Touko on Utran poikii, ilman siipii... Aallot, tyrskyt keinuttaa... taakse jäivät poikuuspäivät... takaisin ei vaimoaan saa!
Touko siis petti vaimoaan, mitä sanovat Joensuun vanhurskaat? Onko meitin Touko sittenkin vain uusi Johannes Virolainen, joka hylkäsi ruman vanhan muijan ja otti uuden, meikatumman ja nuoremman, anteliaan?
Touko siis petti vaimoaan, mitä sanovat Joensuun vanhurskaat? Onko meitin Touko sittenkin vain uusi Johannes Virolainen, joka hylkäsi ruman vanhan muijan ja otti uuden, meikatumman ja nuoremman, anteliaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huonolla itsetunnolla varustetut niin naiset,kuin miehetkin tekevät näitä syrjähyppyjä tyhmyyksissään,sitten myöhemmin katuvat ja paha olo vain lisääntyy.
En haluu tuomita mitenkään, mutta itelläni on sellainen periaate, että jos lupaan jotain, - niin sitten pidän sen.
On tehnyt mieli joskus, mutta silloin pettäisin itseäni.
"Sanasta miestä, sarvesta härkää".
No tää periaate ei pidä monella nykyisin, mutta itelläni pitää!
Pidän lupaukseni, ja se tuntuu parhaimmalta. Että voi kunnioittaa itseään.
- Joo nyt tulee kaikenmaailman viisasteluja, mutta ei haittaa.
Minä en petä, olen rehellinen, pidän lupaukseni ja en vilpistele, en oo tekopyhä enkä kieroile.
No voi hyvä isä! En ole persu eikä politiikka muutenkaan kiinnosta, mutta kukapa meistä ei olisi joskus rikkonut, vaikkapa sitten aviotakin? Ihminen on luonnostaan moniavioinen eläin ja tuntee itsensä vangituksi tyypillisessä luterilaisessa parisuhteessa. Lähes kaikilla aviossa olevilla ainakin tekisi mieli loikata aidan yli mutta harva sen uskaltaa tehdä. Toiset taas ovat naimisissa elämänsä loppuun ja siinä sivussa pitävät vuosikymmenet suvereenisti sivusuhteita, se on sitä oikeaa elämänhallintaa!
Itse en ole osannut tuota taitoa vaikka vapautta olen kaivannutkin, vaan olen tahtomattani ja tyhmyyttäni loukannut lähelläni olevia ihmisiä. Mutta aina kun takana on ovi sulkeutunut niin edessä on uusi ovi auennut ja nyt olenkin kolmatta kertaa naimisissa ja edelleen uneksin rakkaudesta ja vapaudesta. En siis voi heittää sitä ensimmäistä kiveä ja luulen että ei sitä saata heittää moni muukaan...
No täällä on kuitenkin yksi, joka ei ole rikkonut.
En voi pettää, vaikka mieli tekisikin. On tehnyt, mutta en pettänyt.
Jos oon luvannut olla uskollinen, niin oon.
Eikö ole hyvä, että sellaisiakin ihmisiä on?
Sama kaikissa muissakin jutuissa. Pidän aina lupaukseni. Eikö ole hyvä?
En valehtele edes veronilmoituksessa.
Joo tiedän että nyt tulee roppakaupalla että "oon muka tekopyhä" yms yms yms. Mutta ei se oo niin. Mun pahe on että otan vinettoa. Mutta sanon sen suoraan. Sitten oon välillä laiska, senkin sanon. Ja en oo järjestyksen ihminen ollenkaan, sotkuista on välillä..
Mutta sanani pidän aina.