Voi Simon Elo raukkaa

Kaveri joutui hyväksikäytetyksi persupuolueesta loikkauksen aikaan. Kaveri oli niin tohkeissaankin. Yllytyshullu, sanoisin kuin lapsena tehtiin.

Persuloikkarein nimekkäät ministeripallien hinkkaajat olivat hiljaa ja tekivät myyrän työtään. Niinistö panosti ja pelotteli tarpeellisen määrän (lukumäärän määräsi Sipilä, jotta enemmistö sälyisi). Toinen loikkaaja lyllersi takintaskut pullotellen jonon keskivaiheilla "rivikansanedustajana".
Muut loikkariministerit missä lie olleet.

Vaan nuori Simon pääsi oikein valtakunnan TVlähetykseen selittämään hyvyyttään ja muisen loikanneiden hyvyyttä entiseen "pahaan".

Orpo ja Sipilä kehuivat kuinka hekin ovat hyviä, etteivät voi enää istua samassa hiekkalaatikossa kuin persujen entinen "paha".

Vaan kuinkas nyt!

Sampo Terho kantoi terhakkaasti laatikoittain nimilappusia joku rovaniemeläinen varasijalta päässyt edustaja kintereillään, patentti- ja rekisterihallintoon puolueen viemiseksi rekisteriin. Taisi siellä hännillä lyllertää joku lyylikin.

Samposta tulee sitten uuden sinisyyden puheenjohtaja. Sampo on jo ihan silminnähden terhakoitunut. Ei enää ääni värise.

Simon raukka hakee varmasti lohdutusta sieltä, mistä hän on sitä aikaisemminkin saanut.

Nyt sitten taas isä Soinikin pääsee laukomaan plokissaan pahaa sisuaan ulos ja sättimään entisiä kavereitaan, heitä, joiden äänillä hän hiertää takapuoltaan ministerijakkaraan.

Vaan kuinkas tuleekaan käymään seuraavissa eduskuntavaaleissa. JYTKY vierähtääkin ihan toisaalle, kuin sinisten huurujen sekaan.

Vaalien jälkeen Simon Elon lausuma ennustus toteutuu ja he joutuivat uhraamaan poliittisen tulevaisuutensa Niinistön asehankintojen ja Soinin palkkioviran tähden. Hillotolppia kun on vain rajoitettu määrä sinisten satujen maassa.