Joko taas laajakaistaa Saarijärvelle?

Mihinkä helevettiin esim kalmarissa tarvitaan laajakaistaa. Kertokaa kun en tiedä

Niin käsittääkseni kalmarin kylällä ei ole esimerkiksi it alan firmoja jotka tarvitsevat nopeat yhteydet. Ja väestökin on ikääntyvää että kyllä ne netflixit ja keskisuomalaisen selailut on onnistunut ihan mobiiliyhtteyksien avulla. Pornokin pyörii varsin hyvin ilman katkoja kunhan vaan käsi jaksaa vemputtaa.

No mutta kun Timo Rusanen haluaa sinne Saarijärven talouden pelastamiseksi kaupugin tukiaisilla ison navetan.
Kuulemma navettaa ei rakenneta, ellei lehmät saa valokuitukaistaa.

Viitasaaren kaupunginjohtaja on rakastunu näihi kaistoloihi. Se pittää soaha puhumaa ja kannustammaa kalamarilaisii eikä mulikkalaisillekkaa pahhoa tekis. Sehä se Kinnunen ol ku laitto Soarjärvelläkkii ne kaitat alulle. Velekoaki jouvuttii perimää. Tuski koskaa soahaa takasi.

Eikös siellä Kalmarin kylässä asu se entinen maakuntajohtaja, joka touhusi Keski Suomen liitossa Kuuskaistan kanssa. Voisi Aili hyvä jo antaa periksi ja antas asiantuntijan helmitaululla sulle laskea että homma ei kannata. Kalmarissa toimii hyvin langaton. Itse katselenn paljon elokuvia netstä ja hyvin pelaa. Mihin ne eläkeläiset täällä nettiä tarvitsevat. Aikanaan Liitossa katseltiin pornosivuja, mutta nekin kuulema pyörii hyvin langattomalla. Ei enää kustannuksia tänne!!!!

Anitahan se siellä...

Onkohan taas sotkeutunut kuituasioihin ?

Pekka varmaan muistaa onnitella Anitaa tänään!

Miksi onnitella? Vai onko sillä 75-vuotissynttärit tai jotain sinnepäin?

Olkaapa tarkkoina kyläläiset Saarijärvellä ja Viitasaarella. Pyytäkää yhteinen selvitys Holding -ja Valokuituverkojen rahatilanteesta. Selvitys pitää olla konsernitasolla, kun tehdään tarjouksia. Sieltä saattaa löytyä yllätyksiä, ja yllätyksiä ei enää tarvitse kuntalaisten saada maksettavakseen. Selvitystila taitaa olla aika lähellä, kun seitsemän valitusta on käsitelty Hallinto-oikeuksissa. Takaisin perittävää kun tulee pahimmassa tapauksessa miljoonia euroja. Pyytäkää riskiarvioinnit näistä valituksista, ne todellakaan eivät ole huuhaata. Kittiläntielle ei kannata lähteä.

Karstula on aivan ilmeisesti sotkeutunut KSVV Oy:n kuituihin.
Karstulan veroprosentti 2017 nousee 1,5 % (20 % > 21,5 %:iin).

Eikä tuokaan tule riittämään kun Karstulan takaukset Keski-Suomen Verkko Holdingille alkavat.

Saarijärven talouden pikaiseksi kehittämiseksi ja parantamiseksi kannatta ostaa Timo Rusaselle vain menolippu Kiinaan.

Ei oo näkyny juttua lehissä valokuivun myynnistä.

Pakkohan laajakaistan on tulla.<Ei näy televisio, et voi lähettää karttoja,tehdä etätöitä ym.

Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Ei näytä hyvältä kun kaupunginjohtaja esittää puolta miljoonaa euroa ensi vuodelle valokuituun. Kenelle sitä suunnitellaan? Takakautta ksvv lle. Jo tuolle rahalle olisi oikeaa käyttöä muuhun.

Ei kaupungin rahaa kuituun missään muodossa. Tarvitsijat hankkii operaattoreilta.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Eihän tuolla yrityksellä muuta olekaan kun vaikeuksia ja velkaa! Revi siitä sitten.

On ihmetelty miksi kuituverkon kaivuukustannukset olivat Keski-Suomessa suuret. Keskisuomalaisen jutusta ilmeni että Kuuskaistat palvelut olivat hoitaneet kaivuuta ym. vielä näihin päiviin asti. Kuuskaista oli vaatinut kaupan yhteydessä pitkät ja kalliit sopimukset, jotka hodettiin tytäryhtiön kautta. Kunnat maksoivat jopa kolminkertaisesti kuitumetrinsä. Velkasaneeraustutkinta ei kuitenkaan löytänyt mitään huomauttamista .

Kaikki työpaikat ovat elintärkeitä seudulle.Jos jäämme sivuun laajakaistasta se voi koitua seutukunnalle tuhoksi.

Ei laajakaista ole yhtäkuin K-S Valokuituverkot Oy:n aikaansaannos hinnalla millä hyvänsä. On muitakin rakentajia ja muita tekniikoita

Niin on ja niitä hakemaan. Kunnalla on ihan muut hommat kun valokuidun veto. Mitä siitä tulee, jos yhdestä yhteyden rakentamisesta joutuu kunta maksamaan ainakin 15 000 ecua.

Toivottavasti Mahlu tulee perässä.

Tulee perässä jos et laita itse rahaa kuituun. Miksi kunnan pitäisi maksaa kuitusi?

Olen valmis maksamaan itse kuituni jos saan sen .Se on vaan nykyaikaa!

Keskisuomalaisessa 18.11.2017 oli Keski-Suomen kuntien veronkorotukset ja kiinteistöveron nosto.

Veronkorotuksista yhtä lukuunottamatta kaikki kohdistui Keski-Suomen valokuitu kuntiin
Nämä kunnat ovat jo budjetoineet rahaa Valokuituverkon lainojen ja korkojen maksuun, koska yhtiöllä ei ole rahaa ja tuloja maksaa niitä. Sama rumpa jatkuu myös ensi ja tulevina vuosina. Valokuituverkkojen lainojen ja korkojen maksa vastaa noin 2 äyrin nousua nykyiseen veroprosenttiin

Rupukuntien veronmaksajat kaikki maksavat vain 9 % hankkimia laajakaistoja.

RUPUKUNNAT
KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKKOJEN OSAKASKUNNAT

Konnevesi 22,0 0,5 kiinteistövero nousee
Multia 22,0 0,25
Kyyjärvi 21,75 0,75 kiinteistövero nousee
Petäjävesi 21,75 0,5 kiinteistövero nousee
Kivijärvi 21,5 0,5 kiinteistövero nousee
Karstula 21,0 1,0 kiinteistövero nousee
Pihtipudas 21,0
Kannonkoski 21,0
Toivakka 21,0
Uurainen 20,5 kiinteistövero nousee Kuuskaistan kanssa
Luhanka 18,5

MUUT KUNNAT
Hankasalmi 22,0
Keuruu 21,5 1,0 Liittyminen on jumissa tehdyn kunnallisvalituksen vuoksi
Äänekoski 21,5
Saarijärvi 21,5
Laukaa 21,5
Viitasaari 21,0
Jämsä 21,0
Joutsa 21,0 kiinteistövero nousee
Kuhmoinen 20,75
Kinnula 20,5
Muurame 19,5 kiinteistövero nousee

palvelut maksaa!Mutta kehityksessä pitää olla mukana.

Kehitystä kunnissa kannattaa mitata vanhustenhoidolla, koska siihen ei tunnu tarpeellisia resursseja löytyvän, vaan aina mennään lain alarajalla. Tämä valokuituhanke näyttää saavan mukisematta suuria summia ja perusteluina, joita olen kuullut, on se, että pitää saada kuvia nettiin.

Sanaistuukohan päättäjä tässä muodikkaaseen ja älykkääseen nörttiin mieluummin kuin apua tarvitsevaan vanhukseen?

Karmeaa on huomata miten kunnat syytävät miljoonia tommoiseen kuituun. Niillä rahoilla olisi tärkeämpää käyttöä. Ostakoot ne jotka tarvitsevat kuitunsa itse. Enimmät varmaan näkevät ne elokuvansa ilman kuitua. Pankkiasiatkin sujuvat hyvin langattomasti.

Vielä karmeampaa on nähdä miten tuo yhtiö vain toimii vaikka velkaa on tolkuttomasti. Tavallinen yhtiö olisi jo konkassa.

On täällä jatkuvasti noita ihme länkyttäjiä jotka vastustaa kuitua. Niin onhan niitä ollut ollut vastustajia sähkölinjoille,vesijohdoille ym. elämää helpottaville jutuille ...Kuitu on tulevaisuutta ja sitä tarvitaan

Onkos sinulla ymmärryksessä pahasti vikaa.
Kysymyshän on Kuuskaistan ja Keski-Suomen valokuitujen pesiytymisestä kunnan hovihankkijaksi kuppaamaan veronmaksajien rahoja kunnalta ilmeisesti Kepun rahastoihin kaapelien hinnalla 20 €/m. Viestintävirasto tiedote 6/2017 kertoo Suomessa olleen rakentamisen keskihinna 8,20 £/m.

Joo ja justinsa näin. Mistä noita rusasia ja kinnusia näille leveysasteille pukkaa?

Voi hyvä Sylvi ja pari muutakin kylän akkaa.

Mitä potaskaa entinen Keski-Suomen Liiton johtaja ANITA MIKKONEN kirjoittikaan 7.12.2017 Sampo lehden Vieraskynä palstalla.

Vaatii, että Saarijärven kaupungin pitäisi ottaa moraalista vastuuta Kuuskaistan ja Keski_Suomen Valokuituverkkojen "KepuCapitan" epäonnistumisesta ja maksaa kipurahoja.

Saarijärveltä löytyi kyllä moraalista vastuuta asiassa riittävästi Kaupunginjohtaja Janne Kinnusen "ulostumisen" jälkeen.

Saarijärvi ja myös Jyväskylä ja Viitasaasi hylkäsivät Keski-Suomen Liiton johtajana Anita Mikkonen "kilpailuttamat" Kuuskaistan laajakaistan rakentamistarjoukset liian kalliina ja epäreaalistisina. Kaikia Kinnusen aiheuttamia vahinkoja ei pystytty enää pelastamaan.

ANITA MIKKONEN löytää vastuunkantajan sotkulle hyvin läheltä. Katsomalla peiliin.

Missä oli Keski-Suomen Liiton ja Anita Mikkosen moraali, rehellisyys, osaaminen ja ammattilaito suhmuroidessaan 2008 - 2015 Kuuskaistaa Keski-Suomeen valokuitutoimijaksi ja kiertäessään Pekka Neittaanmäen kanssa kunnissa pitämässä asiansa puolesta "valtuustoseminaareja" ennen valtuustojen kokouksia. Näin ainakin Saarijärvellä.

Joko Anita Mikkonen on toteuttanut lupauksensa, että kun hän pääsee eläkkeelle ja jos siihen mennessä Saarijärvellä ole hänen haluamaa laajakaistaa, hän muuttaa Saarijärveltä pois.

Tämän hän kertoi paatoksella ja kovalla äänellä valtuustokokouksen jälkeen, jossa Saarijärven valtuutetut hylkäsivät lopullisesti Keski-Suomen liiton hankkiman Kuuskaistan tarjouksen ja pyrkyryyden.

Pekka tais Anitalle laittaa sanat suuhun tai pikemmin Sampoon.
Haapakoski kirjoitti että kaupungin pitäis laittaa raha haisemaan.

Pääasia että joku muu kun itse maksaa. Tähän on maalla totuttu. Joo ja syylliset haetaan muualta kun peilistä.

Laajakaistalle vankka kannatus Keski Suomen piirikokouksessa (katso liitteet linkeistä)


Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen piirikokouksessa. Kokouksessa nimettiin myös eduskuntavaaliehdokkaita. Kuva: Saara Koskinen

Pirjo Kontio12.4.2014

Keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokouksen yleiskeskustelu käytiin toimivien laajakaistayhteyksien rakentamisesta koko Keski-Suomen alueelle.

Asiasta tehdään kunnissa päätöksiä lähiviikkoina, ja se on todellinen kuuma peruna maakunnan alueella. Keskusteluissa tuotiin esille, että nopea ja luotettava laajakaistaverkko on yhtä tärkeä kuin perustiestö, sähköverkko sekä vesi- ja viemäriverkosto.

Satu Koskinen Karstulasta korosti, että laajakaistaverkko on osa tulevaisuuden infrastruktuuria, eikä sen kustannuksia tule tarkastella lyhyellä aikaperspektiivillä.

Piirin puheenjohtaja Leila Lindellin mukaan toimivat yhteydet ovat edellytys muun muassa tasa-arvoiselle ja toimivalle sairaala ja terveydenhuoltojärjestelmälle.
- Mikäli yhteydet eivät toimi, on se suoranainen uhka potilasturvallisuudelle.

NUORET kokousedustajat, EU-vaaliehdokas Petri Honkonen ja eduskuntavaaliehdokas Samuli Mattila pitivät toimivia laajakaistayhteyksiä välttämättöminä maakunnan elinkelpoisuudelle. Honkosen mukaan nuoret eivät jää sivukylille eivätkä edes pieniin taajamiin, vaikka haluaisivatkin, mikäli opiskelun, työskentelyn ja elinkeinotoiminnan mahdollistavia yhteyksiä ei ole.
– Yhteiskunnan, teknologian, liiketoiminnan ja ihmisten toimintatapojen muutos on nopeasti kasvattamassa verkkojen kapasiteetin ja nopeuden tarvetta yli satakertaiseksi. Nykyisin käytössä olevat ”mokkula- yhteydet” eivät tule pian riittämään palvelujen saamiseen.

Tästä syystä Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.

KOKOUKSESSA valittiin ensimmäiset kansanedustajaehdokkaat piirihallituksen esityksen mukaisesti. Asia herätti keskustelua ja äänestyksenkin lähinnä maakunnallisen kattavuuden osalta.

Piirihallituksen esitys kymmenestä ehdokkaasta jäi voimaan ja ehdokkaiksi nimettiin
Tuulia Ikkelä-Koski (Jyväskylä),
Anne Kalmari (Kivijärvi),
Satu Koskinen (Karstula),
Joonas Könttä (Jyväskylä),
Pertti Lehtomäki (Multia),
Samuli Mattila (Uurainen),
Petri Neittaanmäki (Jyväskylä),
Lauri Oinonen (Keuruu),
Aila Paloniemi (Jyväskylä) ja
Mauri Pekkarinen (Jyväskylä).

Loput neljä ehdokasta piirihallitus nimeää myöhemmin.

Saara Koskinen Suomenmaa

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

http://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640

Niinpä! Pääasia, että muut (veronmaksajat) kustantavat ylikalliin laajakaistan. Rakentamisrahoista osa parempaan talteen.

Mutta missä viipyy minun rahat?

Ostin uuden 30 000 euron auton ja maksoin 1 000 euroa ihan omistani käteisellä.
Loput 29 000 euroa jäi velaksi.

En ole pystynyt maksamaan sitä, ja olen usein käynyt kysymässä kunnantoimistosta ja TE-keskuksesta, että eikö siihen saisi syrjäseutulisää ja maataloustukea. Kuljetan sillä maitotonkkaa.

Mutta ei. Kun kunnalla ei ole kuulema rahhoa tähän. No eikö sitä voisi vähän korottaa veroäyriä ja kaikilta veronmaksajilta nipistetäisiin vähän hyvän asijan hyväksi, aivan kuten laajakaistassakin.

Kaikkia kuntalaisia on lain mukaan kohdeltava tasa-arvoisesti.

Eikö tosiaan ole yhtään hemmoa joka olisi tiennyt kielletyn valtiontuen merkityksen rahoitukseen?! Ja pyrkivät päättämään asioista

Tuopiko pukki Anitalle ja Pekalle loajakaistan?

Saarijärven rahat laitetaan mieluummin museoon.

Ihan oikein. Laajakaistasta on vain menoja.

Mihin sitä valokuitua tarvitaan? Joutuuko sitä olemaan roikan päässä aina, jos sellaisen hankkii? Pitääkö vielä kuitenkin olla normaali kännykkä käytössä, jos sattuu välillä ulkona käymään, vai pitkä roikka mukana? Helvetin paljon tulee maksamaan yhteiskunnalle ja vielä asiakkaalekin, kun lisäksi pitää olla kuitenkin kännykkä-linja eli 4g yhteys!

Hei! Pohjanmaan käräjiltä tuli päätös hyvksyä Kuuskaistan saneeraus. Kaippa se päätöspaikka vaikutti siihen että pohjalaisten omistama osuuskunta hyväksyttiin saneeraukseen. Kuka se Saarijärvellä halusi maksaa ennakot Kuuskaistalle? Sais maksaa rahansa menettäneille takasin.

Tyhmäthän ne maksoivat kuuskaistalle rahansa ennakkoon. Tuskin koskaan saavat rahojaan. Joku kuitenkin sai rahhoo.

Nythän kaupunki voisi perua sen aikoinaan tehdyn päätöksen ja tehdä uuden päätöksen

Pohjanmaalla naureskellaan Keski-Suomen hölmöläisille. ja kiiitellään rahoista. Aikanaan Päijät-Hämeestä pistettiin verkkoyhtiö vauhdilla pellolle, mutta Keski-Suomi toivotti tervetulleeksi oikein maakuntajohtajan kera. Hölmöläisiä riittää niin kuntalaisista maakuntaliiton herraportaaseen. Puhumattakaan kuntajohtajista.

Todella! Keski-Suomen liitto voitaisiin nyt nimetä Hölmölän liitoksi ja Keski-Suomen lääni Hölmölän lääniksi. Sitten lopulta tulisi Hölmöläisten maakunta.

Kuitua pukkaa, ja kalliilla sitten. Kyllä kunnilla on rahaa hölvätä humpuukiin.

Ja vielä se eukko jaksaa ja kehtaa tiristä lehdissä.

Nii ja nimetä kaupunki syylliseksi. Hänethä se pitää nimetä syylliseksi ja maksunaiseksi.

Sammossa tänään juttu Kuuskaistasta ja saneerauksesta. Joku Vaaherkumpu kirjottaa asiallisesti mutta ei selviä kuka on syyllinen. Sehän oli se entinen kaupunginjohtaja joka makso etukätteen kaupungin rahoja. Hyvä olis kirjottaa koko tapaus auki. Nyt uus kaupunginjohtaja on tarjoomassa lisää rahaa mokomaan kuituun. vai onko?

Ei yhtään kaupunkilaisten rahoja laajakaistaan! Kaupunginjohtaja kuriin.

Kaupunginjohtaja esittelee asiat. Esittelijöillä on tässä maailmassa valta, varsinkinkun valtuusto on mitä on.

2018 ja ei kunnan rahhoo loajakaistaan!

Miksi syrjäkylille yleensäkään vielä rakennetaan laajakaistaa ym, kun väki pakkomuutatetaan ja -asutetaan kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Sentakia rakennetaan että jotkut saa rahansa hyvällä syyllä

Keskisuomalainen 03.01.2018 15:37
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Jyväskylässä ja muualla Keski-Suomessa
Parannuksia tehtiin yhdeksällä paikkakunnalla Keski-Suomessa.
Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan eri puolilla Jyväskylää ja muuta Keski-Suomea. Kuva: Sami Saarenpää
Tietoliikenneyhtiö Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan kapasiteetin lisäyksillä eri puolilla Jyväskylää ja muuta Keski-Suomea.
Vuoden 2017 syksyn ja talven aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu Jyväskylässä keskustan, Kanavuoren, Vertaalan, Säynätsalon, Pupuhuhdan, Huhtasuon ja Nenäinniemen alueilla. Kapasiteettia on parannettu myös Viitaniemen, Kypärämäen, Myllyjärven, Keljon, Kinkovuoren sekä Korpilahden ja Palokan alueilla.
Jyväskylän lisäksi verkon laajennuksia on tehty eri puolilla Jämsää, Joutsaa, Hankasalmea, Laukaata ja Äänekoskea sekä Saarijärveä, Keuruuta ja Uuraisia.
– Suomalaiset ovat eniten mobiilidataa käyttävä kansa maailmassa ja tämä näkyy myös Keski-Suomen alueella. Panostamme jatkuvasti alueen verkkojen kehitykseen, Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Tulevaisuuden 5G-teknologiaa testataan jo
Elisan 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista. Verkkoa laajennetaan jatkuvasti ja verkon laajennusten lisäksi myös verkon kapasiteettia parannetaan. Elisa on tehnyt kapasiteettiparannuksia vuonna 2017 enemmän kuin koskaan aiemmin.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen

Soapas nähä tökkääkö kaupunginjohtaja toas rahhoa kuituloihi. Ei voan pitäis tehä nii. Kuriin se pittää soaha.

Hyvin pelittää langaton Saarijärvellä.

Kaupunki säästää lähes kaikesta kuten sivistystoimestakin lähes miljoonan Keskisuomaisen mukaan ja varhaiskasvatustakin ohennetaan.
Vieläkö kaupunginjohtaja on esittämässä puoltamiljoonaa laajakaistaan? Vai onko se jo hyväksytty? Olisi tärkeämpiäkin juttuja mihin rahaa laitetaan.

Sehän puolsi laajakaistan rakentamista ja verorahojen tuhlaamista!

Toivottavasti saadaan laajakaista. Sen avulla maaseutu pysyy asuttuna.Voin tehdä etätöitä kotoa käsin.

Teen etätöitä laajakaistalla, langattomalla. Hyvin toimii. Ei varmaan jos pitäisi siirtää oikein isoja tiedostoja. Harva sellaisia siirtelee. Yhteys on pelannut vuosia moitteetta.

Jo on turhanaikane valtuuston kokkous tännään 29.1. Onneks ei peätetä loajakaistasta. Vieläkö kaupunninjohtaja puol miljoonaa on mänössä loajakaistaan?

Neljä vuotta sitten lopetettiin seikkailu Kuuskaistan kanssa. Sitä ennen Kinnunen oli ehtinyt törsätä kaupungin rahoja Kuuskaistalle. Samoin olivat jotkut hyväuskoiset yksityiset tehneet.

Sitten ruvettiin vehtaamaan Keski-Suomen liiton kanssa Keski-Suomen Valokuituverkkoihin liittymisestä. Joku dekaani ja puoliso yrittivät vaikuttaa. Ukkoverkkoa kokeiltiin.

Rahaa on mennyt eikä tulosta ole tullut.

Kaupunginhallitus päättää 5.2.2018
Kj:n ehdotus:
Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki ei lähde rahoittamaan esitettyjen tarjousten mukaisia hankkeita. Kaupunginhallitus toteaa, että ELY- keskuksen rahoituksella suunnitellut kyläverkkohankkeet ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävin tapa edistää tietoliikenneyhteyksien rakentamista.

ELY-keskusten tukipäätökset eivät taida olla EU-lakien mukaisia.

Jo tästä sopasta olisi hyvä päästä irti.

Annetaan kaupallisten toimijoiden toimia. Luotetaan langattomaan.

Ja täällä vielä ihmetellään miksi Saarijärven väki vähenee?Miksiköhän?

Pitäskö valokuivulla sitoa kiinni että pysyvät?

Nyt kuvitellaan että valokuitu on jokin ratkaiseva tekijä, jolloin on kaikki keinot sallittuja ja laillisia. Valokuidusta on tullut näköjään vedätys, jolla vedätetään kuntien rajoja.

Olipa sontaa kärrätty jyrisevän junan vaunuihin!

Nyt saa kyläverkoille 70 % tuen yhteiskunnalta joten ei kaupungin enää tarvii sekaantua siihen byrokratiaan eikä tarvii verkkoja rahoittaa riskillä vaan saa keskittyä kaupungille kuuluviin tehtäviin.

Pitäähän sitä yli 100 prosenttia saada, että kuuskaista ym lobbarit saavat työstään rahaa, siis yhteiskunnan tukea.

Laittakaa se Kuuskaista lobbari ensi töiksenne vastuuseen kuituteoistaan. Vanhanaikaista, mutta eihän eläkeläisiltä voi mitään nykytekniikkaa odottaakaan. Langaton on nykyaikaa, mutta eläkeläiset tietty pysyvät paikallaan ja näin tarvitsevat roikkua kuidun päässä.

Joko Kuuskaista tai KSVV on käyny tarjoomassa ilmasia liittymiä? Kyllä kuitu tarvitaan!

Mietiskelin, jos sattuu sellainen vahinko, että K-S Valokuituverkoille myönnetään kyläkuituihin avustuksia, niin on täysin mahdollista näiden tukien sotkeutuminen muihin velkoihin ja kyläverkot jäävätkin siemenrahoille. Ilmaiset liittymät kun ei rakennu pelkällä pyhällä hengellä. Käykääpä Uuraisten Facebook- sivuilla, on todella mielenkiintoinen keskustelu kylmien Kuuskaistan kieppitilausten laittamisesta käyttömaksuille. Kylmiä kieppivarauksia löytyy myös KSVV: n kunnista paljon.

Minulle jos tulee kuukausilasku kiepistä niin heti sanon sopimuksen irti.

Lainaus
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14831682/ksvv-oyn-rahapula-ja-osakaskuntien-rahanpumppas

2.3.2018

Kuka on ollut niin kekseliäs syöttäessään kuntiin Keski-Suomen Valokuitu Oy:n todella uhkarohkean hankkeen?

Tässä ovat ne kekseliäät, jotka syöttivät rupukuntiin tämän hankkeen kuntien 100 % takauksilla ja rahoituksella.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy toimii alhaalla vaihtoehto 2:n mukaisesti väliyhtiön kautta. Sillä on muutettu väkivalloin 28 Miljoonan euron ulkoiset velat yhtiön sisäiseksi näennäis"omaisuudeksi"

MERKILLINEN KOKOUS EDUSKUNNASSA 12.12.2013 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTA

Mauri Pekkarinen ja Lauri Ihalainen olivat kutsuneet Eduskuntaan kokouksen koolle asiaan liittyen.
Kuntien edustajina olivat Teppo Sirniö, Petäjävesi, selvitystyöryhmän puheenjohtajana ja Timo Rusanen, Jyväskylä, selvitysryhmän jäsen.

Mukana ainakin olivat olleet edustajat
- Kuntarahoituksesta
- Inspira Oy
- Viestintäministeriöstä

Käsiteltäviä asioita oli tiettävästi
1. Mauri Pekkarinen pohjusti hankkeen tärkeyttä ja Lauri Ihalainen kannatti Pekkarisen esitystä
2. Teppo Sirniö esitteli hankkeen etenemistä
3. Inspiran edustaja kertoi Keski-Suomen Valokuitu yhtiön järjestelyistä ja että olisi 2 vaihtoehtoa.

Vaihtoehto 1:
Kuntien antamat takaukset suoraan kuntien omistamalle verkkoyhtiölle.
Kunnat takaavat verkkoyhtiötä omistusosuutensa suhteessa yhteensä 100 %
Ongelmana on 100 % takaus verkkoyhtiölle kunnalta, joka vaarantaa tulevan valtion tuen yhtiölle.
Kuuluuko kunnan toimialaan?

Vaihtoehto 2:
Takaukset väliyhtiön kautta
Kunnat takaavat väliyhtiötä omistuksensa suhteessa yhteensä 100 prosenttia.
Etuyhtiön laina heikentää verkkoyhtiön taloutta.


Pekkarinen_ja_Kepu
6.3.2018
"Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi."

Tässä on valokuva kekseliäistä

https://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640&size=1024x640

Miten tämä asia on tuotu kuntiin? Kun molemmissa vaihtoehdoissa on mittavan laatuiset ongelmat, miten ne on esitetty kunnissa? Ja onko ne tuotu tuolla tavalla kuntiin?

Eiköhän ne oo uitettu yhen puolueen kunnajohtajien kautta. Jossain välvouhkana on ollu kansaedustaja. Mutta se Teöppö Sirniö ol puuhamiehenä kuitenki.

jA KUKAHAN ON KAIKEN PAHAN ALKU? hELPPO ARVATA, LÖYTYY sARIJÄRVELTÄ.

Vielä ihmettelette miksi Saarijärveltä on joukkopako muualle?Kaista tänne ja äkkiä!

Tässä pari vanhempaa Anita Mikkosen kuitu- loppaus juttua. Näistä jutuista voi päätellä, että ketkä tätä kuituhuijausta vetivät voimalla eteenpäin.
Lainojen siirtoa ilman kilpailutusta ei mielestäni olisi voinut tehdä näillä Mikkosen toimenpiteillä.
Mikähän oli Mikkosen miesystävän panos radiokanavillaan ja kannanotoillaan ja puhumattakaan Mauri Pekkarisella? Mukaan pitää ottaa vielä Pekkarisen sukulaispoka Janne Kinnunen.
Lopputuloksena Saarijärven ja Viitasaaren kuntien rahaa paloi miljoonia koijareiden taskuihin.


Ksml. 22.2.2014

Maakuntahallitus” Laajakaistahanke tuo miljoonia.”

Keski-suomen maakuntahallitus vetoaa päättäjiin laajakaistahankkeen puolesta. Perjantaina kokoontunut maakuntahallitus korostaa laajakaistayhteyksien merkitystä koko maakunnan elinvoiman kannalta.
Laajakaistan rakentaminen on tällä hetkellä merkittävin Keski-Suomen elinkeinojen kehittämishanke. Nopeat ja luotettavat kiinteät tiedonsiirtoverkot ovat välttämätön edellytys elinkeinojen kehittämiselle, yritysten kilpailukyvylle ja uusien yritysten saamiselle.
Yritysten suora taloudellinen hyöty on Keski-Suomen mittakaavassa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Se kasvattaa kuntien verokertymää ja vahvistaa aluetaloutta, maakuntahallituksen tiedotteessa todetaan.



Heikki Kärki, 9.2.2014

Maakuntajohtaja hiiltyi mielipidekirjoituksesta.

” Langaton vaihtoehto ei korvaa laajakaistaa”

Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen kummastelee Petäjäveden valtuutettuja, jotka kyseenalaistivat sunnuntain Keskisuomalaisessa maakunnan laajakaista-hankkeen monin eri tavoin.
Mikkosen mielestä valtuutettujen päätavoitteena pitäisi olla supernopean laajakaistayhteyden turvaaminen.
Muutoin yritysten ja ihmisten siirtyminen kiihtyy alueille, jossa nämä valmiudet ovat jo nyt tai tulossa lähiaikoina. Toisin sanoen, keskittymiskehitys kiihtyy. Tätäkö kirjoittajat haluavat, Mikkonen kysyy.
Hänen mukaansa mikään langaton vaihtoehto ei voi korvata laajakaistaa. Lisäksi Mikkonen varoittaa siitä, että hankkeen pitkittyminen asettaa muun muassa EU-tuet vaakalaudalle.
Maakuntajohtaja muistuttaa myös, että uudessa muodossaan kysymys on kuntien, ei Kuuskaistan hankkeesta.

Asiantuntijoiden mukaan uutta kilpailutusta ei tarvita, kun verkon omistajuus ja määräysvalta siirtyy 90% kuntien omistamalle yhtiölle. Kuntarahoituksen laina on edullisella ja kiinteällä korolla seuraavat kymmenen vuotta, Mikkonen kirjoittaa kannanotossaan.
Laina ei myöskään ole suoraan kunnan velkaa, vaan takaus yhtiölle, jonka odotetaan kannattavan itse itsensä.

Useiden kuntien valtuustot päättävät laajakaista-asiasta maanantaina. Kunnanhallituksista osa on esittänyt valtuustoilleen hankkeen hyväksymistä ja osa hylkäämistä.
Hanke kaatuu, jos yksikin kunta tekee kielteisen päätöksen.

Sopankeittäjä ja oliko vielä ansaitsematon neuvosnimike. Kuituneuvos olisi sopivampi nimitys. On meillä todellakin johtajat. Voi helevati sentään.

Onko Kalmarin ja Mulikan väki laittanu rahasa pohjalaisten kuituun?

Ei ole näkynyt ilmaisia kuituja kylillä.

Milläpä ksvv mitään kyläverkkoja rakentaa kun rahat on finito? Kysynpähän vaan...

Siksipähän ksvv vähän väliä yrittää Saarijärven päättäjien päätä kääntää.
Rahaa tarvitaan ainakin toimarin palkkaan.

Joko kuitulobbailu on Saarijärvellä loppunut?
Sille jättinavetan lehmille pitää kyllä saada hyvät yhteydet.

Joopa joo. Oma läppäri joka lehmälle navettaan.

Siemen kauraa ja virmajuurta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-110885.pdf