.
Kestääkö Matti Vanhasen maltti koko vaalikauden?
Keskustaa ja eritoten Matti Vanhasta pitää kiittää siitä maltista ja järkevyydestä jolla politiikkaamme on saatu jonkin verran ryhtiä sitten sateenkaari-hallituksen huimapäisen menon.
Saavuttamastaan suurimman puoleen asemasta ja samalla Paavo Lipposen pudottamisesta maan pinnalle on Keskusta joutunut kuitenkin maksamaan kovan hinnan!
Lipposen jääminen kiinni 9.12.2002 USA-matkansa kuumista ja kummista puheista ei vakava seikka suinkaan johtanut Lipposta asian edellyttämiin seuraamuksiin, vaan kävikin päinvastoin:
Paavo Lipposen ja päämediat yhdessä yltyivät raivoisaan uhoon ja sitten lopuksi poliittisiin häpeällisiin oikeudenkäynteihin, joissa oikeudenmukaisuus, edistyksellinen demokratiamme ja lakien kunnioitus heitettiin roskakoriin.
Anneli Jäätteenmäen julkinen inkvisitio ja moneen kertaan teilaaminen oli maamme poliittisen historian ja myös oikeuslaitoksemme häpeällisimpiä tapahtumia.
Keskustan mykkyys oli tuolloin silmiinpistävää ja kiusallista seurattavaksi. Vain pakkotilanne ja Hakaniemen vallan ehdottomuus kelpaa selitykseksi asiassa, jossa juuri vaalit voittaneen Keskustapuolueen puheenjohtaja joutuu laittomin perustein julkiseen teilipyörään, ja jossa Annelin moninkertaisessa murhaamisessa joutui Keskusta mykkänä ottamaan vastaan Hakaniemen lakeijan nöyryyttävän aseman, lähes sen saman jossa toinen porvaripuolue Kokoomus oli kuluneet kahdeksan vuottaan opetellut nöyränä olemaan.
Lähes suvereenin vallan kaapannut Hakaniemi pyrkii edelleenkin jatkamaan kaksinaamaisesti puuhaten ja median (YLE Erkkola toveritoimittajat) kiven kovalla tuella sitä peliään, jota se pelasi voimasuhteet muuttaneisiin 2003 vaaleihin valmistauduttaessa, jolloin Hakaniemi pelasi kaikilla rintamilla Keskustaa vastaan todella raakaa ja jopa härskiä voimapolitiikkaansa.
Ylilyövän ja vastenmielisen makeaksi rakennettu SDP:n "Lipposen pyhä perhe"-kampanja "isi tulee töistä kotiin" .., sai tylyä ja raakaa vastakkaista ylikorostusta Hakaniemen toisen laidan SAK:n iva-kampanjasta, 1918:n kapinan henkeen vetoavasta "Perkeleen porvarit" -henkisestä sotahuudosta.
Hakaniemen tuotteen markkinointi, SDP-SAK:n pakkovallan jatkumon, väkivaltakoneen laaja-alaisuus ja kaikkeen sekaantuva päälle päsmääminen näkyi tuolloinkin räikeänä. Lipposen ja SDP:n kampanjan laatu sekä SAK:n raaka sekaantuminen SDP:n tukijana vaaleihin, - vaikka sillä on vain noin 50% jäsenistöstään muitten puolueitten kannattajia -, kuvaa maan vakavaa tilannetta...:
…Vaarallista luisumaa pois perustuslakimme määräävästä linjalta, vaaralliseksi muuttuneesta demokratian vajeesta, jossa eduskunnan todellinen valta on hiipunut lähes olemattomiin sen joutuessa lähes kaikessa orjailemaan Hakanimen tahtoa.
Nyt vaaditaankin Matti Vanhaselta ja Keskustalta kokonaisuudessaan lähes sirkuksen nuorallakävelijän taitoja, sillä Hakanimen aggressiivinen politiikkaa on saamassa lisää pontta, joka ei lupaa hyvää.
Media vedättää tarkoituksellista riitaa ja kaunaisuutta, eikä Keskkustalla ole asettaa mitään vastineeksi raakaan vedätykseen. Selvästi suunniteltu SDP:n vaarallinen pallottelu ulkopolitiikan linjauksissa, EU-politiikassa ja jälleen päätään nostavassa Venäjän uhassa.
Keskustassa ei edes sivulauseessaan media saatikka Apollo voi sanoa painavaa sanaansa hallituskumppaninsa repivästä toiminannasta siten kuin se varmuudella on tiedossa ja Keskustan politiikan ja imagonääristen syidenkin kannalta tasapuolisuuden vuoksi pitäisi voida tuoda julki.
Tasavallan Presidentin ja ulkoministerin stalinisti-kommunistisen aggresiivisen taustan olemassaoloa eikä asian vaikutusta ulkopolitiikkaamme ei voi kieltää. Seikka leimaa myös ulkoista kuvaamme, josta ei mediamme uskalla sanoa sanakaan, vaikka vallitseva asiantila on varmuudella tiedossa niin YLE:_ssä’ kuin Erkkolassa, kuten muuallakin medioissa. Kun taannoin esiintyi kriittistä arvostelua USA -suhteidemme tolasta, toimitti UM medialle kiireen vilkkaan luettelon USA:n matkoista joita mm. Tarja Halonen on tehnyt. Kerrottua ohjelmaa ja sen antamaa laatua suhteittemme hoidossa kehuskeli mediassa myös itse Halonen. Kukaan ei mediassamme uskaltanu-osannut sanoa asian villakoiran ydintä: Vaikka Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja muuttaisivat asumaan Washington DC:n laidalle, ei se vielä antaisi minkään muotoisia takeita USA-suhteidemme laadukkaammasta hoitamisesta.
Mahdollisimman ikäväksi nykyisen SDP:n tarkoituksella sekoittaman tilanteen hallinnan tekee SDP:n ja Keskustan pitkälle keinotekoinen konsensus. Se estää tosiasioihin perustuvan avoimen kriittisen analyysin ja keskustelun vallitsevasta poliittisesta tilanteestamme niin sisäpolitiikassa kuin nykyisin yhä vaativammaksi muodostuvassa ulkopolitiikassa. Maan vaivaksi on tullut merkillinen poliittinen valhe-liturgia, jossa lähes kaikille asioille löydetään YYA:n ja ikävien Neukkula -suhteidemme aikaisten mallien kaltaisten kiertoilmaisujen muotoja. Koko homma onkin luisumassa lähinnä varjonyrkkeilyksi.
Todella raskaaksi Matti Vanhasen aseman pääministerinä ja maan johtajana tekee se ikävä seikka, että SDP:n suunnalta ei esiinny oirettakaan sensuuntaiseen toimintaan, jossa Keskustan noudattama konsensus saisi vastakaikua.
Jos ei Paavo Liponen nykyisin päivittäin suuna päänä olekaan röyhkeilemässä Keskustan suuntaan, niin Hakaniemen tahtoa orjallisesti noudattavat valtakunnan päämediat pitävät huolen aggressiivisesta Keskustan lyömisestä senkin edestä.
Vaikka olemmekin jo pidempään saaneet totutelle koko vaalikauden ja sen ylikin istuviin hallituksiin, ei voitane pitää varmana että Matti Vanhasen hallitus jatkaisi pitkää sarjaa.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Kestääkö Matti Vanhasen maltti koko vaalikauden?
Keskustaa ja eritoten Matti Vanhasta pitää kiittää siitä maltista ja järkevyydestä jolla politiikkaamme on saatu jonkin verran ryhtiä sitten sateenkaari-hallituksen huimapäisen menon.
Saavuttamastaan suurimman puoleen asemasta ja samalla Paavo Lipposen pudottamisesta maan pinnalle on Keskusta joutunut kuitenkin maksamaan kovan hinnan!
Lipposen jääminen kiinni 9.12.2002 USA-matkansa kuumista ja kummista puheista ei vakava seikka suinkaan johtanut Lipposta asian edellyttämiin seuraamuksiin, vaan kävikin päinvastoin:
Paavo Lipposen ja päämediat yhdessä yltyivät raivoisaan uhoon ja sitten lopuksi poliittisiin häpeällisiin oikeudenkäynteihin, joissa oikeudenmukaisuus, edistyksellinen demokratiamme ja lakien kunnioitus heitettiin roskakoriin.
Anneli Jäätteenmäen julkinen inkvisitio ja moneen kertaan teilaaminen oli maamme poliittisen historian ja myös oikeuslaitoksemme häpeällisimpiä tapahtumia.
Keskustan mykkyys oli tuolloin silmiinpistävää ja kiusallista seurattavaksi. Vain pakkotilanne ja Hakaniemen vallan ehdottomuus kelpaa selitykseksi asiassa, jossa juuri vaalit voittaneen Keskustapuolueen puheenjohtaja joutuu laittomin perustein julkiseen teilipyörään, ja jossa Annelin moninkertaisessa murhaamisessa joutui Keskusta mykkänä ottamaan vastaan Hakaniemen lakeijan nöyryyttävän aseman, lähes sen saman jossa toinen porvaripuolue Kokoomus oli kuluneet kahdeksan vuottaan opetellut nöyränä olemaan.
Lähes suvereenin vallan kaapannut Hakaniemi pyrkii edelleenkin jatkamaan kaksinaamaisesti puuhaten ja median (YLE Erkkola toveritoimittajat) kiven kovalla tuella sitä peliään, jota se pelasi voimasuhteet muuttaneisiin 2003 vaaleihin valmistauduttaessa, jolloin Hakaniemi pelasi kaikilla rintamilla Keskustaa vastaan todella raakaa ja jopa härskiä voimapolitiikkaansa.
Ylilyövän ja vastenmielisen makeaksi rakennettu SDP:n "Lipposen pyhä perhe"-kampanja "isi tulee töistä kotiin" .., sai tylyä ja raakaa vastakkaista ylikorostusta Hakaniemen toisen laidan SAK:n iva-kampanjasta, 1918:n kapinan henkeen vetoavasta "Perkeleen porvarit" -henkisestä sotahuudosta.
Hakaniemen tuotteen markkinointi, SDP-SAK:n pakkovallan jatkumon, väkivaltakoneen laaja-alaisuus ja kaikkeen sekaantuva päälle päsmääminen näkyi tuolloinkin räikeänä. Lipposen ja SDP:n kampanjan laatu sekä SAK:n raaka sekaantuminen SDP:n tukijana vaaleihin, - vaikka sillä on vain noin 50% jäsenistöstään muitten puolueitten kannattajia -, kuvaa maan vakavaa tilannetta...:
…Vaarallista luisumaa pois perustuslakimme määräävästä linjalta, vaaralliseksi muuttuneesta demokratian vajeesta, jossa eduskunnan todellinen valta on hiipunut lähes olemattomiin sen joutuessa lähes kaikessa orjailemaan Hakanimen tahtoa.
Nyt vaaditaankin Matti Vanhaselta ja Keskustalta kokonaisuudessaan lähes sirkuksen nuorallakävelijän taitoja, sillä Hakanimen aggressiivinen politiikkaa on saamassa lisää pontta, joka ei lupaa hyvää.
Media vedättää tarkoituksellista riitaa ja kaunaisuutta, eikä Keskkustalla ole asettaa mitään vastineeksi raakaan vedätykseen. Selvästi suunniteltu SDP:n vaarallinen pallottelu ulkopolitiikan linjauksissa, EU-politiikassa ja jälleen päätään nostavassa Venäjän uhassa.
Keskustassa ei edes sivulauseessaan media saatikka Apollo voi sanoa painavaa sanaansa hallituskumppaninsa repivästä toiminannasta siten kuin se varmuudella on tiedossa ja Keskustan politiikan ja imagonääristen syidenkin kannalta tasapuolisuuden vuoksi pitäisi voida tuoda julki.
Tasavallan Presidentin ja ulkoministerin stalinisti-kommunistisen aggresiivisen taustan olemassaoloa eikä asian vaikutusta ulkopolitiikkaamme ei voi kieltää. Seikka leimaa myös ulkoista kuvaamme, josta ei mediamme uskalla sanoa sanakaan, vaikka vallitseva asiantila on varmuudella tiedossa niin YLE:_ssä’ kuin Erkkolassa, kuten muuallakin medioissa. Kun taannoin esiintyi kriittistä arvostelua USA -suhteidemme tolasta, toimitti UM medialle kiireen vilkkaan luettelon USA:n matkoista joita mm. Tarja Halonen on tehnyt. Kerrottua ohjelmaa ja sen antamaa laatua suhteittemme hoidossa kehuskeli mediassa myös itse Halonen. Kukaan ei mediassamme uskaltanu-osannut sanoa asian villakoiran ydintä: Vaikka Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja muuttaisivat asumaan Washington DC:n laidalle, ei se vielä antaisi minkään muotoisia takeita USA-suhteidemme laadukkaammasta hoitamisesta.
Mahdollisimman ikäväksi nykyisen SDP:n tarkoituksella sekoittaman tilanteen hallinnan tekee SDP:n ja Keskustan pitkälle keinotekoinen konsensus. Se estää tosiasioihin perustuvan avoimen kriittisen analyysin ja keskustelun vallitsevasta poliittisesta tilanteestamme niin sisäpolitiikassa kuin nykyisin yhä vaativammaksi muodostuvassa ulkopolitiikassa. Maan vaivaksi on tullut merkillinen poliittinen valhe-liturgia, jossa lähes kaikille asioille löydetään YYA:n ja ikävien Neukkula -suhteidemme aikaisten mallien kaltaisten kiertoilmaisujen muotoja. Koko homma onkin luisumassa lähinnä varjonyrkkeilyksi.
Todella raskaaksi Matti Vanhasen aseman pääministerinä ja maan johtajana tekee se ikävä seikka, että SDP:n suunnalta ei esiinny oirettakaan sensuuntaiseen toimintaan, jossa Keskustan noudattama konsensus saisi vastakaikua.
Jos ei Paavo Liponen nykyisin päivittäin suuna päänä olekaan röyhkeilemässä Keskustan suuntaan, niin Hakaniemen tahtoa orjallisesti noudattavat valtakunnan päämediat pitävät huolen aggressiivisesta Keskustan lyömisestä senkin edestä.
Vaikka olemmekin jo pidempään saaneet totutelle koko vaalikauden ja sen ylikin istuviin hallituksiin, ei voitane pitää varmana että Matti Vanhasen hallitus jatkaisi pitkää sarjaa.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Matti Vanhanen toteuttaa viisasta politiikkaa, kun hän toteuttaa Lipposen määrittelemää linja, mitä hallituksessa edustaa Kalliomäki ja SDP:n eduskuntaryhmässä Lipposen tuleva sreuraaja, Heinäluoma.
Tulet huomaamaan, miten sosialidemokratia etenee Matti Vanhasen johdolla paljon sopuisammin kuin se olisi edennyt Anneli Jäätteenmäen johdolla.
Tupokin patistettiin kasaan Kalliomäen, Heinäluoman ja Vanhasen yhteistyöllä, kun parlamentarismilla pyyhittiin persettä, Kalliomäen ja Vanhasen irotettua koko valtion budjetin tulopuoli (veropäätökset) eduskunnan käsittelystä sillä, että ne vietiin peukaloruuveiksi tupopöytään, jossa Paperiliiton ja AKT:n pullikointi saatiin sen verran aisoihin, etteivät nämä vaarantaneet tupoa.
Eikä tässä konsensuksessa ole mitään häiriötä, koska keskusta tekee sataprosenttisesti niin kuin SDP ja Hakaniemi käskevät.
Valtakunnassa on siis kaikki hyvin: kokoomuksen kannatus kasvaa, keskustan kannatus laskee ja sinipuna korvaa punamullan, koka keskusta ei vieläkään halua porvarihallitusta, Seppo
Koko hallituskauden kestävä sarja kyllä jatkuu. Satraapit ovat asettaneet ylivertaiseksi tavoitteeksi ja periaatteeksi, että Keskustan on päästävä valtaan eli hallituspuolueeksi. Politiikan sisällön suhteen punamultahallitus on selvästi tarkoituksenmukaisin vaihtoehto Keskustalle.
Punamultayhteistyö mahdollistaa sellaisen budjettipolitiikan harjoittamisen, jossa rahat jaetaan ensin ja tienataan vasta sitten. Keskustan politiikka tulee aina kalliiksi veronmaksajalle. Tänäkin vuonna saavutettiin uusi ennätys, kun kunnat oikein joukkovoimalla päättivät nostaa verotustaan.
Erityisen kalliiksi Keskustan politiikka tulee kaupunkilaisille kuten helsinkiläisille. Nämä kun joutuvat kantamaan vastuun oman kuntansa talouden lisäksi myös Sallan ja Merijärven tapaisista Kepukunnista. Näiden kepukuntien tuloista puolet on muualta ryöstettyjä valtionapuja. Keskustan politiikka on tunnettua siitä, että se pyrkii näivettämään hyvin menestyneet alueet noudattaessaan sosialistista aluetasausmallia. Tällä mallilla koko Suomi saadaan alamäkeen.
Keskustalle tärkeintä on oman puolueen kannatuksen vaaliminen. Toisena tulee aluepolitiikka. Ja viimeisellä sijalla on aina koko maan etu, joka tuleekin yleensä tärvellyksi kahden ensimmäisen tavoitteen avulla.
Keskusta ei halua mielellään samaan hallitukseen Kokoomuksen kanssa. Kokoomuksen politiikka on kustannussäästöihin suuntautuvaa, rakneteellisiin uudistuksiin ja verotuksen alentamiseen tähtävää. Toisin sanoen Kokoomuksen politiikka on hyvin keskustavihamielistä. Sitävastoin SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät ymmärtävät tällaisen politiikan päälle, vaikkakin eri painotuksin kuin Keskusta.