POKS -Kuusaa

Suoporukka on tehtävänsä tehnyt ja suurin osahan suoporukasta tehtävän tehtyään lähti uusiin haasteisiin.

Aluesairaala ei aikoinaan sopinut vanhassa Kouvolassa asuville lääkäreille sijaintinsa takia. Kuntaliitoksen jälkeen yritettiin rakentaa Ruskeasuolle monitoimikeskus 7 leikkaussalilla. Kustannukset lähentelivät 200 milj. euroa.

Nyt Sipilän aivoitusten myötä leikkaustoiminta keskitetään Kymenlaaksossa Kotkan keskussairaalaan. Pahaa pelkään, että Niirasen johdolla Carea ajaa terveyspalvelut minimiin Kouvolassa. Samassa hässäkässä myös sosiaalipalveluja alkaa siirtyä Kotkan maaperälle.

Niiranen tekee sitä, mistä hänelle maksetaan eniten. Moraali on sivuseikka. Raha ratkaisee Niirasen toimissa. Insinöörimäistä ja Sipilän kaltaista palvelujen keskittämistä ja sivupisteiden lopettamista. Sitä kuntayhtymä tuo tullessaan.

Tähän ilmeisesti myös Leppänen ja Helminen pyrkivät, vaikka eivät sitä kehtaa ääneen lausua.

Kuntaliitoksen takuumiehet Pousi, Nyberg ja Hasu ovat menneisyyden miehiä. Pousi jo ikänsä puolesta, Hasu toimii vain pelloillaan, Nyberg ei uskalla kulkea enää Kuusaan keskustassa. Kusettajia kaikki kolme.

Nyberg puolusteli kuntaliitosta kaupunginjohtaja Huttusen näkemyksillä. Huttunen alkoi puhua ja kirjoittaa Keltin kaupungista jo tultuaan valituksi Kuusankosken kaupunginjohtajaksi, vaikka talous ei sitä edellyttänyt.

Pousin huvilalla viinanhuurussa kuntaliitos sovittiin. Kahdeksan vuotta on ollut yhtä alasajoa palvelujen ja väestömäärän osalta.

Se että Kouvolan kokoisessa kaupungissa ei ole sairaalaa on tietysti täysin käsittämätöntä. Faktaa on että ministeri Lindström ja kansanedustaja Pakkanen julkisesti sanoi Kouvolan valtuuston kokouksessa että ajavat Kotkan etuja ja eivät halua että Kouvolassa sairaapalvelut jatkuu. Kouvolan osalta aikanaan julkisesti ei sairaalaa halunneet Myllymäki Lamminmäki Niiranen ja Larikka.

Kepulainen valtuutettu Janne Wall toteaa Kouvolan Sanomissa, että ensihoito ambulanssissa Kouvolan ja Kotkan välillä ei korvaa PoKS:n ensiapua. Mene Janne kertomaan se Sipilälle. Yksi ambulanssi ensihoitajineen maksaa 800.000 euroa vuodessa.

PoKS:ia ei kannata ajaa alas ennen Sipilän hallituksen kaatumista, mikä tapahtuu muutaman kuukauden sisällä.

Kalle Ylimäki yrittää lestadiolaisena suurperheen isänä ja Lumonin renkinä todistaa, että kaikki, minkä lestadiolainen kepu-pääministeri aivoistaan päästää ilmoille, on suomalaisten kannalta hyvä ja suositeltava asia, kuten tämä sote-maakunta-uudistus.

Lestadiolaiset ovat häikäilemttömiä ja rahanahneita kepulaisia, jotka pelaavat omaan pussiinsa yritysmaailmassa ja paikallisessa sekä valtakunnan politiikassa.

Kiirevastaanotolle pääsee kävelemällä sisään — Kouvola palkkaa lisää sairaanhoitajia ja lääkäreitä

Marjoniemestä siirtyy vuodeosastoja Pohjois-Kymen sairaalaan.

aop
Arkistokuva.
Arkistokuva.

Kouvolan kaupunki palkkaa terveysasemien kiirevastaanottoja varten kuusi sairaanhoitajaa ja kaksi lääkäriä.

Kiirevastaanotto on tarkoitettu potilaille, jotka kokevat tarvitsevansa hoitoa kolmen vuorokauden sisällä. He pääsevät tapaamaan hoitajaa kiirevastaanotolle joko varaamalla ajan netistä tai vain kävelemällä sisään. Hoitaja arvioi potilaan hoidontarpeen ja ohjaa tämän tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Kiirevastaanotto on uusi toimintamalli, jota kokeillaan jo Kouvolassa Marjoniemen terveysasemalla.

Kaupunki aikoo myös nimetä monisairaille potilaille omahoitajat. He valvovat muun muassa sitä, että potilaiden hoitosuunnitelmat toteutuvat ja muistuttavat potilaita seurantakäynneistä.

Kiirevastaanotto on uusi toimintamalli, jota kokeillaan jo nyt Kouvolassa Marjoniemen terveysasemalla. Kaupunki aikoo ensi vuonna vahvistaa perusterveydenhuoltoa, koska kouvolalaisten erikoissairaanhoito, leikkaukset, yhteispäivystys ja valvontahoito siirtyvät vuoden 2018 alussa Carean järjestämisvastuulle. Potilaita hoidetaan yhä osittain Kouvolassa.

Jos kiirevastaanotto parantaa hoidon laatua, toimintamallia voidaan soveltaa myös tulevassa sote-kuntayhtymässä.

— Lääkäripalveluja on Poksista saatavissa jatkossakin ympäri vuorokauden joko yleislääketieteen päivystyksenä tai akuuttilääketieteen päivystyksenä. Pyrimme kuitenkin vähentämään Poksin kuormitusta ohjaamalla potilaita perusterveydenhuoltoon, käytännössä terveysasemien kiirevastaanotoille, terveysjohtaja Kari Kristeri kertoo tiedotteessa.

Akuuttilääketieteen päivystys ei toteudu vielä ensi vuoden alussa, koska Poksissa on vasta yksi akuuttilääketieteeseen erikoistunut erikoislääkäri.
Marjoniemen vuodeosastot Poksiin

Pohjois-Kymen sairaalan Poksin toiminta jatkuu ensi vuonna, mutta Marjoniemen vuodeosastotoiminta muuttaa Pohjois-Kymen sairaalaan. Yksi osasto siirrettiin jo elokuussa, toinen siirtyy todennäköisesti tammikuussa, Kari Kristeri kertoo.

Poksin päivystyksen ylilääkärin Kimmo Salmion mukaan sairaalassa on jatkossa 115 vuodeosastopaikka. Nyt niitä on noin 160.

Juttua on päivitetty kello 18.15. Lisätty tieto Marjoniemen vuodeosastojen muut

Sairaala tulee potilaan kotiin Kouvolassa

Jos yleiskunto sallii, voi sairaalahoidon saada kotiin. Usein maksajana on vakuutusyhtiö.

Lukas Pearsall
Sairaanhoitaja Satu Huuska hoiti Roni Niemen tulehdussairautta tämän kotona.
Sairaanhoitaja Satu Huuska hoiti Roni Niemen tulehdussairautta tämän kotona.

Voikkaalainen Roni Niemi sairastui viime keväänä vakavaan tulehdussairauteen, jonka hoidoksi määrättiin antibioottia suoneen neljän tunnin välein. Edessä olisi ollut kymmenen päivän sairaalareissu. Koska pojalla oli sairauskuluvakuutus, päätti äiti etsiä vastaavan hoidon kotiin.

Kyselyjen jälkeen löytyi Bonitas-niminen yritys, joka tarjoaa tavanomaisten kotipalvelujen lisäksi kotisairaalahoitoa. Sairaanhoitaja Satu Huuska kävi antamassa lääkityksen ja Roni Niemi saattoi asua kotona normaaliin tapaan.

Bonitas on vuonna 2015 perustettu loviisalainen yritys, joka hiljattain on laajentanut toimintaansa myös Kouvolaan. Yrittäjinä toimivat sairaanhoitaja, TtK Satu Huuska ja Johannes Huuska. Toiminta-alueena ovat Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa.

Bonitas eroaa muista paikkakunnalla toimivista kotipalveluyrityksistä siinä, että se tarjoaa myös kotisairaalahoitoa. Kahden hoitajan lisäksi yrityksessä on lääkäri, joka on aina puhelimitse tavattavissa. Hänkin tekee kotikäyntejä ja uusii tarvittaessa reseptit.
Kotisairaalalla monipuolinen palvelutarjonta

Kotisairaalapalveluihin kuuluu myös palliatiivinen hoito ja saattohoito, joista Satu Huuskalla on kokemusta aiemmista työpaikoista. Toistaiseksi tällaisia potilaita ei yrityksellä ole ollut.

Satu Huuskan mukaan kotisairaala on hyvä vaihtoehto silloin, kun potilaan kunto sen sallii. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi keuhkokuumeeseen, sydänsairauksiin, dementiaan, vakavaan virtsatieinfektioon tai ruusuinfektioon sairastuneilla. Myös haavanhoito sopii hyvin kotisairaalan palveluihin. Verinäytteen ottaminen on yksi palvelumuoto.

Kotisairaala on hyvä vaihtoehto silloin, kun potilaan kunto sen sallii.

— Jos vaihtoehtona on taksikyyti ja jonotus terveysasemalla, saattaa näytteenotto tulla jopa edullisemmaksi asiakkaalle, vaikka laskuun ei saakaan Kela-korvausta, Satu Huuska sanoo.

Muihin kuin kotisairaalapalveluihin Bonitaksella käyvät kaupungin myöntämän palvelusetelit. Kotisairaalahoidon maksajana on Johannes Huuskan mukaan useimmiten vakuutusyhtiö. Pieniä kertatoimenpiteitä tilataan myös omaan laskuun.

Johannes Huuska uskoo, että tämän tyyppisillä palveluyrityksillä on jatkossa enemmän kysyntää, kun sote-uudistus tulee voimaan.
Yksityisten palveluntuottajien osuus kasvaa

Kouvolassa toimii tällä hetkellä seitsemän kotipalveluyritystä, jotka kaupunki on hyväksynyt tuottamaan erilaisia palveluja palvelusetelillä. Tarpeen mukaan asiakas voi hankkia palvelusetelillä kotipalvelua tai kotihoitoa, jos palvelutarpeen arvioinnissa on hyväksytty kotiavun tarve.

Asiakkuuspäällikkö Mervi Takalan mukaan Kouvolassa ei voi palvelusetelillä hankkia kotisairaala- tai lääkäripalveluita.

Takala arvelee, että vastaisuudessa yksityisten palveluntuottajien osuus kasvaa. Tulevassa sote-uudistuksessa palveluseteli muuttuu asiakasseteliksi, jonka turvin vanhus- tai vammaispalveluita voidaan hankkia asiakkaan kotiin. Valittavana on joko julkinen tuottaja eli kaupunki tai yksityinen yritys.

— Joillekin saattaa yksityinen sopia paremmin siksi, että sieltä useammin kotiin tulee sama hoitaja. Julkisella puolella vaihtuvuus on isompaa, kun kotipalvelussa tehdään töitä vuoroissa ympäri vuorokauden, Takala sanoo.

Yksityiseltä palvelutuottajalta voi ostaa palveluja myös suoraan, jolloin maksuista saa kotitalousvähennyksen verotuksessa. Palvelusetelin hinnasta verovähennystä ei saa, koska siinä on jo mukana yhteiskunnan tuki.
Aiheet

sairaanhoito
kotihoito

Näitä terveyspalveluita Kouvolassa tarjotaan ensi vuonna — Poksissa päivystää yleislääkäri, ambulansseja on yhdeksän

Pohjois-Kymen sairaalan kävijämäärät vähenevät muutamalla tuhannella, arvioi Carean ensihoidon ja päivystyksen ylilääkäri Petri Loikas.

Katja Juurikko
Arvioiden mukaan potilaskäynnit Poksissa laskevat 37000-38000:een. Viime vuonna potilaskäyntejä oli 40151. Määrä laskee pääosin sen vuoksi, että potilaita kuljetetaan nykyistä enemmän suoraan muualle, lähinnä keskussairaalaan Kotkaan. 
Arvioiden mukaan potilaskäynnit Poksissa laskevat 37000-38000:een. Viime vuonna potilaskäyntejä oli 40151. Määrä laskee pääosin sen vuoksi, että potilaita kuljetetaan nykyistä enemmän suoraan muualle, lähinnä keskussairaalaan Kotkaan. 

Vuodenvaihteen jälkeen Kouvolan sairaalatoiminta siirtyy kaupungilta sairaanhoitopiiri Carean käsiin.

Leikkaukset ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys siirtyvät Pohjois-Kymen sairaalasta Poksista Kymenlaakson keskussairaalaan Koksiin.

Sen sijaan muutoksen jälkeen perusterveydenhuoltoa tarvitsevan arki sujuu pitkälti entiseen tapaan.
Muutos potilaskäynneissä

Viime vuonna Pohjois-Kymen sairaalan yhteispäivystyksessä kirjattiin 40 151 potilaskäyntiä ja soittoja 13 549. Carean ensihoidon ja päivystyksen ylilääkäri Petri Loikas arvioi, että potilaskäyntejä Poksissa voisi jatkossa olla 37 000—38 000.

— Muutos näyttäytyy kuntalaiselle melko vähäisenä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisiin käynteihin verrattuna ensi vuodesta lähtien noin 3 000 potilasta ohjataan hoitoon suoraan muualle kuin Kouvolaan — lähinnä ambulanssilla.

— Potilasmäärät vähenevät myös osin siksi, että jatkossa toivon mukaan potilaat pääsevät päivisin suoraan omalle terveysasemalle. Toiveissa on, ettei heidän tarvitsisi niin usein mennä päivisin päivystykseen jonottamaan, Kouvolan kaupungin terveysjohtaja Kari Kristeri lisää.

Lähtökohta on, että äkillistä hoitoa tarvitsevat kouvolalaiset ottavat ensin yhteyttä Poksin päivystykseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat soittavat entiseen tapaan hätäkeskukseen.

Taru Hokkanen
Tavoitteena on, että jatkossa odottavien äitien raskausajan diabeteksen tai lievästi kohonneen verenpaineen seuranta hoituisi Kouvolassa. 
Tavoitteena on, että jatkossa odottavien äitien raskausajan diabeteksen tai lievästi kohonneen verenpaineen seuranta hoituisi Kouvolassa. 
Äitiyspoliklinikan palveluja

Poksiin perustetaan perustason äitiyspoliklinikkavastaanotto. Esimerkiksi raskausajan diabeteksen ja lievästi kohonneen verenpaineen seuranta hoituvat Kouvolassa.

Carean operatiivisen yksikön päällikön, ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaan mukaan useimmiten raskausajan diabetestä pystytään hoitamaan neuvolassa, mutta raskaana olevat käyvät ainakin kerran äitiyspoliklinikalla.

— Synnytyssairaala on silloin oikea paikka, jos kysymyksessä on äidin tai vauvan vakava hyvinvointiepäily.

Synnytykset, raskausajan ultraäänitutkimukset ja -seulonnat sekä ongelmaraskauksien seuranta ja hoito säilyvät Koksissa.

Tavoitteena on, että Poksissa olisi jatkossa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin lisäksi tavattavissa kätilö. Tämä asia on vielä auki.

Vuosittain Kouvolasta tehdään noin 3 000 käyntiä Koksin äitiyspoliklinikalla. Mäntymaa arvioi, että noin puolet käynneistä voitaisiin hoitaa vastedes Kouvolassa.

Kouvolaan syntyy vuosittain 600—650 lasta.

Naistentautien vastaanotto pysyy Kouvolassa ennallaan. Poliklinikalla hoidetaan esimerkiksi kohdunsuun paikallispuudutuksella tehtävät solumuutosten hoidot ja kohdun, kohdunsuun ja emättimen ja ulkosynnyttimien näytteenotot.
Päivystys Kouvolassa

Poksissa on vastakin päivystys ympäri vuorokauden. Potilaita palvelee kuitenkin vain yleislääkäri. Sairaalan puhelinnumerot säilyvät ennallaan.

Päivystyksessä pystytään hoitamaan suurin osa potilaista, jotka eivät vaadi erikoissairaanhoitoa. Esimerkiksi tavanomaiset tulehdussairaudet ja kivut, haavojen hoito ja aivotärähdykset hoidetaan päivystyksessä.

— Jos henkilö kokee itsensä niin hyvävointiseksi, että pystyy itse hakeutumaan hoitoon, kannattaa soittaa omalle terveysasemalle tai Poksin päivystykseen. Puhelimeen vastaava terveydenhuollon ammattilainen ohjaa soittajan varmimmin oikeaan hoitopaikkaan, Kristeri neuvoo.

Ympärivuorokautiset laboratorio- ja kuvantamispalvelut pysyvät Kouvolassa.

Lukas Pearsall
Ensi vuodesta lähtien päivystys Poksissa jatkuu siten, että päivystyksessä on vain yleislääkäri. 
Ensi vuodesta lähtien päivystys Poksissa jatkuu siten, että päivystyksessä on vain yleislääkäri. 
Ajanvaraus netissä

Kouvolaan on suunnitteilla uusi toimintamalli perusterveydenhuoltoon. Suunnitelman mukaan akuutisti sairaat potilaat ohjataan terveysasemien hoitajavastaanotoille nettiajanvarauksella. Pitkäaikaissairaille nimetään omahoitajat, ja reseptihoitajien määrää lisätään.

Terveysasemilla tarjotaan alkuvuodesta 2018 lähtien kiirevastaanottoa potilaille, jotka tarvitsevat hoitoa kolmen vuorokauden sisällä.

Potilas pääsee tapaamaan

Kuusankoskella oli 1970-luvun alussa Suomen suurin aluesairaala — alamäki alkoi 2000-luvulla, kun synnytykset siirrettiin Kotkaan

Pohjois-Kymen sairaalalla oli ennen maine sairaalana, joka kehittää toimintaansa ennakkoluulottomasti. Nyt se kamppailee palveluistaan.

Kouvolan Sanomien kuva-arkisto
Pohjois-Kymen sairaala valmistui vuonna 1953 ja kehittyi nopeasti. Tältä sairaala näytti 1970-80-lukujen taitteessa.
Pohjois-Kymen sairaala valmistui vuonna 1953 ja kehittyi nopeasti. Tältä sairaala näytti 1970-80-lukujen taitteessa.

Kuusankosken Parantolanmäki, joka muuten on ilmastonsa sekä keskeisen ja samalla eristetyn asemansa vuoksi mitä ihanteellisen nimensä edellyttämiin tarkoituksiin, on saanut uutta sykettä verenkäyntiinsä.

Näin alkoi Kouvolan Sanomien uutinen 17. toukokuuta 1953. Kuusankoskelle oli juuri avattu uutuuttaan hohkaava Pohjois-Kymen sairaala.
"Kokoonsa nähden huikean hyvä"

Alkuvuosina laitoksessa toimi synnytysosasto ja sisätautien, kirurgian sekä naistentautien osastot. Kun lastenosasto avattiin vuonna 1971, Kuusankosken yksiköstä tuli Suomen suurin aluesairaala.
Korian junaturma koetteli aluesairaalan toimintakykyä vuonna 1965. Noin 40 loukkaantunutta tuotiin hoitoon. Turma sattui Korian ja Kouvolan välisellä junaosuudella, kun kiitojuna ja paikallisjuna törmäsivät.
Korian junaturma koetteli aluesairaalan toimintakykyä vuonna 1965. Noin 40 loukkaantunutta tuotiin hoitoon. Turma sattui Korian ja Kouvolan välisellä junaosuudella, kun kiitojuna ja paikallisjuna törmäsivät.

1980—90-luvuilla sairaala otti suuria kehitysharppauksia. Kirurgian klinikalla aloitettiin vatsaonteloiden tähystykset ennen Kaakkois-Suomen keskussairaaloita.

— Parhaimmillaan sairaala oli kokoonsa nähden huikean hyvä, monilta osin lähellä keskussairaaloiden tasoa, sanoo vuonna 2014 eläkkeelle jäänyt korvalääkäri Hannu Tapiovaara.
Lastenosaston siirto aiheutti närää

2000-luvun alku toi ikäviä uutisia. Synnytykset loppuivat vuonna 2002, koska lastenosasto oli siirretty Kotkaan jo aiemmin.

— Se oli alkusysäys palveluiden heikentymiselle. Lastenosaston puolesta taisteltiin rajusti, sanoo leikkausosaston erikoissairaanhoitaja Marianne Hagner-Gräsbeck.
Lastenosastoa koristellaan vuonna 1980.
Lastenosastoa koristellaan vuonna 1980.

Hänen mukaansa siirto aiheutti närää ja katkeruutta. Osaston laitteiston kehittämiseksi oli kerätty paljon varoja yksityisiltä lahjoittajilta.

— Sitten niillä rahoilla hankitut laitteet vietiin Kotkaan. Ei se kovin hyvältä tuntunut.
Ostolääkäreitä entistä enemmän

Kehittyvä sairaala ajautui jäytävään puolustustaisteluun. Muualle siirtyneiden virkalääkärien tilalle ei löydetty entiseen tapaan uusia, joten keikkatöitä tekeviä ostolääkäreitä tarvittiin.

— Ostolääkäreiden hoidon laadussa ei ole valittamista, päinvastoin. Ihmiset eivät ehkä tajua sitä, että Kuusankoskella käy nykyäänkin dosenttitason kavereita. Heillä ei kuitenkaan ole samanlaista vastuuta organisaation kehittämisestä kuin virkalääkäreillä, Tapiovaara sanoo.

Silti uudistuksia ja läpimurtoja tehtiin. Neurologian poliklinikka perustettiin 2000-luvun alussa. Vuonna 2007 Kuusankoskella aloitettiin videoyhteyden avulla tapahtuva aivoverenkiertohäiriöiden hoito ensimmäisenä aluesairaalana.
Lääketieteen kehitys ajanut pienet sairaalat ahtaalle

Taantumakauden taustalla on monia syitä. Asiaan vaikutti varmasti aluepoliittinen vääntö Kotkan ja Kouvolan välillä. Toisaalta pienen sairaalan vetovoimaan on vaikuttanut lääketieteen yleinen kehitys.

Sairaalan ylilääkärin Kimmo Salmion mukaan nykysuuntaus kehittää lääkäreistä entistä enemmän tiettyjen osa-alueiden erikoisosaajia. Pienissä yksiköissä tarvittaisiin laajasti kouluttautuneita monitaitureita.
Viimeinen leikkaus tehtiin tämän viikon perjantaina

Leikkausosaston osastonhoitajan Taina Soinisen mukaan hoidon laadussa on tapahtunut paljon kehitystä myös viime vuosina. Tapiovaaran mukaan muun muassa sydänsairauksien hoito on yhä Kuusankoskella huipputasoa.

Epävarmuus tulevasta on kuitenkin lisääntynyt koko ajan kaikilla osastoilla. Neurologian kehitys tyssäsi tänä vuonna, kun kaksi alan erikoislääkäriä siirtyi muualle töihin. Leikkausosastolla pelot toteutuivat, kun palveluja päätettiin keskittää osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Kotkaan.

Viimeinen leikkaus tehtiin viime perjantaina. Vuoden vaihteessa myös erikoissairaanhoidon päivystys ja tehostettu valvonta loppuvat.

Jussi Lopperi
Leikkausosasto suljettiin viime perjantaina. Viimeisenä päivänä leikkausta tekemässä kirurgi Juha Pukkinen ja erikoissairaanhoitaja Reija Rantala.
Leikkausosasto suljettiin viime perjantaina. Viimeisenä päivänä leikkausta tekemässä kirurgi Juha Pukkinen ja erikoissairaanhoitaja Reija Rantala.

— Koko osaston henkilöstö on määrätty töihin keskussairaalaan. Itse en tiedä vielä ihan tarkkaan omaa työnkuvaani, Soininen sanoo.
"Toivottavasti hyvä työpaikka siirtyy henkilöstön mukana"

Sairaalan yhteishenkeen vastoinkäymiset eivät ole purreet. Soinisen mukaan leikkausosastolla ja ko

Lukijalta: Tätä on sote nyt ja tulevaisuudessa
Läheiselleni sattui tapaturma tiistaina 12.12. illalla ja kiirehdimme nopeasti POKS:n päivystykseen, jossa saimme ripeästi arvion: Murtuma, joka voi vaatia leikkauksen ,mutta voi onnistua myös asettamalla luut paikalleen ilman leikkausta. Päivystävä henkilökunta teki parhaansa, mutta tulos ei näyttänyt riittävän hyvältä, minkä keskiviikkoaamuna röntgenkuvat katsonut käsikirurgi vahvisti: lähete leikkaukseen Kotkaan keskussairaalaan.

Niinpä läheiseni meni paastottuaan illasta torstaiaamuksi Kotkaan, jossa odotusta, jonka jälkeen lääkäri ihmetteli, miten tämä hoidettaisiin. Päätöksenä lähetettiin kotiin, kun ei ehditty hoitaa, mutta käskettiin seuraavaksi aamuksi takaisin ja kirurgiselle osastolle odottamaan hoitoa.

No, tiistaisen luunmurtuman takia taas syömättä perjantaiaamuksi Kotkaan ja odottamaan. Jossain vaiheessa joku lääkäri käy valittamassa kiireitä "kun on niin paljon potilaita pohjoisesta" (eli Kouvolasta). Puolen vuorokauden odottelun jälkeen tulee tieto, ettei leikata tänään, mutta saa iltapalaa. Lauantaiaamuna ei tapahdu yhtään mitään...

Tätä on sote kaikille meille kouvolalaisille nyt ja tulevaisuudessa, kun ansiokas ja tehokas entinen Kuusankosken aluesairaala eli POKS nyt on ajettu alas siten, ettei siellä tehdä leikkauksia. On uskomatonta että tämä kouvolalaisten sairaanhoidon kurjistaminen tapahtuu, kun eduskunnassa on kouvolalaisia hallituspuolueiden kansanedustajia ja taitaapa olla joku kouvolalainen ministerintapainenkin. Myös Kouvolan edustajat Careassa (vai pitäisikö sanoa Karseassa ) ovat käytännössä olleet tumput suorina.

Suomen tehokkain aluesairaala ajettiin alas yhden maamme tehottomimman keskussairaalan kustannuksella.
Pysykäämme terveinä, kouvolalaiset!

Riku Mänttäri, lääketieteen lisensiaatti, ylilääkäri, Kouvola

Kiire hyydyttää hoitoon pääsyä — "On aika käsittämätöntä, jos ihminen joutuu kolme kertaa odottamaan leikkausta"

Vuodepaikkojen karsimisen vaikutukset ovat Kouvolassa vielä arvailujen varassa.

Lukas Pearsall
Pohjois-Kymen sairaalan Poksin ylilääkäri Kimmo Salmio sanoo vasta ajan näyttävän, riittävätkö Kouvolaan jäävät vuodepaikat. Vuodepaikkojen määrä vähenee 163:sta 115:een. Arkistokuva on tämän vuoden tammikuulta.
Pohjois-Kymen sairaalan Poksin ylilääkäri Kimmo Salmio sanoo vasta ajan näyttävän, riittävätkö Kouvolaan jäävät vuodepaikat. Vuodepaikkojen määrä vähenee 163:sta 115:een. Arkistokuva on tämän vuoden tammikuulta.

Potilaiden hoitoon pääsy kangertelee tällä hetkellä Kymenlaaksossa.

Kun Kouvolasta on alkanut virrata leikkauspotilaita Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan, jonot ovat pidentyneet.

Ylilääkäri Riku Mänttäri kirjoitti tiistain Kouvolan Sanomien yleisönosastopalstalla läheiselleen sattuneesta tapaturmasta. Tiistaina murtunutta kättä yritettiin leikata ensin torstaina ja sitten perjantaina. Leikkaus siirtyi kuitenkin seuraavalle viikolle kiireiden takia.

— Tämäkin tapaus puhuu siitä, että prosessi ei Kymenlaaksossa oikein toimi, Pohjois-Kymen sairaalan Poksin päivystyksen palvelupäällikkö ja ylilääkäri Kimmo Salmio myöntää.

Mänttäri kirjoitti, että jossain vaiheessa joku lääkäri käy valittamassa kiireitä, kun on niin paljon potilaita pohjoisesta.

Salmion mukaan hankalimmat tapaukset saadaan hoidettua suoraan ensihoidossa. Vähemmän kiireellisissä tapauksissa potilaan kulkua täytyy virittää nykyistä paremmin.

— On aika käsittämätöntä, jos ihminen joutuu kolme kertaa kysymään leikkausaikaa tai odottamaan leikkausta, Salmio sanoo.

Samaa mieltä on terveysjohtaja Kari Kristeri. Hän sanoo, että leikkausajassa ei sinänsä ole mitään muista poikkeavaa.

Sen sijaan potilaan kohtelu ei hänen mielestään ole mennyt putkeen.

— Olen kuitenkin varma siitä, että keskussairaalan väessä ei ole minkäänlaisia asenteita — eikä saakaan olla — siihen suuntaan, että potilaat olisivat jonkinlaisessa järjestyksessä asuinpaikan mukaan.

Kouvolassa osastoilla on Salmion mukaan ollut täyttä siitä lähtien, kun osastoja alettiin sulkea.

— Realiteetti on se, että vuodepaikkojen määrä vähenee Kouvolassa 48:lla, Salmio sanoo.

Nykyisestä 163 vuodepaikasta jää 115. Salmio ei lähde ennustamaan, riittävätkö paikat.

— Aika näyttää. Yhden osaston husaaminen uudestaan pystyyn on hyvin haastavaa. Se varmasti onnistuu, mutta täytyy saada hoitajat ja lääkärit.
Paljon riippuu siitä, kuinka paljon pystytään jatkossa hyödyntämään kotihoitoa ja kotiutusyksikköjä.

— Pystyvätkö kotihoito ja kotiutusyksiköt ottamaan itsellensä painetta, joka sairaalaloista tulee? Salmio kysyy.

Kotkasta Kouvolaan jatkohoitoon tulevat potilaat tarvitsevat vuodeosastopaikkoja. Kotkassa arvioidaan, tarvitseeko potilas vuodehoitoa vai pärjääkö hän kotona tai kotiutusyksikössä.

— Tällä hetkellä tilanne on se, että aikaisempaa enemmän on laitettu potilaita jonoon.

Jos Kotkassa katsotaan, että potilas ei tarvitse enää erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkaa, hänet pyritään siirtämään jatkohoitoon.

Jos Kouvolassa ei ole heti mahdollisuutta ottaa potilasta vuodehoitoon, potilas laitetaan Kotkassa jonoon odottamaan paikkaa.

Kristeri olen AIVAN SAMAA MIELTÄ,SIINÄ ETTÄ POTILAITA EI KOHDELLA HYVIN.POTILAITA KUULUU KOHDELLA INHIMILLISESTI,tavallisia ihmisiä jotka haluavat VAIN APUA VAIVAANSA.ei kukaa huviksee rampaa lääkärissä,kun vielä saa KURAA NISKAANSA!!

Ratamoon tulevia palveluja rajataan tiukasti, koska tilat pienenevät puoleen aiemmasta

Ratamokeskukseen siirtyy noin 23 000 lääkärin vastaanottokäyntiä Kymenlaakson keskussairaalasta.

Lukas Pearsall
Ratamokeskus nousee Kotiharjuun Oikeus- ja poliisitaloa vastapäätä.
Ratamokeskus nousee Kotiharjuun Oikeus- ja poliisitaloa vastapäätä.

Kouvolan terveydenhuoltoa ei keskitetä Ratamokeskukseen niin paljon kuin vielä pari vuotta suunniteltiin. Carea-Sairaalat oy:n muutosjohtajan Sami Loimaksen mukaan tämä johtuu siitä, että Ratamokeskuksen tilat pienenevät aiemmasta 42 000 bruttoneliöstä 20 000:een.

— Rakennukseen ei mahdu kaikkia aikaisemmassa suunnitelmassa mukana olleita toimintoja. Uudessa versiossa sinne ei saada mahtumaan esimerkiksi Valkealan terveysaseman toimintaa.
Suun terveydenhuollossa jatkaa useampi kuin kolme palvelupistettä

" En osaa vielä sanoa, mitkä suun terveydenhuollon yksiköt ja muut pienet terveyspalvelupisteet jäävät Kouvolassa jäljelle, mitkä eivät." Sami Loimas

Myöskään suun terveydenhuollon toimipisteitä ei siirretä Ratamokeskukseen niin paljon kuin aiemmin arvioitiin. Alun perin jäljelle piti jäädä vain Ratamon, Keltakankaan ja Kuusankosken hammashoitolat.

Nykyään Kouvolassa on yhdeksän julkisen palvelun hammashoitolaa.

— En osaa vielä sanoa, mitkä suun terveydenhuollon yksiköt ja muut pienet terveyspalvelupisteet jäävät Kouvolassa jäljelle, mitkä eivät. Asia ratkeaa Kymenlaakson maakunnan valmistelussa.

Loimaksen mukaan Ratamoon siirtyvät perusterveydenhuollosta Marjoniemen ja Korian terveysasemien toiminta.
Tilojen käyttöä pitää tehostaa reippaasti

Ratamo pienenee puoleen alkuperäisestä, mutta Kouvolasta poistuvat palvelut eivät vähene samassa suhteessa. Kotiharjuun ei tule leikkausosastoa, tehostettua valvontaa, välinehuoltoa eikä sairaala-apteekkia vaan ne toimivat Kotkassa.

Poistuvista palveluista syntyy yhteensä 6 000 bruttoneliön tilasäästö, mutta suunnittelussa pitäisi löytää keino nipistää vielä 16 000 neliötä aiemmasta.

— Nyt meidän täytyy käydä läpi kaikki toiminnat ja katsoa, miten tilojen käyttöä saadaan tehostettua. Teemme Ratamokeskukseen niin paljon vastaanottotilaa kuin suinkin on mahdollista.
Ratamon päivystys palvelee myös psykiatrista sairaalaa

Kotiharjuun rakennetaan neljä vuodeosastoa, joissa on yhteensä 115 potilaspaikkaa. Tämän vuoden loppuun saakka Pohjois-Kymen sairaalassa Poksissa on noin 160 vuodepaikkaa, mutta paikat vähenevät 115:een jo tammikuussa 2018.

— Kaikki Poksissa ensi vuonna olevat palvelut siirtyvät Kotiharjuun. Jatkossa Ratamokeskuksen ympärivuorokautinen yleis- ja akuuttilääketieteen päivystys palvelee myös Kymenlaakson psykiatrista sairaalaa, joka sijaitsee Kuusankoskella.

Saattohoitopotilaiden hoitopaikka ratkeaa ensi kesään mennessä, kun Carean toimitusjohtajan Annikki Niirasen vetämä työryhmä linjaa Kymenlaakson saattohoidon järjestämistä.
Kouvolaan paljon lisää erikoissairaanhoidon vastaanottokäyntejä

Loimaksen mukaan keskuksen suunnittelussa huomioidaan se, että erikoissairaanhoidon poliklinikoiden käyntimäärät kasvavat Kouvolassa.

— Kymenlaakson keskussairaalasta siirtyy sovitun työnjaon mukaisesti noin 23 000 lääkärin vastaanottokäyntiä Ratamoon. Ne ovat kouvolalaisten potilaiden ensi- tai uusintakäyntejä.

Suurimmat lisäykset tulevat Loimaksen mukaan kirurgian ja sisätautien vastaanotoille. Kirurgian käyntimäärien arvioidaan kasvavan noin 6 500:lla ja sisätautien noin 2 700:lla.

— Myös naistentautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, keuhkotautien ja fysiatrian käynnit lisääntyvät huomattavasti.

Vuonna 2016 Poksin erikoissairaanhoidon ajanvarauspoliklinikoilla käytiin lääkärin vastaanotolla noin 39 500 kertaa, Loimas kertoo. Näistä vajaat 16 000 oli sisätautien vastaanotolla ja vajaat 12 000 kirurgian vastaanotolla käyntiä.
Carean johtajalääkäri: Carea saa Ratamoon lääkäreitä

Carean johtajaylilääkärin Ari Ronkainen lupaa, että sairaanhoitopiiri saa Ratamokeskuksen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lääkäreitä.

— Lääkärien vastaanottokäyntejä on suunniteltava lähiaikoina ja lisättävä lähivuosina.

Poksin toiminta siirtyy Carean vastuulle ensi vuoden alussa. Ronkaisen mukaan tarkkoja päivämääriä ei ole sovittu, milloin vastaanottotoiminta Poksissa laajenee. Tiedossa on ainoastaan, että Carean äitiyspoliklinikan vastaanotto aloittaa Poksissa jo muutaman viikon kuluttua tammikuussa.

Ratamokeskuksen pohjatyöt vievät kymmenyksen hankkeen 62 miljoonasta eurosta

Carea-Sairaaloiden tavoitteena on, että Ratamokeskus valmistuu Kotiharjuun loppuvuonna 2020.

Jussi Lopperi
Kai Heiskanen siirtyi syksyllä Varte oy:n tuotantojohtajasta Carea-Sairaaloiden projektijohtajaksi. Hän vastaa tilaajan edustajana Ratamokeskuksen rakentamisesta. Tontille johtavalta alueelta on jo kaadettu puita.
Kai Heiskanen siirtyi syksyllä Varte oy:n tuotantojohtajasta Carea-Sairaaloiden projektijohtajaksi. Hän vastaa tilaajan edustajana Ratamokeskuksen rakentamisesta. Tontille johtavalta alueelta on jo kaadettu puita.

Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että saamme loppuvuonna 2018 kuokan maahan Ratamokeskuksen tontilla.

Näin sanoo Carea-Sairaalat oy:n projektijohtaja Kai Heiskanen. Hän on tilaajan edustaja sekä Ratamokeskuksen että Kymenlaakson keskussairaalan rakennusprojekteissa.

— Aloitamme silloin Kotiharjussa pohjan vahvistus- ja maanrakennustyöt. Rakentaminen kestää alustavasti noin kaksi vuotta, eli valmista pitäisi olla loppuvuonna 2020.
"Ratamon paikassa ei ole muuta ihmeellistä kuin että pohjarakennustyöt ovat kalliita"

Ratamokeskuksen tonttia Heiskanen pitää tavanomaisena rakennuspaikkana. Hän arvioi, että perustamiskustannukset saattavat haukata noin 10 prosenttia Ratamokeskuksen 62 miljoonan euron budjetista.

— Paikassa ei ole mitään muuta ihmeellistä kuin että pohjarakennustyöt ovat kalliita. Maapohja pitää stabiloida ja rakennus paaluttaa, mitkä ovat ihan perusratkaisuja pehmeillä tonteilla.

Tontin maaperä pitää lujittaa kalkki-sementtipilareilla ja rakennus paaluttaa

Stabiloinnissa maaperä lujitetaan kalkki-sementtipilareilla. Halkaisijaltaan 60—80 sentin pilareiden pitää ulottua kiinteään maahan saakka.

"Maapohja pitää stabiloida ja rakennus paaluttaa, mitkä on ihan perusratkaisuja pehmeillä tonteilla." Kai Heiskanen

— Ratamon tontilla paalujen keskimitaksi tulee 15—20 metriä.
Heiskasen mukaan kalkki-sementtiseos lujittuu noin kahdessa kuukaudessa.

Esimerkiksi savimaalle rakennetulla Vantaalla stabilointi on Heiskasen mukaan yleistä. Ratamon tontilla maaperä lujitetaan stabilointipilareilla ainakin piha- ja liikennealueiden kohdalta.

— Joskus, jos maa on oikein löyhää, myös rakennuksen alapuoli pitää stabiloida. Stabilointipilarit tukevat myös paaluja.
Keskussairaalaan 155 miljoonaa euroa, Ratamoon 62 miljoonaa

Projektitoimisto päivittää parhaillaan Ratamokeskuksen tilaohjelmaa. Tilat pitää Heiskasen mukaan yhteensovittaa keskussairaalan uudisrakennukseen ja peruskorjaukseen, ettei maakuntaan rakenneta tarpeettomasti päällekkäisiä palveluja.

Sairaalahankkeiden kokonaiskustannukset ovat 217 miljoonaa euroa, josta keskussairaalan osuus on 155 miljoonaa euroa.

Suunnittelu on Heiskasen mukaan Ratamon budjetin hallinnassa kriittisin hetki.

— Suunnitteluvaihe määrittää 90 prosenttia rakentamiskustannuksista. Suunnittelun ei saa antaa rönsyillä, sillä kustannuksista ei pääse rakennusvaiheessa eroon.

Asiakkaille paikoitusalue Ratamon tontille, henkilökunnalle hyppyrimäen alle

Ratamokeskuksen pääsuunnittelijana jatkaa helsinkiläinen AW2-arkkitehdit. Rakennuttajana toimii monikansallinen rakennuttajakonsultti Sweco.

Kouvolan kaupunki vastaa Ratamon tontille johtavan Marjoniementien jatkeen rakentamisesta.

— Kaupunki on sopinut kanssamme, että urakka valmistuu viimeistään samaan aikaan kuin Ratamokeskus.

Heiskasen mukaan asiakkaille tulee 200 pysäköintipaikkaa sairaalan viereen. Hyppyrimäen alapuolelle suunnitellut 200 parkkipaikkaa on tarkoitettu henkilökunnalle.

Paksin Äitiyspoliklinikka
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjXh_v_os_YAhWEDSwKHdr_DjMQqUMINzAF&url=https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/a3dfd849-0ce2-4267-b916-629991d3b104&usg=AOvVaw1iytGd2YbhnK7X39a820X1

Lääkäripula Kouvolassa.
https://yle.fi/uutiset/3-10014785?origin=rss
Kyllähän asia vaan on niin, että nämä Kristeri, Kumpu ja kumppanit saavat peliin katsoa tässä asiassa. Turha selittää mistään liikenneyhteyksistä tms. Kouvolan kaupunki on yksinkertaisesti sotkenut imagonsa kaikella viime vuosien epävarmalla ja päättömällä toiminnalla mm. ratamokeskuksen kanssa sähläämällä ja henkilöstön karkottamisella.
En ota kantaa siihen olisiko pitänyt vai ei... mutta kertakaikkisen kykenemätön johto päätöksenteossa kostautuu nyt. Peli on niinsanotusti menetetty. Kun olisi pitänyt panostaa osaamiseen ja työntekijöihin, haettiin säästöjä henkilöstössä ja rakennusurakoita.
Nyt ollaankin sitten maksajan asemassa kokonaisuudessaan kun ei ole kertakaikkiaan mitään valtteja palveluissa ja osaamisessa.

Poksin päivystyksestä
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/0634e3c1-e47e-4c25-8362-4856c494124c

Rintasyöpäpotilaiden seurantahoidot ruuhkautuivat pahoin Kouvolassa — Yli 60 potilasta odottaa aikaa kontrolleihin, joiden järjestämismallista vasta neuvotellaan

Carea aikoo siirtää kouvolalaisten rintasyöpäkontrollit terveysasemille. Aiemmin ne on tehty Poksissa. Kouvolassa ollaan huolissaan hyvin toimineen mallin alasajosta.

Jussi Lopperi
Arkistokuvassa keväällä 2016 leikattiin potilasta Poksissa. Leikkaustoiminta siellä on nyt loppunut ja Carea kaavailee rintasyöpäpotilaiden kontrollikäyntien siirtämistä Poksista terveysasemille.
Arkistokuvassa keväällä 2016 leikattiin potilasta Poksissa. Leikkaustoiminta siellä on nyt loppunut ja Carea kaavailee rintasyöpäpotilaiden kontrollikäyntien siirtämistä Poksista terveysasemille.

Runsaat 60 kouvolalaista rintasyöpäpotilasta odottaa parhaillaan päästäkseen kontrollikäynnille. Samaan aikaan ollaan muuttamassa myös syöpäpotilaiden seurantaa.

Seurantakontrollit on aiemmin tehty kirurgian poliklinikalla Pohjois-Kymen sairaalassa Poksissa. Tammikuun alussa Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carea ilmoitti, että rintasyöpäpotilaiden seuranta siirretään terveysasemille. Etelä-Kymenlaakso noudattaa tällaista käytäntöä.

Uusista kontrollikäytännöistä keskustellaan perjantaina pidettävässä kokouksessa.

Terveysasemien ylihoitajana toimivan Marja-Terttu Nuorivuoren mukaan hoidossa otetaan nyt takapakkia.

— Terveysasemilla ei ole tällä hetkellä yksinkertaisesti riittäviä valmiuksia ja osaamista rintasyöpäpotilaiden kontrollikäyntien hoitoon.
Kouvolassa toivotaan kiitellyn hoitomallin jatkuvan

Poksin poliklinikoiden ylihoitajana vuoden loppuun saakka työskennellyt Nuorivuori kehuu Kouvolan mallia rintasyöpäpotilaiden seurannassa.

— Rintasyövän hoitopolku on pelannut aiemmin meillä erittäin hyvin.

Myös Keltakankaan ja Kuusankosken terveysasemien apulaisylilääkäri Johanna Salmio pitää Kouvolassa käytössä ollutta seurantamallia hyvänä.

— Siinä ensimmäiset viisi vuotta jälkitarkastukset tehtiin erikoissairaanhoidossa Poksissa. Toivottavasti tämä nykyinen toimiva käytäntö jatkuu edelleen.

Uudet seurantaohjeet on laatinut Kymenlaakson keskussairaalan syöpätautien ylilääkäri Anneli Sainast. Hän katsoo, että koko Kymenlaaksossa pitää toimia samalla tavalla.

— Ohjeet otetaan vaiheittain käyttöön. Kirurgian poliklinikka ei ole aivan optimaalinen eikä paikka rintasyöpäpotilaiden seurantaan.

— Kymenlaaksossa täytyy tehdä samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa. Ehdotettu malli on todettu tehokkaaksi.
Etelä-Kymenlaaksossa rintasyöpäkontrolleja tehdään pääsääntöisesti terveysasemilla

Kouvolassa potilaan seurannasta ovat vastanneet kirurgi ja syöpähoitaja tai syöpähoitoihin erikoistuva hoitaja. Sainast luonnehtii Kouvolassa noudatettua kontrollointimallia hyvin poikkeavaksi.

— Muualla maassa kirurgit eivät tee rintasyöpäpotilaiden seurantaa. Pääpaino seurannassa on perusterveydenhuollossa, missä oma lääkäri toteuttaa sen.

Etelä-Kymenlaaksossa näin on Sainastin mukaan toimittu jo vuosikausia.

— Meidän kontrollimme etenevät kuin juna pysäkiltä pysäkille. Ruuhka on tullut Pohjois-Kymenlaaksoon, ja nyt toimintaa pitää yhtenäistää, järkeistää ja kohentaa.

Yleisesti 5—10 vuotta kestävän seurantajakson toteuttamistapa määräytyy syövän uusiutumisriskin perusteella. Luokitus perustuu matalaan, keskikorkeaan ja korkeaan riskiin.

— Seuranta pitää räätälöidä taudin uusiutumisriskin mukaisesti. Esimerkiksi matalan uusiutumisriskin omaava potilas ei hyödy tiiviistä seurannasta, jos syövän uusiutuminen ei ole odotettavissa.

Myös perinnöllisyyden takia korkean sairastumisriskin potilaiden seuranta keskitetään syöpätautien osastolle. Aiemmin kaikkien rintasyöpäpotilaiden kontrollitarkastukset Etelä-Kymenlaaksossa teki pääsääntöisesti terveysaseman lääkäri.

— Jatkossa korkean riskin potilaat tulevat meille välikontrolleihin kahden ja viiden vuoden kohdalla.
Seurantajonoihin havahduttiin jo syksyllä — niitä ryhdyttiin purkamaan vasta tänä vuonna

Carea ei pysty järjestämään rintasyöpäpotilaiden kontrolleja samalla tavalla kuin Poksissa aiemmin tehtiin, sanoo Kymenlaakson keskussairaalan Koksin operatiivisesta toiminnasta vastaava ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.

Mäntymaan mukaan asiasta keskusteltiin Careassa jo lokakuussa.

— Kyselin silloin, miten tämä asia aiotaan hoitaa. Sain vastauksen, että hoitopolku on tekeillä.

Myös Kouvolan terveysjohtajan Kari Kristerin mukaan Careaa informoitiin Kouvolassa saadun palautteen perusteella.

— On toinen kysymys, tiedostettiinko ongelma riittävän ajoissa ja olisiko se ollut syytä hoitaa tehokkaammin. Tällaiset isot muutokset ovat aika haasteellisia.

Pohjois-Kymen sairaalassa Poksissa asiaan havahduttiin syksyn edetessä. Poksin henkilökunnan keskuudessa vallitsee epätietoisuutta kontrollikäyntien hoitamisesta.

Nuorivuori sanoo 70 rintasyöpäpotilaan odottaneen vuoden lopussa aikaa kontrollikäynnille.

— Loppuvuoden kuluessa kyseltiin, miten rintasyöpäpotilaiden seurannat hoidetaan. Itse olen huolissani siitä, tulevatko kouvolalaiset hoidettua samanar

Carean Annikki Niiranen myöntää: "Kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä" — Pohjois-Kymen sairaalan toiminnan siirto sairaanhoitopiirille vaatii totuttelua

Toimitusjohtajan mukaan Poksin päivystyksessä ja vuodeosastoilla on ollut jonoja alkuvuoden aikana. Hän vakuuttaa, ettei potilasturvallisuus ole vaarantunut.

Katja Juurikko
Annikki Niiranen toivoo kouvolalaisilta malttia. Hänen mukaansa puolen vuoden päästä voidaan arvioida, miten sairaaloiden toiminnan yhdistäminen on onnistunut.
Annikki Niiranen toivoo kouvolalaisilta malttia. Hänen mukaansa puolen vuoden päästä voidaan arvioida, miten sairaaloiden toiminnan yhdistäminen on onnistunut.

Kouvolalaisten potilaiden hoidon laatu on herättänyt huolta alkuvuoden aikana.

Kouvolan terveysjohtaja Kari Kristeri kertoi keskiviikon Kouvolan Sanomissa, että Pohjois-Kymen sairaalan Poksin päivystyksessä Kuusankoskella jonot ovat olleet jopa 6—7 tuntia. Aiemmin jono oli Kristerin mukaan pahimmillaan 3—4 tuntia.

Carean ensihoidon ja päivystyksen ylilääkäri Petri Loikas vahvisti, että viime viikolla yhteensä 30 potilasta oli vuodeosaston ylipaikoilla ja käytäväpaikoilla Kymenlaakson keskussairaalassa Koksissa ja Pohjois-Kymen sairaalassa. Pääsääntöisesti osastopaikkaa odottavat olivat kouvolalaisia.

Potilasruuhkaan on vaikuttanut se, että kouvolalaisten potilaiden erikoissairaanhoito ja Poksin toiminta siirtyivät tammikuun alussa sairaanhoitopiiri Carean vastuulle. Poksissa ei ole enää erikoissairaanhoidon päivystystä, mutta sairaalassa toimii yhä ympärivuorokautinen yleislääketieteen päivystys.
"Meillä oli vuodenvaihteen jälkeen äkillisiä lääkärien poissaoloja"

Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen, miten mielestäsi muutos on onnistunut?

— Potilasturvallisuus ei ole vaarantunut, eikä meillä ole tapahtunut mitään sillä tavalla vakavia tapauksia. Siinä mielessä muutos on sujunut hyvin. En kuitenkaan ajattele siten, että mitään ongelmia ei olisi ollut.

Mistä vuodeosastojen ruuhkautuminen on johtunut?

— Meillä oli vuodenvaihteen jälkeen Poksissa osastoista vastaavien lääkärien äkillisiä poissaoloja. Lisäksi kotiutuksen toimintamallit eivät ole olleet heti kunnossa. Kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä. Tilanne on kuitenkin parantunut. Torstaiaamuna Poksin osastoilla oli 16 vapaata paikkaa, eikä käytävillä ollut ketään.

Mitä tarkoitat sillä, että toimintamallit eivät ole olleet heti kunnossa?

— Meillä on yhdistetty kahden organisaation toiminta ja samalla esimerkiksi Marjoniemestä on tullut henkilökuntaa Poksiin. Kouvolassa lisättiin hoitajia kotiutustiimiin. Uusi työympäristö vaatii totuttelua, vaikka tekijät ovat osaavia ammattilaisia.
"Ei ole tarkoitus aloittaa ambulanssirallia"

Miten vuodeosastojen paikkapula ratkaistaan? Onko mahdollista, että kouvolalaisia potilaita sijoitetaan muuallekin kuin Koksiin tai Poksiin?

— Jos vuodeosastoilla alkaa olla ruuhkaa, voimme siirtää potilaita kaikkiin jatkohoitopaikkoihin ympäri Kymenlaaksoa. Normaalisti emme kuitenkaan siirrä kouvolalaisia Haminaan tai virolahtelaisia Kouvolaan. Ei ole tarkoitus aloittaa ambulanssirallia, kuten jotkut ovat pelänneet. Poikkeustapauksissa meillä on nyt tällainen mahdollisuus.

Carean mukaan päivystyskäynnit Poksissa ovat vähentyneet. Kuinka paljon?

— Minulla on tiedot 16. tammikuuta saakka. Tänä vuonna Poksin päivystyksen käyntimäärä on 1 506, kun viime vuonna luku oli vastaavana ajankohtana 1 712.

Mistä mielestäsi sitten johtuu, että hoitajat kertovat työtä olevan enemmän kuin he ehtivät tehdä?

— Toimintatavat ovat muuttuneet. Siinä on rinnakkain perustyö asiakkaiden kanssa ja uusiin tapoihin totuttelu. Se koetaan varmasti rasittavana. Esimiehet seuraavat jatkuvasti henkilöstön jaksamista. Voimme tarvittaessa tehdä muutoksia henkilöstömääriin jopa työvuoron aikana, jos tarvetta on.
Kirurgian yksikkö miettii ratkaisua lääkäripulaan

Tietojemme mukaan Kouvolaan on vaikea saada lääkäreitä pitämään poliklinikkavastaanottoja. Pulaa on ainakin ortopedeistä. Miten vajetta pyritään paikkaamaan?

— Koko kirurgian yksikkö miettii nyt, miten asia kannattaisi toteuttaa. Kouvolassa on käytetty paljon ostolääkäreitä. Täytyy kuitenkin varmistaa, ettei potilaille tule turhia käyntejä. Niin voi tapahtua, jos potilas käy ostolääkärin vastaanotolla Kouvolassa ja tulee leikkaukseen Kotkaan. Jos lähetetiedoista puuttuu jotakin, niin leikkaava lääkäri joutuu pyytämään uudelle käynnille.

Kerroit torstaina Ylen haastattelussa, että tilanne sairaaloissa vakiintuu puolen vuoden kuluessa. Mitä tarkemmin tarkoitat tällä?

— Olemme aiemmin havainneet, että suuremmissa toimintatapojen muutoksissa käytännön asiat ratkeavat tällaisella aikataululla. Puolessa vuodessa yhteiset toimintatavat ovat löytyneet, ja voidaan arvioida, miten uudistus on sujunut.

Sähköhoidon antaminen lisääntyy rajusti Kymenlaaksossa — usein hoito helpottaa vaikeaa masennusta nopeasti

Sähköhoidon vaikutus näkyy nopeasti potilaan koko olemuksessa. Puhetta alkaa taas tulla, sanoo palveluesimies Taina Soininen.

Katja Juurikko
Sähköhoitoa annetaan Pohjois-Kymen sairaalan hoitokeskuksessa.
Sähköhoitoa annetaan Pohjois-Kymen sairaalan hoitokeskuksessa.

Sähköhoidon antaminen psykiatrisille potilaille Kymenlaaksossa on lisääntynyt tämän vuoden alussa merkittävästi. Hoitoa annetaan Kuusankoskella Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan potilaille kolmena päivänä viikossa.

— Tammikuussa sähköhoitoa on annettu jo lähes 50 kertaa, kun koko viime vuonna annettiin noin 300 sähköhoitoa. Pystymme nyt hoitamaan viisi potilasta päivässä aiemman kolmen sijaan, psykiatrian ylilääkäri Marja-Liisa Portaankorva sanoo.

Palveluesimies Taina Soininen Pohjois-Kymen sairaalasta arvioi, että Poksin hoitokeskuksessa annettavien sähköhoitojen määrä nousee tänä vuonna 500:aan.

Sähköhoitoa voidaan antaa myös nuorille

Sähköhoitoa annetaan useimmiten vakavasti masentuneille, jos lääkäri arvioi, ettei pelkkä lääkehoito tehoa riittävän hyvin.

— Siitä voi olla hyötyä myös psykoottisessa masennuksessa ja skitsofreniassa.
Pääosin hoitoa annetaan Suomessa aikuispotilaille, mutta siitä voivat Portaankorvan mukaan hyötyä myös 13—17-vuotiaat.

— Olemme hoitaneet sähköllä yhtä, kahta nuorta vuodessa.

Portaankorvan mukaan hoito sopii myös raskaana oleville tai vaikeasti masentuneille vanhuksille.

Katja Juurikko
Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan sairaanhoitaja Joonas Oikarinen on aloittanut tänä vuonna sähköhoidon antamisen lääkärin ohjauksessa. Anne-nuken äärellä ovat myös Pohjois-Kymen sairaalan hoitokeskuksen palveluesimies Taina Soininen ja Carean psykiatristen palvelujen johtava ylilääkäri Jussi Seppälä.
Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan sairaanhoitaja Joonas Oikarinen on aloittanut tänä vuonna sähköhoidon antamisen lääkärin ohjauksessa. Anne-nuken äärellä ovat myös Pohjois-Kymen sairaalan hoitokeskuksen palveluesimies Taina Soininen ja Carean psykiatristen palvelujen johtava ylilääkäri Jussi Seppälä.
Seppälä: Moni masentunut pyytää itse sähköhoitoon pääsyä

Sähköhoidon käytön kasvuun on monta syytä.

Carean psykiatristen palvelujen johtava ylilääkäri Jussi Seppälä sanoo, että yhä useampi potilas pyytää itse sähköhoitoon pääsyä. Hoito vaikuttaa hänen mukaansa nopeasti, yleensä 3—6 kerran jälkeen.

Taina Soininen kuvaa, että hoidon ansiosta potilaiden koko olemuksessa tapahtuu selvä muutos.

— Ensimmäisillä kerroilla moni on täysin hymytön ja puhumaton. Jo muutaman sähköhoidon jälkeen puhetta alkaa tulla.

Sairaanhoitaja Joonas Oikarinen sanoo, että aiemmin takellellut puhe voi muuttua sujuvaksi, jopa yhden hoidon jälkeen.

Sairaanhoitajia koulutetaan antamaan sähköhoitoa itsenäisesti

Carea on alkuvuonna varannut aiempaa enemmän anestesialääkärin työaikaa sähköhoitoihin. Hoito annetaan nukutuksessa, joka kestää enintään kymmenen minuuttia.

Portaankorvan mukaan sähköhoidon käyttöä voidaan lisätä myös siksi, että Carea kouluttaa kuutta psykiatrisen sairaalan sairaanhoitajaa antamaan sähköhoitoa. Vielä tällä hetkellä sähköä antavat psykiatrian erikoislääkärit, joita ei aina ole saatavilla.

— Kun hoitaja on lääkärin ohjauksessa antanut sähköä 30—40 kertaa, hän voi alkaa antaa hoitoja itsenäisesti. Jokaisen potilaan ensimmäisessä hoidossa on jatkossakin psykiatri paikalla, ja jokaisella kerralla myös anestesialääkäri ja -hoitaja.
Sähkö nyt myös polikliinisesti avohoitopotilaille

Viime syksystä lähtien Carea on alkanut antaa sähköhoitoja avohoitopotilaille. Silloin potilas tulee aamulla kotoaan sairaalaan ja pääsee puolen päivän jälkeen takaisin kotiin.


— Tämä on niin sanottua ylläpitosähköhoitoa, jossa potilas tulee jatkamaan sähköhoitoa esimerkiksi kerran pari kuukaudessa, Seppälä sanoo.

Katja Juurikko
Sähköhoito annetaan nukutuksessa, joka tyypillisesti kestää enintään kymmenen minuuttia.
Sähköhoito annetaan nukutuksessa, joka tyypillisesti kestää enintään kymmenen minuuttia.
Psykiatrisen sairaalan osastohoidon ruuhkahuippu ohi tällä erää

Kymenlaakson psykiatrinen sairaala Kuusankoskella hoitaa potilaita koko maakunnan alueelta.

Aikuispsykiatrian osastoja on viisi, joilla on tällä hetkellä 80 paikkaa. Ruuhkaisimpina aikoina potilaita on ylipaikoilla, Carean psykiatristen palvelujen johtava ylilääkäri Jussi Seppälä kertoo.

— Esimerkiksi koko joulukuu oli erittäin kiireinen, ja kiire jatkui vielä tammikuun alkupuolella. Aikuispuolella potilaita oli 90:n paikkeilla. Nyt olemme jälleen rauhallisemmassa vaiheessa.

Seppälä sanoo, että ruuhkasta huolimatta kaikki kiireistä hoitoa tarvinneet on pystytty ottamaan sairaalaan sisään.

Kuusankoskella hoidetaan myös Etelä-Karjalan nuoria

Lisäksi sairaalassa on nuorisopsykiatrinen osasto, jossa hoidetaan myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten alueen nuoria mielenterveyspotilaita.

— Nuorisopsykiatrian osastolla oli viime vuonna vajaan 4 000 hoitopäivän v

poksista poksista
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiUivCf5YvZAhVF2SwKHQdfC1sQqUMIOzAG&url=https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/fb40a983-2734-4575-91ef-dd14f1b836e9&usg=AOvVaw0s9Y89gM9LO7_l1M27mSZP

Jonotusta / jonot kasvavat
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi97Me7v7bZAhWNCuwKHVzYATUQqUMIPjAG&url=https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/4b127c8f-27de-46f4-aa57-8397ff5cff5b&usg=AOvVaw1ksppU6dTtTX1f3KH81p3B

Syyttäkää Sipilää ja Kepua Kymenlaakson terveyspalvelujen alasajosta. Sieltä ne rusina-aivot löytyvät. Sipilä hehkuttaa vain työllisyyden näennäistä nousua, joka ei ole maan hallituksen aikaansaannoksia vaan EU:n alueen talouskehityksen paraneminen ennen Kiinasta tulevaa talousromahdusta.

Poks / Poks Kuusaa
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjSxvzB4-3ZAhVrG5oKHRpMA0AQqUMIOzAG&url=https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/7389bc0f-32ca-419b-85da-2bd80f5570a4&usg=AOvVaw2-OWzlb4eWT91Ac1z_uAfz

Toimenpide -
toimenpide
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjthNLU4PLZAhXobZoKHUEAC3kQqUMIPDAG&url=https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/f3808b53-b82e-436d-881f-97f30a7266fe&usg=AOvVaw0QHfKiSM6xiKi6i-5TGq6U

Sote-uudistus saattaa tuoda lääkärihelikopterin myös Kaakkois-Suomeen, nyt tilanne on perustuslain vastainen

Vaihtoehdot lääkärihelikopterin kotikentäksi ovat Utti ja Lappeenranta.

Katja Juurikko
Arkistokuvassa lääkärihelikopteri on noutamassa potilasta hoitoon entiseltä Citymarketin pysäköintialueelta.
Arkistokuvassa lääkärihelikopteri on noutamassa potilasta hoitoon entiseltä Citymarketin pysäköintialueelta.

Kaakkois-Suomeen pitkään kaivattu lääkäri- ja lääkintähelikopteri on jälleen nousemassa päättäjien pöydälle.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on jo vuonna 2015 huomauttanut, että Kaakkois-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle pitää saada omat helikopterit. Käytännössä mitään ei ole sen jälkeen tapahtunut, vaikka tilanne on perustuslain vastainen.

Oikeusasiamiehen mukaan toiminnassa olevat kuusi lääkäri- ja lääkintähelikopteria eivät takaa tasa-arvoista ensihoitoa kiireellisissä asioissa. Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ensihoitolääkäri ei ehdi potilaan luo vaaditussa ajassa eli alle puolessa tunnissa.
Kyse on poliittisesta päätöksestä ja rahasta

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ei lupaa nopeaa ratkaisua Kaakkois-Suomeen, mutta sanoo asian olevan esillä sote- ja maakuntalakien käsittelyn yhteydessä. Käytännössä lääkärikopterien tarve kasvaa ensihoidon osalta, kun päivystävien sairaaloiden määrä vähenee.

Kaakkois-Suomen ainoa täyden palvelun päivystävä sairaala on sote-uudistuksen toteutuessa Lappeenrannassa.

Sillanaukee tunnistaa tarpeen ja sanoo, että kyse on poliittisesta päätöksestä ja rahasta.

— Asia on hallituksella tiedossa. Budjettikeskustelut käydään maaliskuussa, ja tämä on myös mukana osana kokonaisuutta.

Lääkärihelikopterin varustaminen maksaa ministeriön laskelmien mukaan noin viisi miljoonaa euroa. Varustellun kopterin lisäksi pakettiin kuuluvat lääkäri, ensihoitaja ja lentäjä.

Hallituksen kehysriihi maaliskuun lopulla lyö budjettiraameja seuraavalle neljälle vuodelle. Sipilän hallituksen viimeinen budjettiesitys valmistuu syksyllä.

— Joitain ratkaisuja tulee siis puolen vuoden kuluessa. Toiminnan aloittamiseen menee myönteisen päätöksenkin jälkeen aikaa, mutta ennen vuotta 2022 joka tapauksessa, sanoo kansliapäällikkö Sillanaukee.
Sijoituspaikaksi tulisi Utti tai Lappeenranta

Mikäli Kaakkois-Suomi saa kopterinsa, sen sijoituspaikka on joko Utin lentokenttä tai Lappeenrannan lentokenttä. Etelä-Pohjanmaalla lääkärihelikopterin sijoituspaikka on todennäköisesti Seinäjoki.

Kaakkois-Suomessa lääkärihelikopterin toiminta-alueena olisi ainakin Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja osittain myös Etelä-Savon alue. Kaakkois-Suomen alueelta hoidettavat potilaat kiidätetään helikopterilla Helsinkiin.

Suomessa on kuusi lääkärikopteria, jotka ovat sijoittuneet yliopistollisten keskussairaaloiden yhteyteen Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Lisäksi Rovaniemellä on lääkintähelikopteri.

Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry ylläpitää pelastushelikopteri Aslakin toimintaa Sodankylässä.
Kopterit

Pelastushelikopteri tarkoittaa puhekielessä helikopteria, joka suorittaa lääkärihelikopterilentoja, etsintä- ja pelastuslentoja tai sammutuslentoja.

Lääkärihelikopteri on erikoistunut ensihoitoon ja toimii tehostetun hoidon tasolla.Lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa vastaa FinnHEMS.

Se on vastuussa lentoyhtiöiden kilpailuttamisesta ja sopimuksista sekä valvoo niiden toimintaa

Kouvolan Sanomissa on kerrottu Marjoniemen ja Kuusankosken terveysasemien sisäilmaongelmista, jotka pitkälti johtuvat puutteellisesta kiinteistönhoidosta. Täällä Kaakkois-Suomessa on ollut monessa julkisessa rakennuksessa kiinteistönhoidon taso "slaavilaista tasoa", mikä tarkoittaa huonoa ja laiskaa kiinteistönhoitoa. Sitten niitä hoitamattomia kiinteistöjä on korjattu isolla rahalla ja isolla mökällä.

Yksi sisäilmaongelmiin liittyvä syy on ilmanvaihtokoneitten suodattimien vaihtovälien pidentäminen yli laitteen valmistajien ja LVI-asiantuntijoiden ilmoittamien aikavälien. Näin on tapahttunut mm. Kuusankosken terveysaseman kiinteistössä vuosien varrella. Säästetään suodatinkustannuksissa ja lisätään näin henkilöstön sairauspoissaoloja.

Tasakatoilla ei käydä puhdistamassa syöksytorvien ympäristöä puiden lehdistä ja neulasista riittävän usein. Sitten ihmetellään, kun ylivuotoja ilmenee ylimmässä kerroksessa ja kattolevyt kostuvat.

Kiinteistöjen piha-alueilla pintavesien kaadot eivät ole poispäin kiinteistöstä vaan usein pintavedet ohjautuvat kiinteistön seinustoille. Harja- ja aumakattoisissa kiinteistöissä kattovedet ohjautuvat rikkinäisten kourujen ja syöksytorvien takia seinustoille, kun niitä ei tarkisteta ja korjata vuosittain.

Kouvolan kaupunginhallitus voisi vaatia kaupungin kiinteistöjen hoidosta vastaavalta taholta nähtäväksi kiinteistöhoidon ohjeet. Mikäli sellaisia ei ole laadittu yleisellä tasolla, tulisi ne ensitilassa laatia. Hoito-ohjeiden seurantaa ja raportointia tulisi vuosittain tehostaa.

Kun tämä Kymenlaakson vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä ei mene Kouvolan kannalta ns. putkeen, kuntayhtymän perustaminen kannattaa jättää sikseen. Katsotaan toteutuuko valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistus, jota mm. suuret kaupungit, eduskunnan kansanedustajista noin puolet ja monet asiantuntijat pitävät epäkelpona ratkaisuna .

PoKS:n luovuttaminen Carealle oli Kouvolan kannalta vahingollista, koska Carean virkamiesjohto toimii ja tekee esityksiä Kotkan kaupungin ohjauksessa. PoKS olisi tullut säilyttää Kouvolan kaupungin terveyspalveluissa keskeisenä palveluyksikkönä. Nyt maksetaan Carealle kuntaosuuksia paljon enemmän kuin oma toiminta olisi tullut maksamaan.

Kokoomuksen piirihallitusten jäsenistä noin puolet pitää Sipilän maakuntamallia sopimattomana sote-palvelujen tuottamiseen. Suurten kaupunkien johtajat ovat samalla kannalla.

Eikö nyt olisi korkea aika laittaa Sipilän hallituksen maakunta- ja sotelait eduskunnan arkistoon osastolle : Eduskunnan hylkäämät lakiesitykset.

Kosarin sivuilla ihmiset kommenteissa pitävät hauskaa erään kokkarin kustanuksella. Kirjoitti pari kertaa omalla nimellä mutta yrittää pelastaa mainettaan matsana ja asiat asioina nimimerkeillä. Menee jo säälittäväksi ja alkaa käydä oikeasti sääliksi.

Sairaalan ja terveuspalveluiden vaihtaminen suomonttuun jää historiaan ja sieltä se ei poistu koskaan.

Kosarille kiitos siitä että julkaisee nimimerkkien Matsa ja asiat asioina kirjoitukset vaikka ei muissa valvotuissa paikoissa nuo olisi menneet enää aikoihin läpi. Taitaa toimituskin tietää niiden alkuperän, mutta antaa mennä vaan hauskaltahan tuo näyttää.

Jonotusta tunteja ja tunteja
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/390cbc5f-cb70-4971-aabc-ba6e8771778a

Kouvolasta Sote-kuntayhtymän kotipaikka
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=8&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiE_d2Hh6_aAhXLhqYKHe_NDcIQqUMIQDAH&url=https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/ef34f7c0-6da6-4461-9fd2-00e69c405e15&usg=AOvVaw2py0y9tEUBc_IiwgHuSiJ1

Soteuudistuksesta ...
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/25e26ac2-ee16-4894-82e8-1888f87d9bdb

Kouvola osallistuu Kymenlaakson sote-kuntayhtymään — valtuusto äänesti valinnanvapauskokeiluun lähdöstä
Kouvolan perusterveydenhuollon tuotantovastuu siirtyy jo heinäkuussa Carealle, jos eduskunta hyväksyy valinnanvapauslain.

Lukas Pearsall

Jos valinnanvapauskokeilu toteutuu, Kouvolan perusterveydenhoito on siirtymässä ensi kesänä Carean tuotantovastuulle.
Jos valinnanvapauskokeilu toteutuu, Kouvolan perusterveydenhoito on siirtymässä ensi kesänä Carean tuotantovastuulle.
Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana yksimielisesti Kymenlaakson sote-kuntayhtymän perussopimuksen. Sopimus tulee voimaan, kun kaikkien Kymenlaakson kuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet.

Vapaaehtoisen kuntayhtymän on tarkoitus alkaa toimia 1. tammikuuta 2019 alkaen. Kuntayhtymä on välivaihe ennen valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa.

Ei ole tarkoitusta muokata asiakasta palveluihin sopivaksi vaan palveluita asiakkaalle sopiviksi. — Paula Werning

Werning: Palvelut asiakkaalle sopiviksi
SDP:n Paula Werning piti perustamissopimusta koskevien neuvottelujen lopputulosta Kouvolalle tilanteeseen nähden parhaana mahdollisena.

— Kuntayhtymän perussopimukseen on saatu neuvoteltua olennaisia muutoksia: Kotipaikaksi tulee Kouvola. Lisäksi merkittävimpien päätösten yhteydessä vaaditaan kahden kolmasosan määräenemmistö ja perussopimuksen muuttamiseen myös 70 prosenttia jäsenkuntien asukasmäärästä.

Werningin mielestä sote-valmistelun visio on oikea: kymenlaaksolaisten hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, muun muassa digitaalisia ja sähköisiä palveluita lisäämällä.

— Ei ole tarkoitusta muokata asiakasta palveluihin sopivaksi vaan palveluita asiakkaalle sopiviksi.

Wall: Nopeasti työrauha
Keskustan Janne Wall sanoi, että pelottelua ja epävarmuutta ei tule ylläpitää. Hän harmitteli, että Kouvolan ja Kotkan välinen julkinen torailu on johtanut lukuisten terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisten hakeutumiseen muiden työnantajien palvelukseen.

— Meillä on nyt aito mahdollisuus rakentaa konseptimme kuntoon muita maakuntia ennen. Sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt käytännössä työvoimapuola, joten on ensiarvoisen tärkeää saada nopeasti työrauha ja sadan prosentin tuki kuntayhtymän valmistelijoille.

Kokoomuksen Tapio Karvonen ilmoitti valtuustoryhmän hyväksyvän sopimuksen ja edellyttävän, että jatkovalmistelussa henkilöstön ja hallinnon sijoittumiseen haetaan kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

Maakunnan etu edellä
Vihreiden Jenni Aikio totesi, että sujuva yhteistyö tasokkaiden ja kilpailukykyisten palveluiden järjestämiseksi on koko maakunnan etu, tulivatpa sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait voimaan tai eivät.

Kristillisdemokraattien Vesa Vainio ilmoitti ryhmän hyväksyvän sopimuksen pitkin hampain.

Vasemmistoliiton Mika Bymanin mielestä Kouvola tarvitsee sote-palveluissa nykyistä leveämpiä hartioita.

— Kuntayhtymä todennäköisesti auttaa saamaan meille paremmat ja tasa-arvoisemmat palvelut, kun kuntarajat näissä asioissa poistetaan ja sote-palvelujen integraatio toteutetaan.

Valtuusto hyväksyi perusterveydenhuollon siirron äänin 56—2
Kouvola hakeutuu sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauspilottiin 1. heinäkuuta alkaen. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantai-iltana äänin 56—2. Yksi oli poissa.

Maakunnallisen kokeilun perusidea on, että asiakas voi itse valita, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalvelunsa valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakas maksaa saman maksun riippumatta siitä, käykö hän julkisessa vai yksityisessä sote-keskuksessa.

Kouvolan kaupungin palveluista kokeilussa on mukana ensisijaisesti terveysasemien avovastaanottotoiminta. Perusterveydenhuollon tuotantovastuu siirtyy suunnitelman mukaan jo heinäkuussa Carealle. Kokeilun alkaminen edellyttää sitä, että eduskunta hyväksyy valinnanvapauslain kesäkuussa.

Vasemmistoliitto vastusti pilottia valtuustossa
Valtuustossa vasemmistoliiton Mika Byman ja Jorma Liukkonen vastustivat pilottiin osallistumista.

— Suomen oikeistohallitus yksityistää palveluja puhtaan ideologisesti ja verhoaa tämän valinnanvapauteen. Nyt hallitus yrittää rahan kanssa houkutella kuntia lähtemään yksityistämään palveluita, Byman sanoi.

94 prosenttia väestöstä mukaan kokeiluun
Kymenlaaksossa valinnanvapauskokeilu koskee aluksi Careaa, Kouvolaa, Haminaa ja Kotkaa eli noin 94:ää prosenttia maakunnan väestöstä. Kymenlaakso hakee kokeiluun vajaan 17,3 miljoonan euron valtionavustusta vuosille 2018—2020.

Pilottia hallinnoi Carea vuoden 2019 loppuun asti, ja se siirtyy maakunnan hallinnoitavaksi vuoden 2020 alussa.

Kokeiluun kuuluvissa palveluissa Kouvolan kaupungilla työskentelee henkilöstöä noin 80 henkilötyövuoden verran. Henkilöstö siirtyy perustettavan julkisen sote-yhtiön palvelukseen kokeilun käynnistyessä.

Sotesta / soteuudistuksesta
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/06fab0d9-0d27-40d6-b1ec-25d0b50bc37e

Lääkäripula vaivaa
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/d9cebf94-546b-4edf-ae82-422e95a40eb6

NYT ON HIENO TILAISUUS! VAIHDETAAN KUKKOILEVAT LÄÄKÄRIT VAIHTOEHTOHOITAJIIN. PÄÄLLIKÖKSI PAULIINA AARVA!

Kymenlaakson sote-kuntayhtymä korottaa hintoja ensi vuonna — myös toiminnasta pitää löytää säästöjä
Uusi sote-kuntayhtymä nostaa palvelujen hintoja 1,5 prosenttia päästäkseen nollatulokseen. Toiminnasta etsitään 4,6 miljoonan euron säästöjä. Toimintaan arvioidaan kuluvan yli 700 miljoonaa euroa.

Katja Juurikko, Katja Juurikko

Kymenlaakson sote-kuntayhtymä varaa ensi vuoden talousarvioon 4 miljoonaa euroa rakentamishankkeisiin. Rahaa kuluu esimerkiksi huonokuntoisen Pohjois-Kymen sairaalan ja Kymenlaakson keskussairaalan pitämiseen toimintakunnossa. Arkistokuva on keväältä 2017.

Kymenlaakson sote-kuntayhtymä varaa ensi vuoden talousarvioon 4 miljoonaa euroa rakentamishankkeisiin. Rahaa kuluu esimerkiksi huonokuntoisen Pohjois-Kymen sairaalan ja Kymenlaakson keskussairaalan pitämiseen toimintakunnossa. Arkistokuva on keväältä 2017.
Uuden Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän talousarviosta on tulossa tiukka. Carean hallitus hyväksyi perjantaina vuoden 2019 talousarviokehyksen.

— Nollatulokseen pääsy edellyttää sitä, että Carean ja kuntien kaikkia sote-palvelujen hintoja korotetaan 1,5 prosenttia vuoden 2018 tasosta, Carean talousjohtaja Helena Kinnunen sanoo.

Tämän lisäksi toiminnasta pitää säästää 4,6 miljoonaa euroa.

Investointeihin varataan 14 miljoonaa euroa
Budjettiehdotuksen mukaan kuntayhtymän ensi vuoden toimintatuotot ovat 714,9 miljoonaa euroa ja toimintakulut 705,4 miljoonaa euroa. Poistoja tehdään arviolta 9,3 miljoonalla eurolla.

Investointeihin kuntayhtymä varaa 14 miljoonaa euroa. Investointitaso on poistoja korkeampi keskussairaalan kahden uuden sädehoitobunkkerin ja -laitteistojen vuoksi.

Tutkimus- ja hoitolaitteisiin kuntayhtymä varaa 8,5 miljoonaa euroa. Rakentamishankkeisiin varataan 4 miljoonaa euroa. Rahaa kuluu esimerkiksi huonokuntoisen Kymenlaakson keskussairaalan ja Pohjois-Kymen sairaalan pitämiseen toimintakunnossa.

Tietojärjestelmähankkeisiin kuntayhtymä varaa 1,5 miljoonaa euroa.

Kehys perustuu Kymenlaakson kuuden kunnan ja Carean kuluvan vuoden toimintatuottojen ja -kulujen toteumaennusteeseen, arvioon kulujen kasvusta ja toiminnan laskennalliseen 4,6 miljoonan euron sopeuttamistarpeeseen.

Kinnusen mukaan säästöjen kohdentumista eri palveluketjuihin, hallintoon ja kehittämispalveluihin ei ole vielä suunniteltu. Suunnittelu alkaa kesällä, kun kuntayhtymän johtajisto on valittu, ja he alkavat käytännön suunnittelutyöhön.

Katja Juurikko

Pohjois-Kymen sairaalaa on remontoitu moneen otteeseen. Rakennuksessa on kärsitty muun muassa sisäilmaongelmista ja kosteusvahingoista. Arkistokuva vuodelta 2011.
Pohjois-Kymen sairaalaa on remontoitu moneen otteeseen. Rakennuksessa on kärsitty muun muassa sisäilmaongelmista ja kosteusvahingoista. Arkistokuva vuodelta 2011.
Palvelujen hintoja nostetaan saman verran kuin henkilöstökulut kasvavat
1,5 prosentin palveluhintojen korotus riittää Kinnusen mukaan kattamaan henkilöstökulujen nousun. Tavaroiden ja muiden kulujen indeksikorotuksiin palvelujen hintojen nostosta saatavat tulot eivät riitä. Siksi kuntayhtymän pitää säästää toiminnasta.

Palvelujen hintoja ei voi Kinnusen mukaan nostaa suunniteltua 1,5:tä prosenttia enempää. Tämä johtuu kuntayhtymän perussopimuksen määräyksestä, että vuosina 2019—2020 ainoastaan henkilöstökulut hyväksytään hintojen korotusten perusteeksi.

Palkkojen yhtenäistämistä vasta suunnitellaan ensi vuonna
Budjettiehdotuksessa ei ole varattu määrärahaa palkkojen harmonisointiin eli yhtenäistämiseen. Harmonisoinnin yleisperiaate on, että työn vaativuudeltaan samaa tehtävää tekevien pitäisi saada samansuuruinen tehtäväkohtainen palkka.

— Harmonisointia suunnitellaan vuoden 2019 aikana. En tiedä, syntyykö siitä vielä kuluja ensi vuonna, Kinnunen sanoo.

Kuntayhtymä neuvottelee palkkausjärjestelmän siirtymäkaudesta ja palvelussuhteiden yhdenmukaistamisesta henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Carean hallitus hyväksyi, että tämänhetkistä talousarviokehystä ja henkilöstösuunnitelmaa voidaan tarkistaa elo—syyskuussa.

Kymenlaakson suurin organisaatio
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2019.

Kuntayhtymä muodostetaan maakunnan kuntien nykyisistä sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatioista ja Careasta.

Kuntayhtymästä tulee Kymenlaakson suurin organisaatio: Carean henkilöstöä on noin 2 200 ja kunnista siirtyy noin 3 000 henkilöä.

Ainahan kaikki maan ykköslääkärit ovat kilvan hakeutuneet sekoomuksen Laura Rädyn johdolla iki-ihanaan kokoomuslaiseen Kouvolaan. Jo kauan ennen kepu-sotea, joka pian pelastaa kaikki tasavallan köyhät ja kipeät. Rahalla.
Ja tuota tulovirtaa ei voi yksikään sote hillitä - päinvastoin. Halpojen lääkäreiden virta Kouvostoliittoon jatkukoon - nyt ja aina. Niinkuin se on aina tehnyt!

Toivo, kumpia tänne tulee: Ykköslääkäreitä vai halpoja lääkäreitä? Puhut sekaisin kahdesta vastakkaisesta asiasta . ASPERGERIN SYNDROOMASI VAIKUTUS NÄKYY!!!!!!!!!!

TÄRKEImmät kysymykset ovat: KENELLE halpoja ja KENELLE ykköslääkäreitä. Fakta on se, että Kouvola ei ole kiinnostanut eikä kiinnosta minkäänlaisia lääkäreitä.
Missä päin tasavaltaamme työskentelee HALPOJA YKKÖSlääkäreitä?? Siis sekä asiakkaalle että palkanmaksajalle ja - VERONMAKSAJALLE HALPOJA ykkösiä?????????????
Ettei vain Kouvolan jo kroonisen lääkäripulan todelliset syyt olisi Kouvolan kamaluus asuinpaikkana ja ehkä jopa lääkäreiden rahan ahneus.
Kymen lääninhallituksen aikoinahan Kouvolaa pidettiin lähinnä mm. maaherrojen karkoitus- ja pakastamispaikkana.
TOIVON todella, että kunpa koko sote ja tasavaltamme tuleva sairas/terveyshuolto olisi muiden kuin sekoomuksen, maalaisliiton ja ylikansallisten lääkärifirmojen hoteissa.