Minkä takia olet tullut sellaiseksi kuin olet ja kuinka käyttäydyt ja puhut...
Taidan nainen tietää millainen olet?
moon.analysoinu
41641
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kerro minulle mies
Et tiedä....
Mulla monta puolta....
Mut jos seurustelisin....silloin ihmisiksi......
Täytyis vaan luottaa..tää sille ketä ajattelen...
Sä oot samanlainen kuin mä..revit rikki enemmän kuin rakennat.
Sä horjutat tukipilareita..älyttömällä käytöksellä...ei voi luottaa...👅👅👅👅👍👍👍👍👍
Voihan se olla ettei ole mitään....♥
Kerrohan millainen olen niin kerrot millainen olet.
Olit pienempänä sellanen pomo-tyyppi ja myöhemmin jouduitkin pahoihin konflikteihin, kun asioita ei enää tapahtunutkaan tahtomallasi tavalla. Jouduit vähän nöyrtymään, mutta et kuitenkaan tarpeeksi, mikä jätti sinun itsetuntoon arven, mistä et halua päästää irti, koska olet itsepäinen ja omasta mielestäsi lopulta kuitenkin oikeassa.
Metsään meni niinku joutasit koko ukko sinne
Tuo osuu kyllä, kuulemani mukaan...
Niin no onneksi mun läheiset eivät analysoi mua, vaan hyväksyvät minut ihan tällaisenaan. Olis kurjaa jos joku yrittäis tehdä syväanalyysia omien olettamusten pohjalta. Vain joku kokenut terapeutti voisi tuollaista tehdä. Kaikki muu on oletusta, kun kukaan mun pään sisään tai lapsuuteen ei pääse kuin minä itse.
Siinähän se ongelma onkin. Ihmiset ajattelee, että ne pitäis aina hyväksyä sellaisina kuin ne on, eikä niin, että itse yrittäisi vähän muuttua.
Kukaan ei voi muuttaa kuin itseään. Tunnetko kaikki maailman ihmiset? Aika moni miettii itseään, käy terapiassa, lukee itsehoito-oppaita jne, ja yllätys sulle...sä et tiedä siitä mitään. Yritätkö itse muuttua vai näetkö itsesi täydellisenä?
Ihmiset myös käyttäytyvät eri tavalla eri ihmisten kanssa ja eri tilanteissa. Eipä muuta.
Yleistin. Moniko sun tuttu lukee itsensäkehittämis-kirjoja ja käyttäytyy eri tavalla kuin ennen? Itse olen yrittänyt muuttua, joissain asioissa onnistunut, toisia asioita on todella vaikea muuttaa tai sitten ei ole mitään motivaatiota muuttaa niitä.
Minäkin juuri analysoin sinut ja sen miksi haluat tehdä tuollaisen analyysin jostain naisesta. Olet pakkomielteisen ihastunut naiseen ja olet yrittänyt tehdä häneen vaikutusta tiedoillasi ja tai taidoillasi. Tuo nainen ei ole kuitenkaan kiinnostunut sinusta etkä saa häneltä kaipaamasi huomiota. Sinua kirpaisee syvältä, kun nainen on sinua viisaampi ja on yleensä oikeassa. Siksi keksit, että hänellä on joku haava lapsuudestaan ja on mielestään aina oikeassa. Sinua myös ärsyttää naisen itsepäisyys, kun haluaisit itse olla pomo hänen elämässään.
Ihan selvästi tosi pahasti narsistisen höpinöitä.
Ihan pieleen analysoit. Se, että nainen olisikin monessa asiassa oikeassa, ei tarkoita että tietäisi itsensä aina parhaiten. Jos minulla olisi jotain selkeitä haluja olla jokin, jollein, näyttää joltain jonkun silmissä, niin en varmasti toimisi näin.
Nyt osui kohdalleen. Oli sen verran kova reaktio narsistisyytöksineen :)
Mitä sitten analysoit ikäväpalstalla? Miksi sulla on tarve muuttaa jotain ihmistä? Ymmärrän toki halusi auttaa pyyteettömästi. Oletko kuitenkaan ajatellut, ettet voi muuttaa toisen ajattelumaailmaa? Miten hän toimii niin, että se häiritsee sinua?
Ei se minua häiritse. Meinaatko, että jos joku tulee tietoisemmaksi vaikka väärällä analysoinnilla, että se olisi turhaa?
Et sä oo mitenkään kiinnostunut koko ihmisestä vaan pelkästään kiusaamisesta ja nautit, kun muut muka juoksee perässäs. Pelkkä pelle.
Meen nyt laittaa haarniskan takasin päälle
Kenelle naiselle tämä on?
Ei sitten ollutkaan minulle tämä. Mutta voihan tuosta näkemyksestä jotain tilanteesta arvuutella, eli:
"Olit pienempänä sellanen pomo-tyyppi ja myöhemmin jouduitkin pahoihin konflikteihin, kun asioita ei enää tapahtunutkaan tahtomallasi tavalla. Jouduit vähän nöyrtymään, mutta et kuitenkaan tarpeeksi, mikä jätti sinun itsetuntoon arven, mistä et halua päästää irti, koska olet itsepäinen ja omasta mielestäsi lopulta kuitenkin oikeassa. "
Ap näkee henkilössä dominoivina pidettyjä tai pitämiään piirteitä, joista epäilee henkilölle seuranneen ominaisuuksia kuten pakonomaista oikeassaolemisen tarvetta, jonka kanssa hän on nyt joutunut konfliktiin kirvoittaen tämän analyysintarpeen. Analysoitavan on siis oltava vähintään kyseessä olevassa asiassa väärässä ja aloittajalla on oikeassa olemiselleen paremmat perustelut. Aloittajaa ja analysoitavaa tuntematta voisin pitää analyysin paikkansapitävyyttä yhtenä mahdollisena tulkintana.
Eiköhän niitä arpia ole jokaisen itsetunnossa. Joillain pieniä ja joillain suuria iskuja ja traumoja. Tuo aloittajan analyysi oli sieltä pienimmästä päästä. Joku on voinut olla lapsesta asti pomo ja päätyä aikuisena pomoksi. Ei kenenkään elämää voi noin yksioikoisesti analysoida. On niin paljon tekijöitä ja vaikuttimia jo lähtien sosiaalisesta asemasta, perheen aatteista, paikasta perheessä, kavereista ja koulusta. Siihen kun lisäät mahdolliset kiusatuksi ja alistetuksi tulemiset, väkivallan ja sen jatkuvan pelon, köyhyyden ja mitä nyt kukakin on kokenut.
Olet kyllä melko welho, jos ihan noin vedät oikein arvauksesi.
Oletin tietysti sanomattakin että analysoijalla on jo pitempiaikainen kokemus suhteesta, jossa hän on nyt tehnyt havainnon tielle esiintyvästä kompastuskivestä (pakonomainen aikeassaolemisen tarve). Eihän kukaan nyt tuntemattomia analysoi muuta kuin kerrotun perusteella, eihän?
Lähes tuntematon on analysoinnin kohde.
Analysoita siis pahimpia pelkojasi projisoituna tuntemattomaan. Toivottavasti et käyttäydy häntä kohtaan näiden ja niihin liittämiisi ilmeisen negatiivisten merkitysten mukaisesti... Todennäköisesti suhteenne lopahtaa ennen kuin alkaa. Kenenkään ei pitäisi ryhtyä liiaksi toisen pelkotiloja parantelemaan ja paijailemaan hipsutellen miinojen ympärillä ja pienentäen olemassaoloaan....
Häh? Pitääks tässä olla ainoa aikuinen talossa?
Ei voinut olla mulle tuo. Haluan olla oikeassa lähinnä itseeni liittyvissä asioissa. Eipä taida olla moni kokenut sellaista nöyryytystä kuin minä lapsuudessaan. Voihan se oikeassa olemisen tarve tulla siitäkin tietenkin, että on päättänyt aikuisena tai jo lapsena, että mun yli ei kävele kukaan.
Bipo oon
Et tunne minua mies vaikka kuinka yrität kategorisoida minut.
Mitäs se sulle kuuluu
Mitä sinä ajattelit minusta?Voin kertoa,että oksettava pahoinvointi oireena on yksi epämiellyttävimmistä.
Tämä on mielenkiintoinen väite, sillä heräsi ajatus, että miksihän usein oletetaan ihmisten käyttäytymismallin syntyneen lapsuusaikoina, ihan kuin myöhäisemmät elämäntilanteet eivät voisi muokata ihmistä. Ihan kuin ihminen olisi jotenkin jämähtänyt jo opittuun muottiin, kuin kehitys pysähtyisi jossain tietyssä ikävaiheessa.
Minun järkeeni ei mene tuo!!
Riippu varmaan asiasta. Kehittyyhän sitä ainas iinä määrin missä sosiokulttuurinen ympäristö mahdollistaa. Vinoonkin voi kehittyä. Tuhkatuuneeksi, ahdistuneeksi, huonovointiseksi...
Luonne on synnynnäistä, eikö? Lapsuudessa toimitaan luonteen mukaisesti, mikä joko hyväksytään tai sitä tukahdutetaan. Opitaan ympäristöstä käyttäytymismalleja, tullaan tietoisemmaksi itsestään, vertaillaan muihin, kilpaillaan, koetaan ja harjoitetaan väkivaltaa, tulee pelkoja, huonoja ja hyviä kokemuksia. Mennään kouluelämään. Käydään läpi kaikenlaista. Eiköhän sillä ole aika iso vaikutus myöhemmässäkin vaiheessa. Väitän, että se perusohjelmointi tapahtuu silloin. Ilman täydellistä aivopesua, myöhemmät muutokset itsessä on vähäisempiä.
Aika paljon näin, tietyt kehitystehtävät/potentiaalin harjoitus voi olla hankalia myöhemmin jos ikkuna on mennyt kiinni ajallaan. On tietysti hyvin yksilöllistä jo luonteen puolesta kuinka sitä edes suhtautuu elämänmittaiseen kehitykseen ja muutokseen. Kovin jäykät ja itsetyytyväiset persoonallisuudet tuskin pitävät näitä kovin arvossa. Yksilöllisiä on myös ympäristön viskelemät haasteet ja tarjotut välineet vastata niihin.
Voi voi. Moni luulee, että esim. facebookissa tykätyt tai jaetut jutut liittyy jotenkin henkilöön itseensä. Sitten nämä keittiöpsykologit analysoi ja luulee.
Alkoi ihan oikeasti naurattamaan, kun miettii, että mitä kaikkea minustakin voi luulla noiden perusteella ja on luultukin.
Kasvakaa ja opetelkaa puhumaan. Puhumalla voi oppia tuntemaan itse henkilöä, ei stalkkaamalla.
Mä en ole ollut koskaan pomotyyppi. Mulla on kavereita, jotka ovat olleet sellaisia. Mä tykkään kyllä kaikenlaisista julkaisuista joista ihminen voi kehittää ymmärrystään...
Ottaa aivoon ne kyökkisykologit, jotka luulee voivansa analysoida jotakin minusta. En ole niin yksinkertainen, kuin luulevat.
No etpä taida kovin hyvin tuntea :) Ei se, että on nainen tai mies on jääräpää tarkoita että kuvittelisi aina olevansa oikeassa tai että olisi mikään pomottaja tyyppi. En ainakaan kuvittele noita asioita, vaikka olenkin ihan älyttömän itsepäinen nainen :D
Voisikohan olla, että aloittaja nyt vaan yhdistelee eri luonteenpiirteitä yhteen aikaisemman kokemuksen perusteella ja ajattelee mustavalkoisesti.
Tiedän ettei kaikki jääräpäät ole kontrollifriikkejä.
Itsepäinen tai jääräpäinen on omasta tahdostaan, mielipiteestään tms. tiukasti kiinni pitävä. Ei mitään tekemistä toisen kontrolloimisen kanssa.
Esim. mun puolesta muut saa olla just sellaisia kun on, saa tehdä mitä lystää ja olla mitä mieltä ovat. Mut jos oon itse jotain päättänyt tehdä tai oon jostain asiasta jotain mieltä niin turha yrittää kääntää mun päätä. Ei liity muitten pomottaminen, kontrollointi yms tähän. Edelleenkin...opettele tuntemaan hänet paremmin. Et vaan taida tuntea häntä yhtään.
Just niin, yrität sillä itsepäisyydelläsi kontrolloida elämääsi ja vähän muidenkin siinä samalla. Et kestä ajatusta, että asiat vain tapahtuvat. Sun pitää hyväksyä se ettei elämää voi hallita, vaan asioita tapahtuu, olit niistä mitä mieltä tahansa.
Itsensä muuttaminen on todella vaikeaa. Se vaatii tietoista työskentelyä ja itsetutkiskelua. Tutustumista tunteisiinsa perin juurin ja aitoa itsensä kohtaamista.
Hyvä että tunnet itseäsi. Kaikilla ei kuitenkaan ole samat ongelmat.