Olen psykiatrisi

Minulle kelpaa vain mahdollisimman isot tissit.

Masennustilojen syyt

Masennustilojen syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät, joiden osuus vaihtelee eri yksilöillä ja erilaisissa masennustiloissa. Tutkimusten valossa masennusalttiutta voivat lisätä perinnölliset ja hankitut biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne.

Psykologisella tasolla itsetunnon hauraus, kehityksen aikana sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit ja läheisyyden tarpeeseen perustuva alttius alistua lisäävät masennusalttiutta. Masennus voi olla luonteeltaan myös keino paeta sitä laukaisevia tai ylläpitäviä pelottavia tunnetiloja, kuten omia tai toisen vihantunteita. Monasti masennustilan taustalla on pitkään tukahdutettu voimakas suru läheisen, ammatillisen aseman tai kyvyn menetyksestä tai tunne-elämää tai ihmissuhteita kapeuttava aikaisemman elämän traumaattinen kokemus.

Masennustiloja laukaisevina tekijöinä ovat usein ajankohtaiset elämäntapahtumat, erilaiset pettymykset ja menetykset. Masennustilojen taustalla on usein läheisen kuolemaan tai menetykseen liittyvä surematon suru, itsetuntoa ja hyvinvointia uhkaava muutos elämässä, parisuhteeseen tai työsuhteisiin liittyvä ristiriita tai sosiaalista eristäytymistä ylläpitävä sosiaalinen arkuus. Toistuvat masennustilat kaventavat usein niistä kärsivien sosiaalista tukiverkkoa, joka on omiaan lisäämään masennusalttiutta ja masennustilojen pitkittymistä.

Masennustilat ovat usein luonteeltaan myös aivojen toiminnanhäiriöitä. Masennustiloihin liittyvän pitkittyneen stressin ja sen aiheuttaman lisämunuaisten kortisoli-hormonin erityksen nousun tiedetään vaikuttavan lamaannuttavasti muistin kannalta keskeisen aivojen osan (aivoturson) solumuodostukseen. Masennuslääkkeiden hoitovaikutus saattaa perustua niiden kykyyn stimuloida aivosolujen uudismuodostuksen kannalta keskeisten kasvutekijöiden eritystä.

Masentuneen mielialan taustalla voi olla myös jokin sairaus, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, krooniset infektiot, diabetes, anemia tai erilaiset neurologiset sairaudet. Monien lääkkeiden, alkoholin tai päihteiden käyttö voivat myös olla masennusoireiden syy.


http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538

Kiitos tästä, kerrankin jotain asiallistakin!

totuuttasiitä kirjoitti:

Masennustilojen syyt

Masennustilojen syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät, joiden osuus vaihtelee eri yksilöillä ja erilaisissa masennustiloissa. Tutkimusten valossa masennusalttiutta voivat lisätä perinnölliset ja hankitut biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne.

Psykologisella tasolla itsetunnon hauraus, kehityksen aikana sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit ja läheisyyden tarpeeseen perustuva alttius alistua lisäävät masennusalttiutta. Masennus voi olla luonteeltaan myös keino paeta sitä laukaisevia tai ylläpitäviä pelottavia tunnetiloja, kuten omia tai toisen vihantunteita. Monasti masennustilan taustalla on pitkään tukahdutettu voimakas suru läheisen, ammatillisen aseman tai kyvyn menetyksestä tai tunne-elämää tai ihmissuhteita kapeuttava aikaisemman elämän traumaattinen kokemus.

Masennustiloja laukaisevina tekijöinä ovat usein ajankohtaiset elämäntapahtumat, erilaiset pettymykset ja menetykset. Masennustilojen taustalla on usein läheisen kuolemaan tai menetykseen liittyvä surematon suru, itsetuntoa ja hyvinvointia uhkaava muutos elämässä, parisuhteeseen tai työsuhteisiin liittyvä ristiriita tai sosiaalista eristäytymistä ylläpitävä sosiaalinen arkuus. Toistuvat masennustilat kaventavat usein niistä kärsivien sosiaalista tukiverkkoa, joka on omiaan lisäämään masennusalttiutta ja masennustilojen pitkittymistä.

Masennustilat ovat usein luonteeltaan myös aivojen toiminnanhäiriöitä. Masennustiloihin liittyvän pitkittyneen stressin ja sen aiheuttaman lisämunuaisten kortisoli-hormonin erityksen nousun tiedetään vaikuttavan lamaannuttavasti muistin kannalta keskeisen aivojen osan (aivoturson) solumuodostukseen. Masennuslääkkeiden hoitovaikutus saattaa perustua niiden kykyyn stimuloida aivosolujen uudismuodostuksen kannalta keskeisten kasvutekijöiden eritystä.

Masentuneen mielialan taustalla voi olla myös jokin sairaus, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, krooniset infektiot, diabetes, anemia tai erilaiset neurologiset sairaudet. Monien lääkkeiden, alkoholin tai päihteiden käyttö voivat myös olla masennusoireiden syy.


http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538

Itsehoito

Masentuneen ihmisen eristäytyminen ja passivoituminen ovat kuitenkin omiaan sekä ylläpitämään että syventämään depressiota. Tämän vuoksi masennuksen itsehoidossa on tärkeää pyrkiä välttämään sosiaalinen eristäytyminen ja pitää kiinni erilaisista päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista. Masennuksen luonnetta ymmärtävien läheisten ja ystävien tuki voi tällöin olla ensiarvoisen tärkeää. Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa.

Pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta voi pidemmällä aikavälillä vapautua. Masennusalttiin kannattaa oppia kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan. Olenko välttämättä huono, jos epäonnistun? Olenko todella varma, että en lopulta onnistu?

Masennusaltis ei usein osaa ilmaista toiveitaan ja tunteitaan. Tällöin hän ei myöskään voi odottaa toisten täyttävän hänen toiveitaan tai ymmärtävän hänen tunteitaan. Loputon uhrautuminen uuvuttaa usein ihmisen, jolloin tuloksena voi olla katkeroituminen ja masennus. Yksin jääminen on monelle pelottavampaa kuin alistuminen.

Masennusalttiille on usein ominaista tavallista voimakkaampi hylätyksi tai väheksytyksi tulemisen pelko. Tämän vuoksi heidän on vaikea pitää puoliaan ja he liian helposti alistuvat toisten tahtoon. Terveen itsekkyyden ja omien oikeuksien puolustamisen oppiminen on kuitenkin vaikeaa ilman kanssaihmisten ymmärrystä ja tukea.

Surematon suru läheisen kuoleman tai menetyksen yhteydessä on usein eriasteisten masennustilojen keskeinen taustatekijä. Tuttavien pinnalliset lohdutuksen sanat usein vain syventävät pitkittyvää surua. Masennukseksi muuttuvan surun taustalla on usein erilaisia ilmaisemattomiksi jääneitä kipeitä tunteita ja mielikuvia.

Kanssaihmisten on tärkeä tietää, että suhteellisen vakavastakin masennustilasta kärsivä henkilö ei etenkään lyhyempien tapaamisten yhteydessä vaikuta kovin masentuneelta. Sekä masentuneen itsensä että hänen kanssaihmistensä on tärkeää ymmärtää, että etenkin vähänkin vakavammat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja.

"Masennustilan esioireet ja toteaminen

Masennustila kehittyy yleensä vähitellen. Esioireina ilmenevät nukahtamisvaikeudet tai aamuöinen herääminen sekä jatkuva väsymys, ärtyisyys tai ilottomuus. Työuupumus on kehittynyt masennustilaksi, jos väsymys muine masennustilalle tyypillisine oireineen ei lievity lainkaan tai kunnolla lepo- tai lomapäivien aikana. Masennustilan tunnistamisen esteenä on avuttomuuden tunteisiin ja psyykkisiin sairauksiin liitetty häpeä."

tuo on muuten minullekin uusi tieto, vaikka käytännössä kyllä tunnistan oireiston ja osaan ekoja kertoja sanoa että nyt alan epäileen että olen masentumassa... mutta en ole koskaan tiennyt että ne muutokset mitä tunnistan itsessäni ovat virallisesti nimetty masennuksen esioireiksi.

Olen vain aina tiennyt että minussa tapahtuu jotain muutoksia, joihin on syytä heti jotenkin puuttua. Olen tiennyt sanoa ääneen että nyt asiat ei ole hyvin ja jotain on tapahtumassa ja olen osannut aloittaa itsehoitoja.. Hassua että niille tuli nimi tuossa, mikä on ollut minulla vain "tietty fiilis" ja jokin epämääräinen aavistus. Olenkin alitajuisesti havainnut masennuksen esioireita ja alkanut tekeen automaattisia itsehoito siirtoja estääkseni varsinaista masennusta alkamasta.

Näköjään kokemus tekee tässäkin itsestä asiantuntijan

Ehkä se tuo jotain lohtua että tiedät ettet ole ainoa, kohtalontovereitasi on paljon. Minäkin.