa lapset nähdään jo urakehityksen ja yhteiskunnallisen statuksen saavuttamisen painolastina. Tähän tulee lisäksi väärä kunnia ja ympäristön paineet.On näyteltävä valistuneempaa lesta-polvea, joka ymmärtää ajan tarpeet ja vaatimukset perhepolitiikassa. Minullekin mainitsi eräs korkeakoulutettu ja hyvän viran omaava EL-lesta-äiti, kolmannen lapsen syntymän jälkeen, että nyt heidän lapset on tehty! Hän oli alle 30-vuotias. Moni taitaa myös kantaa syyllisyyttä omallatunnollansa tästä avioelämästä, joka monen kohdalla on muodostunut sexistiseksi huoruuden harjoittamiseksi; moni ottaa ilon irti avioliitostansa mutta ei kanna vastuuta Jumalan sanan hengessä. Khra V.Kari mainitsi kerran puhuessaan näistä asioista, että vaimo, joka kieltää avioyhteyden mieheltään, saattaa hänet huorin tekemään! Moni myös tuhoaa siemenensä maailman konstimestarin neuvoilla, ettei Luojan tahto pääse tapahtumaan. Monen isän ja äidin tunnolle nousevat kerran nämä huoruudessa tuhotut haamut peräämään ruumiitansa, jonka Luoja oli heille tarkoittanut! Vastata näistä Elämän Herralle saattaa olla kova paikka, jos korjausta ei tapahdu täällä armon ajassa.
Eipä tuohon ole lisättävää.
Muistatko, missä kohden Raamatussa kirjoitetaan tuosta, josta viimeisessa lauseessasi mainitsit. Siis tämä "nousevat peräämään ruumiitansa" ?
Viime syksynä Haaparannassa eräs vanha uskovainen sanoi, että semmoinen lauselma on Pyhässä Kirjassa.
Olen sitä nettiraamatuista koettanut hakea, en ole ehkä oikeanmuotoista hakusanaa osannut laittaa.
Tuo ajatus siemenen tuhoamisesta tuli mieleeni erään edesmenneen EL-saarnaajan puheesta 40-50-lukujen vaihteesta. Tekstinä hällä oli jokin VT:n profeettakirjoista ( en tarkkaan muista mikä ). Tuossa puheessaan hän mainitsi tästä siemenen tuhoamisesta ja sanoi, että Elämä on kätkettynä jo ihmisen siemenessä. Jumalan lupaukset jo patriarkkain ajalla olivat heille ja heidän siemenelleen. Sen tähden kaikkinainen siemenen tuhoaminen ja jo ajatuskin siitä on synti ja kapina Elämän Herraa ja Hänen aivoitustaan vastaan ja vetää lopuksi Jumalan vihan päällensä; kts. Onanin tapaus Raamatusta; hän laski siemenensä maahan ja Jumala vihastui Onaniin ja kuoletti hänet! Raamatusssa on myös sanat: "Parempi on sinun laskea siemenes porttoon kuin maahan", jota sanaa moni on ihmetellyt minullekin. Tässä sanotaan parempi ( ei hyvä ), sillä porttoon yhtyessään tekee kyllä huoruuden syntiä, mutta jos siemen lasketaan porttoon eikä tuhota sitä, ei siinä tehdä murhan syntiä.Tässäkin tapauksessa voi siis Jumalan uutta luova tahto ja tarkoitus toteutua ( olkaa hedelmälliset..ja täyttäkää maata ). Ja historia osoittaa monta tapauste ( myös Raamatussa ), että näin on saanut alkunsa ja syntynyt monta suurmiestä ja merkittävää ihmispersoonaa maailmassa. Laestadius myös jossakin kirjoituksessaan sanoo, että "syntymättömät lapset huutavat voi-huutoja siittäjiensä päälle"! Näemme siis , kuinka hirmuisesti Jumala vihaa huoruuden syntiä ja sen ohessa tapahtuvaa murhaamista ( siemenen tuhoaminen, sikiömurhat,abortit ), niin, että Hän tämän syntielämän tähden hukutti ensimmäisen maailman vedenpaisumuksella ja Sodoman ja Gomorran kaupungit tulikivellä, jota taivaasta satoi. Ja että kysymys on ihmiskunnan raskaimmista synneistä, erottaa apostoli tämän synnin muista synneistä ja sanoo: Kaikki synti on ulkona ruumiista, mutta joka tekee huorin, tekee syntiä omassa ruumiissan ja niin turmelee Pyhän Hengen temppelin. Mutta kuten edellä kirjoitin, uhraa moni nykyaikana nämä Jumalan lahjat ihmiskunnian ja elintasokilpailun epäjumalan alttarille vaeltaen nimikristittynä pettäen itseänsä ja monia muita.
niinhän asia pohjimmiltaan on.
- Kun tuolla vl-palstalla kovasti keskustellaan ehkäisyasioista, tuodaan puolustukseksi esiin se, ettei ole synti tuhota sellaista, jossa ei ihmistä ole vielä olemassakaan, ts hedelmöitymättömiä soluja.
- Ajatus että kerran ehkäistyt "lapset" nousevat moittimaan vanhempiaan siitä, etteivät nämä antaneet heille "ruumista", se vie asian aikaan ennen hedelmöitymistä.
"Pietarin evankeliumissa" on tuontapaisia ilmauksia, joita tuossa Lestadius-sitaatissasi on.
Netissä luin.
Jo on asiat mallillaan, ymmärsinkö oikein ? Kaikkia avioparit eivät saa lapsia, toiset vain muutaman. Täsätkin voi kehittyä paineita puoleen ja toiseen. Luonnollisuus on näin "luomuihmisenä" minustakin parasta, ehkäisyyn ein voi ottaa kantaa, kun asia ei ole lasten vähyyden vuoksi koskaan tullut ajankohtaiseksi.
Mutta eikö se avioparin toinen toiselleen tuottama ilo ole Jumalan lahja, myös silloin kun tiedetään, että lastentulon mahdollisuus on iän tai sairauden vuoksi pieni. Olemme Jumalanluomina ihanat, toinen toisillemme luodut ja avioliitto on kahden kauppa ja kolmannen korvapuuisti.
Joskus, varsinkin nuorempana, saattoi sattua sellaistakin, että siemen saattoi yöllä omasta tahdosta riippumatta valua housuun. Miten tässä olisi pitänyt menetellä, kerätäkö se ja toimittaa jonnekin? Minne?
Miksi sitten kyselet ellet lue vastauksia kuitenkaan.
Aviovuode saastatoinna on sitä, ettei suhde vuoda millään tavoin siitä ulospäin.
Pari on siis pari ja uskolliset toinen toiselleen. Jakavat keskenään kaiken.
Myös henkinen uskottomuus on syntiä. Tämä tarkoittaa sitä että ihmisellä on henkisiä kiinnityksiä avioliiton ulkopuolelle. Eli puolisolla on salaisuuksia joita jaetaan jonkun muun, mutta ei puolison kanssa.
Myöskin spermansa heittely pitkin seiniä tai WC:hen ja muu seksuaalinen ilakointi muiden kun puolison kanssa, on syntiä.
Juuri näin. Luodut toinen toisillemme.
1. Moos. 12:2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
1. Moos. 12:3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."
-------------------------------------------
MIKÄ ON SITTEN AABRAHAMIN SIEMEN????
SE ON TÄMÄ:
Gal. 3:5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne,
1.) saako hän sen aikaan lain tekojen
2.) vai uskossa kuulemisen kautta,
Gal. 3:6 samalla tavalla kuin
3.) "Aabraham uskoi Jumalaa,
4.) ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?
#############################################
Gal. 3:7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.
#############################################
Gal. 3:8 Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että
*Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta,*
julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman:
"Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi."
Gal. 3:9 Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.
Gal. 3:10 Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee."
Gal. 3:11 Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta."
mutta se ei täysin vastaa alkuperäiseen kysymykseen, joka kuului: mitä merkitsee sanat Aviovuode saatatoinna ? ( teksti Raamatussa jatkuu muist.jotenkin näin: sillä huorintekijät ja salavuoteiset Jumala tuomitsee ). Tietääkseni se ei koske vain sitä, että kolmas osapuoli pidetään loitolla aviosuhteesta. Näyttää siltä, että aviovuode voidaan saastuttaa myös avioparin kahdenkeskeisessä suhteessa, kuten esim. nm. MitenkähänOn ja joku muukin on asian ymmärtänyt. Ja olen kuullut sanottavan kristillisyyden opettajilta, että avioliitto muuttuu huoraliitoksi, jos siitä tehdään vain sukupuolihimojen tyydyttämisen ja lihan nautintojen temmellyskenttä, jossa Jumalan avioliitolle alkuaan asettama tarkoitus ( lasten siittäminen ja kasvattaminen , siis ihmiskunnan lisääntyminen) torjutaan millä keinoilla tai tekosyillä tahansa!
En tarkkaan saa kiinni, mitä tarkoitit sanonnalla " sperman heittely pitkin seiniä...muiden kuin puolison kanssa on syntiä..". Pidätkö, että puolison kanssa se on ihan OK tehdä näin? Itse en asiaa hyväksy tässä muodossa. Edesmennyt saarnaaja ja opettaja kristillisyydessä ( JH )kuvasi asiaa kansankielellä näin: " ..eihän peltomieskään siementä kylväessään heitä sitä pientareelle vaan vakoon, toivossa että hän saisi siitä satoa". Eikö "riemuavioliitot" ole juuri sellaisia, joissa ei tosin juosta vieraissa, mutta ei myöskään anneta Luojan tahdon tapahtua, vaan roiskitaan siemen seinille tai pientareelle? Ja näitäkin löytyy aikamme kristillisistä piireistä ( myös lestadiolaisuuden sisältä!)
Ei ollut eikä ole tarkoitus tuomita ja syyllistää niitä aviopareja, jotka eivät todellakaan saa lapsia, vaikka haluaisivatkin niitä vastaan ottaa. Ne tietenkin saavat olla aivan vapaat. Mutta on kiistämätön tosiasia myös kristillisyyden sisällä, että on nitäkin , jotka keinottelevat ja kiertävät tätä vastuuta vaikka millä perusteilla. Kirjoitua tähtää tämän asian päälle!
Tekstisi vaikuttaa hurskastelulta. Puutut ulkoisiin asioihin, joilla ei ole uskon autuuden kanssa mitään tekemistä.
Sitäpaitsi perhepolitiikkakin on kahden aviopuolison välinen asia. Jokainen tehköön niin monta lasta kuin jaksaa, ja luoja suo. Lapset on kyllä kivoja, mutta ei autuuden peruste.
Voit itse vaatia itseltäsi niin paljon kuin haluat, mutta et muilta mitään. Pyhä Henki vaikuttakoon ihmisissä sen mitä yrität peräänkuuluttaa.
Sinusta on näköjään hienoa kirjoitella lauseita: "Vastaat tekemisistäsi Elämän Herralle!" Tuommoisissa puheissa kristillinen rakkaus on valunut tien oheen.
uudet siemenet jo itäneiden siemenien päälle, vai odottaako peltomies uuden kasvukauden alkua kunnes uudelleen siementää.
Oletko ilman sänkyhommia raskausajat, koska siemenhän menee täysin hukkaan ja teet vain silloin kuin on ottavimmat hetket.
Puolisot saavat nauttia toisistaan miten tahtovat, kunhan eivät välttele tekemästä lapsia omista itsekkäistä syistä.
Kirjoittelutyylisi on mielestäni vastenmielistä, rahvaanomaista ja hävytöntä. Kaikkea ei tarvitse julkituoda, mitä ajattelee tai on joskus sattunut kuulemaan. Saan sellaisen kuvan, että nainen on sinulle seksiobjekti ja seksi on sinusta mainio vallankäytön väline.
Minkäänlaisella kristillisyyden puheella ei voida saada ketään aviovaimoa tuntemaan luonnollista seksuaalista vetovoimaa aviomieheensä, jos aviopuolisoiden välillä on selvittämättömiä asioita muodossa tai toisessa. Koska avioliitto on kahdenkeskinen asia, sen sisällä käydään keskustelu myös siitä, millä tavalla KAIKENLAISIA asioita aviosuhteessa hoidetaan. Tällä palstalla tuskin voit löytää ohjeita siihen, miten saisit haluttoman vaimosi kiinnostumaan sinusta uudelleen, sellaiset asiat kun eivät ole pikkuniksien varassa.
Hakeutukaa vaikkapa parjaamasi kirkon piirissä olevalle avioliittoleirille. Sinne ei tarvitse kriittisenä mennä, sinne voi osallistua vaikkapa sillä ajatuksella, että kristillinen avioliittomme on maallisen elämäni tärkein asia, jota haluaisin parhaiten vaalia.
Oletko lukenut runoa asfalttikukasta, siinä nainen kertoo puhkeavansa kukkaan vain sillopin, kun huokoinen multa sitä ympäröi. Asfaltissa kukka kuolee. Toivotan siunausta sinulle ja puolisollesi, kysy Taivaan Isän edessä itseltäsi, oletko oikein osannut sinulle uskottua vaimoasi vaalia, kuin kukkaa kämmenellä !
karvas kuulla. Ja varsinkin kun se tulee omaa rintaa kohden. Tämä vanha tosiasia tulee mieleen nm. aviossa elävän vastausta lukiessa. Yleensähän se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!
Mitä noihin ev.lut.kirkon parisuhde- ja avioliittoleireihin tulee ( ajateltakoon itse kirkosta mitä hyvänsä ) joita suosittelet, niin niistä saattaa olla apua joillekin ns. kevyen muotojumalisuuden seuraajille mutta lestadiolaisuuden avio-ongelmia niillä ei poisteta. Seksileluja ja aseto-oppaita osaa ostaa ilman kirkon kurssejakin. (kurssien anti tietysti paljon riippuu myös kurssien vetäjistä ). Kokemusta on ! Mutta jos tahtoo elää lestadiolaisen herätysliikkeen sisällä ja seurata Jumalan sanan opetuksia , niin muita neuvoja tarvitaan. "Minkäänlaisella kristillisyyden puheella ei voida.."; ilmaisu paljastaa kirjoittajansa väheksyvän asenteen kristillisyyden
opetukseen ja neuvoihin. Sopii kuolleen kirkkokunnan ihailijoille. Itse uskon, että oikeat Jumalan sanan neuvot, sydämelle kätkettynä ja uskottuna voivat kylmät sydämet ja jäähtyneen aviorakkaudenkin ylöslämmittää!
ymmärrän hyvin kylmiä vaimojanne. Kun käyttäydytte huonosti ja haluatte purkaa paineitanne viattomaan vaimoon,joka uupuu ja jopa kuolee teidän aiheuttamiin lapsiinne, ymmrtää heitä hyvin. Eikosraamatussa sanota että tuollaisten miesten kaulaan pitää laitta myllynkivi se seksiin pakottajat.
En tiedä, millä mielellä luit kirjoitustani, mutta yritin kirjoittaa vilpittömästi sen, mitä olen itse kokenut. Arvostelin vain melko kovakätisesti sitä alavireistä tyyliä, jolla jotkut kirjoittavat. Ehkäisyasioista en uskalla sanoa mitään, sehän olisi hurskastelua,koska emme ole olleet asian kanssa kosketuksissa, päinvastoin, saimme odottaa lastemme tuloa vuosia.
"Minkäänlaisella kristillisyyden puheella ei voida.."; ilmaisu paljastaa kirjoittajansa väheksyvän asenteen kristillisyyden neuvoisin ja opetukseen."
Jos olisit jatkanut siteeraamistasi, olisi tullut ilmi se, että tarkoitin vain ja ainoastaan sitä, kuten sanonkin, että mitkään kristillisyyden puheet eivät auta siinä, jos vaimo ei tunne halua miestään kohtaan. Tunteita eri voida pakottaa esiin, väkivallalla ei saada mitään hyvää aikaan. Mutta avioliittoleireillä tai vaikkapa ilman niitä, yhteisellä lomalla ilman lapsia, voidaan löytää takaisin toisen luo, myös tunnetasolla, mikä on välttämätöntä, jotta nainen aidosti kokee haluavansa lähelle aviopuolisoaan myös fyysisessä mielessä.
Älä sinä tee tulkintoja minun uskomisestani, se on vakaalla pohjalla, Jumalan antama ja ystäväpiiri ulottuu etelästä pohjoiseen, en tainnut suorasukaisuudestani huolimatta kuuluakaan siihen joukkoon, jonka olet mielessäsi piirtänyt kristillisyyden arvostelijoiksi. Olen vain minä, vakaasti esikoislestadiolainen kristitty ja uskon olevani sitä myös oman aviopuolisoni ja paikkakuntamme kristittyjen sydämissä.
Jäähtynyt aivorakkaus. Se varmaan on sitä eroottista rakkautta jota liha ja mieli halajaa ja jota tässä maailmassa tarjotaan ihmisille lohdutukseksi hetken hurmaan.
Kevyt muotojumalisuus. On varmaan tapakristillisyyttä jota on myös elävän kristillisyyden sisällä tai ainakin huoneissa.
Avioliittoleireillä, tarkoitit varmaan isoja seuroja.
Yhteinen loma ilman lapsia, tarkoitit varmaan seuramatka toiselle paikkakunnalle viikonlopuksi.
Tunnetasolla. Tarkoittaa varmaan, että tulee tarve pyytää anteeksi puolisoltaan.
Salavuoteinen on henkilö, joka on yhdynnässä ulkopuolella avioliiton. Huorintekijä on jo sellainenkin, joka himoitsee vaikkapa toisen puolisoa, tai (mies) naista jonka kanssa hän ei ole avioliitossa.
Avioliittoleireillä mennään niin syvälle juurisyihin, rukoukseen ja anteeksiantoon, että lestadiolaisuus on vain kalpea aavistus siitä
ja vain pintaliipaisu totuudesta.
Olen molemmat kokenut, siis tiedän, en luule.
Ymmärtäminen sydämellä on sitä, että pyrkii löytämään kanssaihmisen tavasta ajatella ilmaista itseään, jos ei yhteneviä mielipiteitä, niin ainakin keskusteluyhteyden.
Avioliittoleireistä olen kuullut, tavannut ihmisiä, jotka ovat kokeneet saavansa sieltä apua. Minun ymmärtääkseni siellä ei puhuta seksioppaista yms joihin joku kirjoittajista viittasi.
Isoihin seuroihin en mene, jos tahdon olla kahden aviopuolisoni kanssa, silloin menemme vaikka erämaahan, saadaksemme olla vain ja ainoastaan kaksin. Isoihin seuroihin menemme mieluummin lasten kanssa.
"Tunnetasolla. Tarkoittaa varmaan, että tulee tarve pyytää anteeksi puolisoltaan." Näinkin varmasti olemme molemmat kokeneet. Joskus anteeksipyytäminen ja - antaminen ei sinänsä riitä, on keskusteltava ja pohdittava suuntaa yhdessä, keskusteltava mieltä askarruttavista asioista. Sekä hengellinen että henkinen tasapaino on aviosuhteessakin tärkeää, todellinen rakkaus jaksaa odottaa sen hitaamman puolison lämpenemistä, lähestymistä. Korinttolaiskirjeessähän kuvataan rakkauden olemusta, kaikilla meillä on siihen vain pyrkiminen, mutta vaatimuksen hengessä ei saavuteta vastarakkautta.
Taidat Heikki olla aikamoinen veli-kulta, mutta jospa joskus kertoisit aivan vakavasti omia mielipiteitäsi, joka paikkaan kun tuo huumori ei aivan luontevasti istu.
tulessakaan, sanotaan viisauden kirjassa. Ei tuo MitenkähänOn-nimimerkin kirjoitus ole hurskastelua,vaan totisinta totta myös EL-liikkeessä. Mutta aihe on tosin hyvin arka, kuten nm. Heikki tuossa myös kirjoitti,koska se tulee niin lähelle monia nykyajan aviopareja; jopa oman paidan sisään! Väität, että näillä käsitellyillä asioilla ( mielestäsi ulkoisilla ) ei ole uskon kanssa mitään tekemistä. Väitteesi kertoo, kenen opetuslapsia olet ( jos olet lesta ensinkään ). Jos tarkoitat uskolla kuollutta uskoa, niin siinähän elämä voi olla mitä sattuu (vaikka huoraamista ). Mutta puhuttaessa elävästä uskosta, josta sielunrauha tulee, niin siinä usko esiintyy elämää ja vaellusta hallitsevana voimana. Siinä ei voida ajatella ,että kestää vaikka huoraamisen,tapahtukoon se sitten aviovuoteessa tai muualla. Ei, vaikka kuinka superevankeelisia oltaisiin! Ap. Jaakob sanoo:"Osoita minulle uskosi töilläsi...". Siis elävässä uskossa hengelliset ajatukset hallitsevat myös maalliset asiat. Mitä puhut perhepolitiikasta ( = perhesuunnittelu )ja väität, että se on vain kahden aviopuolison välinen asia? Jos näin ajattelet, niin tähän saa oivallisia oppaita esim. Väestöliiton perheneuvonnasta; ja näitä ohjeita koko jumalinen maailma ja kuollut kristikunta seuraa uskonsa mukaisesi. Ja tällöin lapsia sopii perheeseen vasta, kun opinnot on suoritettu ja oppiarvot hankittu, talot ja huvilat maksettu, saatu hyvät asemat ja työpaikat yhteiskunnassa, komeat autot ja muut statustunnukset omistettu ja maailma nähty ja kierretty sekä pankkitili pullistelee mukavasti. Silloin on aika hankkia ns. toivottu lapsi tai parikin, jos taloudellinen asema sen sallii! Mutta Kristukseen uskovat ihmiset ovat aina halunneet kutsua myös Jeesuksen häihinsä (ja koko elämäänä ),kuten vertaus Kaanaan häistä osoittaa. Kun Jeesus muuttaa luonnollisen rakkauden ( vesi ) viiniksi, niin avioparin välinen rakkaus muuttuu esimauksi taivaallisesta Kristuksen rakkaudesta. Täten heidän "perhepolitiikkansakin" pitää sisällään myös Hänet, joka muuten on myös lasten paras ystävä .Näin ei myöskään heidän avioelämänsä ole vain heidän kahden välinen asia, vaan he tahtovat kysyä tältä kotiopettajalta, mikä Jumalan tahto näissäkin asioissa on!
Väität, että lapset eivät ole autuuden peruste. Ei olekaan peruste, mutta varmaan joku merkitys ja tarkoitus on apostolin sanoilla:"Vaimot tulevat autuaaksi lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy u......". Onko sittenkin niin, että ÄITIYS on naisen (vaimon) suurinta onnea (=autuutta ) oikein ymmärrettynä?
Vastuusta puheenollen, kenelle sinä teet sitten tiliä elämästäsi? Itsellesikö? Aseta itsellesi yksi kysymys: Keneltä sain elämäni? Jos tähän vastaat rehellisesti, niin tämä vastuukysymys selviää itsestään!
Enpä ole ennen kuullut olevani "superevankeelinen". Kirjoittaja varmaan tarkoittaa, että ajattelen "kaikki pääsevät taivaaseen" -tapaan. Tiedän kyllä lain ja evankeliumin tarkoituksen, ja uskon niin, koska se on Jumalan sanaa. Olen lukenut myös Jaakobin kirjeen. Se on myös Jumalan sanaa.
"...opinnot on suoritettu ja oppiarvot hankittu, talot ja huvilat maksettu, saatu hyvät asemat ja työpaikat yhteiskunnassa, komeat autot ja muut statustunnukset omistettu ja maailma nähty ja kierretty sekä pankkitili pullistelee mukavasti. Silloin on aika hankkia ns. toivottu lapsi tai parikin, jos taloudellinen asema sen sallii! Mutta Kristukseen uskovat ihmiset ovat aina halunneet kutsua myös Jeesuksen häihinsä..."
Tässä on samaa henkeä kuin kirjoittajalla johon vastasin. Kirjoittaja on varmaan sitä mieltä, että perheen mies toki voi opiskella, ja käydä vaikkapa kalassa "miesten kesken", mutta tehdäänpä siitä julkinen kynnyskysymys naisille. Taitaa olla kiire hakea kodinhoitajan puhelinnumero, jos vaimo ilmoittaa olevansa viikon "kalassa" noin vain.
Käsittääkseni lestojen joukossa on paljon akateemisia, eikä miehiä ainakaan olla heittämässä ulos seurakunnasta sen takia, että on akateeminen loppututkinto.
Miten tilanne muuttuu, jos molemmat sattuvat opiskelemaan? Tuleeko siitä synti siihen perheeseen? Ymmärrätkö kuinka yksisilmäistä ajattelua tämä on? Jos jokin asia on synti, se on synti sekä miehille että naisille. On raamatun vastaista ajattelua, että mies ja nainen olisivat Jumalan edessä eri asemassa.
Turhaa yleistystä talojen ja huviloiden maksamisten ja komeiden autojen suhteen. Kaikkiko sitten nykyään niin tekevät? Mieti kuinka monta tapausta tunnet. Ehkä joku yrittäjä, jonka omaisuus on kovilla katteilla hankittua. Tai ehkä rikkaat ovatkin ympärilläsi, jotta kateus saisi vaikuttaa synnintuntoa. Se ei ole kovin kaukana tuosta kirjoitustyylistä.
Perhesuunnittelusta vielä. Missä kaksi taikka kolme kokoontuu minun nimeeni, siinä minä olen teidän kanssanne: Pienoiskirkko on jo avioparin keskellä. Hädän tullen toinen voi todistaa toiselle synnit anteeksi Jeesuksen nimeen. Lasten lukumäärä olkoon jokaisella perheellä se mikä on, älköön siihen seurakunta sekaantuko. Jos joku haluaa yhden, olkoon se heidän osansa, jos kjoku viisitoista, sekin on ihan oikein. Mutta: s e e i o l e m i k ä ä n u s k o n m i t t a r i!
Kenelle olen vastuussa? Heh, kenelleköhän ihminen on vastuussa! "Herra, tässä olen, ja lapset, jotka minulle annoit."
olen harvinaisen samaa mieltä, vaikka olenkin vl!
Olen vasta lukenut/kuullut selitettävän Kaanaan häistä juuri noin. (olikohan Päivämihen Luther-osastossa vai?)
on se, että myös äiti voi halutessaan opiskella.Ei vl-liikkeessä ole vallalla käsitystä, että poikien/miesten koulutus olisi jotenkin tärkeämpää.
En tarkoittanut asialla tasa-arvoa, vaan halusin tuoda esille ylempänä olevan kirjoituksen vääristelevän ajatustavan.
Ajatus paljastaa kirjoittajan ajattelutavan, että kun opiskellaan pitkään, ei enää haluta lapsia niin montaa elintason vuoksi, vaan halutaan nauttia elämästä. Näin kirjoittajan mukaan luottamus Jumalaan katoaa. Mukaan oli vielä liitetty tällaisten ihmisten tavaton rikkaus (maksetut mökit ja talot, hienot autot..)!! Tämä on aidan yli kurkkimista, ja elämistä muiden synneissä. Entä oma tila-auto: Voisiko ajatella että uudenkarhea Pontiac on aivan samanlaista kerskailua, varsinkin kun vastaavan toyotan saisi "kympin" halvemmalla?
Tarkoitan tällä sitä, että on turha mennä osoittelemaan toisen pesää, kun omassa on aivan tarpeeksi putsaamista.
Parempi on pysyä Jumalan sanassa ja leikata ulkoiset rievut pois. Jäljelle jää ylhäältä alas asti kudottu vanhurskauden vaate. )Jos täällä on todellisia raamatun tuntijoita, niin kertokaa, muksi ihokkaasta heitettiin arpaa? Ja mitä se merkitsi vaatteen saaneelle sotilaalle?)
Vielä ajatus: Jos pariskuntaa moititaan perhesuunnittelusta synnintekona, niin samalla tavalla tulisi a i n a vatsakkaan veljen nähdessään muistuttaa, että ylensyönti on syntiä. Ja kehottaa parannuksen tekoon. Vatsa paljastaa näköjään sekä miehet että naiset:)))
Miksi kiivastut nuin? Luepa tuo juttu vielä kerran ja ihan rauhallisesti. Kuka ja missä siinä on väittänyt, että vain miehet voi ja saa opiskella. Tosin oli EL-suunnassakin takavuosikymmeninä ajatuksia, että onko tyttöjen ja naisten niin tarpeellista pitkälle opiskella; tällöin juuri oli ajatuksen takana kysymys äitiydestä suuressa perheessä. Eikä sitä niin tärkeänä pidetty miehillekään. Yleensä suositeltiin pojillekin käytännön ammattialoja elämäntehtäviksi, koska uskottiin, että niissä on helpompi säilyttää uskonelämä sydämellä, kuin korkeiden oppiarvojen ja hyvien virkojen alla. Ja olen itsekin kuullut aivan korkealta EL-saarnaajatasolta sanat: " Kouluttakaa vain kristityt lapsianne yliopistoissa ja korkeakouluissa korkeisiin virkoihin ja asemiin yhteiskunnassa; kohta te saatte nähdä, mitä työtä olette tehneet. Niistä ne nousevat suurimmat vastaanseisojat kristillisyyteen!" Kuka näin sanoi, jääköön tässä sanomatta. Näemme, että ajat ovat muuttaneet yhteiskuntaa voimakkaasti ja sen vaatimukset jäseniään kohtaan ovat myös kasvaneet. Enään ei riitä sivistyspohjaksi kansakoulu ja sieltä saatu luku- ja kirjoitustaito ( jolla minun on tultava toimeen ja se näkyy myös näissä kirjoituksissani ainakin sivistyneemmän lukijan silmään ). Emme enää elä ajassa, jolloin ylioppilas oli niin suuri herra, että kun se tuli meidänkin kyläraitilla vastaan, niin hattu piti ottaa pois päästä! Aika vaatii nyt kouluttautumista joka alalla. Olen itse aina ollut sitä mieltä, että myös tyttöjen on hyvä lukea ja hakea itsellensä kunnollinen ammatti ja sehän edellyttää koulujen käyntiä nykyaikana, vaikka osa elämästä kuluisikin lasten ja perheen eteen tehdyssä kotiäidin työssä; työssä, joka on maailman arvokainta työtä. Kun valtioneuvos Harri Holkerilta kysyttiin, mikä on ihmiselämässä kaikkein tärkeintä, hän vastasi näin:" Raamatun jälkeen oman Äidin opetukset lapsilleen ". Valitettavasti tämä arvokas työ on yheiskunnassamme niin aliarvostetua!
Sanot, että "On Raamatun vastaista ajattelua, että mies ja nainen olisivat Jumalan edessä eri asemassa". Jos tällä tarkoitat sitä tasa-arvon peräämistä, mikä yhteiskunnassamme on nyt vallalla, ja jonka kriteereillä myös ratkaistiin naispappeuskysymys ev.lut.-kirkkokunnssa, tässä sinulle tasa-arvolause suoraan Raamatusta, johon vetoat: "Ja vaimolle sanoi hän (Herra Jumala):minä saatan sinulle paljon tuskaa, koskas raskaaksi tulet;sinun pitää synyttämän lapsia kivulla, ja sinun tahtos pitää miehes alle annettu oleman ja hänen pitää vallitseman sinua"! ( 1.Moos. 3;16 ). Tuntuuko kovin tasa-arvoiselta nykyajan mielessä? Vieläkö tunnustat Raamatun auktoriteetin tällä kohden ja seuraat sitä? Lause ja sen sisältämä ajatus on kuitenkin suora lainaus Raamatusta ja ilman tulkintoja. Se, miten siihen kukin suhtautuu ja miten sitä selitetään, onkin sitten jo toinen kysymys!
Mitä sitten tulee oppiarvojen, omaisuuden ja muiden statusten hankkimiseen , niin et voi kieltää ( jos silmät auki kuljet ), etteivätkö mainitut ilmiöt voimalla tuppaudu sisälle myös kristilisyytemmekin. Ja siksi ovat myös kristillisyyden vanhimmat näistäkin ilmiöistä meitä varoittaneet. En ole väittänyt, että opiskelu ja hyvä virka sinänsä tai omaisuudet, ei suuret tai pienet, jotka on rehellisesti hankittu, olisivat synti ( vaikka Jumalan Poika sanookin, että rikas tulee työläästi Jumalan valtakuntaan ). Mutta jos nämä tulevat esteeksi uskonelämän ja hyvän omantunnon säilyttämisessä tai niiden alttarille uhrataan arvoja, joita kristillisyydesä on aina oikeina ja pyhinä pidetty,niin on syytä jo miettiä, ollaanko oikealla tiellä. Onhan meidän kristillisyytemme opettajat saarnanneet myöskin "kirveestä leipäpuun juurelle". On hyvä muistaa Jeesuksen vertaus suuresta ehtoollisesta; mitä esteitä oli kutsutuilla ja millä he niitä puolustelivat?
Muuten, minun ympärilläni on vain tavallisia, köyhiä kristityitä, mutta he ovatkin olleet monesti minullekin suureksi avuksi. Mutta tiedän kyllä, että uskovien joukossa on myös joitakin varallisiakin, jotka ovat olleet varainsa kanssa tässä kristilisyydessä. Ei olisi noussut eri paikkakunnille ja viimeksi Joensuuhun uutta rukoushuonetta, elleivät jotkin varalliset olisi panneet omistansa melkoista pottia pohjakassaksi. Mutta nämä ihmiset eivät halua siitä mitään numeroa tehdä eikä nimiään julkisuuteen. Tällaisia uhraajia ei todellakaan kannata kadehtia; heidän uhreistaanhan me köyhätkin saamme nauttia!
Pienoiskirkosta avioparin keskuudessa; On hyvä ymmärtää tämä Raamatun paikka oikein. " Missä kaksi tai kolme kooontuu minun nimeeni, siinä minä..". Painottaisin tässä lauseessa sanaa KOLME. Sillä tämä pinoiskirkko ei toimi vain kahdella silloin, jos molemmat aviopuolisot ovat osalliset samasta synnistä; esim. langenneet tämän ketjun alussa esitettyyn aviovuoteen saastuttamiseen estämällä avioyhteydessä Jumalan tarkoitusperien toteutumisen, kuten aikaisemmin on esitetty. He eivät voi toisiansa siinä vapauttaa vaan tarvitaan tämä kolmas, synnistä ulkopuolinen kristitty päästämään heitä heidän synnestänsä!
"..älköön siihen seurakunta sekaantuko"! Lutherin mukaan juuri seurakunta on se, josta Jumala saarnauttaa sanansa ja neuvoo ihmisiä. Juuri siitä varten on Kristus rakentanut seurakuntansa maan pääle, että se ylläpitää evankeliumia tuoden ihmisten korvain kuultavaksi Jumalan tahdon ja saarnaa parannusta ja syntien anteeksiantamusta hänen käskynsä mukaan! Seurakunta siis neuvoo meitä monella tavalla, myös näissä asioissa,joista tällä keskustelupalstalla on ollut kyse. Näen, että käsityksesi lasten lukumäärästä perheessä myötäilee sitä käsitystä, mikä yleensä maailmassa ja myös kuolleessa uskossa vallitsee; "Jos joku haluaa yhden, olkoon se heidän asiansa, ..". Kristityssä avioliitossa ei kuitenkaan ole kysymyksessä se, kuinka monta he haluavat, vaan kyse on siitä, ottavatko he uskossa vastaan KAIKKI ne lapset, joita Jumala tahtoo lahjoittaa! Tässä on suuri ajatuksellinen ero. Miksi tämä asia on niin kipeä monelle tälläkin foorumilla keskustelevalle? Tuntuu, että se polttaa myös joillakin omantunnon päällä. Eikö juuri ne, jotka ovat hyljänneet seurakunnallisen hallinnan ja sen yhteiset neuvot, ja alkaneet sotimaan seurakuntaa vastaan luottaen oman ymmärryksensä päälle, ole myös näissä asioissa kulkeneet harhaan .
Kirjoituksesi loppulause "Herra, tässä olen ja lapset, jotka minulle annoit" on ajattelemisen arvoinen; Voimmeko sen sanoa puhtaalla tunnolla? Onko siinä KAIKKI ne lapset, joita Jumala tahtoi lahjoittaa? Vai onko osa niistä uhrattu mukavuudenhalun, elintasopyrkimysten tai epäuskon alttarille ihmisjärjen ollessa neuvonantajana avioelämässä? Kannattaa miettiä, vaikka se vaikealta tuntuisikin.
avioliitot kestivät lähes 100 prosenttisesti ja nykyään ainakin joillain paikkakunnilla yksi sun toinen liitto hajoaa vaikka olisi minkälaisia avioliittoleirejä.
Kiusaukset ovat tiettävästi samat nykyaikana kuin ennenkin. Muistan jonkun sanoneen saarnassaan, että lähes kaikki avioerot johtuvat
uskottomuudesta. Siis puolisonsa pettämisestä tai halusta, joka sitten johtaa eroon. Sen voi jokainen lihassaan tuntea, mutta nyt on kysymys siitä elämmekö hengen jälkeen vai lihan. Jos elämme lihan jälkeen, tarvitaan yhtä sun toista vippaskonstia, parisuhdeiltoja, avioliittoleirejä yms. hömpänpömppää että liitto pysyy kasassa ja ei aina sittenkää. Mutta kun se on niin, että usko riittä ei silloin tarvi mitään muuta. Mutta jos ei ole elävässä uskossa
silloinhan järki sanoo, että tee niin, mee sinne,
rukoile,tee sitä tai tuota niin se auttaa. Sellainen jolla on usko sydämellä ja luottamus Jumalaan, ei sellainen tarvitse muuta kuin olla valvomassa.
tähän aiheeseen.
sydämestä; himo, ylpeys, kateus, ylenkatse, ahneus, viha ja närkästyminen yms. ovat jo syntejä ja johdattavat ihmistä vielä eteenpäin raskaisiin tekosynteihin. Eräs kirkkoisä 300-luvulla on sanonut synnistä: Synti on sydämen luopumista Jumalasta! Jumalan edessä ei ole suuria tai pieniä syntejä; on vain syntiä. Ja kaikki synti eroittaa meitä Jumalasta. Pohjimmiltaan synti on siis epäuskon hedelmä ja sentähden sanotaan, että epäusko on suurin synti!
teitä vapahtava. Kiitos, nm. Heikki, kun uskallat puolustaa totuutta. En tosin kirjoita kiitosten toivossa enkä etsi omaa kunniaani, mutta haluan pysyä niissä opetuksissa ja kristillisyyden ymmärryksissä, mitä jo lapsuudessani kuulin ja opin vuosikymmeniä sitten. Tuntuu kyllä hieman oudolta, että nämä kannat tässäkin asiassa näyttävät olevan ihan outoja osalle EL-liikkeen jäsenillekin, jotka täällä mielipiteineen esiintyvät. Aivan kuin he eivät olisi niistä koskaan mitään kuulleetkaan. Onkohan sittenkin ollut opetuksessa joillakin sellaisia tuulia, joilla nämä kristillisyyden vanhat neuvot, opetukset ja ymmärrykset on pyyhkäisty pois ja edesmenneiden työ kristillisyydessä tehty tyhjäksi?
ja silti vielä yksi puuttuu; uudensyntymisen kokemukset, sillä siihen loppuu kerskaus! Olen sen kokenut ja tässä lestadiolaiskristillisyydessä. Mutta en avioliittoleiriä!
Kovin halpana tunnut pitävän tätä herätysliikettä, joka kuitenkin on tullut avuksi tuhansille hätääntyneille sieluille. Sitä paitsi on toisenlaisiakin kokemuksia kirkon avio-ja parisuhdeleireiltä, joissa on syvällisyys ollut kaukana!
Herätysliikkeellämme ei ole mitään, ellei sillä ole Kristusta. Kristus on siis Herra ei herätysliike.
Kristus on rientänyt avuksi, ei herätysliike. Mutta jos me herätysliikkeenä riipumme kiinni Kristuksessa, niin silloin siinä on Jumalan lasten hyvä olla, ja uskopuoleltakin on sinne hyvä tulla, rakastettuna tuhlaajapoikana ja tyttärenä.
Itsehän sinä provosoiduit minun vastauksestani nimimerkille "MitenkähänOn", ja hyökkäsit kirjoittamaan vastaan! Teillä tosin on selvästi sama henki, ja Heikkikin siinä vielä taputtelee selkään.
Minä uskon raamattuun, ja siinä kulkevaan punaiseen lankaan nimeltä Jeesus Kristus. Sinähän voit vetää VT:stä ( 1.Moos. 3;16 ) jonkin irrallisen lauseen naisen osasta. Mutta jos joku lyö sinua raamatulla päähän ja kehottaa tappamaan veljesi VT:n kirjoitusten mukaan, niin ota isku vastaan kuin mies.
VT:n neuvot eivät ole 1:1 noudatettavissa. Ja kivulla synnyttämisen asetti Jumala, ei seurakunta. Turha sillä on kenenkään mässäillä.
Minua, tunnustan suoraan, vaivaa omavanhurskas tyyli: "eihän kristitty sellaista tee". Se aiheuttaa ilmiön, että ihmiset alkavat kytätä toisiaan, ja luokitella toisiaan eri puulaakeihin oman elämänkatsomuksensa perusteella. Me olemme tässä vajavaisia, ja näemme vain jotakin ihmisestä päällepäin hänen käytöksestään ja elämästään.
Neuvonantajia kyllä riittää joka lähtöön ja kaikki ovat olevinaan oikeassa, kuten tässä veljet ehkäisyasiassa. Ja kirvestä asetellaan herkästi puun juurelle.
Kyllä kristityt neuvoja tarvitsevat, enkä ollenkaan kyseenalaista seurakunnan merkitystä tässä asiassa, mutta sanotaan vaikka näin, että neuvotaan tarpeeseen, ei tavan vuoksi(ei anneta lapselle selkään, jotta hän ei tekisi pahojaan). Silloin päästään tilanteeseen jossa voimme toteuttaa raamatun kehotusta: Kavahtakaa poisleikkaamista.
Ystävä hyvä, nm. s.aviruukku! En ole ollenkaan provosoitunut sinuun enkä muidenkaan nimimerkkienn kirjoituksiin tässä ketjussa. Tämähän on keskustelupalsta, jossa jokaisella tulee olla mielipiteensä ilmaisun vapaus, kunhan vaan pysytään sääntöjen ja soveliaisuuden rajoissa. Oma vastineesi nm. MitenkähänOn kirjoitukseen oli hyvä esimerkki provosoituneesta kirjoituksesta. Pitäisikö minunkin olla vain hiljaa ja ottaa totena kaikki sinun näkökantasi, joihin en todellakaan voi kaikkiin yhtyä? Ja minkäs minä sille voin, että löytyy vielä niitä ihmisiä, jotka arvostavat kristillisyyden neuvoja ja ymmärryksiä samalla hengellä kuin minäkin. Mitä esim. nm. "MitenkähänOn" kirjoitukseen tulee, niin pidän sitä erittäin hyvänä ja olisin valinnut siihen nimimerkin muodossa "NäinSeOn" enkä kysyvässä muodossa "MitenkähänOn"! Samaa voin sanoa Heikinkin kirjoituksista. Hyviä ja asiallisia ovat olleet.
Sanot uskovasi Raamattuun. Mikset sitten usko? Mainitsemani paikka VT:stä ( 1.Moos. 3;16 ), joka tosin tangeeraa ketjun alussa asetettua asiaa aika läheltä, ja jonka sinä hylkäät vain yhtenä irrallisena lauseena VT:stä. Mutta myös seuraavat lauseet:
Ei sinun pidä tappaman
Ei sinun pidä huorin tekemän
Ei sinun pidä varastaman
Ei sinun pidä väärää todistusta sanoman sinun lähimmäistäs vastaan, ym.
ovat yksittäisiä lauseita Vanhasta Testamentista ( vieläpä Jumalan kymmenen käskysanan laista).
Sanotko näistäkin, että ne ovat vain irrallisia ja yksittäisiä lauseita VT:stä ja ettei niitä voi ottaa 1:1 eli täydestä nykyaikana?
Kivulla synnyttämisestä muistaakseni siteerasin suoraan VT:n sanoja "Ja Herra Jumala sanoi vaimolle..."; en tässä maininnut seurakunnasta mitään.Pysytään siis asiassa.
Minulle myös VT;n kirjoitukset ovat Jumalan Sanaa; Kuitenkin ymmärtäen sen, että VT:n kirjoitukset sisältävät myös paljon sekä Israelin että muidenkin sen ajan ja alueen kansojen elämää ja niiden historiaa. Eikä kaikki, mistä siellä kerrotaan ole tapahtunut suoranaisesti Jumalan käskystä ja hänen tahdostansa; päinvastoin näkyy myös Israelin kansan vaiheista, että se usein luopui Jumalasta, ja Mooseskin joutui sanomaan siitä:tämä kansa on niskuri kansa! Ja monet sellaiset säännöt, mitkä nykyaikana herättävät monissa VT:n lukijoissa kritiikkiä tai hämmästystä, eivät ole Jumalan käskyjä tai hänen tahtonsa. Näitä säädöksiä lisäsivät Juutalaisten pyhiin kirjoituksiin heidän monet lainopettajansa ja nämä saivat kirjoituksissa ajan oloon saman aseman kuin Mooseksen lait. Kuitenkin, kun otit esille Raamatulla päähän lyömisen ja veljensä tappamisen, niin on syytä muistaa, että siinä Laissa, joka on ja oli Juudan ja Israelin kansan korkein hengellien auktoriteetti ( kymmenen käskyn laki ), Jumala nimenomaan kieltää tappamisen !
Jos taas ajatuksesi tarkoittaa sen päälle, että Jumala käski Israelin lasten sotia ja hävittää ne kymmenen pakanakansaa täydellisesti( Amorilaiset, Kanaanealaiset, Hetiläiset, Pheresiläiset, Heviläiset, Jebusilaiset jne. ),jotka heille luvattua maata asuttivat ennen Israelilaisten sinne saapumista, on nähtävä Jumalan aivoituksena tämän lupauksen kansan osalta. Hän tahtoi valmistaa tälle kansallensa,jonka hän oli ottanut johdatuksensa armoliittoon ja jonka kansan isille Hän oli valalla vannonut antavansa tämän maan ikuisiksi asumasijoiki, epäjumalista ja pakanoista puhdistetun ja vapaan maan. Mutta Israel ei kaikessa noudattanut Herran Jumalan käskyjä, vaan jättivät osan joistakin kansoista elämään keskuudessaan ( ottivat jopa vaimoja näiden tyttäristä vastoin Herran Jumalan kieltoa ). Nämä pakanat saattoivat myös vietellä Israelin lapsia palvelemaan heidän jumaliansa ja hylkäämään Herran Jumalan käskyt vihoittaen Hänet. Ja näin nämä säästetyt pakanat tulivat Israelille viimein taakaksi ja tekivät Luvatun maan valloittamisen ylen vaikeaksi, niin, että Jerusalemkin valloitettiin Jebusilaisilta vasta kuningas Daavidin aikana satoja vuosia jälkeen Mooseksen ajan!
Mutta kuten VT:ssä kuvattu Israelin lasten lähtö Egyptistä, Punaisen meren ylitys, sen vaellus Siinain korvessa, Lain saaminen ja Mooseksen välimiestehtävä Jumalan ja kansan välillä, heidän Jumalanpalveluksensa Tabernaakkeleineen ja kaikkine uhrimenoinensa sekä heidän sotansa pakanakansoja vastaan ja niiden hävittäminen pyrkiessään omistamaan sitä maata, jonka Herra Jumala heille oli luvannut, on yksi esikuvallinen sisällejohdatus Uuden Testamentin kristillisyyteen ja sen Israeliittain lähtöön pakanain leristä, vaellukseen synnin ja kiusausten korvessa, sotaan
pakanoita ja heidän epäjumaliaan vastaan ja hävittämään niitä pyrkiessään saamaan omaksensa sen Jumalalta luvatun maan ja viimein voittamaan omaksensa kuninkaansa Kristuksen avulla (jonka esikuva Daavid oli VT:ssä)sen Uuden Jerusalemin, jossa Pyhä Rauha lepää ja joka on heidän matkansa pää; jossa kaikki sota ja meteli loppuu ja veriset vaatteet poltetaan! Päämääränsä saavuttamiseksi täytyy oikeiden Israeliittain olla sodassa. Pitää ottaa kaikki Jumalan sota-aseet. On lyötävä hengen miekalla aina päällekarkaavat filistealaiset ( omanvanhurskauden vaikutukset)ja uskon kilvellä torjuttava heidän nuolensa ( epäilykset Jumalan armosta),vyötettävä itsensä totuuden vyöllä ( luottamus kristillisyydessä saarnatun opin totuuteen ), varustettava itsensä vanhurskauden rintaraudalla ( uskon rohkeus omistamaan syntein anteeksianto ja Jumalan armo ) ja pukea päähänsä autuuden rautalakki ( ylläpitää autuuden toivon ja suojelee kristityn ajatusmaailmaa kaikkinaisilta vierailta vaikutuksilta ja hengellisiltä hössötyksiltä, joita nykyaikana niin runsaasti on tarjolla). Vieläpä jalatkin tulee olla kengitettynä sarnaamaan rauhan evankeliumia!
Kaikkea tätä vastaan elävätuntoisilla kristityillä on sota. Kaikki ne viholliset vaikutuksineen tulee kuolettaa, jotka sotivat Jumalan aivoitusta ja sitä armojärjestystä ja autuuden oppia vastaan, jossa Jumala ainoastaan tahtoo elävän uskon sytyttää ja ylläpitää ihmissydämessä ja johdattaa tällä tiellä iankaikkiseen onneen ja autuuteen.
Älkäämme syyttäkö Jumalaa Hänen aivoituksistansa, joita emme edes ymmärrä ( tappokäskyt VT:ssä yms. ) vaan pysykäämme evankeliumin puhtaassa opissa vaeltaen uskon kuuliaisuudessa ( joka onkin elävän uskon ensimmäinen hedelmä!)
Eikä veljen tai sisaren, joka alkaa vaelluksessaan väsymään ja syntiä rakastamaan ja tekemään, nuhteleminen suinkaan ole "omavanhursasta tyyliä". Aina on oikeassa kristillisyydessä ollut vallalla veljellinen huolenpito myös kanssaihmisistä: " kuule veli tai sisar, tuo on synti,älä sitä tee. Se johdattaa sinua pois kristillisyydestä" . Eihän tällaiseta varaamisesta yhdenkään kristityn pitäisi pahentua tai loukata itseään totuuden sanaan; jos nimittäin vielä kantaa oikeata mieltä. Ja rohkenipa Paavalikin neuvoa nuorempaa työtekijää näin: " Nuhtele niitä, jotka syntiä tekevät, julkisesti, jotta muutkin pelkäisivät". Nämä sanat oli tarkoitettu sanottavaksi kristilliselle seurakunnalle.
Olen tässä vähän puolustellut näkemyksiäni ja sitä,miten olen oppinut niitä vuosien varrella käsittämään ( liekö oikein tai väärin sinun mielestäsi?) Mutta minun on sanottava myös, että olen saanut kirjoituksistasi sellaisen käsityksen, joka vähän huolestuttaa: Et tosiasiallisesti ( väitteistäsi huolimatta )hyväksy seurakuntaa yksityisen kristityn herrana ja neuvojana tai et ainakaan sen kaikkia neuvoja ja ymmärryksiä hyväksy kohdallesi. Raamatusta otat sen , mikä sinun omaan ajatusmalliisi sopii ja hylkäät muut neuvot.Hiukan tuntuu siltä, että käsityksesi kristillisyydestä on sellainen, jossa jokainen muodostaa omat käsityksensä ja elämänsä normit eli mitä pitää syntinä ja mitä ei; pääasia on,kunhan vain uskoo ja elämä ja vaellus täyttää yleisen moraaliopin vaatimukset. Kaikki muu on ulkonaista, jolla ei ole uskon kanssa mitään tekemistä.
Sanot uskovasi Raamatun punaiseen lankaan Jeesukseen kristukseen. Tosi on, että Hän on Pyhän Raamatun ydinajatus, johon kaikki ennustukset, esikuvaukset ja Jumalan lupaukset ihmiskunnan pelastuksesta tähtäävät. Sanoohan myös Luther, että Raamattu on se kapalokäärö, johon Betlehemin Poikalapsi Jeesus on kääritty. Ja tähän minäkin uskon. Mutta uskoa Jeesukseen merkitsee, että uskomme hänen sanansa. Myös sen, kun hän sanoo:Älkää maailmaa rakastako, älkääkä mitään mikä maailmasta on...; kuin on lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus ". Ja nämä ovat juuri asioita, joiden sisällöstä ja merkityksestä kristillisyyden sisälläkin nykyisin paljon kiistellään. Mitä on lihan himo, mitä elämän koreus jne!
Vielä lyhyesti tuosta viimeisestä lauseestasi; Kavahtakaa poisleikkaamisesta. Raamatun tutkimuksessa ja alkukielen ( kreikan ) ymmärtäjien kesken vallitsee myös käsitys ( itseasiassa on jo pitkään kiistelty ), että lause on käännettävä "Kavahtakaa poisleikatuita"!
En ala sinua tässä enempi käännyttämään. Siihen ei minun taidot riitä. Tunnustan heikkouteni siinä.
Pysykäämmä kuitenkin Jumalan sanan totuudessa. Muuten voi kynttilänjalka siirtyä paikoiltaan ja saviruukku särkyä.
Ei aihetta enenpään. Hyvää yötä sinulle ja Jumalan Rauha tunnollesi myös.
edelleen pyhään raamattuun ja sen punaiseen lankaan Jeesukseen kristukseen, vaikka sinä mielellään sen minulta ottaisitkin pois.
Uskon myös siihen, että Jeesus aterioi mieluummin publikaanien kuin fariseusten kanssa.
Kirjoituksesi oli hyvä ja asiantunteva. Oikeastaan aika herttaista, että vaivaudut kirjoittamaan noin perusteellisen vastineen puoliltaöin. Se kertoo, että asia lienee sinulle tärkeä.
Et voi kyllä kirkkain silmin väittää, että VT:n opit on noudatettavissa 1:1 tähän päivään. Löysitkin kymmenen käskyä sieltä, ja ne ovat tottakai ehdottomia, mutta käsittääkseni VT:tä tulee lukea Uuden Testamentin "läpi". Jos ei ymmärrä Uuden Testamentin ilosanomaa, VT:stä ei ole paljon hyötyä.
Pakko myöntää provosoituneeni (ja sen kyllä edellisessä vastineessa myönsinkin). Siitä pahoitteluni. Tämä on tosiaan vapaa palsta, jossa kaikki saavat esittää mielipiteensä.
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni sanoisin vielä sen verran, että asia ei ole minulle synniksi kirkastunut, enkä ole ainoa. Sen vuoksi kirjoitin, että jokainen tehköön, sanotaan vaikka omantuntonsa mukaan. Jos se katsotaan luopumukseksi Jumalan Sanasta, Pyhä Henki kirkastakoon sen minulle.
Olen kuullut, että Tsetseniassa jokainen synnytysikäinen nainen kokee velvollisuudekseen synnyttää maahan uusia lapsia. Se on heidän taisteluaan maallista vihollista vastaan. Tämä on ymmärrettävää, ja ajattelen niin, että Suomessa on tehty vastaavissa tilanteissa samoin. Jos kaikki maailman maat olisivat kehittyneitä teollisuuusmaita (=pieni lapsikuolleisuus), ja syntyvyys olisi 10/pari, niin paljonko ihmiskunnan väkimäärä kasvaisi yhden sukupolven aikana? Äkkiseltään laskien väkiluku viisinkertaistuisi sukupolvessa. Tämä ei tietysti ole Jumalan sanaa, mutta asioita voi ja kannattaa pohtia kaikilta puolilta.
Kiitos vielä vastauksestasi, Jumalan rauhaa myös sinulle. Pysytään sanassa, niin taivaassa tavataan.
Tunnustan tunteneeni viimeistä kirjoitustasi lukiessani jonkin asteista sisällistä kylmyyttä ja närkästystä kohtaasi; siis vanhan ihmisen vaikutusta. Toivon ja pyydän, että voisit sen minulle anteeksi antaa ja unohtaa.
Lähden tästä reissunpäälle enkä ole vastailemassa tämän siten kirjoituksiin muutamaan päivään. Toivon sinullekin kaikkea hyvää. Jää kuitenkin Jumalan rauhan haltuun uskoen itsesi Jumalan lapseksi ja syntisi anteeksiannetuiksi.
voix netissäkin pyydellä nykyään syntejä anteeks? tai, siis saada? On aikoihin eletty.... eix usko tulekkaan kuulosta...?
Parannushan on uskon hedelmä eikä sillä nyt ole mitään tekemistä uskoon tulon kanssa. Siis jo uskoon tullut pyytää anteeksi niiltä joita on kirjoituksillaan loukannut tai uskonut loukanneensa.
Kehoitus syntien anteeksi saamiseen ja sen uskomiseen on usein annettu myös kirjallisessa muodossa, kuten Raamatussa ja olen kuullut myös Lapin vanhintenkin usein kirjeissään kehoittaneet kristityitä uskomaan kaikki syntinsä ja vikansa anteeksi sovintoveren voimasta; näin myös joissakin yksityisissäkin kirjeissä. On tosin joskus epäity, onko puhelimessa julistettu synninpäästö oikea, vai kätkeytyykö siinä anoja mahdollisesti kunnian taakse, kun ei tarvitse kasvotusten olla rippi-isän kanssa. Mutta tärkeää on muistaa, että kaikki todellinen anteeksiantamus tapahtuu Jumalan, Ylimäisen tuomarin sydämellä.Hän on anteeksiantaja ja armahtaja, emme me ihmiset!
Siksi saarna siitä, kuten myös kirjoitetun Jumalan sanan ja vieläpä sakramenttienkin sanoma ovat meille vakuutuksia Jumalan laupeudesta katuvaista syntistä kohtaan ja kehoituksena meille sen uskomiseen! Heikon uskomme ja usein meitä kristityitäkin kiusaavien epäilysten tähden tarvitsemme usein kuulla Jumalan sanan todistusta tästä Hänen laupeudestansa ja armahtavaisuudestansa ja kehoituksia sen uskomiseen ja omistamiseen! Siksi on Jumalan Poika jättänytkin taivaan valtakunnan avaimet täällä maanpäällä kristityille ( so. kristilliselle seurakunnalle ), toisin sanoen Pyhän Hengen sydämellään kantaville ihmisille, joilla nyt on valta Jumalan puolesta päästää tai sitoa ihmisiä ( kuten Jeesus sanoi opetuslapsilleen: joille te synnit anteeksi annatte, niille ne myös (taivaassa Jumalan tykönä ) annetaan ja joille te ne pidätätte, niille ne pidätetään!). Mutta, kuten Luther on sanonut, ettei tätä valtaa voisi olla ihmisten keskuudessa, ellei kristityt tietäisi, missä sielun ja sydämen tilassa se ihmisen tulee olla, joille nämä vapauttavat sanat " veljeni ja sisareni, ole hyvässä turvassa, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi". On siis vain yksi ehto Jumalan puolelta näiden sanain omaistamiseen; ihmisen tulee sydämestään katua syntejänsä ja tulla armon kerjaläisksi, sillä Jumalan armo on vain katuvaisten osa! Ja juuri tämän evankeliumin saarnan alla Jumala hyvän tahtonsa jälkeen sytyttää katuvaisen armonkerjäläisen sydämellä sen vastaanottavan ja itsellensä omistavan uskon ja lahjoittaa hänelle Poikansa ansion vanhurskaudeksi ja pyhyydeksi, täyttää hänen sydämensä ilolla, rauhalla ja autuuden tunnolla ja niin uusi ihminen alkaa elää hänen sydämellään. Mitä sitten antaaksianomiseen tulee, siihen vaaditaan vialliselta todellista nöyrtymistä ja anteeksiantajalta sydämen taivuttamista armahtavaisuuteen ja tämä ei aina ole niin helppoa meille ihmisille. Mutta Jumalan avulla se voi tapahtua. Näin uskon omalta kokemuspohjaltani.
Kuinka väärän jumalisuuden avioliitto
opetukset voi yleensäkään olla
herramme ja mestarimme opetuksien vertaa.
Olen itsekin jotakin kuullut ja nähnyt
nämä väärät työntekijät yrittää kloonata
elävän jumalan sanan opetuksia ja
ottaa kaikki kunnia itselleen. tyytyisivät
vain puhtaaseen jumalan sanaan
eikä lähtisi puoskaroimaan
oikeata herran sanaa oman
järkensä jälkeen.
Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anto.
Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.
Autuas on se, jonkaviini on niitä täynnä.
Ei ne häväistä, kun nillä viholistensa kanssa
portissa tekemistä on.
Ps. 127;3-5
ketjun alussa asetettuun kysymykseen olen jo saanut 40 kommenttia näiden vajaan kolmen vrk aikana.Ja onhan aika moni myös käynyt kurkkimassa ketjun kirjoituksia. Olen päässyt vähän käsittämään, mistä todella on kysytyssä asiassa oikein on kysymys. Monet vastaukset ja kannanotot ovat olleet hyvin asillisia, vaikka aihe näyttääkin olevan osalle ihmisistä hyvin arka ( jota se itse asiassa onkin ). Luulen,että tuskin kukaan on tässä asiassa päässyt yli täysin kuivin jaloin!
Kiitän kaikkia kirjoittajia kannanotoista.
Kuitenkin toivon, että keskustelu jatkuu sopuisana. Ja varsinkin naispuolisten avio-osapuolten toivoisi ottavan kantaa, ovathan he osassa kysymystä todella altavastaajia! Saastuttaako kylmyys puolelta tai toiselta aviovuoteen tai onko se johdattamassa siihen? Miksi Laestadius puhuu avioliiton riettaasta, joka makaa sängyn alla? Ottakaa kantaa hyvät avioparit ( vai pitäisikö sanoa huonot? ).
Sammuta kone, mene auttamaan vaimoasi kotitöissä, käy suihkussa ja keitä iltateet ! Ehkä Sinua onnistaa, kunhan vain jatkat antamieni ohjeiden mukaisesti vaikkapa viikon eteenpäin ! Mars matkaan !
Taidan mennä vaimon viereen pötköttämään, MieleniMinunTekevi.
Menen iltateelle ihanan aviopuolisoni kanssa. Siivosimme juuri yhdessä, muukin luonnistuu meiltä kun on tätä toinentoisensa huomioonottamista päiväsaikaankin.
Kiitos hyvästä neuvosta. olen havainnut, että näin toimien pääsen parempaan lopputulokseen. Voin kertoa nyt tosi ihmeestä, joita vieläkin voi tapahtua. Illalla menin vuoteeseen ja tapani mukaan lueskelin kijaa ( tässä tapauksessa Frederich Hammerichìn Kristillisen Kirkon Historian osaa Vanhan Ajan Kirkko). Yht äkkiä vaimo sanoi minulle: Heitä se kirja pois ja tule tähän minun viereen. Kai minä olen sinulle tärkeämpi, kuin nuo kirjat! Noudatin neuvoa ja seurasi mukavaa iltapuhdetta lakanoiden välissä. Ja tämä kaikki vaimon aloitteesta. Nyt huomaan, että olenkin tainnut olla tässä hieman kärsimätön ja hätäillyt suotta. Kannattaa odottaa sopivaa aikaa vaimonkin puolelta. Eihän hänkään mikään sexirobotti ole eikä olemassa vain sitä yhtä asiaa varten. Voisiko nämäkin asiat jättää siihen, kuten sanonta kuuluu, kun Jumalan aika tulee? Aamulla heräsin pirteänä vaimon vierestä ja aamukahvit joimme ihanasti yhdessä rupatellen. Näytti ihan siltä, että vaimokin oli nuortunut monta vuotta ( ainakin minun silmissä). Ihmettä kerrakseen, minulle!
Asian ohesta, mutta siihen liittyen, kerron tapauksesta, joka sattui juuri eilen meidän perheessä: Pudotin illalla kynän kädestäni makuukamarissamme ja se vieri parivuoteemme alle. Kumarruin ottamaan sitä sieltä ja huomasin kauhukseni siellä melkoisen määrän "villakoiria". Nousin ylös ja kysyin vaimoltani, että mistä tämä johtuu ja miten tämä on mahdollista? Vaimon vastaus oli lyhyt:"Miehen velttoudesta"! Nyt kysyn, oliko vaimoni vastaus oikein tässä tilanteesa. Itse otin siitä vähän nokkaani, mutta en aio alkaa mykkäkoulua asian tähden. Pyydän lyhyitä vastauksia: Oliko vai ei ja mitä minun pitäisi tehdä?
mies! Mitä tuota tilittämään tahi selittelemään. Raaka työ auttaa tähän vaikeuteen.
Imuroin koko huoneiston sillä aikaa kun vaimo oli kauppareissulla. Samalla tuli myös pölypussi imuriin vaihdettua. Kun vaimo tuli kaupasta, hän katsoi sängyn alle, hymyili eikä sanonut mitään. En minäkään. Nyt juomme päiväkahvia ( vanhat laskiaispullat ) vaimon kanssa sulassa sovussa. Siivous hoidetaan tästä lähtien meillä yhdessä; se ei olekaan meillä enää vain vaimon työtä. Joskus kristittyjen neuvot on yksinkertaiset mutta tepsivät. Se opin tästä!
Ajattele, pienellä arkipäiväisellä asialla sait NOIN paljon aikaan! Hyvää jatkoa teille!
itkettää tuo vaimon hyvä tuuli ; jaksaa taas hymyillä minulle. Oletko muuten ,Sebulon, Benjaminin veli? Joka tapauksessa kiitos hyvästä neuvosta myös minun vaimolta; Hän nimittäin vähän ihmetellen kysyi: " Kuka simut sai liikkeelle?". Vastasin , että Sebulon, Benjaminin veli. Hän pyysi välittämään sulle terveisensä.
Meillä on siivottu aina yhdessä, vaimo näyttää paikkoja ja minä siivoan.
olen Benjaminin kanssa.Tai ainakin sama isä meillä on:)
ootko lähtenyt peliin ihan vapaaehtoisesti vai ootko säkin tossun alla? Lesta-vaimot on nykysin oppinut komentelemaan "herrojaan".Joutuvat jotkut jopa vaippoja vaihtelemaan vauvoillensa! Kuka se teillä tekee homman lopputarkastuksen ja hyväksynnän ja meneekö koskaan uusiksi ihan harjoitusmielessä?
Täytyy tunnustaa että tuon lasten vaippojen vaihdon suoritin omasta halusta ihan mielelläni. Katsoin suorastaan velvollisuudeksi kun vaimo hoitaa lasten ruokailupuolen kellosta piittaamatta, niin minäkin omalla panoksella nuo ruuan tähteet toisesta päästä. Kyllä kaikki kieltäytymiset näkyy tuolla kamarissa väsymyksenä tai haluttomuutena. Perästä kuuluu sanoo torven soittaja, sopii tähänkin kohtaan. Minä vain häärään meillä olen joutunut tunnustamaan.
tossun alla, on miehen hyvä olla. Ainakin parempi kuin taivasalla. Tämä on koettu asia !
heräsin onnellisena saastuttamattomasta aviovuoteesta. Ei ollut myöskään villakoiria eikä avioliiton rietasta sängyn alla kummittelemassa. Vaimokin säteili kuin kevätaurinko konsanaan, vaikka onkin jo keski-iän ylittänyt. Aamukahvikin meni vaimon kanssa rupatellen hunajakakkujen kera. Kyllä on sitten onnea olla uskossa ( molemmat ) ja kristillisessä avioliitossa!
Mä olen kans saanu vaimoltani!!!!! Tänä vuonna jo kolme kertaa, ihanaa!!!! Olen alle kolmekymppinen, kahden lapsen yrittäjäiskä. Teen töitä kymmenen tuntia päivässä, hoidan perheen tolouden,raha-asiat ja siivoamisen. Asumme uudessa omakotitalossa ja pihassa kaksi hyvää autoa. Ulkopuolisen silmin kaikki vähintäänkin kunnossa, hoidan 3 ja 2-vuotiaita lapsia iltaisin, leikin ja pelailen... mutta, en ole huomannut vaimon puolelta mitään muuta kuin suurempia vaatimuksia tulevaisuuden suhteen. Seksiä harrastamme kerran kuussa, ehkä sen pakollisen ähkäisyn verran...vaimoni ei halua tässä hektisessä elämäntilanteessa ajatella seksiä. Eli, ei todellakaan ole aina kysymys miehen laiskuudesta kotona, jos nainen ns. pihtaa. sitä ei vaan yksinkertaisesti huvita, ei löydy edes pientä halua "uhrautua" miehensä eteen... Olen ehkä jossain asioissa liian kylmä ja vaativa, mutta en osaa parempikaan aviopuoliso olla, ja en usko sen olevan mitenkään tarpeellistakaan tämän asian korjaamisen kannalta. Harrastuksissa käydään säännöllisesti, yhdessä ja erikseen ja elämä on ihan hauskaa toisinaan ilman seksiäkin, mutta...
Olen aina (poikkeuksia lukuunottamatta, synnytyksien jälkeen on usein niin vauvan lumoissa, että siinä voi mies unohtua, tai sitten kovin väsyneenä..ei maistu) ollut halukas, kun minulta pyydetään ja HALUAN sitä mieheltänikin. Parhaiten naisensa saa syttymään jo aikaisin päivällä aloitetulla esileikillä...siis lähetä vaimollesi tekstari- sä olet niin kaunis, ihana...tms.tai vaikkapa runo... Kun tulet töistä kotiin halaile, hyväile, suutele niskaa, kerro miten ihana ja kaunis ja haluttava hän on sinun mielestäsi... (älä kuitenkaan liimaudu, vaan mene omiin puuhiisi ja hipaise taas välillä). Jatka tätä pitkin iltaa ja auta lapset ajoissa nukkumaan. Jos tämä ei pure jatka sitä päivästä-toiseen ja tee siitä elämäntapa, jos vaimosi ei vieläkään syty menkää johonkin terapiaan. Tiedoksi kaikille miehille: nainen syttyy sanoilla!!! Muista joka päivä kertoa miten ihana, kaunis ja seksikäs hän on sinun silmissäsi ja sinua oikeasti haluttaa. Mutta muista tuottaa vaimollesikin nautintoa, seksi ei ole vain oman paineesi laukaisua. Puhukaa seksistä, se todellakin kuuluu avioelämään ja nuorille pareille tiedoksi: iän, harjoituksen ja yhteisen kokemuksen myötä seksi senkun paranee vuosi vuodelta, mutta se vaatii harjoitusta!
Ihan kateeksi käy.
sano entinen ukko kun heinäkuorman päältä putos ja taju lähti joksikin aikaa!
Saispas joskus edes muruja. Mun akka ei kyllä syty mistään; ei ole näyttämyt mitään merkkejä siihen suuntaan ainakaan niinä vuosikymmeninä, minkä on yhes oltu. Aina on mun tarvinnut olla aloitteen tekijä ja vonkaamassa jos haluaa saada! Ja silloinkin ikään kuin puoliväkkeen ottaa. Mut mun tilipussi sille kyllä kelpaa; sitä se kyttää ja vonkaa aina rahaa, että pääsis shoppaileen ja plääsään samanlaisten akkojen kanssa. Niiden kanssa se hyvin viihtyy ja tulee toimeen. Mä luulen, että se on sellanen naistyyppi, joka ei oikeesti miestä tartte, mut otti mun kun ei muitakaan saanut. Likkana se hirveesti pelkäs, että jää vanhakspiiaks. Nyt se liitty ompeluseuraan ja kai se vielä keksii mennä kirkkokuoroonkin kun sillä on kieltämättä hyvä lauluääni. Pitää kuulemma olla harrasteita ihmisen elämässä. Ukon kanssa iltoja se ei tahdo viettää kotona, koska se on niin tylsää sen mielestä. Missä vika? Miehessä ei ainakaan, sillä olen monien mielestä fiksu ja filmaattinen. Ja hommakin vielä käy; keppi pelaa ja lasti lentää tarvittaessa. Mitä tehä? Akka kierrätykseen, vai? Mutt kun on toi laaja yhteinen suku- ja ystäväpiiri ja sit nää uskonasiat!
todellakin varottavia. niiden halut on AINA jokun muun tarkotusperän esiliinana. Mies! Jos huomaat, että nainen tyrkyttää itteesä sulle, niin pysähdy hetkeksi miettimään, että mitähän sillä on nyt hakusessa ( uusi turkki, timanttisormus tai ehkä oma auto tai sun luottokorttis ). Erään vanhan ja elämää kokeneen miehen neuvo oli mulle, kun nuorena olin onnesta pyörällä löydettyäni "elämäni naisen":Poika! Älä koskaan luota yhteenkään naiseen, ne on kaikki pettäjiä jollain tapaa! Asema aviovaimona ei tätä muuta, päinvastoin!
...kun haluttaa. Tuskin kukaan haluaa aviopuolisoaan siksi, että saisi siitetyksi lapsen...(noh, ehkä siinä tapauksessa, jos ei helpolla raskaaksi tule, mutta...)eiköhän tässä joka mies ja nainen voine mennä itseensä ja myöntää haluavansa lihallista tyydytystä. Kuka sitä haluaa seksiä ilman tyydytystä harrastaa... ehkä joku, mutta kyllä se paremmalta maistuu, jos siitä tyydytyksen saa. Mies joka ei vaivaudu opettelemaan naisen tyydyttämistä vuoteessa on laiska ja saa olla ilman seksiäkin, mielestäni. Nainen, joka ei opettele nauttimaan seksistä ja kertomaan miehelleen rohkeasti mikä tuntui hyvätä ja mikä ei on myös laiska ja pilaa helposti näin avioliittonsa. Menkää siis itseenne ja lukekaa Vanhasta testamentistä Laulujen laulu, se on mielestäni kaunein lukemani rakkaustarina...
Kyllä moni nainen tulee varmaan aika haluttomaksi sinun laillasi ajattelevan miehen rinnalla. Ja todennäköisesti sellainen vaimosi onkin: ei syvimmältään halua kanssasi lempiä, mutta suostuu silti, jos saa edes jonkin lohdutuspalkinnon vastenmieliseksi kokemastaan asiasta.
Poikamiehenä elely saattaa olla sinulle paras valinta, jos kerran on noin vaikeaa opetella ymmärtämään naistaan ja tekemään hänet vuoteessa onnelliseksi.
Kukaan ei yksineläjää "kuseta", vaikka elämä saattaakin toisaalta olla vähän yksinäistä.
Koko yhteiselämän perusta on keskinäinen luottamus.
Miehetkin muuten voivat pettää, piispaa myöten. En silti olisi neuvomassa ketään naista, että "älä luota yhteenkään mieheen".
"Onnettomassakin rakkaudessa on paljon onnea", sanoo venäläinen runoilija Jevtusenko. Parempi on luottaa ja pettyä kuin olla koskaan luottamatta kehenkään. Elämänkokemus vain lisääntyy.
Olen nainen, joka osaa kertoa mitä haluaa, osaa tuottaa miehelleen tyydytystä ja osaa nauttia itsekin! Miten voitkaan kuvitella, että mies kirjoittu ylläolevan asian? Kyllä se niin on, että jos naimisiin haluaa, se tarkoittaa, myös sitä että aviovelvollisuudet on pidettävä, puolin ja toisin. Muuten on parempi olla yksin. Tietenkin joskus ei haluta eikä jaksa ja sekin pitää rehellisesti sanoa. Onnea vaan kaikkien seksielämään!
Pidän nimimerkkiä "Kusetettu" miehenä - ja vastasin hänelle, en nimimerkille "waimo", jonka näkemykset ovat lähellä omiani.
Rakkaus on kummankin onni silloin, kun halua ja taitoa on, tehdä toinen toisensa onnelliseksi.
Ei siinä vaimolle tule mieleenkään jotkin joutavat turkit tai autot, kun mies on "ihana" ja vuorovaikutus toimii.
Niin, miksi? Mikä ajoi tämän kirkonmiehen vieraan naisen ja vielä naispapin sänkyyn! Luultavasti se, että kotona pihdattiin! Taisi omatunto vähän kolkutella arvon piispattarella, kun niin pahoitteli eroa, jota ei olisi halunnut itsekään vaika oli tietoinen miehen syrjähypyistä! Vaimot, miettikääpä tätä, ennenkuin tuomitsette miehiänne!
;-)
alkaa vaikuttaa jo piispanistuimiinkin. Tähän on nyt tultu. Monet tätä jo aavistelivatakin silloin, kun naispappeus ajettiin meilläkin läpi! Vastatkoon nyt ne, jotka sitä olivat ajamassa, arkkipiispamme etunenässä. Luulen, että tämä sakastisexi ei tule tähän loppumaan. Vasta jäävuorenhuippu on nähty. Seuraava kirkolliskokous varmaan poistaa aviorikoksen ja uskottumuuden kirkkomme synti-listasta. Oikeastaan sehän onkin vain inhimillistä heikkoutta, johon nykyisin lähes kaikki lankeevat, myös papit. Ja tällaisita pikku heikkouksista ei Jumala voi lapsiansa tuomita tai rankaista. Tähän suuntaanhan käsitykset kirkossamme kulkevat.
Miten voit esittää noin yksipuolisia kommentteja, eli neuvoja miehelle, jonka nainen ei halua seksiä??! Miehen pitäisi kirjoituksesi mukaan tehdä oman työnsä lisäksi, eli ohessakin naiselle mitä erikoisempia temppuja... kirjotella, kehua, kutitella, silitellä, puristella, halailla, ja ehkä hyvinkin myös valehdella hyvännäköiseksi(sexikkääksi), hieroa, pussailla yms.... Eikö noi kaikki luettelemasi asiat kuulu jokaiseen parisuhteeseen, automaationa molemmille osapuolille!!? Ei ainoastaan niin, että nainen(vaimo) pihtaa ja alkaa odottaa sexiä haluavalta mieheltä mitä epätoivoisempia temppuja SAADAKSEEN!!! Mielestäni tuollaisessa tilanteessa ei pitäisi hakeutua hoitoon muiden kuin sen naispuoleisen, eli vaimon.
Se oli nappiin sanottu. Akka hoitoon ja heti!
Voi poikanen, sulla on vielä pitkä tie edessä. Ookkonää ikinä huomannu, ettei nainen oo ihan samanlainen ku miäs ? Minäpä kerron sulle salaisuuden.
Nainen on kaikessa monimutkaisuudessaan hyvin yksinkertaisella periaatteella toimiva hieno laite. Tämä laite tarvii toimiakseen koodin, jota ilman se käy ainoastaan tyhjäkäynnillä eikä yhtään enempää. Jos löydät oikean koodin, olet päässyt onnesi lähteelle ja voit olla varma, että siitä riittää. Kaasupoljin löytyy.
Mikä on sitten tämä koodi ?
Voit löytää sen osia omasta kirjoituksestasi, mutta et varmasti kaikkia. Tässäpä onkin sinulle haaste. Kuinka ja mistä palasista saat koottua oman vaimosi koodiavaimen. Saattaa olla, ettet sitä koskaan löydä ja elät elämäsi puutteessa tänne kirjoitellen päivästä toiseen. Varmaa on, että ilman yrittämistä ja etsimistä se ei ainakaan onnistu. Tyhjäkäynti on seurausta koodin puuttumisesta, ei suinkaan vaimon ilkeydestä eli laitteen huonoudesta.
Me miehet taidamme olla melko paljon yksinkertaisempia näissä seksiasioissa. Mietipä omaa koodiasi...
koodinlukijassako vika? Tarkoitithan varmaankin sitä viivakoodia, jota naiset kantaa syntymästään saakka jalkojensa välissä ( kansanomaisempi nimitys sille on "hukkaviiva" ). Mutta entäs jos on kaikki konstit kokeiltu, eikä vaan ala masiina workkimään. Onkohan vika sittenkin koodin lukijassa tai sen ohjausyksikössä ? Kenen puoleen pitäisi tässä tilanteessa kääntyä:
* Urologin ?
* Gynegologin ?
* Sexologin ?
* Psykologin ?
* Astrologin ?
Mitä näistä suosittelette?
ehdottomasti. Kannattaa ainakin kokeilla,
ei se ainakaan voi tilannetta pahentaa.
Herää nyt pahvi!!! Naiset muka joidenkin koodien takana ja miehen pitäis toimia kuin kone ja vielä kaiken sen päälle tehdä jotain tutkimusretkeä koodien/koodaamisen saloihin... HUHUHUHU!!!! Olet näemmä itsekin hoidon tarpeessa.... Jos elettäis tasa-arvoisesti, tai jos se ei käy, niin periaatteella sitä saa mitä tilaa!
Jos tilantesi on aktuaalinen, niin ei kai lestadiolaisia voi liikaa tehdä, vai voiko? Puhu emännän kanssa ja puhu, jos hän ei sitten halua seksuaaliseen kanssakäyntiin, niin valitse b). HEI OLETKO KYSYNYT NAISELTASI,mitä hän on mieltä? Ei naiset ole lisääntymisautomaatteja. Oletko kysynyt hänen mielipidettä. Jos on noin, niin runkkaa vaan ja säilytä mäihät. No vitsi vitsi. Ei naiset ole mitään koneita!
kunniallisesti kaikkein seassa pidettämän ja Aviovuode saastatoinna mutta huorintekijät ja salavuoteiset Jumala tuomitsee. Näinhän kokonaisuudessaan kuuluu tuo Hebrealaiskirjeen 13.luvun jae 4, josta tämän ketjun alkuun oli otettu vain tuo pieni osa. Mikä siis on tämä aviokäsky, joka tulee kaikkien ( ei vain avioväen ) kunniassa pitää ja josta ikäänkuin seuraa aviovuoteen saatattomuus? Onko tässä viittaus luomiskertomukseen, jossa Jumala asetti miehen ja naisen välisen liiton (avion ) ja siihen liittyen lisääntymisen käskyn ( olkaa hedelmälliset..). Merkitseekö tämä sitä, että kaikkien tulisi pyrkiä tähän liittoon ja elämään siinä Jumalan tahdon mukaisesti? Rajaako tämä kohta raamatussa kaiken sukupuolisen kanssakäymisen toisen sukupuolen kanssa vain tässä liitossa eläviin? Selvästi näyttäisi, että käsitteet Aviokäsky ja Aviovuode kiinteästi liittyvät toisiinsa. Olenko oikeassa?
Seksuaalisuus on tarkoitettu ainoastaan avioliittoon, ja sen ulkopuolinen seksi on huoruutta. Siksi tuo lause jatkuu, että huorintekijät ja salavuoteiset Jumala tuomitsee.
Salavuoteus on sellaista huoruutta, jossa kumpikin osapuoli ovat naimattomia.
Sama on hengellisen huoruuden kanssa.
Kristillinen liitto on tarkoitettu yhdyselämälle ainoastaan Kristuksen kanssa (unio).
Jos Kristuksessa oleva pelehtii sukupyoliyhteydessö vielä lain kanssa, hän huoraksi kutsutaan, eli on hengellinen huora.
Älä sinä ihmispoloinen keksi itse mitään aviokäskyjä, tämä kuvaamasi oppi aviokäskystä on lestadiolaista hahaoppia, eikä perustu Raamattuun lainkaan.
Mehän saamme raamatusta ihan millaisen kirjan vaan, himojemme tukijaksi, jos otamme palan sielä ja toisen palan täältä. Irroitamme ne sitten asiayhteydestään, ja sokean tai peräti farisealaisen järkemme avulla yhdistämme ne sitten tykkänään Raamatun vastaiseksi opiksi. Tällainen sekasotku muka perustuu sitten raamattuun, kun kaikki lauseet on Raamatusta poimittuja.
Samaa menetelmää kuvaava holmöläisten raamatuntulkinta olisi esimerkiksi se, kun luemme ensin Raamatusta kohdan, "ja Juudas meni ja hirtti itsensä".
Sitten pleraamme Raamattua ja noukimme toisen kohdan sille jatkoksi. "mene ja tee sinä samoin".
Ja sitten väitämme kirkkain silmin, että näin Raamatussa lukee ja se on oikea oppi.
Ihan samanlainen tulkinta oli to tulkintasi aviokäskystä. Ei Raamatussa ole mitään yhdettätoista käskyä, sellainehn opetus on satua.
Mutta käsky, "älä tee huorin", on Raamatussa.
"Kristitty voi pitää lain, tai olla pitämättä, käydä sisään, käydä ulos, eikä se häntä vahingoita". Näin siis Martti Luther.
Hengellinen huoruus vissimmästi tarkoittaa sitä, että pitää seuraa väärän jumalisuuden kanssa ja löytää siitä itselleen sopivia annoksia epäuskon nälkään. Ilmestyskirja kertoo siitä suuresta portosta joita maailman ruhtinaat käyvät kumartamassa, niin kuin meidän piispammekin ovat käyneet siellä egumenianhengessä ja ykseyden verhon alla.
käsitykset on sullakin tästä aviokäskystä näköjään! Mistä lie saanut?
. Mistä moinen määritelmä? Kuis sitten, kun poikamies menee naapurin emännän ( aviossa oleva) kanssa lakanoiden väliin ja mellastaa siellä hänen kanssaan. Mitäs silloin tulee tehtyä?
Jos olisit lestantti, tietäisit sen varmasti.
Miksi eri uskonnot viettävät
Kirjoittanut: pyhää eri päivinä?
Muslimien pyhä on perjantai, juutalaisten lauantai ja kristittyjen sunnuntai. Miksi?
Kristityt ja muslimit vaihtoivat pyhäpäivää erottuakseen juutalaisuudesta, johon molemmat uskonnot perustuvat. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä luotuaan kuudessa päivässä maan. Siksi juutalaisille lauantai-juutalaisten viikon seitsemäs päivä - on lepo- ja rukouspäivä. Kristityt kirkkoisät nimesivät vuoden 150 tienoilla pyhäpäiväksi sunnuntain eli pakanallisen Auringon päivän. Kun koraania kirjoitettiin muistiin 600-luvun alkupuolella, muslimit siirsivät viikoittaisen lepo- ja rukouspäivän perjantaiksi. Koraanin mukaan perjantai-iltapäivällä ei saa tehdä työtä, vaan silloin on rukoiltava Allahia.
Kristityt ja muslimit siis valitsivat eri pyhäpäivät erottuakseen paremmin juutalaisuudesta.
On olemassa kolme pyhää kirjaa: Raamattu, Toora ja Koraani.
Nyt herääkin kysymys, miten tämä pitää vanhoillislestadiolaisena ymmärtää ja uskoa.
Saarnamies selitti kerran, että apostolit ovat Jeesuksen käskystä muuttaneet lepopäivän jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi sunnuntaille.
Onko saarnamies puhunut puppua tai onko hän noin tietämätön, sillä tosiasiassa kristityt alkoivat roomalaisten uhkausten pelossa pitämään uutta lepopäivää. Unohtaa ei sovi Keisari Konstantinusta, joka asetti tämän sunnuntailain valtansa merkiksi.
Jeesushan oli itse juutalainen ja on käsittämätöntä, että hän olisi muuttanut Jumalan käskyä, joka oli niin tärkeä, että se kirjattiin kymmenen käskun joukkoon.
Aina sanotaan, ettei sillä ole mitään väliä, minkä päivän pyhittää, kunhan yhden vain viikosta pyhittää, olkoon se sitten vaikka perjantai, lauantai tai sunnuntai.
Mutta onko se näin. Eihä se voi olla näin. Mehän rikomme törkeästi Jumalan nimenomaista muistopäivää ja pyhitämme sensijaan Paavinvaltaa, joka lepopäivän siirsi.
Ja juutalaisethan on Jumalan omaisuuskansaa. Miksi ihmeessä heitä pitää halveksia?
Juutalaisia halveksimme esim. sianlihasta, jota he eivät syö, koska raamattu sen kielsi ja jota kieltoa myös Jeeus noudatti.
Jo paavi Sixtus III:n (432-440) kerrotaan syöneen hallintovirkakuntansa kanssa juutalaisten kiusaksi siankinkkua. Eri asia kuitenkin on, alkoiko joulukinkun syöminen juuri tästä, niin kuin eräät tutkijat ovat arvelleet.